F1245 - käyttövesiasetukset

[mlpmlp]

Tehdasasetukset 8kW laitteelle kuparilla ovat asennusohjeen mukaan:
säästö 40-44
normaali 43-47
luksus 46-50

Asentaja jätti kuitenkin noita korkeammat arvot 5.1.1 valikkoon.
säästö 43-47
normaali 47-51
luksus 51-55

Kumpi parempi vai onko niillä käytännön merkitystä?

[justus01]

Kovin on matalat lämmöt tuossa tehtaan "säästö"-asetuksessa. Saattaisi ehkä riittää 2-3 hengen taloudessa, mutta vähänkään isommalla porukalla "käyttökelvoton". Minusta ihan järkevästi laitettu noi rajat asentajan jäljiltä. "Luksusta" ei kannata käyttää kuin tilapäisesti silloin ku on normaalia enemmän väkeä saunomassa/suihkuttelemassa. 55c veden tekeminen ei ole enää kovin tehokasta....

[sam68]

Itsellä ollut 38 alaraja ja neljälle hengelle riittää vesi ilman ongelmia. 40 on näissä Thermian pumpuissa tehdasasetus ja "samalla" kierukalla kai tämä 45-mallikin lämmittää? Kaksoisvaipassa varmasti eri säädöt..

[Zen]

Meillä on 37 alarajana ja on riittänyt lämmintä.

[juntti]

Mä en kyllä ymmärrä miten ihmeessä jollain voi riittää 37-38 asteen alaraja lämmöt. Eihän sieltä pytystä voi silloin kerta kaikkiaan tulla paljon mitään suihkulämpöistä (38) vettä kun siihen aletaan heti sekoittamaan uutta kylmää vettä. Onhan se yläosa tietysti vähän lämpimämpi mutta silti...

Meillä on kolmen hengen taloudessa käytössä 44-48 ja tällöin vettä tuntuisi riittävän hyvin.

[justus01]

Riippuu varmaan paljon erinäisistä asioista...kokeilemalla ne omat aseutkset jokainen löytää, jos haluaa mahdollisimman kylmänä varaajan pitää.

Jos varaajan alalämpö sattuu olemaan juuri ala-rajalla 37-38c ja kahdella suihkulla (á 12L/min) yhtä aikaa lasketaan vettä ns. hanat kaakossa, niin melko pian tulee kylmää vettä niskaan. Vastaavasti jos käytössä on vain yksi suihku, jossa virtaus on luokkaa "eco" (á 9l/min tai alle), niin suihkussa kestää olla selvästi pidempään.

Eli käykö useampi ihminen yhtä aikaa suihkussa vai yksi kerrallaan, minkälainen suihkun virtaus ja vielä sekin, että mikä on "sopiva" suihkuveden lämpötila kenenkin mielestä.

Meillä oli tuon "vanhan" 160L manttelivaraajan lämmöt ensimmäisen puoli vuotta 40-47, mutta muutaman kerran sitten isommalla porukalla (yli 4) suihkutellessa ja saunoessa loppuikin lämmin vesi. Sen jälkeen olen pitänyt 45-50. Ja tuo on riittänyt kaikkiin normaali tilanteisiin. Jos nuo lämpötilojen muuttamiset olisi yhden napin takana, niin voisi edelleen pitää tavallisesti käytössä tuota 40-47 ja nostaa lämpöä silloin kun on vieraita.... (Meillä käytössä 2 suihkua ja 4 hengen talous).

Tuossa uudessa Nibessä riittää varmasti muutaman asteen vähäisempi lämpötila samanlaiseen kulutukseen, kun on varaajassa vähän isompi tilavuus ja tehokkaampi/nopeampi varaavuus.

[juntti]

No tietenkin kaikki toki riippuu käytöstä. Mun mielestä tämmöinen tilanne on ihan normaali:

3 ihmistä menossa suihkun kautta saunomaan, suihkuun 2 min kerrallaan, virtaus 12l/min ja lämpö 38c. Jo tässä poltetaan 72 litraa lämmintä vettä joka 180 litran pyttyyn korvataan kylmällä uudella vedellä.

Tuskin löytyy pytystä enään ylhäältä 38c vettä suihkutteluun jos alarajalämpönä on ollut jotain 37-38.

Mutta kuten sanottua, käytöstähän kaikki on kiinni, tarpeeksi lotraa niin mikään ei riitä. Meille ei ainakaan riitä tuollainen alaraja mihinkään. Aikamoisia "pika-eko" suihkuttelijoita saa olla jos tuo neljälle hengelle pitäisi riittää.

[sam68]

Meille ei ainakaan riitä tuollainen alaraja mihinkään.

6kW pumppu on köykäinen käyttövedenlämmitin. Tuollakin asialla on iso merkitys kun aletaan lämmittelemään tuosta alarajasta. Itsellä on 12kW pumppu.

[juntti]

No enpä usko että siinä teho paljoa auttaa jos yhdellä laskettamalla jo kuluu niin paljon vettä suhteutettuna pieneen pyttyyn ja matalaan veden lämpötilaan. Kaikenlisäksi varaajan kerrostuminen alkaa sotkeentua heti kun kompura pärähtää käyntiin.

Siis tottakai ylimääräinen teho auttaa asiassa, mutta kyllä merkitys on aika pieni jos ei anneta aikaa toipumiseen.

Kyllä ne käyttötottumukset ovat täysin ratkaisevassa asemassa. ZENin taloudessa ainakin otetaan todellisia ekosuihkuja  jos kerran neljän hengen taloudessa 6kW pumpulla riittää alarajaksi 37.  Jos 180 litran pytyssä on alaosa 37 ja yläosa jotain 42(?) astetta sen kyllä ymmärtää jokainen, ettei sieltä kyllä paljoa voi lämmintä vettä laskettaa pihalle ennenkuin yläosa on alle 38 jolloin suihku alkaa tuntumaan vilpoiselta.

Summa summarum, käyttötottumuksissa on kyllä todella hurjia eroja.

[Zen]

Miellä on siis 37-45 rajoina, eli muistaakseni kompura pysähtyy, kun ylhäällä on varaajassa 49/50 astetta. Suihkuja on vain yksi Oras, mutta ei se ole mikään eco malli. Suihkussa meillä käydään paljon eri aikoihin, kun työvuorot on mitä sattuu.

[mtalo]

Meillä on vuoden verran ollut 1217:ssa rajana 36-55. Vielä ei oo kertaakaan loppunut. Tosin kersat ei tartte vettä kuin ammeeseen. Kärsii hyvin tehdä kaksi peräkkäistä suihkuttelua. Tosin tässä mallissa käyttöveden mittaus tehdään alhaalla ulkovaipan puolella, joten pytyn sisällä lämpötilavaihtelu on vähäisempää.

Oon järkeillyt niin, että kaksoisvaipan kanssa taloudellisin ratkaisu on mahdollisimman laaja alue. Eihän toi lämmityssykli kuitenkaan kestä kuin vartin. Löytyyhän tästä mallista tilapäinen kv-nosto yhden napin takaa. Meillä ainakin nostaa silloin lämpötilan 65C:hen yhdeksi vuorokaudeksi. Testasin tota, kun ekan kerran oli enempi yövieraita, ettei tartte hävetä maalämpöään;) Sen jälkeen en oo käyttäny...

[Timppa26]

Täällä käyttövesi tila on Säästö, ja olen säätänyt rajoiksi 42-46.
Hyvin tuo riittää 3 hengen taloudessa etenkin kun ei olla mitään lotraajia.
6kW pumpulla kestää "yllättävän" kauan lämmittää vesi 4 astetta, noin 20-25 min.
Jos nostais rajat 45-50, kestäisi tod.näk. vieläkin kauemmin.

Muuten pumppu riittää mainiosti talon lämmittämiseen mutta k-veteen hivenen pieni. Tosin 3 tuntia k-veteen per vrk, onko se mitenkään poikkeavan paljon?
 

[tomppeli]

Kolmen henkilön vuorokautinen lämpimän käyttöveden lämmitysenergian kulutus on noin 8 - 10 kWh.
10 kWh / 5 kW = 2h /vuorokausi, jos ollaan suunnilleen "standardi" asukkaita.

(6kW NIBE tuottanee lämmintä käyttövettä noin 5 kW -teholla.)

[Timppa26]

Kolmen henkilön vuorokautinen lämpimän käyttöveden lämmitysenergian kulutus on noin 8 - 10 kWh.
10 kWh / 5 kW = 2h /vuorokausi, jos ollaan suunnilleen "standardi" asukkaita.

(6kW NIBE tuottanee lämmintä käyttövettä noin 5 kW -teholla.)

Osaako kukaan laskea paljonko olisi k-veden teon vuorokausi lämmitysenergian kulutus, jos käyttövettä ei käytettäisi yhtään (jos vaikka koko perhe lähtisi matkalle kuukaudeksi).

Eli paljonko tuo 190 ltr vesimassa jäähtyisi itsessään?
Tekn.tilassa lämpöä noin 17 astetta.
Kvesi asetukset 42-46 astetta.

Kysymyksellä haen sitä että paljonko on varaajan minimi energian kulutus k-vedelle.

[AAA]

Pari asiaa kannattaa huomioida:

Jos alaosan pyynti on 40 tai vaikka 44, niin yläosa, josta kuumavesi kraanalle lähtee voi olla vastaavasti 44 tai 48 tms.

Toisaalta jos alaosan pyynti on 40 ja kone sen saavuttaa ja sammuu, niin kaksoisvaipassa tai paremmassa tapauksessa kierukassa oleva energia siirtyy vielä käyttöveteen ja alaosa, sekä varsinkin yläosa kuumenee vielä pari, jopa kolme astetta.

Loppupelissä yläosa onkin sitten 40 + 4 + 2 = 46

Timpalle: Varaajan tyhjäkäynti häviö on luokkaa 80-100W eli vuorokaudessa 2kWh luokkaa... Tietenkin riippuu varaajan eristeestä.
Nibessä on käsittääkseni kunnon uretaani, kun taas Thermiassa ja Danfossissa on vuorillaa ja päällä jätepussi. Kannattaa ostotilanteessa kurkata luukun taakse....

[sailor]

Varaajien lämpöhäviöt oli mitattu siinä Ruotsalaistestissä. Koitappa searchia tai google.

[Timppa26]

Timpalle: Varaajan tyhjäkäynti häviö on luokkaa 80-100W eli vuorokaudessa 2kWh luokkaa... Tietenkin riippuu varaajan eristeestä.
Nibessä on käsittääkseni kunnon uretaani, kun taas Thermiassa ja Danfossissa on vuorillaa ja päällä jätepussi. Kannattaa ostotilanteessa kurkata luukun taakse....

Tuon mukaan ei saisi lämmittää k-vettä kuin noin 30min/vrk, silloin kun
vettä ei käytetä tippaakaan.

Täytyypä testata käytännössä seuraavan kerran kun talo tyhjenee ihmisistä pariksi päiväksi.
K-vesi tunnit vaan lokitiedoston kautta talteen ja analysointiin.

[AAA]

Tuo minun arvio voi olla yläkanttiin.

Muistaakseni 300 litran sähkövaraajassa oli tuo 80-100W

Kompaktipumpussa on pienempi säiliö, joten häviötkin pienempiä....

[justus01]

Varaajien lämpöhäviöt oli mitattu siinä Ruotsalaistestissä. Koitappa searchia tai google.

Tuossa testissä oli häviötehoiksi mitattu 33-89W pumppusta riippuen. Eli 0,8-2,1 kWh vuorokaudessa.
Käyttövesi-Cop:it olivat muistaakseni väliltä 2,2-2,7.
Joten sähköä varaajahäviöiden kattamiseen menisi luokkaa 0,3-1 kWh vuorokaudessa. Huonoin tuolta osin oli Nibe 1217.

Mitä tuonne oman 1217:n sisään kurkistin, niin varaajan pohja eristeenä oli joku noin 12mm solumuovikaistale ja sivuilla alhaalla max. 10mm uretaania. Yläosaa en ole vielä koskaan aukaissut. Voisi joskus tutkia tarkemmin mitä tuolle onnettomalle eristykselle olisi kotikonstein tehtävissä. Esim. 10-20mm solumuovia uretaanin päälle? Vanerimuotti varaajan ympärille ja uretaania pullosta? Säästö 20-30€ vuodessa...

[AAA]

Mitä tuonne oman 1217:n sisään kurkistin, niin varaajan pohja eristeenä oli joku noin 12mm solumuovikaistale ja sivuilla alhaalla max. 10mm uretaania. Yläosaa en ole vielä koskaan aukaissut. Voisi joskus tutkia tarkemmin mitä tuolle onnettomalle eristykselle olisi kotikonstein tehtävissä.

Tuokin sisältyy halpaan nibe hintaan

[justus01]

Tuokin sisältyy halpaan nibe hintaan

Kyllä. Olettaisin, että 3000€ kalliimmassa IVT:ssä tai Lämpöässässä olisi varmaan ollut vähän paremmat eristykset. Tuon 90-luvun designia olevan Niben huono varaaja oli minulla tiedossa jo pumppua valitessa. Sain sen mitä tilasin, koko MLP-systeemin hinta keruupiireineen ja asennuksineen alle 9k€  

Tuon uuden 1245-mallin eristeistä en tiedä.
Sähköä pumppu syö vuodessa 3600-4000 kWh.

[Timppa26]

Tyhmä kysymys tietämättömältä. :-/
Kun pumpussa (mulla F1226) on sisäinen lämmönjohtopumppu, niin toimiiko se samalla lämpimän käyttöveden kiertovesipumppuna? Siis että se pumppaa hanoille/suhkuihin lämmintä vettä.

Vai onko aina tuon lisäksi pumpun ulkopuolella oma käyttövesipumppu?
Mulla näyttäis olevan 2 ulkoista pumppua, sen tiedän että toinen on maaviilennyksen pumppu mutta toista en tiedä mikä se on.

[Starppa]

1245 eristeet ovat aika hyvät pitämään lämminvesivaraaja lämpimänä. Kävin kurkkaamassa naapurin Stiebelin pellin alle ja saman tapaiselta näytti.

Meillä syysviileillä n. +2 astetta, mökkiviikonloppuna 2 vrk ei käyttöveden tarvetta, niin pumpun ei tarvinnut tehdä kertaakaan lämmintäkäyttövettä (asetus säästö 40-44C). Pumppu teknisessätilassa jossa ei erillistä lämmitystä, ainoastaan lattialämmityksen 1 jakotukki ja lämmönjaon runkolinjojen putket (muutama metri) kaikki eristämätöntä, tosin noilla ulkolämmöillä linjat aika viileinä (22-25C).

[maalämmittää]

Meillä varaajan lämpötila laskee ilman kulutusta n. 0,4C/h ->  9,6C/vrk. Eli pelkälle "pidolle" tarvitaan noin kaksi 20 min lämmitysjaksoa / vrk.  (F1145+200l). Vesi on tehtaan normaaliasetuksilla. Tekninen tila on viileä n. 13-15C.

Olen ajatellut muuttaa käyttövesi-asetuksen pysyvästi luksukseksi.
Tietääkö joku/onko kokemuksia, kuinka lämmintä vettä kone pystyy tekemään ilman lisäsähköä?
Nuo häviöt eivät varmaan tuosta merkittävästi nouse.

[Bruno]

Tietääkö joku/onko kokemuksia, kuinka lämmintä vettä kone pystyy tekemään ilman lisäsähköä?

Legionellan poltossa kompura pysähtyy 58 asteessa, josta lämmönnosto jatkuu sähkövastuksen avulla.

[keisari kyy]

Tyhmä kysymys tietämättömältä. :-/
Kun pumpussa (mulla F1226) on sisäinen lämmönjohtopumppu, niin toimiiko se samalla lämpimän käyttöveden kiertovesipumppuna? Siis että se pumppaa hanoille/suhkuihin lämmintä vettä.

Vai onko aina tuon lisäksi pumpun ulkopuolella oma käyttövesipumppu?
Mulla näyttäis olevan 2 ulkoista pumppua, sen tiedän että toinen on maaviilennyksen pumppu mutta toista en tiedä mikä se on.

Jos ei ole rakennettu käyttöveden kiertoa erikseen niin varaaja täyttyy vesijohtoverkoston paineella tulevasta vedestä kun varaajasta poistuu vettä. Eli verkostopaine hoitaa veden siirron hanoille kuten kylmänkin veden tapauksessa.

Tuo toinen ulkoinen pumppu voi olla: Lämmitysverkon ulkoinen kiertovesipumppu tai käyttöveden kiertopumppu. Ulkoista lämmönjakopumppua käytetään yleensä patterikohteissa.

Pumpun sisäinen kiertopumppu kierrättää LL tai patterivettä lämmitysverkostossa tai lataa kv-varaajaa riippuen vaihtoventtiilin asennosta.

[ariari]

Nostanpas tämän aiheen ylös nyt kun tuli ruuvailtua noita asteminuutteja logi data threadissa ja sehän ei tietenkään riittänyt vaan lähdin sitten kokeilemaan käyttövesiasetuksia ruuvata ja nyt tulee vähintään kerran päivässä korkeapaine häly 50 käyttövettä tehtäessä.

Tehdasasetuksina oli normaali 43-47 minkä menin vaihtamaan 45-50, ja hälytyksen kun kuittaa niin taas pyörii mylly vuorokauden ennen kuin tulee taas.

Koneena F1245-10, lattialämmitys eikä erillistä varaajaa.

Logien käppyröistä kun yritin tutkailla kummallisuuksia niin ei niissä minusta ole mitään erikoista. Häly napsahtaa aina jossain vaiheessa kun lämmintä vettä on käytetty ja kompura on sitä alkanut tekemään lisää.
Välillä se tulee heti kun lämmitysjakson perään tehdään käyttövesi tai silloin kun kompura jauhaa puolikin tuntia pelkkää käyttövettä ja stoppaa hälyyn.

43-47 setuksilla pöntön yläosa on 53 ja alaosa 47,
45-50 asetuksilla yläosassa 57 ja alhaalla 50 astetta.

Onko se vaan niin että tällä koneen sisäisellä varaajalla ei kompuralla lämimämpää vettä tehdä? Saunoessa välillä luksus asetus käytössä mikä ei aiheuta ongelmia mutta silloinhan kulutusta on jatkuvasti.
Eli tuossa aamuisin kun tiskaan parit tuttipullot ja persukset kone alkaa lämmittämään lisää vettä mikä on jo valmiiksi jo melkoisen lämmintä ja kilahtaa siihen kun kierrukka ei saa luovutettua tarpeeksi lämpöä veteen? mitään muuta skenaariota ei tule mieleen kun muuten toiminta on normaalia ja kaikki pumput pyörii.

[tk-]

Mikä on kiertopumpun nopeus? Auto vai ajatko manuaalilla? Käyttöveden lämmityksen aikaiset lauhduttimen meno- ja paluulämmöt?

[ariari]

Mikä on kiertopumpun nopeus? Auto vai ajatko manuaalilla? Käyttöveden lämmityksen aikaiset lauhduttimen meno- ja paluulämmöt?

Automaatilla tulee ajeltua ja koneen valikosta kun tutkailee arvoja kompuran käydessä on  30-35% kiertovesipumpun nopeus.
Lauhduttimen meno 64,1 astetta viimeisessä hälytyksessä.

Onko tuolla lauhduttimen menolämmöllä jotain tekemistä lämmityksen kanssa kun huomasin että käyttövettä tehtäessä lämmitykseen menevä vesi on hetkellisesti saman lämpöistä kun taas alhaisemmilla käyttöveden lämpötila-asetuksilla lämmitykseen menevä vesi on noin 60 asteista?

[maalämmittää]

....ja sehän ei tietenkään riittänyt vaan lähdin sitten kokeilemaan käyttövesiasetuksia ruuvata ja nyt tulee vähintään kerran päivässä korkeapaine häly 50 käyttövettä tehtäessä.

Tehdasasetuksina oli normaali 43-47 minkä menin vaihtamaan 45-50, ja hälytyksen kun kuittaa niin taas pyörii mylly vuorokauden ennen kuin tulee taas.

Logien käppyröistä kun yritin tutkailla kummallisuuksia niin ei niissä minusta ole mitään erikoista. Häly napsahtaa aina jossain vaiheessa kun lämmintä vettä on käytetty ja kompura on sitä alkanut tekemään lisää.
Välillä se tulee heti kun lämmitysjakson perään tehdään käyttövesi tai silloin kun kompura jauhaa puolikin tuntia pelkkää käyttövettä ja stoppaa hälyyn.

43-47 setuksilla pöntön yläosa on 53 ja alaosa 47,
45-50 asetuksilla yläosassa 57 ja alhaalla 50 astetta.

Onko se vaan niin että tällä koneen sisäisellä varaajalla ei kompuralla lämimämpää vettä tehdä?
Eli tuossa aamuisin kun tiskaan parit tuttipullot ja persukset kone alkaa lämmittämään lisää vettä mikä on jo valmiiksi jo melkoisen lämmintä ja kilahtaa siihen kun kierrukka ei saa luovutettua tarpeeksi lämpöä veteen? mitään muuta skenaariota ei tule mieleen kun muuten toiminta on normaalia ja kaikki pumput pyörii.

Taidat olla oikeassa ... Nibe ei kompuralla korkeampaan lämpötilaan pysty ja kierukka on niin lyhyt että se ei ehdi kaikkea lämpöään luovuttamaan käyttöveteen.

Epäilen että sun uusi yläraja on niin korkea, että kone pysäyttää käyttäveden teon kompuran suojauksiin.
Jos palaat alkuperäisiin asetuksiin, niin poistuuko hälytykset ?

Kun mulla oli yläraja 51C, niin Nibe antoi säännöllisesti ilmoituksen 163 (korkea lauhdutin tulo) mutta ei pysäyttänyt mitään.
Laskin ylärajaa 1-2C ettei ilmoitusta tule.

Mulla oli asennusten jälkeen sama häly ja hatarien muistiinpanojen perusteella se poistui ilmaamalla keruuta + patteripiiriä ja puhdistamalla mutatasku. Temput taisi olla asentajan "vakiopakista" 

Jos sulla on lokeja, niin laita näytille jos vaikka porukalla tiirailemalla jotain löytyisi.

[maalämmittää]

Onko tuolla lauhduttimen menolämmöllä jotain tekemistä lämmityksen kanssa kun huomasin että käyttövettä tehtäessä lämmitykseen menevä vesi on hetkellisesti saman lämpöistä kun taas alhaisemmilla käyttöveden lämpötila-asetuksilla lämmitykseen menevä vesi on noin 60 asteista?

On ja ei...
Kone käyttää samoja laitteita ja mittauksia lämmityksessä ja käyttöveden teossa.
Vain vaihtoventtiilin asento eroaa.

64,1C on varsin kova lämpötila.

[tk-]

Itsellä tuli nuo samat mieleen mitä maalämmittääkin totesi, eli mutasihti kannattaa tarkistaa ja keruupiirin toimivuus, mutta kyllä tuossa ollaan jo koneen äärirajoilla. Olikos niben suurin sallittu paluulämpö 58? Siitä johdatellen 7 asteen lauhdutindeltalla tuo 65 olisi lähellä valmistajan ajattelemaa maksimimenoa.

Meillä nibe katkaisee legionellassa kompuran aika lailla tuossa samassa seudussa, eli 64-65 asteen menolämmöissä.

Onko tuo lämpöpiikki lämmitykseen aika käyttöveden teon perässä? Jos on, niin se johtuu siitä, että vaihtoventtiilin kääntyessä koneessa on vielä kuumaa vedenlämmitykseen tarkoitettua vettä kiertämässä ja se sitten pääsee tuonne lämmityspuolelle. Siitä ei ole mitään haittaa, joskin patterit saattaa "napsua" tuon takia jos ei olisi puskiruvaraajaa.

[maalämmittää]

Olikos niben suurin sallittu paluulämpö 58? Siitä johdatellen 7 asteen lauhdutindeltalla tuo 65 olisi lähellä valmistajan ajattelemaa maksimimenoa.

Jep, ainakin vanhalla 5*** ohjelmaversiolla lauhdutin tulo max on 58C.
Automaatilla kone tavoittelee deltaa 6C, josta tulee mainittu 64C "helposti" 

[tk-]

Jep, ainakin vanhalla 5*** ohjelmaversiolla lauhdutin tulo max on 58C.
Automaatilla kone tavoittelee deltaa 6C, josta tulee mainittu 64C "helposti" 

Juu niin se taitaa matemaattisesti mennä.  Nibe taitaa luvata "jopa 65 asteen menolämpötilaa", niin sen olen ajatellut johdatellun tuolla 7C deltalla.

Miksi muuten ariari noin korkea lämpö? Vesi ei muuten riitä? Koneen kestävyyden kannalta olisi ehkä parempi ettei ihan äärirajoilla ajettaisi..?

[maalämmittää]

Nibe taitaa luvata "jopa 65 asteen menolämpötilaa"....

Oliskohan tuo niitä mainosmiesten juttuja 

[Roori]

Oliskohan tuo niitä mainosmiesten juttuja 

Tottakai tuo toteutuu mitä luvataan, mutta ei tietty millään vajaatehoräpsällä...

[jm82]

Automaatilla tulee ajeltua ja koneen valikosta kun tutkailee arvoja kompuran käydessä on  30-35% kiertovesipumpun nopeus.
Lauhduttimen meno 64,1 astetta viimeisessä hälytyksessä.

Onko tuolla lauhduttimen menolämmöllä jotain tekemistä lämmityksen kanssa kun huomasin että käyttövettä tehtäessä lämmitykseen menevä vesi on hetkellisesti saman lämpöistä kun taas alhaisemmilla käyttöveden lämpötila-asetuksilla lämmitykseen menevä vesi on noin 60 asteista?

Vaihtoventtiili tosiaan kääntyy melko rauhallista vauhtia asennosta toiseen. Lämmitysverkkoon pääsee silloin karkaamaan ihan vähän kuumempaa vettä.

Tuli sellainen mieleen että pyöriiköhän kiertovesipumppu liian hiljaa ja siitä seuraisi tuo korkeapainehäly? Paineet varmaankin korkealla kun meno on 64.1 astetta.

Täälläkin maksimi paluulämpötila taisi olla 58 astetta ja silloin maalämpöpumppu sammuttaa kompressorin. Siitä ei kumminkaan mitään korkeapainehälytystä tule kun se taas on eri asia. Eli niitä paineita saisi varmaankin laskettua jos pumppu pyörisi vähän kovempaa kuin 30-35% ?

[Huvila]

Tottakai tuo toteutuu mitä luvataan, mutta ei tietty millään osatehoräpsällä...

Tämä totta. Piti oikein kokeilla yksi legionellarykäisy osarehoräpsällä ja autoasetuksilla.

LK-pumppu 61% - 17% nätisti laski ja dt 3,2 - 3,1
Kaivolta paluu laski 4,4 - 3,8

KV-pumppu 62% - 1% nätisti laski ja dt 7,0 - 5,3
Kompuran pyshtyessä meno 63,3 ja paluu 58,0.

Tässä varmaankin vois olla kaivattu 0,01% käyntiajasta jolloin osatehoräpsä ei käy tehokkaammin kuin sopivastitäysylimitoitettu tykki 

[tk-]

Tottakai tuo toteutuu mitä luvataan, mutta ei tietty millään vajaatehoräpsällä...

Vaatinee tuo aika optimaaliset olot ja totuus on enempi tuon Huvilan esimerkin mukainen. Teoriassa 58C tulolla ja 7C deltalla pumppu pystyy 65 tuottamaan. Se ei vaan taida olla kauhean järkevää niin pumpun keston kuin tehokkuudenkaan kannalta (en uskalla puhua hyötysuhteesta kun en osaa laskemalla tuota perustella).

Eli käytännössä pumpun pitäisi automaatilla tuohon 58 asteen paluulämpöön saakka päästä. Tuo pumpun teho suhteessa talon lämmitystarpeeseen ei kyllä liity asiaan mitenkään, enkä ymmärrä miksi se pitää joka ketjuun nostaa esille.

[Roori]

Tämä totta. Piti oikein kokeilla yksi legionellarykäisy osarehoräpsällä ja autoasetuksilla.

LK-pumppu 61% - 17% nätisti laski ja dt 3,2 - 3,1
Kaivolta paluu laski 4,4 - 3,8

KV-pumppu 62% - 1% nätisti laski ja dt 7,0 - 5,3
Kompuran pyshtyessä meno 63,3 ja paluu 58,0.

Tässä varmaankin vois olla kaivattu 0,01% käyntiajasta jolloin osatehoräpsä ei käy tehokkaammin kuin sopivastitäysylimitoitettu tykki 

Tuo testiajosi ei ollut 'osatehoräpsällä' ajo vaan yliteho semmosella...joita kaikki pumput oikeastaan on LKV jaksossa, mutta jos tilanne olis lämmitysmenovesi yrittämistä 65C:een vaikka 2kW vajaa teholla, niin homma kyykähtäis
pumpun osalta... se ajaa ja ajaa eikä saavuta koskaan 65C:tä.