Katselin eilen Viessmannin lokeilta tuota kaivolle menevän ja tulevan nesteen keskiarvoja maanantaille +1,5c ja -0,5c.
Keruuliuoksen lämpötila pitäisi katsoa silloin kun kompressori käy.
Keruuliuoksen lämpötila laskee kompressorin käyntijakson aikana ja nousee taukojakson aikana.
Keruuliuoksen lämpötila on korkeimmillaan käyntijakson alussa kun siihen on taukojakson aikana keruuputken seinämän läpi siirtynyt lämpöä kaivon vedestä joten keruuliuos on lähes samanlämpöistä kuin lämpökaivon vesi.
Keruuliuos kiertää kaivossa olevissa putkissa ajallisesti n 5-15 min/kierros ja jäähtyy joka kierroksella kunnes lämpötilaero kaivon veteen on niin suuri että keruuputken seinämän läpi liuokseen siirtyy sama määrä lämpöä kuin mitä lämpöpumpun höyrystin siitä ottaa.Tämän jälkeen alkaa keruputkien ympärillä kaivon veden lämpötila laskea jos käyntijakso edelleen jatkuu.
Taukojakson aikana kalliosta ja pohjavesivirtauksista tuleva lämpö nostaa kaivon veden ja keruuliuoksen lämpötilan takaisin.
Ensimmäisen käyttövuoden aikana olisi hyvä seurata läpinäkyvää muovista keruuliuoksen paisuntasäiliötä (jos sellainen Viessmanissa on) ,että nesteen pinta pysyttelee tuon paisuntasäiliön puolivälissä.
Jos pinnankorkeus laskee niin keruuliuoksessa on ilmaa ,silloin pitää lisätä keruuliuosta ja ilmata keruuputkisto.
Jos asennusporukka on tehnyt keruuputkiston ilmauksen huolellisesti ja perusteellisesti ei tuollaista jälki-ilmausta tarvita ja paisuntasäliön pinta pysyy samalla korkeudella.
Jonkilainen optimi keruuliuoksen tulon ja paluun välillä on n 3C mutta kannattaa seurailla rauhassa mihin tuo lämpötilaero teillä asettuu,tuollainen 2 asteen lämpötilaero peilaa suurta virtausta keruuputkessa mutta se voi olla tarkoituksellista uudessa laitteessa esim ilmanpoiston tms takia,eikä suuresta virtauksesta ole mitään haittaa.
Onkohan Viessmanissa valmiina lämpötiladatan graafista tallennusta jollakin tavalla?Manuaaliset mittaukset on tietysti tarkkoja mutta käytännössä hankalia,ison varaajan lämpötilamuutokset on varsin hitaita ja pieniä,voi olla 1K/h tai pienempikin.
Jos olisi 1vrk:n lämpötilat graafisesti trendinä luettavissa niin siitä näkisi yhdellä silmäyksella muutokset eri käyntitilanteissa.