Uudiskohdetta Poriin

[GTP]

Tässä ketjussa keskustelu alkaa olemaan aika kaukana aiheesta, mutta eipä se ainakaan minua haittaa, sillä juttu kuitenkin pyörii mielenkiintoisella alueella. Olen tässä sivussa myös lueskellut ilmaisenergia.info foorumia ja siellähän nämä aurinkoenergiakeskustelut ovat vielä muutamaa tasoa edempänä kuin täällä, ja niinhän sen foorumin aihepiiri huomioon ottaen kuuluukin. 

Kun laitat 6 kw pumpun, niin se on täysteho. Puskurivaraajaa ei maalämpöpumppu tarvitse, mikäli lattialämmitysputket on betonivalussa.

Alakerrassa ovat ja laatan tilavuus tulee olemaan vähintään 9m^3 (8cm laatalla) ja yläkerrasta kipsilattiassa, eli tuolta tuota varaavuutta ei saa

Näin minäkin tuon yritin ymmärtää, mutta piti varmistaa. Tilat on pienet juu 1,8m sopii 3x600 laitteet kun täyttää 100%:lla eli MLP+varaaja 300L+IV-kone...iv koneen alle pölykone ja sivuseinälle sähköt, näin äkkiä heitettynä.

Missäs jakotukit?

Liian pienet. Olen pikku hiljaa alkanut miettimään ”auringosta-veteen”- ideasta luopumista. Tuo vaatisi kunnon lähtökohdat eli mielestäni vähintään 500l varaajan. Tuo puolestaan ei nykyiseen teknisen tilan varaukseen sovi. Kaikenlaisia varaajia olen etsiskellyt ja tutkaillut, mutta n.600mm halkaisijaltaan kahdella kierukalla olevat pöntöt (esim Oso RTV VE 300) ovat olleet tilavuudeltaan vain 300l ja kierukoiden pinta-ala on vaikuttanut aika pieneltä. Olisiko jollain heittää linkkiä mielestään sellaiseen varaajaan joka saattaisi sopia käyttötarkoitukseeni, niin annettaisiin vielä kerran idealle mahdollisuus? 

Niin ja entisestään tilanahtautta tuottaa jakotukki tai –tukit, koska optimi olisi, että tukit olisivat teknisessä tilassa. Henkisesti olen valmistautunut, että toinen pitää sijoittaa KHH:seen, koska se pesu- ja saunatiloineen+ 1mh sijaitsevat toisella puolella taloa.

Siis paneelit ja verkkoinvertteri, eli kaikki syötetään verkkoon mitä paneeleista tulee. Jos kulutus on pienempi kuin paneeleiden teho niin loppu menee valtakunnanverkkoon ilmaiseksi tai pienellä korvauksella.

Paneelit ja verkkoinvertteri plus immersun/vast. sama tilanne kuin edellä, mutta kaikki mitä menee yli oman kulutuksen ei syötetä valtakunnanverkkoon vaan valitulle kulutuskohteelle (yleensä vesivaraajalle).

Ei ole vaikeeta. Sähköasentajakin ymmärtää kun näyttää kytkiksen.

Tällainen vaihtoehto eri variaatioineen kiinnostaisi tällä hetkellä eniten. Järjestelmän kanssa pärjää hyvinkin pienillä tilavarauksilla, samoin on laajennettavuuden kanssa. Tehdään sitten tulevaisuudessa akkuhuone vaikka tuulettuvaan alapohjaan jos ei muuten tila riitä. Ei vaan, taitaa olla järkevintä dumpata se mahdollinen ylijäämäteho veteen. Akkujen kanssa kun lähtee värkkäämään niin tulee helposti kilowattitunnin hinnalle kerrointa. Eipä oikein tahdo enää vuosihuoltojenkaan yhteydessä voimalaitoksilla vaihdettavia akkuja niin helposti saada hyötykäyttöön kuin ennen 

[GTP]

Pistinpä tämän ihan omaan viestiin josko saisi palautettua tätä ketjua osittain maalämpöraiteilleen silti kuitenkin pysyen aurinkolämmössä. 

Eikö se nyt ole selvää, että mitä lämpimämpää maaviinaa pumppu saa niin sen paremmalla hyötysuhteella se toimii? http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4668.msg53994#msg53994 ketjun aloittaja on miettinyt aivan samaa kuin mitä omassa päässäni olen pyöritellyt, eli onkos kukaan toteuttanut aurinkolämmöllä toimivaa maaviinan esilämmityspiiriä?

Joku asiasta enemmän tietävä latasi jo edellistä kappaletta lukiessa molemmat piiput ja ampuu tämän ajatuksen tuoreeltaan alas. Itse taas asiasta tietämättömänä olen miettinyt, että näin viinaan saisi boostattua lämpöä. Esimerkiksi jos liittää X neliöiseen paneeliin X litraisen pöntön jossa on esilämmityskierukka, jonka läpi viina virtaa koneelle, tai sitten jonkinlainen ratkaisu levylämmönvaihtimeen perustuen? Ei kai nuo nyt aivan toimimattomia ideoita voi olla, joten osaisiko joku heittää lonkalta, tai jopa esittää laskelmaan perustuen, että mikä olisi realistinen lämpötilannousu? Eikö se joka tapauksessa mennyt karkeasti niin, että viinan lämpötilannousu asteella parantaa COPpia 3%?

Mikäli lämpöä olisi riittävästi saatavilla niin voisi olla toinenkin kierukka (tai levari) jonka kautta viina palaisi takaisin kaivoon ja näin saataisiin kaivoakin elvytettyä/ladattua ja dumpattua aurinkopiirin ylilämpöä alemmalle tasolle.

Mielipiteitä?

[Roori]

Siis paneelit ja verkkoinvertteri, eli kaikki syötetään verkkoon mitä paneeleista tulee. Jos kulutus on pienempi kuin paneeleiden teho niin loppu menee valtakunnanverkkoon ilmaiseksi tai pienellä korvauksella.

Paneelit ja verkkoinvertteri plus immersun/vast. sama tilanne kuin edellä, mutta kaikki mitä menee yli oman kulutuksen ei syötetä valtakunnanverkkoon vaan valitulle kulutuskohteelle (yleensä vesivaraajalle).

Ei ole vaikeeta. Sähköasentajakin ymmärtää kun näyttää kytkiksen.

Tällainen vaihtoehto eri variaatioineen kiinnostaisi tällä hetkellä eniten. Järjestelmän kanssa pärjää hyvinkin pienillä tilavarauksilla, samoin on laajennettavuuden kanssa. Tehdään sitten tulevaisuudessa akkuhuone vaikka tuulettuvaan alapohjaan jos ei muuten tila riitä. Ei vaan, taitaa olla järkevintä dumpata se mahdollinen ylijäämäteho veteen. Akkujen kanssa kun lähtee värkkäämään niin tulee helposti kilowattitunnin hinnalle kerrointa. Eipä oikein tahdo enää vuosihuoltojenkaan yhteydessä voimalaitoksilla vaihdettavia akkuja niin helposti saada hyötykäyttöön kuin ennen 

Ihan samaa mieltä että PV panelit mieluummin kuin lämpöpanelit tommosen kokoiseen uuteen huusholliin.
Siihen vaikka se OSO 300L  ja sieltä kierukoista esilämpöä käyttöveteen ja se PV ylijäämä sinne OSO:oon.
Semmosen kokoluokkaa 2-5kWp PV laitteiston kaikkitarvikkeet saa luokkaa hinnalla 1,7-1,3€/kWp...vaikka heti ostais.
Sopivalla laitteistovalinnalla ajat pitkät tovit "ilimatteeksi" PV:llä lämmitystä ja jäähdytystä + sivukulutuksia, vain talvella marras-tammi voittaa pimeys ja tarvitset "Porin voimaa" vai mikä lie laitos sielläpäin...

Välillä käydään juu vähän ulkona aiheesta jos pelkkää aloitusta ajattelee, mutta aina jotain tiedonjyvää voi silti olla...

[Roori]

Pistinpä tämän ihan omaan viestiin josko saisi palautettua tätä ketjua osittain maalämpöraiteilleen silti kuitenkin pysyen aurinkolämmössä. 

Eikö se nyt ole selvää, että mitä lämpimämpää maaviinaa pumppu saa niin sen paremmalla hyötysuhteella se toimii? http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4668.msg53994#msg53994 ketjun aloittaja on miettinyt aivan samaa kuin mitä omassa päässäni olen pyöritellyt, eli onkos kukaan toteuttanut aurinkolämmöllä toimivaa maaviinan esilämmityspiiriä?

Joku asiasta enemmän tietävä latasi jo edellistä kappaletta lukiessa molemmat piiput ja ampuu tämän ajatuksen tuoreeltaan alas. Itse taas asiasta tietämättömänä olen miettinyt, että näin viinaan saisi boostattua lämpöä. Esimerkiksi jos liittää X neliöiseen paneeliin X litraisen pöntön jossa on esilämmityskierukka, jonka läpi viina virtaa koneelle, tai sitten jonkinlainen ratkaisu levylämmönvaihtimeen perustuen? Ei kai nuo nyt aivan toimimattomia ideoita voi olla, joten osaisiko joku heittää lonkalta, tai jopa esittää laskelmaan perustuen, että mikä olisi realistinen lämpötilannousu? Eikö se joka tapauksessa mennyt karkeasti niin, että viinan lämpötilannousu asteella parantaa COPpia 3%?

Mikäli lämpöä olisi riittävästi saatavilla niin voisi olla toinenkin kierukka (tai levari) jonka kautta viina palaisi takaisin kaivoon ja näin saataisiin kaivoakin elvytettyä/ladattua ja dumpattua aurinkopiirin ylilämpöä alemmalle tasolle.

Mielipiteitä?

Tuossa näkyy viinan lämmön vaikutus Alpha Innotec 10kw kone (on siä pienempikin):


Ei se mitään outoa ja uutta ole viinaa lämmittää, kunhan ei polta...tai no taitaa sekin olla sallittua nykyään
On niitä valmita ratkaisuja eri MLP:llä ja on olemassa oikein aurinkopumppukin ... Eviheat jota täällä suomessa edustaa Nereus, tuo oli itsellä joskus listalla mutta en laittanut...silloin ei ollut edes edustusta suomessa jos Vaasa ei ole suomea

Olen myös kypsytellyt tuossa ajatusta 100-200L maaviina varaajasta jota lämmittäis aurinkojämillä, tässä kun on nyt yhden aurinkovuoden viettänyt niin kyllä niitä paljon on niitä tunteja kun sais niitä matalempia lämpöjä auringosta kylmään kaivoon (aamulla 1-2h ja illalla vois olla max 4h (* 3kW = ~15kWh)), tuo oli jo heti itsellä suunnitelmissa mutta luovuin siitä ensivaiheessa ja ajattelin että katotaan sitten jos viittiii laittaa, mahdollisuudet jätin tarkoituksella kumminkaan investoimatta vielä mitään...investoinnin kun sais 500€ niin vois vaikka laittaa.

Mutta kyllä silti olisin PV:n kannalla, itse laitoin lämpöpaneelit 1 vuotta liian aikaisin kun niiden hinnat on nyt nykyään maltilliset vrt 2v takasi ja asiaankin on tietty tullut tutustuttua enemmän ja sitä kautta hinnoistakin jo jotain konkreettista.

[juippi]

Koskee yli 63A liittymiä, silloin se on jo "teollista toimintaa"...
Onko tuo vielä voimassa, on jo kumminkin 4v vanha ja nopea muutoksista toimintaa vielä?

Mun mielestäni kohta 8.4 koskee myös alle 63A kohteita. Vanhahan ohjeistus voi olla ja lienee myös sähkölaitoskohtaista.

Tuolla myös jotakin netottavasta mittauksesta sivulla 23
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32055/sahkonpi.pdf?sequence=1

[Roori]

Koskee yli 63A liittymiä, silloin se on jo "teollista toimintaa"...
Onko tuo vielä voimassa, on jo kumminkin 4v vanha ja nopea muutoksista toimintaa vielä?

Mun mielestäni kohta 8.4 koskee myös alle 63A kohteita. Vanhahan ohjeistus voi olla ja lienee myös sähkölaitoskohtaista.

Tuolla myös jotakin netottavasta mittauksesta sivulla 23
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32055/sahkonpi.pdf?sequence=1

Lukihäiriö...suositellaan juu...mutta Fortumilla ainakin netottaa vaiheet, vanha paperi ainakin joiltakin osiltaan ja joku voi poiketata suosituksista poiketakseen muista...

[euroshopperi]

Ok ymmärrän tuonkin, siis vaatii kaksisuuntaisen sähkösopimuksen. Onkos noita Suomessa moni sähköyhtiö vielä valmis tekemään ja paljonkö hyvittävät tuotetuststa kWh:sta.

Kyllä enemmän ja vähemmän kaikki siirtoyhtiöt on tuohon kykeneviä, mutta ne vaan mittaavat...sitten se energia osto/myynti on toinen asia, niitä on sitten kaikenkarvaisia tarjolla tuossa aikaisemmin fortumin versio joka on kalliimmasta päästä ostaa laitteet ja vähimmässä päässä maksamassa energiasta.

Mihinkähän osastoon tuo fortumin paketti nyt virman kaupan jälkeen menee, onko se "ydin bisnestä" eli jää fortumiin vai onko se myydyssä bisneksessä 

Tuohon ylituotetun aurinkosähkön myyntiin ja hintaan vielä sen verta. Sähköyhtiöhän tietysti maksaa siitä vain sen pörssisähkön hinnan vähennettynä välityspalkkiolla, eli pörssihinta - 0,2 cent/kWh. Ylisähköä tulee kesäaikaan tuotettua ehkä vähän myyntiin, mutta pörssihinta on silloin luokkaa 35 €/MWh, eikä siitä paljon käteen jää. Sähköyhtiöhän ei tietysti maksa mitään siirtohintoja, jotka jää kuluttajalle aina sähkön taloon tuontiin kustannettaviksi. esin 12 c/kW sisään ja 3,5 c/kWh ulos. Hyötysuhde siis sama kuin MLP:llä, joten kaikki pitäisi käyttää itse. Pihalle pitäisi ottaa pari ladattavaa sähköautoa tai joku muu akusto hoitamaan hommaa puskurina. Pörssisähkön hinta karkaa järjettömiin hintoihin keskitalvella ja osatehoisten maalämpöpumppujen seurauksena, mutta ei silloin ole mitään myytävää. Päinvastoin joudut osallistumaan talkoisiin ja maksat keskihinnan nousulla kaikkien osatehoisten huippuarvojen vajeen yhteisvastuun hengessä. En tiedä mitä nuo muut energia yhtiöt on valmiita maksamaan tuosta ylituotannosta, mutta tuskin ainakaan pörssihintaa enempää. Ja Fortumi siis maksaa 0,2 centitä alle pörssisähkön. Jouluaattona voisi tietysti sitten laittaa oman agregaatin käyntiin ja myydä aina sen kalleimman tunnin mukaan, niin kauan kunnes agregaattia ei enää kannat pyörittää. Saisihan tuollakin tavalla osatehoiset taloudet pelastettua, kun kaikki normaalikotien hätä agregaatit käynnistetään heti hintojen nousun mukaan.

[Roori]

Kyllähän juu se tuntihinnoitelu tulee enenevässä määrin näihin kuvioihin ja tietysti kovimpaa kulutuksen aikaan hinta heilahtaa kattoon osittain näiden siipeilijöitten avittamana, mutta onneksi täystehoisena sentään se kulutus pysyy pienenä, ja voihan siihen tosiaan laittaa sen agren jos hinnat menee sille tasolle, mutta vain omaan käyttöön koska ei agren tuotantoa voi mihinkään verkkoon syöttää...ne on sitten oltava tahdistuskykyisiä hyväksyttyjä tuohon yms yms ja sitten hinta on aivan eri.

Tuo fortumin tarjoama hinta on ihan pohjalta, onhan niitä paljon muitakin vaihtoehtoja, tämmösiä sähköpankkejakin jossa tasataa vuodelle tuo homma tjsp...

[euroshopperi]

Tuntihinnoittelu on jo mukana omassa sähkölaskussasi. Eli se normaalitaksa on sen pörssin hinnan joku tietty keskimääräisyystulema, jossa on tietysti sähköyhtiölle hyödyllistä, jos saadaan osoitettua mahdollisimman suurta vajaakapasiteetti osuutta. Kansantaloudellisesti tämä on äärimmäisen typerää ja huonoa politiikkaa. Kapitalistisesta näkökulmasta taas suorastaan kannatettavaa, jos vain kaikilla olisi varaa omistaa esim tällä hetkellä 1000-2000 kpl Fortumin osaketta. saisi sillä osingolla kuitattua sitten sähkölaskun normaalitasolle. Tällä hetkellä on siis kannattavaa esim estää tulevaa lisä ydinvoimaa, jos ei tarvitse ajatella pohjoisen sijaintimme tuomia kansallisia etuja, vaan pelkästään suurkapitalistisesta näkökulmasta ohjataan maksimaalista hinnankehitystä eteenpäin. Osatehoilla tietysti kannustetaan tällaiseen sykkivään energiatuotantoon, joka siis pitää hinnat väkisin korkealla, kunnes pitää ottaa jonkun ohjat käsiin ja määritellä kapitalismille sopivat pelikentän rajat. Ylituotanto menisi kyllä myyntiinkin ulkomaille, jos sitä täällä tuotettaisiin. Tuolloinhan olisi tilanne, jossa edes pyrittäisiin järjestämään täällä asuville elinoloja vastaavaa energiahuoltoa. Pieni alihintakaan ei olisi kansallisesti ajatellen huono asia, mutta tietysti kun pitää ajatella vain sen suurpääoman hyvinvointia, niin voidaan kansallinen etu jättää huomiotta ja valehdellaan kansalle, että huonosti menee. Esim itse sain juuri Fortumin maksujen korotuskirjeen, jossa valiteltiin huonoa tuotantoa ja pieniä vesikertymiä. Fortumin asiakkuus siis tulee jäämään tähän. Ensinnäkin Venäjälle mentiin rinta rottingilla meiltä kerätyillä ylihinnoilla ja nyt kun tullaan takas häntä koipien välissä ja kaikki poltettuna, niin pitäisi muka taas turvata se tasainen tuotto osakkeenomistajille ja pannaan tuo liian pientä, 5%:n tuottoa, tuova siirto myyntiin jonnekkin universaalin vastuun ulkopuolella olevalle taholle.

[tomppeli]

Talo 1 1/2-kerroksinen, ulkomitoiltaan ~15x8.5m, yläkertavarauksella. Alustavasti välipohjaan ei tässä vaiheessa puhkaista edes porrasaukkoa. Talon tietoja

  - kokonaisuudessaan maanpäällistä, perustuksena tuulettuva alapohja[/li][/list]
  - alakerran lämmin pinta-ala = rakennuksen sisämitat 14.8m x 7.8m = ~115m^2
  - yläkerran lämmin pinta-ala, sisämitat 3.4 x 14.8 = ~50m^2
  - neliöitä siis yht. ~165 ja kuutioita em. mittojen mukaan alakerrassa 297m^3 (huonekorkeus ~2.6m) ja yläkerrassa 94m^3 (huonekorkeus keskellä 2.4, reunoilla 1.8 )

Rakenteiden U-arvot olkoon seuraavat

  - seinät 0,16
  - yläpohja 0,07
  - alapohja 0,12
  - ikkunat 1,0 (yhteispinta-ala alakerrassa ~19m^2 ja yläkerrassa ~4m^2)
  - ovet 1,0 (3kpl 10x23, 9x21, 9x23)

Matka on nyt sitten onnellisesti ohi...

Tein vihdoinkin laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan aloitusviestiisi.
Tiivis tupa, ei tule lämmityskään kalliiksi!

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.!

[GTP]

Kiitos laskelmasta!

Omasta, ja varmasti monen muunkin foorumilaisen, mielestä on hienoa kun näin pyyteettömästi autat maalämpöä harkitsevia ja suunnittelevia hankkeen alkumetreillä. On selvää, että vastuu on toimittajalla, mutta mielestäni tästä laskelmasta saa arvokkaan "puolueettoman osapuolen" valistuneen näkemyksen asiaan.

Yritän laskennan vaiheita ja etenemistä tietämättömänä ymmärtää laskennan tuloksia, joten muutama tarkentava kysymys

Väliotsikko ”Talon alakerta, ilmanvaihto ja vuotoilma mukana”

• Kohta ”sisäpituus, leveys, korkeus, ala, ilmakuutiot”: Pitäisikö huonekorkeuden 2,4m tilalla olla lähtötiedoissa ilmoittamani 2,6m?
• Kohta ”ulkovaipan paksuus, U-arvo, ala, energiankulutus”: Mistä tuo U-arvo 0,25 tulee? Lähtötiedoissa ja laskelmassa myöhemmin arvona on 0,16? Tämä kohta lienee kytköksissä myös kohtaan ”koko ulkovaipan pinta-ala yhteensä”?
• Kohta ”yläpohja”: Pitäisikö U-arvon 0,04m tilalla olla lähtötiedoissa ilmoittamani 0,07m? Miksi kulutus sarakkeessa on 0 kWh/v, eikö tässä pitäisi olla nollasta poikkeava arvo, koska yläpohja on osittain vasten ulkoilmaa? Liitteenä muutama taloamme vastaavan rakenteen leikkauskuva. HUOM! Meillä siis edelleen tuulettuva alapohja, ei kuvassa oleva maanvarainen laatta. Lisäksi kattokaltevuus on 1:2

Väliotsikko ”Talon yläkerta, ilmanvaihto ja vuotoilma mukana”

• Kohta ”ulkovaipan paksuus, U-arvo, ala, energiankulutus”: Kuten edellä, mistä tähän kohtaan tulee U-arvo 0,15 tulee?

Vuotoilmanvaihtoon liittyen. Eikö rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetä 4 m^3/h (esimerkiksi D5:n, eli ”Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaan) mikäli ilmavuotoa ei erikseen ole tiiveysmittauksella mitattu? Vaikka laskennassa aina pitääkin olla hieman varmuuskerrointa, niin edelliseen verrattuna laskelmassa sekä ala- että yläkerran ilmavuodot ovat moninkertaiset?

En lähtenyt lukuisia mitoituksiin liittyviä ketjuja käymään läpi, mutta olisiko mahdollista, että saisin kohteemme laskentapohjan Excel-muodossa esim. yksityisviestillä? Tiedän, että ohjelma on vapaasti ladattavissa, mutta kun kokenut käyttäjä on alkuparametrit viilannut kohdilleen, niin voi paremmin luottaa lopputuloksen oikeellisuuteen. Olisi vain mielenkiintoista itse vertailla ja testailla näin hankkeen suunnitteluvaiheessa kohdittain miten lähtötietojen muutokset vaikuttavat lopputulokseen.

[tomppeli]

Yritän laskennan vaiheita ja etenemistä tietämättömänä ymmärtää laskennan tuloksia, joten muutama tarkentava kysymys

Väliotsikko ”Talon alakerta, ilmanvaihto ja vuotoilma mukana”

• Kohta ”sisäpituus, leveys, korkeus, ala, ilmakuutiot”: Pitäisikö huonekorkeuden 2,4m tilalla olla lähtötiedoissa ilmoittamani 2,6m?

Tässä olen ollut huolimaton.
Tein kiireesti useampia laskelmia ja tein virheen. Nyt korjasin sen ja vaihdoin tulosteen.

• Kohta ”ulkovaipan paksuus, U-arvo, ala, energiankulutus”: Mistä tuo U-arvo 0,25 tulee? Lähtötiedoissa ja laskelmassa myöhemmin arvona on 0,16? Tämä kohta lienee kytköksissä myös kohtaan ”koko ulkovaipan pinta-ala yhteensä”?

Tuo U -arvo on saatu taulukko-ohjelmalla laskennallisesti.
Korkea arvo johtuu siitä, että tässä on koko alakerran ulkovaipasta kyse ja ikkunat & ovet nostavat arvoa.
Toisaalta arvoa pienentää yläkerran oleva lämmin tila, jonne ei ole lämpövuotoa.

• Kohta ”yläpohja”: Pitäisikö U-arvon 0,04m tilalla olla lähtötiedoissa ilmoittamani 0,07m? Miksi kulutus sarakkeessa on 0 kWh/v, eikö tässä pitäisi olla nollasta poikkeava arvo, koska yläpohja on osittain vasten ulkoilmaa? Liitteenä muutama taloamme vastaavan rakenteen leikkauskuva. HUOM! Meillä siis edelleen tuulettuva alapohja, ei kuvassa oleva maanvarainen laatta. Lisäksi kattokaltevuus on 1:2

Tuokin U -arvo on saatu taulukko-ohjelmalla laskennallisesti. Arvoa pienentää tuo yläkerroksen lämmin tila, johon ei ole lämpövuotoa.

Väliotsikko ”Talon yläkerta, ilmanvaihto ja vuotoilma mukana”

Kohta ”ulkovaipan paksuus, U-arvo, ala, energiankulutus”: Kuten edellä, mistä tähän kohtaan tulee U-arvo 0,15 tulee?

Taasen kyseessä laskennallisesti saatu kaikkien tuon tilan lämpövuotojen summa.

Vuotoilmanvaihtoon liittyen. Eikö rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetä 4 m^3/h (esimerkiksi D5:n, eli ”Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaan) mikäli ilmavuotoa ei erikseen ole tiiveysmittauksella mitattu? Vaikka laskennassa aina pitääkin olla hieman varmuuskerrointa, niin edelliseen verrattuna laskelmassa sekä ala- että yläkerran ilmavuodot ovat moninkertaiset?

En lähtenyt lukuisia mitoituksiin liittyviä ketjuja käymään läpi, mutta olisiko mahdollista, että saisin kohteemme laskentapohjan Excel-muodossa esim. yksityisviestillä? Tiedän, että ohjelma on vapaasti ladattavissa, mutta kun kokenut käyttäjä on alkuparametrit viilannut kohdilleen, niin voi paremmin luottaa lopputuloksen oikeellisuuteen. Olisi vain mielenkiintoista itse vertailla ja testailla näin hankkeen suunnitteluvaiheessa kohdittain miten lähtötietojen muutokset vaikuttavat lopputulokseen.

Kaiken kaikkiaan, tämä tekemäni ja tässä käyttämäni ohjelma on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi,
jolla olisi mahdollista kohtuullisella tarkkuudella tehdä lämpöpumpun hankintaa varten tarvittavien mitoitusten määrittäminen.
Jos pyritään suurempaan tarkkuuteen, olisi rakennuksen kaikki detaljit laskettava erikseen.
Sellaisen laskennan tekeminen olisi tässä vähän liian työlästä, eikä laskijalla kuitenkaan olisi niin tarkkoja rakennuksen tietoja käytettävissä.
Tähänkin laskentakaavioon joudun jo ottamaan tiedot aika tavalla niin sanotusti hihasta, arvaamaan.
Siksi joudunkin yleensä esittämään pyynnön, että jos olen käyttänyt vääriä tietoja tai arvannut metsään, niin saisin kommenttina oikaisun asiaan.

...
Eläkeläiselläkin pitää olla jokin harrastus. Tämä foorumilla puuhastelu on minulle sellainen!

Teen tätä myöskin siksi, että maalämmitystä hankkivat ovat liian yksin, vailla tarvittavaa neuvontaa ja opastusta.
Neuvontaa ei korvaa jokin vihkonen tai nettikirjoitus.
Jokainen hanke on oma keisinsä.
Neuvoja kaivattaisiin. Yhteiskunnan jollekin elimelle tämä neuvojan rooli kuuluisi....
Itse olen huono neuvojaksi, mutta toivon, että keskustelumme täällä foorumilla voisi ainakin jonkun saada miettimään asiaan parannusta...

[GTP]

Pyhien aikana on ollut aikaa pyöritellä talon pohjaa ja teknisen tilan koko on kavanut talon ulkomittojen venyttämällä. Itse asiassa kannatti taas kerran palata piirustuspöydän äären sillä maltillinen muutos toi parannuksia muutamaan muuhunkin huoneeseen.

Näin ollen pumppu integroidulla varaajalla LKV:tä varten ja puskuri lämmityspiiriä varten pohdinta jatkuu. Em. Ratkaisu mielessä siksi, että eri lämpöiset vedet varastoidaan omiin varaajiinsa ja näin vältetään kerrostumis-/mahdolliset sekoittumis ja legionellaongelmat. Integroidun varaajan koko riippuu pumppuvalinnasta ja puskurin kriteereinä on min.300l vähintään kahdella kierukalla (aurinko ja käyttövesi), koska tällaisessa ratkaisussa mielestäni LKV olisi joka tapauksessa järkevä esilämmittää. Puskurin valinta ei olekaan helppo, koska ”varaajaviidakko” on melkoinen. Muutama esimerkki

OSO

Valmistaja http://www.osohotwater.com/
Suomesta ainakin http://www.varaaja.com/index.php/aurinkovaraajat/oso/oso-rtv-ve-300-aurinkovaraaja-detail

ylempi/alempi kierukka
0,8/0,6

Eriste Oso Eco Foam, paksuus? Lämpöhäviöt 2,3kWh/24h


OEG

Valmistajan sivut https://www.oeg.net/
Suomesta ainakin http://www.pexos.fi/cat/index.php

https://www.oeg.net/en/service/catalog löytyy valikoimaa sivulta 76 alkaen. On jos jonkinlaista varaajaa erilaisilla kierukoilla. Esitteen sivulta 88 löytyy 300l ”lämpöpumpputankki” jossa kierukkaa olisi 1.39/2,6, mutta ainakaan Pexoksen sivuilla tätä vaihtoehtoa ei ollut.

Esimerkiksi http://www.pexos.fi/cat/product_details.php?p=126 (lämminvesivaraaja) tai http://www.pexos.fi/cat/product_details.php?p=119 (KV-varaaja) löytyy kierukkaa 1,05/0,71 (ylempi/alempi)

500L asti eristeenä 50mm ”PU hard foam”. Lämmönjohtavuudeksi on ilmoitettu 0,040, joten eikös lämpövastus ole 0,05/0,04=1,25 ja U vastaavasti 1/1,25=0,8? Näin ollen 24h häviöt ovat ~2kWh luokkaa.


Borö

Valmistajan sivut http://www.boroe.com/
Suomesta ainakin http://www.energiavaraaja.fi/energiavaraaja-mallisto/tip-320l-750l-energiavaraajat. Kuten sivuillakin sanotaan, niin on käyttövesi, esilämmitys ja aurinkokierukkaa.

Eristys 320l mallissa 60mm mineraalivillaa sivuilla ja 95mm päällä. Seuraavissa malleissa paksuudet 110/145. Lämpöhäviöitä en löytänyt, mutta edelliseen verrattuna ovat varmasti hitusen pienemmät


Itselle järjestys tällä hetkellä on OEG – Borö – OSO. OEG pitää piikkipaikkaa, koska lattiapinta-alaa se vie vähiten, jonka ansiosta itse asiassa jopa 400l mallikin saattaisi sopia. Lisäksi hinta/laatusuhde vaikuttaisi olevan hyvällä mallilla.

Kysymys kuuluuukin, että mihin teknisiin ratkaisuihin valinnassa tulisi kiinnittää huomiota? Itse en keksi muuta kuin kierukat, mutta LVI-alan ihmiset saattavat nähdä asian toisin, joten huomioita ja mielipiteitä otetaan suurella mielenkiinnolla ja kiitollisuudella vastaan.

Esimerkiksi Borölla kierukat ovat kuparia ja OEG:llä ilmeisesti terästä. Maalaisjärjellä kupari olisi ilmeisesti parempi, mutta on onko oleellista eroa? Miten materiaaliin suhteessa pinta-alaan tulisi suhtautua?

Muut ilmoittavat kierukan pinta-alayksiköissä, mutta Borö tilavuusmitoissa. Itse en ymmärrä miten esim. miten 15m pitkän ja 22mm halkaisijaltaan olevan kierukan tilavuus voi olla 47.1l? Itse saan tuolla halkaisijall (jos seinämiä ei oteta huomioon 5,7l ja pinta-alaa 1,03 neliötä. Johdantona edellisestä

• Mikä on aurinkokierukalle tyypillinen kW veteen/neliö teho? Onko tällaista, koska tämähän riippuu tietenkin esim. siirtonesteen lämpötilasta ja virtausnopeudesta?
• Entäpä käyttövesikierukan teho? Jos varaajassa on +40C vesi, niin kuinka paljon 1 neliö tai 1m esilämmityskierukkaa lämmittää +7 asteista vettä?

Jos/kun lähtee puskurivaraajaa hankkimaan, niin olisiko järkevää varata optioksi kolmas kierukka? Jos kyllä, niin miksi? Esimerkiksi saadaanko KVV:n esilämmitykseen oleellista hyötyä kierrättämällä se kahden kierukan kautta?

Viimeisimpänä mutta yhtenä tärkeimmistä. Vaikka ”tieto lisää tuskaa”, niin linkatkaahan lisää varteenotettavia vaihtoehtoja ja kertokaa omista kokemuksistanne 

[peki]

Kuitenkin jos täälläkin joskus tulisi vaikka -32C niin pumppu ottaisi 3kw vastuksen käyttöön. Tuo tekee siis 2 plus 3kw =5kwh sähköverkosta.

Ei tuo ole kuin vaatimattomasti 250% kasvu kun loikataan 2kW;sta 5kW:iin ja kun tuo tapahtuu kaikilla osatehoisilla siinä joulun aikoihin niin se saattaa olla juuri se  "liian" iso kynnys ja  valtakunnan verkko kyykkää ja kukaan ei saa mitään...niinku periaatteessa.
Sama tapahtuu jos ajatellaan pelkästään "peki" tasolla: jos sulla on 2kW kompuraa pyörittämään kykenevä gene ja laitat siihen lisäkuormaa 3kW niin se gene kyykkää ja molemmat kuormat lakkaa toimimasta... et saa sillä genellä kumpaakaan toimimaan yhtäaikaa...vain se pumppu tai 3kW vastus. Tuon saat korjattua kun hankit tarpeeksi suuren genen hoitamaan nuo molemmat. Sama periaate kos kee sitten sitä valtakunnann verkkoa ja gene-kapasiteettia

Joku insinööri? Laitas ihan tuo laskutoimitus tänne yleiseen jakeluun niin nähdään miten insinöörikoulussa lasketaan prosentit. Itse ihan asentaja koneistaja linjalta
No ainahan teiltä on turpaansa saanu paitsi hiekkalaatikolla

[GTP]

Pientä päivitystä projektiin kulutuslaskelmien ja pumpputarjousten muodossa

Tomppelin aloitusviestissä olevassa laskelmassa talon arvioitu kulutus on ~17800kWh, pumppu 6kW täysitehoinen ja kaivon syvyys 138m. Talon koko on kuitenkin hieman kasvanut (ala- ja yläkerta yhteensä ~11 m^2 ja kuutioita ~30) ja nyt lukemat ovat ~18500kWh, pumppu 6kW ”osatehoinen” (vastuskäyttö 32kWh) ja kaivon syvyys 144m

Minulla on ollut mahdollisuus käyttää energiatodistusten laadintaan käytettävää ja hyväksyttyä ohjelmaa. Ohjelmasta saadut tulokset luonnollisesti riippuvat sinne syötetyistä lähtöarvoista. Talon tiedot on ja pysyvät, joten ”normitin” Tomppelin laskelman tähän ohjelmaan niin, että annoin lämmitysveden tuotolle COP 4,8 ja LKV:lle 2,8. Tämä perustuu siihen Tomppelin laskelman tulossivulla olevaan kohtaan ”lämpöpumpun vuotuinen hyötysuhde”, joka laskelmassani on ~3,8 eli em. lukujen keskiarvo. Energialopputulos on ~18300kWh ja ”tilojen lämmitysjärjestelmän tehon tarve” 6,6kW (sisältäen LKV:n)

Ei voi muuta kuin  sillä erot ovat marginaaliset Tomppelin laskentapohjan ja ammattikäyttöön tarkoitetun ohjelman välillä. Mahtavaa työtä Tomppeli!

Alustavia tarjouksia olen siis kysellyt, jotta saisin käsitystä toimittajista ja heidän tavastaan mitoittaa kohteemme. Hintoihin en puutu, koska ne tulevat vielä tarkentumaan ja tarjoukset eivät ole samalla viivalla. Tässä pientä yhteenvetoa.

Lämpöässä

• Lähtötiedot pinta-alan ja tilavuuden lisäksi. Ulkolämpötila -26 ja henkilöluku 5.
• energiantarve ~16000kWh ja tehontarve 6,6kW
• Pumpuksi tarjottiin VM6, mutta tehontarpeen ollessa >6kW, niin suositeltiin VM9
• Kaivolle laskentaohjelma tarjosi pituutta 120m, mutta suositeltiin poraamaan vähintään 150m, ymmärrykseni mukaan aktiivisia molemmat pituudet.

Nibe

• Lähtötiedot pinta-alan ja tilavuuden lisäksi. Ulkolämpötila -26, vuoden keskilämpötila 5,4, sisälämpötila 21
• energiantarve ~20800kWh, josta LKV:n osuutta 7000kWh (en ymmärrä mistä näin suuri kulutus on laskelmaan saatu??) ja tehontarve 6,3kW
• Pumpuksi tarjottiin F1245-6, jolloin energianpeittoaste on 100% ja tehonpeittoaste 96%. Lisäsähköä tarvittaisiin kokonaista 4kWh
• COP 4,1
• Kaivolle laskentaohjelma tarjosi aktiivipituutta 119m mutta suositeltiin poraamaan luokkaa vähintään 150-160m.

Viessmann

• Lähtötiedot pinta-alan ja tilavuuden lisäksi. Ulkolämpötila -28, vuoden keskilämpötila 3,6, sisälämpötila 21 ja henkilömäärä 4
• energiantarve ~19400kWh, jos ta LKV:n osuutta ~4100kWh ja tehontarve 7,2kW
• Pumpuksi tarjottiin Vitocal 333-G 5,9kW, jolloin energianpeittoaste 99,8. Lisäsähkö 33kWh mikäli oikein ymmärsin.
• COP ilman pumppuja ja lisäenergiaa 4,7
• Aktiivikaivoa 170m

Yhteenvetoa laskelmista

• Lässän laskelman alhainen kokonaiskulutus yllätti
• Muut tarjoajat yli alustavien laskelmien, joten näin ajateltuna em. laskelmat olisivat ns. turvallisella puolelle
• Kaikilla tarjoajilla tehontarve lähellä toisiaan (huomioiden Viessmannin mitoituslämpötilan -28) ja linjassa omiin laskelmiin
• Kahden ensimmäisen laskentaohjelmista saatu aktiivikaivojen mataluus yllätti, kuten kolmannen syvyys

Pohdintoja kaiken kaikkiaan

• Mitoituksen yhteydessä olin valmistautunut antamaan tietoja mm. rakenteista pinta-aloineen sekä ikkuna- ja ovipinta-aloista, mutta kun yritin näistä eräälle tarjoajista kertoa, niin em. tietoja ei kuulemma tarvita. Miten tehontarpeen laskenta voi perustua vain neliöihin ja kuutioihin jos annetaan asiakkaalle takuumitoitusta?
• Seuraavat lainaukset ovat lauseenosia, joita ei mitenkään ole ns. irrotettu asiayhteydestä , kahden tarjoajan laskelmista. ”laskelmaa on pidettävä suuntaa antavana emmekä voi taata sen oikeellisuutta” tai ”tulosten saavuttamista ei luvata sitovasti”. Onko tällaiselta tarjoajalta järkevää ostaa maalämpöjärjestelmän osa-/kokonaistoimitusta tai ylipäätään mitään?

Lopuksi peräänkuuluttaisin vielä kokemuksia noista aiemminkin esille ottamista puskurivaraajista. Vaihtoventtiilitoimittajilta kyselin puskuria mukaan tarjoukseen, mutta heistä tuo oli turha (esitin perustelut ja tarpeen), joten eivät ole tuota tarjonneet 

[Dr.Fell]

Puskurivaraajasta on se hyöty että käyntijaksot saadaan pidemmiksi ja harvemmaksi.Sitäkautta laitteiston kayttöikäkin pitenee.

[GTP]

Näin minäkin olen ymmärtänyt. Sen sijaan myyntimiehet eivät ymmärrä ostajan tarvetta ja rahani eivät kelpaa No nyt kun nämä joulun- ja uudenvuoden pyhät ovat ohi, niin soittelen muutamille toimittajille ja katson josko siellä oltaisiin ymmärtäväisempiä sekä ajatukseni että rahojeni suhteen

[Roori]

Näin minäkin olen ymmärtänyt. Sen sijaan myyntimiehet eivät ymmärrä ostajan tarvetta ja rahani eivät kelpaa No nyt kun nämä joulun- ja uudenvuoden pyhät ovat ohi, niin soittelen muutamille toimittajille ja katson josko siellä oltaisiin ymmärtäväisempiä sekä ajatukseni että rahojeni suhteen

Kiitos nopeasta vastauksesta.

Huonekorkeuden unohdin mainita. Se on 2,8 m. Vaikuttanee marginaalisesti lukuarvoihin.

Pumpun tarjoajien laskelmissa päädytään keskimääräisesti 6 kW:n pumppuun ja porakaivon syvyydeksi suositellaan 130-140 m (aktiivisyvyys 120-130 m). Eli pumpun osalta tuolla 6 kW:n koneella pärjätään mutta kaivo vaikuttaisi alimitoitetulta, jos verrataan nyt tähän laskelmaan, jossa aktiitisyvyydeksi suositellaan vähintään 164 m. Aika iso ero tuo noin 40 m. Porakaivon hinnassakin tekee 30 €/m hinnalla yli tonnin. Suurin meille tarjottu kaivon aktiivisyvyys on ollut 155 m, kaivon kokonaissyvyys 165 m. Jos nyt ajatellaan, että porataan 140 m kaivo ja oletetaan sen aktiivisyvyydeksi 130 m, niin onko kaivon lämmitystehon ehtyminen todellinen uhka?

Jos pumpun kokoa lähtee kasvattamaan esim. 6 -> 8 kW (Niben pumpputarjonta), niin mitä huonoja puolia sillä tulee olemaan? Kustannuksenahan se on vain muutaman satasen luokkaa, joten sillä ei ole mitään merkitystä hankkeen kokonaisbudjetin kannalta.

Juu Nääs,  kun nyt pyytelet näitä tarjouksia niin kysyppä yhteen vaakakuppiin vaihtoehdoksi Nilanin invertteri MLP-multilaitteesta tarjous 6kW, se taitaapi sopia kokonsa puolesta tuohon tarpeeseesi kohtsillee napakasti...
-MLP 1.5-6kW invertterillä säätyvä tarpeen mukainen lattialämmitys, ei taida se 1,5kW kesälläkään olla liikaa
-90% LTO komposiittikenno jolla päässee luokkaan 80% vuosihyötysuhteeseen, näillä erillisillä vermeillä (enervent, vallox, ilox) pääsee n.70%
-PILP hoitaa käyttövedet ja tuloilman lämmityksen ja jäähdytyksenkin kanaviston kautta tekemällä jäähdytysenergialla käyttövettä
-Lienee sovelias jopa KHH:on

Tuon kun ryydittää esilämmityskennolla (raitisilmaan) saa pidettyä pakkassulatukset loitolla ja kesällä kuivattua ilmaa pienellä ottoteholla, ja vielä lisäksi jos joskus innostuu PV-maailmasta niin laitteiston kevät-syksy käyttö tulee katettua paljon sillä kun PV:lle on tasaisempaa kuormaa...

Tuossa olis yksi hiukan muista poikkeava vaihtoehto, kaivo voi olla inan matalampi ja vie kyllä aikasen pienen tilan ja muutenkin saattais sopia kokonaisuuteen.

Hinta-arvio tuolle luulisin että on luokassa 15k€ kaivoineen.

Kun nyt vielä kyselet noita tarjouksia, niin kysy nyt tämäkin...taitaisis olla mitoitukseltaan aika nappi sun kohteeseen, kuulee sitten miten tuohon passais lisätankki 
Ultimatesta vois löytyä tankki, muistaakseni niittä on 320L urtsieristeinen, olikohan jopa akvan tekele:
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=EV320tempaus
Taitaa olla liian kallis...ne kuparikierukat on vaan kovia maksamaan paljon...mutta onhan ne kampakuparit hyviä siirtämään lämpöä vrt. sileään teräkseen.

Onkos muuten tuo 170m reikää jo vähän turhankin syvä, vai oliko talo jo niin paljon kasvanut?

Oliko Stiebel ja Alpha Innotec kysely listalla?

[GTP]

Itse asiassa Niben tarjousta kysyessä tiedustelin josko he minulle tuota invertteripumppua tarjoaisivat. Vastaus oli, että yhtään tuollaista he eivät ole myyneet ja syynä oli ~2,5-3k€ korkeampi hinta F1245 nähden. Näin ollen tuskin tulevat pyynnöstä huolimatta tarjoamaan (tarjousta en siis ole vielä saanut)

Onkos muuten tuo 170m reikää jo vähän turhankin syvä, vai oliko talo jo niin paljon kasvanut?

Ei ole kasvanut merkittävästi, ~11 m^2 ja kuutioita ~30. Saattaa olla, vai onko? Viime posteissani ole (taas kerran) kyseenalaistanut toimittajien mitoituksia. Toisella ohjelma antaa 120m kaivoa (joka tosin korjattiin 150m:iin) kun taas toisen tarjoajan ohjelma antaa pienemmälle kokonaiskulutukselle 170m kaivoa, joten eipä voi muuta kuin   

Oliko Stiebel ja Alpha Innotec kysely listalla?

Ajattelin, että en ihan jokaiselta pumppumerkiltä tarjousta kysyisi, joten ei ole, ainakaan vielä. Viessmann on tällä hetkellä piikkipaikalla, Nibe 2. ja 3. jakkara on tyhjä. Jompi kumpi siis tuolle mahtuisi, vai olisiko noista jopa piikki ja/tai kakkospaikalle pudottaen? 

[Roori]

Itse asiassa Niben tarjousta kysyessä tiedustelin josko he minulle tuota invertteripumppua tarjoaisivat. Vastaus oli, että yhtään tuollaista he eivät ole myyneet ja syynä oli ~2,5-3k€ korkeampi hinta F1245 nähden. Näin ollen tuskin tulevat pyynnöstä huolimatta tarjoamaan (tarjousta en siis ole vielä saanut)

Eihän toi F1255 nyt mitenkään ole sopiva, ampuu yli että heilahtaa, minimiteholla se on jo sinun melkein huipputarve, eli Invertterille ei ole hommia...

Mutta hyvä tieto tuo hinta-ero....minusta tuntuu että Ruotsissa tuo hinta on paljon pienempi (karvan yli 7k€) eli ei millään tuota eroa ole siellä päin, pitää laittaa prisjakt:sta kattoen..

[Dr.Fell]

Itse suhtautuisin pienellä varauksella invertterikoneeseen.
Ajatus paperilla on ihan hyvä.Mutta kuten historia on todistanut, ei KENELTÄKÄÄN valmistajalta ole tullut luotettavaa inv.pumppua.VIELÄ.
Ja syytkin on tiedossa.

[Roori]

Itse asiassa Niben tarjousta kysyessä tiedustelin josko he minulle tuota invertteripumppua tarjoaisivat. Vastaus oli, että yhtään tuollaista he eivät ole myyneet ja syynä oli ~2,5-3k€ korkeampi hinta F1245 nähden. Näin ollen tuskin tulevat pyynnöstä huolimatta tarjoamaan (tarjousta en siis ole vielä saanut)

Eihän toi F1255 nyt mitenkään ole sopiva, ampuu yli että heilahtaa, minimiteholla se on jo sinun melkein huipputarve, eli Invertterille ei ole hommia...

Mutta hyvä tieto tuo hinta-ero....minusta tuntuu että Ruotsissa tuo hinta on paljon pienempi (karvan yli 7k€) eli ei millään tuota eroa ole siellä päin, pitää laittaa prisjakt:sta kattoen..

Nyy ee de prisjaktattu ja eroa F1245@8kW ja F1255:n välillä on kokonaista 1300€ ja F1245@6kW:iseen 1500€...minusta aika pieni ero jos tuosta F1255:sta saa jotain hyötyä kohteeseensa, tähän GTP:n tapaukseen se nyt ei oikein mitään anna koska laitteen min teho on jo kumminkin 4kW ja GTP tarttee max 6kW niin "säätövaraa" on vain alle 2kW

Eli yrittivät repiä sulta 2x hinta-eroa verrattuna "kakkoseksi jääneiden maahan"... kokeilivat varmaan jos tosissaan haluat niin otetaan kunnon kate tai sitten maksattavat opettelunsa. 

[GTP]

Itse suhtautuisin pienellä varauksella invertterikoneeseen.
Ajatus paperilla on ihan hyvä.Mutta kuten historia on todistanut, ei KENELTÄKÄÄN valmistajalta ole tullut luotettavaa inv.pumppua.VIELÄ.
Ja syytkin on tiedossa.

Minulle tämä invertteripumppu ei ole ollut missään vaiheessa todellinen vaihtoehto. Tottahan toki aluksi katselin mitä esim. F1255 voisi tarjota, mutta referenssien puutteessa tuo unohtui. Tiedä sitten tietämättömänä oliko tuo oikea vaihtoehto, mutta niin kuitenkin uskon, eli minun osaltani tämä tamupumpun "case is closed" 

Tästä aasinsillalla tuohon tehontarpeeseen. 6kW pumppu on minun tapauksessani täys-osatehopumppu. Aluksi kun rakennetaan alakerta, yläkerran jäädessä varaukseksi, niin tuolloin 6kW on ylitehoinen. Puolestaan koko rakennuslaajuudelle- ja -tilavuudelle kaikki laskelmat osoittavat 6kW:n olevan mitoituslämpötilassaan hieman alitehoinen. Tuossa taannoin pohdin josko laittaisi 8kW pumpun ja näin käyttövettäkin valmistuisi ripeämmin ja eipä tämä vieläkään aivan poissuljettu vaihtoehto ole mutta ainoastaan silloin jos varastokin laitetaan maalämmön perään. Varastolla on pinta-alaa 15-18m^2 ja tuo olisi tarkoitus pitää max. +5:ssä, joten kulutus voisi olla luokkaa 800kWh/v. Maalämpöratkaisussa tarvittaisiin 20m kanaaliputkea, tekniseen tilaan lämmönvaihtimen glykolipiiriä varten, em. piirille oman pumpun, varastoon tukin+putket lattiaan, putkitöitä X tuntia ja mitä vielä? Em. tarpeille kun laskin 1500€ investointikustannuksen ja sähkölämmitykselle puolestaan 250€, niin takaisinmaksuaika oli luokkaa 12-13v (0,15€/kWh sähkönhinnalla ja COP4:llä) huomioiden kanaalin lämpöhäviöt+pumpun sähkön. Kaiken kaikkiaan muuten tuo 8kw tuntuu puskurin kanssa ylimitoitetulta vaihtoehdolta.

Puskurista puheen ollen, soittelin tänään muutamalle toimittajalle. Yllä mainitsemani OEG ”lämpöpumpputankki” 300 tai 400 litraisena tuntuisi hyvälä vaihtoehdolta ja hintakin vaikutti kohtuulliselta kotiin kannettuna. Kierukat ovat ruostumatonta terästä ja ainakin ylemmällä on käyttövesihyväksyntä, joten tuosta on mahdollista ottaa käyttövedelle esilämmitys. Kierukoiden teho jäi vielä arvotukseksi ja toimittaja lupasi tuota selvittää. 400l vaihtoehto kiinnostaisi, koska tuossa kierukan pinta-ala on 4,2m^2 vs. 300l:n 2,6m^2. Pohdinta jatkukoon 

[Roori]

Itse suhtautuisin pienellä varauksella invertterikoneeseen.
Ajatus paperilla on ihan hyvä.Mutta kuten historia on todistanut, ei KENELTÄKÄÄN valmistajalta ole tullut luotettavaa inv.pumppua.VIELÄ.
Ja syytkin on tiedossa.

Mitäs historia on todistanut...aika vähän minun mielestäni ainakin tällä foorumilla, ja kyllä se täällä olisi näkynyt...taisi olla taas vaan tommonen heitto vailla sen parempia perusteita ja näyttöä.
Hinta on tainnut niissä olla vielä "hakusessa", vaikkakin tämän F1255:n hinta ei ole enää "paha".

[Roori]

Kaiken kaikkiaan muuten tuo 8kw tuntuu puskurin kanssa ylimitoitetulta vaihtoehdolta.

Tarkoitatko nyt että nimenomaan puskurin kanssa tuo 8kW tulee ylimitoitetuksi (=yli investoinniksi), vai?
Mielestäni se menee niin että ehkä 8kW on, sanotanko nyt vaikka ainakin riittävän tehoinen, mutta puskurin kanssa siitä ei ole haittaa...

Laitas ny joku linkki siitä OEG 400L, mitä ajattelit, siellä on kumminkin aika paljon vaihtoehtoja.

[GTP]

Tarkoitatko nyt että nimenomaan puskurin kanssa tuo 8kW tulee ylimitoitetuksi (=yli investoinniksi), vai?

Mielestäni sekä että.

Mielestäni se menee niin että ehkä 8kW on, sanotanko nyt vaikka ainakin riittävän tehoinen, mutta puskurin kanssa siitä ei ole haittaa...

Minä taas sanoisin maallikkona, etä lievästi ylitehoinen. 8kW on kuitenkin 33% suurempi kuin 6kW

Laitas ny joku linkki siitä OEG 400L, mitä ajattelit, siellä on kumminkin aika paljon vaihtoehtoja.

https://www.oeg.net/en/service/catalog <-- tuolta "Solar and storage technology" ja katalogin sivuilta 81-91 löydät tuon varaajan mitä olen ajatellut

[Roori]

Minä taas sanoisin maallikkona, etä lievästi ylitehoinen. 8kW on kuitenkin 33% suurempi kuin 6kW

Niin, koitin siis sanoa että 8kW on ilman varaajaa on  rajoilla että on liian tehokas kesäajan pienille lämmityksille, mutta varaajan kanssa nohätä.

[Dr.Fell]

Itse suhtautuisin pienellä varauksella invertterikoneeseen.
Ajatus paperilla on ihan hyvä.Mutta kuten historia on todistanut, ei KENELTÄKÄÄN valmistajalta ole tullut luotettavaa inv.pumppua.VIELÄ.
Ja syytkin on tiedossa.

Mitäs historia on todistanut...aika vähän minun mielestäni ainakin tällä foorumilla, ja kyllä se täällä olisi näkynyt...taisi olla taas vaan tommonen heitto vailla sen parempia perusteita ja näyttöä.
Hinta on tainnut niissä olla vielä "hakusessa", vaikkakin tämän F1255:n hinta ei ole enää "paha".

No kyllä se on ihan käytännön kokemuksiin perustuva MIELIPIDE.
Kummasti on invertteripumppujen valmistus lopetettu heti parin vuoden jälkeen.Saas nähdä miten tämän uuden Niben koneen kanssa käy,itse en suostuisi ainakaan ryhtyä koekaniiniksi.
Ne ketkä tekniikkaa tuntee, tietää miksi ne eivät ole toiminut.

[euroshopperi]

Olishan tuo invertteri ihan mainio peli, jos mullakin olisi esim. maapiiri, joka välillä saattaa lämmetä sinne yli +15°:een. 17 kW pumpulla kun on tuo lämmitysteho yli 15°:een litkulla jo sellaiset n.+25 kW, niin olisihan se kätevä silloin saada se kompura pyörimään selkeällä osateholla. Mutta kun mulla on se kaivo, niin ei ole sille invertterille oikein järjellisiä mahdollisuuksia toimia siten, kuin sen on tarkoitettu. Ilmalämpöpumpuissahan tuo on ihan must juttu, mutta siis MIELESTÄNI MLP:llä haetaan ihan väärästä suunnasta sitä asian ydintä. Ainakin se tulee aina mitoittaa juurikin sen max tehon mukaan, eikä yrittää alimittaisella reiällä. Ne joilla siis on maapiiri, joka saattaa nousta pitkälläkin jaksolla sinne yli 15 + asteen, niin on varmaan aika kohdallaan ottaa tuollainen X15, jos siis laskettu tehontarve on se 15 kW. En ymmärrä muuta hyötyä tuosta invertteritekniikasta saatavan. Kaivojen kohdalla kannattaa miettiä todella tarkkaan, ennen kuin sortuu noihin invertteri koukeroihin. Ilmalämpöpumppujen kohdalla taas on suorastaan vaatimus tuosta invertertekniikasta. Tämä siis MIELESTÄNI on ihan varmaa totuutta.

[euroshopperi]

Ja noin niinku yleisellä tasolla. Lähes kaikissa tapauksissa on viisasta valita sellainen MLP ratkaisu, johon on varaa. Säästöä tulee joka tapauksessa. Turha fakkiutua mihinkään "just ja just" ja ihan nappiin laskettuun ratkaisuun, jos ei ole ihan oikeasti kiinni siitä muutamasta centistä pitkässä juoksussa. Tähän mennessä kokemuksella oma ylitehoinen pumppu ei ollut muuta kuin kalliimpi, kaikkiin muihin vaihtoehtoihin verraten. Mulle on ihan yksi lysti maksaako se laittaminen nyt 2-5 000€ enemmän tai vähemmän. Lähellä 10 000€ olisi ollut sijoitus, joka olisi kaduttanut jo nyt 2:n kuukauden jälkeen. Kaikki putkityöt ja laitteet taisi tulla kustantamaan lähemmäs 30, kuin 20 k€, mutta kaikki osateho pienin mahdollinen ja varmuudella juuri tarkkaan se oikea ja vielä se ylitehoinenkin meni kuitenkin sinne 3700 € haarukkaan. Vesi-ilppi siis jäi heti ulos ulos sellaisena leikkimisenä. Ylitehoinenkin on ittellä jo hakusessa oleva termi. Mulla on ainakin kaikki autotkin ylitehoisia, mitä talossa on. Osatehoisen ymmärrän helposti, mutten ymmärrä sen laittamisen ideologiaa. 

[Roori]

Olishan tuo invertteri ihan mainio peli, jos mullakin olisi esim. maapiiri, joka välillä saattaa lämmetä sinne yli +15°:een. 17 kW pumpulla kun on tuo lämmitysteho yli 15°:een litkulla jo sellaiset n.+25 kW, niin olisihan se kätevä silloin saada se kompura pyörimään selkeällä osateholla. Mutta kun mulla on se kaivo, niin ei ole sille invertterille oikein järjellisiä mahdollisuuksia toimia siten, kuin sen on tarkoitettu. Ilmalämpöpumpuissahan tuo on ihan must juttu, mutta siis MIELESTÄNI MLP:llä haetaan ihan väärästä suunnasta sitä asian ydintä. Ainakin se tulee aina mitoittaa juurikin sen max tehon mukaan, eikä yrittää alimittaisella reiällä. Ne joilla siis on maapiiri, joka saattaa nousta pitkälläkin jaksolla sinne yli 15 + asteen, niin on varmaan aika kohdallaan ottaa tuollainen X15, jos siis laskettu tehontarve on se 15 kW. En ymmärrä muuta hyötyä tuosta invertteritekniikasta saatavan. Kaivojen kohdalla kannattaa miettiä todella tarkkaan, ennen kuin sortuu noihin invertteri koukeroihin. Ilmalämpöpumppujen kohdalla taas on suorastaan vaatimus tuosta invertertekniikasta. Tämä siis MIELESTÄNI on ihan varmaa totuutta.

Niin heijastuuhan se sinne keruupiiriinkin se säätyväisyys, eli otetaan vain tasaista tahtia sitä energiaa kaivosta vain sen verran kun tarvitaan, mutta eikös se isompi hyöty tule sinne toisiopuolelle...eli sinne tuotetaan tehoa vain tarpeellinen määrä ja heilunta/huojunta on pientä siellä lämmityksessä, jopa pattereihin vois kuvitella ilman puskuria, sitten taas toisaalta saadaan iso teho aikaiseksi sormia napsauttamalla kun duunataan käyttövettä. Kaikenkaikkiaan pehmeää laukkaa 

[GTP]

Lähes kaikissa tapauksissa on viisasta valita sellainen MLP ratkaisu, johon on varaa.

Juurikin näin. Itse yritän uudiskohteen budjettia kokoon raapiessa miettiä missä kannattaa säästää ja missä ei. Kaikessa ei kuitenkaan voi päätyä ratkaisuun "otetaan nyt tuo kalliimpi", tai ainakaan meillä.

Turha fakkiutua mihinkään "just ja just" ja ihan nappiin laskettuun ratkaisuun, jos ei ole ihan oikeasti kiinni siitä muutamasta centistä pitkässä juoksussa.

Eihän tällaisia mitoituksia edes voi laskea nappin, inhimillisiä tekijoitä ja kaiken maailman muuttujia on aivan liiaksi.

Mulle on ihan yksi lysti maksaako se laittaminen nyt 2-5 000€ enemmän tai vähemmän.

Minulle ei ole  Toisaalta en myöskään hae kaikessa sitä halvinta vaihtoehtoa, tosin ei siinäkään mitään mitään vikaa ole jos se vaihtoehtona on juuri itselle paras kokonaisuus huomioon ottaen.[/quote]

Laitas ny joku linkki siitä OEG 400L, mitä ajattelit, siellä on kumminkin aika paljon vaihtoehtoja.

Katsoitko tuota/noita OEG:n pönttöjä? Mikäli kyllä, niin saa arvostella? 

[Roori]

Katsoitko tuota/noita OEG:n pönttöjä? Mikäli kyllä, niin saa arvostella? 

Eipä noissa mitään kummallista ihan kelpo pönttöjä varmaan, olen noita itekin vähän katellu sillä silmällä kun aurinkoa laitoin mutta löysin käytetyn GTV:n kuparikierukalla niin se ratkes sillä lailla.
Noi OEG:n kierukat on tommosta tasoputkee, lämmönsiirrosta ei ole oikein sanottu mitään jotta vois verrata kampakupariin LK35/LK45/LK60 jne...
Ilmeisesti kierukat ovat käyttövesikelposia?
Painekestoa, lämpökestoa löytyy, emaloituja eli periaatteessa ovat LKV pönttöjä mutta meneehän siellä mustavesi...

Hinta oli ~1400€ cataloogissa, onko se tarjouksenkin hinta?
Verrokkina: http://www.taloon.com/energiavaraaja-akva-500-ek/LVI-5235054/dp?openGroup=267
http://www.ebay.de/itm/500L-TWL-HYGIENESPEICHER-KER2-MIT-ZWEI-WARMETAUSCHERN-WEICHSCHAUMISOLIERUNG-/151121399090?pt=Wasserinstallationen&hash=item232f898d32
http://www.twl-technologie.de/files/3669/upload/datenblaetter/Speicher/(KE_KER_KER2_180)_Hygiene_Speicher_PU.pdf

[GTP]

Katsoitko tuota/noita OEG:n pönttöjä? Mikäli kyllä, niin saa arvostella? 

Eipä noissa mitään kummallista ihan kelpo pönttöjä varmaan, olen noita itekin vähän katellu sillä silmällä kun aurinkoa laitoin mutta löysin käytetyn GTV:n kuparikierukalla niin se ratkes sillä lailla.
Noi OEG:n kierukat on tommosta tasoputkee, lämmönsiirrosta ei ole oikein sanottu mitään jotta vois verrata kampakupariin LK35/LK45/LK60 jne...
Ilmeisesti kierukat ovat käyttövesikelposia?
Painekestoa, lämpökestoa löytyy, emaloituja eli periaatteessa ovat LKV pönttöjä mutta meneehän siellä mustavesi...

Hinta oli ~1400€ cataloogissa, onko se tarjouksenkin hinta?
Verrokkina: http://www.taloon.com/energiavaraaja-akva-500-ek/LVI-5235054/dp?openGroup=267
http://www.ebay.de/itm/500L-TWL-HYGIENESPEICHER-KER2-MIT-ZWEI-WARMETAUSCHERN-WEICHSCHAUMISOLIERUNG-/151121399090?pt=Wasserinstallationen&hash=item232f898d32
http://www.twl-technologie.de/files/3669/upload/datenblaetter/Speicher/(KE_KER_KER2_180)_Hygiene_Speicher_PU.pdf

Ovat käyttövesikelpoisia, varmistin asian.

Kierukoiden lämmönsiirtokyky kiinnostaa itseäkin ja tuo tosiaan on selvityksen alla. Tuon linkkaamani katalogin sivulla 91, jossa on luetteloitu ko. tankin ominaisuuksia, on kohta 12 ”COP”. 300-litraiselle arvo on 6, 400l-litraiselle 17 ja 500l-litraiselle 19. Tuota ei ole selitetty mitenkään, ja on hieman kryptinen, sillä muille tankeille ei ko. arvoa ole annettu. Liäksi ihmetyttää tuo, että 300l --> 400l tuo arvo lähes kolminkertaistuu 

Hinnat olivat 300l 1300€ ja 400l 1475€ kotiin kannettuna

[sailor]

Pori on vanhaa merenpohjaa. Kannattaa varautua 15-25m maaosuuteen ennen kalliota -> vähän syvempi reikä

[GTP]

Pori on vanhaa merenpohjaa. Kannattaa varautua 15-25m maaosuuteen ennen kalliota -> vähän syvempi reikä

Hyvin haarukoit maaosuutta vai oliko jopa kokemusperäistä tietoa? 

Tontillemme tehty pohjatutkimusdiagrammi kertoo, että kairaus päättyi 18m:ssä "kovaan", joka tarkoittaisi tulostietosivun mukaan moreenia. Referenssinä on, että alueella on juurikin ~20m tietämissä olevia maaputkiosuuksia.

Tuosta maaputkituksesta. Olen jostain kuullut tai lukenut, että maaputkitetulta aktiiviosuudelta saataisiin lämpöä 50% verrattuna kallio-osuuteen? Muistelenkohan oikein vai olenko nähnyt unta? Eli oletetaan, että minulle porataan 174m kaivo, jossa putkitettua osuutta on 24m ja vedenpinta jää 4m maanpinnasta. Em. laskutavalla laskettuna tämä siis vastaisi 160m aktiivikaivoa? (150m kalliossa ja vedellistä putkiosuutta 20, josta 50% säännöllä puolet aktiivista).

[GTP]

Viime kirjoituksesta onkin aikaa ja sillä välin aktiivinen maalämmityskausi on jo ehtinyt kääntymään ehtoopuolelle ja oma projekti on hyvällä alulla. 

Tässä pientä tilannepäivitystä projektiimme.

Maalämpökaivo on porattu. Tomppelin laskelmassa kaivon syvyys oli 138m. Asiantuntevan ja arvostetun maalämpöfoorumin raadin ehdotukset tässä ketjussa vaihtelivat pyöreästi väillä 100-150m pumpusta/toteutustavasta riippuen. Tarjouksia pyydellessä valtaosa suositteli 150m aktiivisyvyyttä. Itse päätin satsata kaivoon ja lopputulos on nyt jotain välillä 170-180m. ”Kova” taisi tulla vastaan 20m:ssä ja suojaputkea meni 24m. Sekä omasta että porin mielestä porauksen aikana reiästä tuli vettä reilusti. Kontti ei riittänyt alkuunkaan, vaan sinne piti laittaa uppopumput (olisiko ollut 2 tai 3 kappaletta), jotka pumppasivat vettä läheiselle pellolle ja silti kontista valui vettä yli. Pumput olivat kohtuu isoja, luokkaa 30 kuutiota tunnissa imeviä, joten olisiko realistista, että vettä olisi voinut tulla vähintään 60 kuutiota tunnissa? Porauksen jälkeen vedenpinta asettui 1,5m maanpinnasta. Keruuputkisto on myös asennettu, 2-putkijärjestelmä  Turbokollektorilla. Eli ei ainakaan kuivakaivoa tullut, vedentuottoa pitäisi olla ja aktiivista syvyyttä vähintään 170m

Pumppuvaihtoehdoista edelleen piikkipaikkaa pitää Viessmann 333G ja ajatuksena on laittaa puskuri mahdollisia auringon kanssa harrasteluita ja LKV:n esilämmitystä varten. Puskurivaihtoehtona edelleen OEG:n tankki josta muutama liite ( alkuperäiset https://www.oeg.net/catalog/EN/solar/browsecatalogue/index.php , sivut 104-107), jossa kierukat auringolle ja käyttövedelle. Koko olisi joko 400 tai 500L. Molemmissa vaihtoehdoissa kierukoiden pintalat ovat 1,61/5,62 m^2.

Liitteen mukaan

Max. operating pressure – tank: 3bar
Max. operating pressure – pipe coil: 10bar (käsittääkseni aurinkokierukka?)
Max. operating pressure – corrugated stainless steel pipe: 6bar (käsittääkseni LKV-kierukka?)

Muistelenko oikein, että käyttövesikierukan pitäisi kestää 10bar jolloin ko. kierukka ei sopisi tarkoitukseen? Mikäli näin, niin pelastaako max. 6 baariin aseteltu paineenalennusventtiili tilanteen?

Lyhyesti kytkennästä. Liitteen mukainen kytkentä lienee toimiva siten, että pattereiden tilalla on lattialämmityksen jakotukit ja kuvassa suihkulle lähtevä linja menee Viessmannin integroituun varaajaan?

Oletetaan, että kyseessä on 500L varaaja joka on kauttaaltaan +35. Eikö varaajassa ole tällöin varastoituna energiaa 20,4 kWh ((1000*4,2*0,5*35)/3600)?

Oletetaan, että LKV-kierukalle tuleva vesi on +5. Kuinka paljon tuo +5 vesi suunnilleen esilämmittyy tuossa 5,62m^2 kierukassa (tankki siis alkutilanteessa +35)?

[Dr.Fell]

Viime kirjoituksesta onkin aikaa ja sillä välin aktiivinen maalämmityskausi on jo ehtinyt kääntymään ehtoopuolelle ja oma projekti on hyvällä alulla. 

Tässä pientä tilannepäivitystä projektiimme.

Maalämpökaivo on porattu. Tomppelin laskelmassa kaivon syvyys oli 138m. Asiantuntevan ja arvostetun maalämpöfoorumin raadin ehdotukset tässä ketjussa vaihtelivat pyöreästi väillä 100-150m pumpusta/toteutustavasta riippuen. Tarjouksia pyydellessä valtaosa suositteli 150m aktiivisyvyyttä. Itse päätin satsata kaivoon ja lopputulos on nyt jotain välillä 170-180m. ”Kova” taisi tulla vastaan 20m:ssä ja suojaputkea meni 24m. Sekä omasta että porin mielestä porauksen aikana reiästä tuli vettä reilusti. Kontti ei riittänyt alkuunkaan, vaan sinne piti laittaa uppopumput (olisiko ollut 2 tai 3 kappaletta), jotka pumppasivat vettä läheiselle pellolle ja silti kontista valui vettä yli. Pumput olivat kohtuu isoja, luokkaa 30 kuutiota tunnissa imeviä, joten olisiko realistista, että vettä olisi voinut tulla vähintään 60 kuutiota tunnissa? Porauksen jälkeen vedenpinta asettui 1,5m maanpinnasta. Keruuputkisto on myös asennettu, 2-putkijärjestelmä  Turbokollektorilla. Eli ei ainakaan kuivakaivoa tullut, vedentuottoa pitäisi olla ja aktiivista syvyyttä vähintään 170m

Pumppuvaihtoehdoista edelleen piikkipaikkaa pitää Viessmann 333G ja ajatuksena on laittaa puskuri mahdollisia auringon kanssa harrasteluita ja LKV:n esilämmitystä varten. Puskurivaihtoehtona edelleen OEG:n tankki josta muutama liite ( alkuperäiset https://www.oeg.net/catalog/EN/solar/browsecatalogue/index.php , sivut 104-107), jossa kierukat auringolle ja käyttövedelle. Koko olisi joko 400 tai 500L. Molemmissa vaihtoehdoissa kierukoiden pintalat ovat 1,61/5,62 m^2.

Liitteen mukaan

Max. operating pressure – tank: 3bar
Max. operating pressure – pipe coil: 10bar (käsittääkseni aurinkokierukka?)
Max. operating pressure – corrugated stainless steel pipe: 6bar (käsittääkseni LKV-kierukka?)

Muistelenko oikein, että käyttövesikierukan pitäisi kestää 10bar jolloin ko. kierukka ei sopisi tarkoitukseen? Mikäli näin, niin pelastaako max. 6 baariin aseteltu paineenalennusventtiili tilanteen?

Lyhyesti kytkennästä. Liitteen mukainen kytkentä lienee toimiva siten, että pattereiden tilalla on lattialämmityksen jakotukit ja kuvassa suihkulle lähtevä linja menee Viessmannin integroituun varaajaan?

Oletetaan, että kyseessä on 500L varaaja joka on kauttaaltaan +35. Eikö varaajassa ole tällöin varastoituna energiaa 20,4 kWh ((1000*4,2*0,5*35)/3600)?

Oletetaan, että LKV-kierukalle tuleva vesi on +5. Kuinka paljon tuo +5 vesi suunnilleen esilämmittyy tuossa 5,62m^2 kierukassa (tankki siis alkutilanteessa +35)?

Se on nimenomaan niin päin että 10bar kierukka on käyttövedelle ja 6 barin RST-kierukka auringolle.
Ja kyllä, on noin 20,4kWh varastoituna

[fraatti]

Pumppuvaihtoehdoista edelleen piikkipaikkaa pitää Viessmann 333G ja ajatuksena on laittaa puskuri mahdollisia auringon kanssa harrasteluita ja LKV:n esilämmitystä varten.

Jos et todella halua alkaa harrastamaan niin jätä tuo puskuri suosiolla pois. Perusteluita:
-viessmanni käy muutenkin melko pitkiä aikoja ja niiden venyttäminen tarpeettoman pitkiksi pudottaa coppia(kaivo jäähtyy hetkellisesti)
-mlp pumpun käynnistys hystereesi oteteen pumpulle palaavasta vedestä, tämä saattaa aiheuttaa ongelmia(esim suihkusessio laskee puskurin lämpötilaa hetkellisesti ja tämä aiheuttaa pumpun käynnistymisen turhaan), mahdollista pätkäkäyntiä
-myös mahdollisuus että vastuskäyttöä ei saa toimimaan järkevästi on riski(integraali laskee ennenaikojaan ja tämä määrää vastukset käyttöön, suurella integraalilla vastukset eivät lähde päälle sitten kun niitä oikeasti tarvittaisiin)
-Oletuksena mlp kytkee kiertovesipumpun pois päältä kun ulkolämpötila on esim 2 astetta viileämpää kuin huonelämpötilan pyynti (asetus muutettavissa mutta kiertovesipumppukin vie sähköä ja kesän ollessa kyseessä - turhaan) ja tällöin puskurissa ei kierrä kesäisin päivisin mikään. (oletttaen että talossa ei haluta lämmittää erikseen pesutiloja kesällä joka vaatii sitten jo € lisää/puskurin), kukaan tuttuni ei ole valittanut kylmiä pesutilojen lattioita vaikka niissä kesällä ei mikään kierräkään..
-Mikäli kyseessä on uudiskohde niin lattilämmityksesi ei todellakaan tarvi 35 asteista vettä edes kovimmilla pakkasilla tämä syö entisestään esilämmitys tehoa. Usein myös saapuvan veden lämpötila on jotain 4 ja 10 asteen välissä. Kesällä usein lämpöisempää.
-Esim itsellä pumppu käy tällähetkellä 2krt päivässä ja huonelämpötilan ollessa 21 lattiassa kiertää 22 asteinen vesi. Vain pumpun käydessä menoveden lämpötila nousee tuota korkeammaksi. 
-puskuri on kallis ja tuolla maksaa jo todella monen vuoden käyttöveden lämmitämisen.
-Mikäli ajattelit ajaa aurinko lämpöä tuohon laittaa kannattaa muistaa se että 1.3 - 1.10 välisenä aikana kun aurinkoa on hyvin tarjolla se edustaa karkesti vain noin 1/3 koko vuoden lämmitysenergia tarpeesta ja tuolla puskuri kuviollakaan et saa siitä käyttöveteenkään hyötyö kuin esilämmityksen verran. Tuollaisen puskurin lämmittäminen kuumemmaksi kuin mitä lattia vaatii merkkaa sitten sitä että vesi lattialämmitykseen on shuntattava. (maksaa lisää sekin)
-Taisin jossain ketjussa laskea jotain teoreettista säästöä tuollaiselle esilämmitykselle ja millään tapaa siitä ei saa kannattavaa rahallisesti: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.msg57538#msg57538

Vaihtoehtoja:
-343 malli missä on 240l varaaja sekä aurinko kierukka itsessään.
-Jos käyttöveden tarve on suurta esim altaan takia niin sitten esim 300g malli ja siihen erillinen varaaja viereen (esim 400l tms) mitä pumppu lämmittää kierukalla. Tässä varaajassa sitten mahdollisuus kytkeä aurinko toiseen kierukkaan. Tässä etuna myös se että jos mlp kypsyy ennenaikojaan tai vastaavasti varaaja niin koko järjestelmää ei tarvi vaihtaa. Näin jälkiviisaana olisi itsekin pitänyt miettiä tälläistä vaihtoehtoa.

Jos auringon kanssa haluaa pelata ja on mlp, kannattaisi tehdä aurinkopaneeleilla sähköä ja ruokkia niillä COP 1 laitteita (iv-kone, kiertovesipumput yms talon peruskulutus), ylimääräisellä voisi sitten lämmittää vastuksella varaajan vettä. Useimmat uudemmat pumput tekevät käyttövettä kuitenkin lähelle 3 copilla.

Kaikkia ketjun viestejä en muista mitä siellä on keskusteltu mutta tälläiset asiat tulivat nyt mieleen...

[sailor]

Olen hieman samoilla linjoilla kuin Fraatti. Ajatukset on selkiytyneet hieman tässä 2 vuoden aikana kun aurinkokeräimet ovat tuottaneet aurinkoa. Uudismaalämpökohteeseen laittaisin nyt aurinkopaneelit 2kW ja kytkentä siten että:

- verkkoinvertterillä yhdelle vaiheelle, johon keräisin kaikki jatkuvan kulutuksen kohteet (IV-kone, kylmäkoneet, MLP:n elektroniikka jne)
- immersun (tai joku muu kymmenestä kaltaisestaan) yhdelle MLP:n vastuksista (6kW:n vastukset, yksi vaihe 2kW)

Tällöin talon tyhjäkäyntikulutus nolliin (12snt/kWh) ja loput varaajaan (12snt jaettuna COP 3-4) ilman sovitusongelmia.