60-luvun tiilitaloon "sopivat" asetukset

[zeniitti]

Pitäisi mennä säätämään yhtä 60-luvun täystiiliomakotitaloa, jossa 8kw:n pumppu. Kahden kerroksen talossa on vanhat ikkunat (tosin uudelleen tiivistetty juuri) ja painovoimainen ilmanvaihto. Nyt ei kirveelläkään muista oliko siellä joku puskurivaraaja, todennäköisesti. Talossa kuitenkin patterilämmitys ja patterivesi kiertää myös pesuhuoneen lattiassa. Kovalla pakkasella lattia on aikas lämmin. Yläkerrasta löytyy uusi varaava takka ja kellarin/alakerran (on muutettu asuintiloiksi) takkahuoneessa on vanha avotakka. Sauna lämpiää puilla.

Ajattelin ottaa logia pumpun toiminnasta, kun perhe muuttaa taloon asumaan. Muutto tapahtuu tässä ihan tällä tai ens viikolla. Miten tämmöinen kohde säädetään? On vaan kokemuksta uusista taloista, joissa nykytekniikkaa ja vesi kiertää lattiassa. Ja ilmakin vaihtuu koneella.

[euroshopperi]

Yksi ratkaisu on laittaa pesuhuoneiden lattiat paluupuolen termostaateilla.

[zeniitti]

Okei, pitää tutkia miten systeemi on rakennettu. Putkimiehen vikaa mussa ei ole, joten tarttee viisaammilta kysyä. Ehkä isompi juttu on nyt se, että pitäisi tsekata pumpun asetukset. Käyrät ja asteminuutit varmaankin ens alkuun. Lattialämmitystaloissa tällä alueella on riittänyt 3 käyrä, patteritaloon varmaankin sitten tarvitaan vähän isompi. Mitkähän asteminuutit olis hyvät?

[sonic]

Toinen vaihtoehto on ,että laittaa esben säätimen ja oman pumpun lattioille jolla tiputtaa tuota lämpöä alaspäin, mutta jos alue on pieni niin tuo paluuvirtaussäätö on ok,huonona puolena on ,että linjojen loppupää jää alkupäästä viileämmäksi.

[euroshopperi]

Tuo paluu termostaatti on niin pieni investointina, että melkein ensin kokeilisin sen. Sekin on siis aika paljon riippuvainen syöttölämmön tasosta ja uskoisin sen toimivan vielä paremmin maalämmöllä, kuin öljylämmityksen aikaisella kovalla lämmöllä. Eli termostaattiohjattu linjasäätöhän Se on käytännössä. Mitä matalampi on siis tulo, niin sen enemmän sallitaan virtaamaa ja putken ulostuloa kohti lämpötila ero tuloon nähden pienenee. Eli tasoittuu tuo epätasaisuus.

[zeniitti]

Kävin kurkkimassa pumppua, 8kw sieltä löytyi, mutta olikin 1145. Lisäksi vielä erillinen niben puskurivaraaja, tais olla UKV 300.
Käyrä oli 9, korjaus 0
Miminimeno 40 astetta, tuntuu vähän kovalta
Asteminuutit -60
Lisäys -400
Softa oli display version 917 / date Jan 20 2010 (aika vanha).

Jätin tikun logittamaan, nyt on luvattukin vähän pakkasta. Pitää parin päivän päästä ajella statistiikka brunon exceliin ja ihmetellä sitten lisää. Alustavasti ei varmaankaan ole tarvetta mitään tekemään sen pesuhuoneen lattian lämmityksen kanssa. Ihmetellään lisää, kerätään kokemuksia nyt kun sinne päästiin muuttamaan.

[maalämmittää]

Täällä -60 luvun 1 kerros puutalo alakerralla. Vanhat ikkunat. Suurin osa yläphjasta puhallusvilloitettu.

Käyrä 7, asteminuutit -60.
20,5 - 21C asuintiloissa.

Jos mitoitus on tehty asiallisesti, niin Niben suositusarvot on hyvä lähtökohta säädölle.
Bruno taulukon kanssa hiukan "vehtaamalla" menee hienosäätö.

Asumaan tulevien tottumukset vaikuttaa myös paljon.

[bergvärme]

Täällä 1900 alussa rakennettu hirsitalo, 2-kertaiset ikkunat, lämmintä tilaa noin 190m2 (ja kylmää n. 40m2)
Enimmäkseen 2-lehtisiä patterita. Lämmitysteho laskettu menovedelle +55/+45 (pakkasella).

MLP Jämä Star 12 kW (Nibe 1245) + puskuri 750L (Kaukora GTV). Jämän antoteho n. 10,6 kW menovedelle +50.

Lämpökäyrä MPL/ puskuri +8-1 ja puskurista lämpöverkostoon +7.
Latauspumppu MLP 40%, delta n. 7,5 ? Patteripumppu vakiopaineella otto n. 27W.

Asteminuutit -60 kun ulkona alle n. +4. Lämpimämmällä nosto n. -100:aan asti.

Ensimmäinen ehjä (arvokirjattu) vuosi 2014 startteja 2380 ja käyntitunteja 1750.

... ehkä märkätilan lattialämmityksen säätö ehtii laittaa kuntoon kun koneen ja patterien perusäätö saadaan ensin?

[zeniitti]

Nappasin login muutamalta päivältä talosta. Pitää huomenna analysoida sitä. Termostaatit oli kaikki täysin auki ja asukkaat olivat sitä mieltä, että liian kuuma. Nyt käyrä on 7 ja uus loggaus käynnissä. Odotellaan pari päivää. Niin ja päivitin samalla uusimman softan pumppuun.

Mikä muilla patteritalossa on ollut minimi meno lämmityksessä? Entäpä maksimi?

[maalämmittää]

Mikä muilla patteritalossa on ollut minimi meno lämmityksessä? Entäpä maksimi?

Tällä pienin menolämpötila 15C (oletus) ja maximi 60C (oletus).
Käyrä säätää...

[maalämmittää]

.... Maksimi paluu taitaa olla nyt 50 astetta kun se ei koskaan niin ylös nouse.

Täällä nousee paluu 57-58C, kun tehdään käyttövettä ja meno on 63+C

[zeniitti]

Nyt on logitettu ja käyrä muutettiin vielä 6:lle. Tässä muutaman viimepäivän tilastot.



Mitäpä mieltä?

[maalämmittää]

Minusta tuo käy asiallisesti.

NYANSSEJA :
* Runsaahkosti käynnistyksiä, vaikka on 300l UKV.
* 25% huiliaikaa jäljellä koneen kapasiteetissa, onneksi on vastukset joilla avittaa kovilla pakkasilla.

[sljk]

Minusta tuo käy asiallisesti.

NYANSSEJA :
onneksi on vastukset joilla avittaa kovilla pakkasilla.

Mielestäni ei juuri missään tilanteessa kannata avittaa maalämpöpumppua sen omilla vastuksilla. Silloinhan lämmityspiirin lämpötila nousee ja COP romahtaa.

Antamalla tarvittava lisälämpö taloon erillisellä lämmönlähteellä tulisija, lämpöpuhallin tms. päästään selkeästi parempaan tulokseen. Silloin lämmityspiirin lämpötila pysyy alhaalla, laite antaa parhaan mahdollisen tehon ja tekee sen hyvällä COP-arvolla.

[maalämmittää]

Minusta tuo käy asiallisesti.

NYANSSEJA :
onneksi on vastukset joilla avittaa kovilla pakkasilla.

Mielestäni ei juuri missään tilanteessa kannata avittaa maalämpöpumppua sen omilla vastuksilla. Silloinhan lämmityspiirin lämpötila nousee ja COP romahtaa.

Antamalla tarvittava lisälämpö taloon erillisellä lämmönlähteellä tulisija, lämpöpuhallin tms. päästään selkeästi parempaan tulokseen. Silloin lämmityspiirin lämpötila pysyy alhaalla, laite antaa parhaan mahdollisen tehon ja tekee sen hyvällä COP-arvolla.

Näinkin, mutta asiallisesti osamitoitetulla systeemillä vastussähköä kuluu prosentteja kokonaiskulutuksesta, niin siinä ei paljon kannata puhaltimia viritellä tupaan.

Huomattu on, ettei kunnon "maalämpöfundamentalisti" vastusta käytä 

COP ei käsittäkseni mihinkään romahda, huononee kyllä.

[sljk]

Minusta tuo käy asiallisesti.

NYANSSEJA :
onneksi on vastukset joilla avittaa kovilla pakkasilla.

Mielestäni ei juuri missään tilanteessa kannata avittaa maalämpöpumppua sen omilla vastuksilla. Silloinhan lämmityspiirin lämpötila nousee ja COP romahtaa.

Antamalla tarvittava lisälämpö taloon erillisellä lämmönlähteellä tulisija, lämpöpuhallin tms. päästään selkeästi parempaan tulokseen. Silloin lämmityspiirin lämpötila pysyy alhaalla, laite antaa parhaan mahdollisen tehon ja tekee sen hyvällä COP-arvolla.

COP ei käsittäkseni mihinkään romahda, huononee kyllä.

Olet oikeassa sillä COP ei oikeasti romahda radikaalisti. Maalämpöpumpun antoteho kuitenkin pienenee ratkaisevasti, kun lämmityspiirin lämmöntarve nousee. Vrt valmistajien 35/45/55 ilmoittamat arvot.

[zeniitti]

Pitää tarkastaa sen ulkoanturin olemassa olo. Jotenkin oletin että sellainen löytyy. Miten se muuten tietää paljonko ulkona on pakkasta?

Tulisijoja löytyy kolme kappaletta, uusi varaava asuinkerroksessa, avotakka takkahuoneessa kellarissa ja saunassa puukiuas, niin ikään kellarissa.

Minustakin tuntuu aika kovalla käytöllä pumppu olleen vaikka vain -15 pakkasta. Pitää vielä varmistaa, että onko ollut liian kuuma sisällä? Nyt on pitänyt ainakin olla käyttämättä tulisijoja. Kiuasta on ehkä lämmitetty muutaman kerran.

Entisen asukkaan toimesta aikakerroin oli aika isoissa lukemissa. Ja olihan se käyräkin 9, kun nyt normaalimpi on 6. Se on varman, että pumppu oli säädetty väärin. Pelkkä ikkunoiden eristäminen ja ulko-ovien (3kpl) uusiminen ei varmaankaan noin paljoa vaikuta. Ei näillä nollakeleillä oikein pumppua saa säädettyä, vai saako?

[tk-]

Tuossa vissiin tarkoitettiin puskurin jälkeistä ulkoista menoanturia (BT25)?

Eikös tuo käyntiaikojen säätö periaatteessa mene niin, että keruusta ja asunnon lämmöistä riippuen nuo asteminuutit kannattaa hakea mahdollisimman alas, eli pitkälle käynnille (asunnon lämpö pysyy tasaisena ja keruu ei käyntijaksolla jäähdy liikaa). Tuo ulkoinen anturi ei liene välttämätön jos ei systeemissä ole vapaakiertoista puskuria ja ulkoista pumppua tämän jälkeen. Toki jos puskuri on 3- tai 4-putkikytkennällä, niin taitaa tuo sitten olla hyödyllinen tai jopa tarpeellinen.

Niben ohjeissa neuvotaan tuota käyrää hakemaan niin, että nollakelin seudussa säädettäisiin käyrän siirtymää ja sitten kovemmalla pakkasella itse käyrän jyrkkyyttä. Eli periaatteessa nollakelisäätö on yhtä olennainen kun kovallakin pakkasella. Ja ehkä asteminuutit kannattaa hakea viimeisen päälle kohdalleen vasta kun käyrä on löytynyt.

Minimimenon kuvittelisin olevan lähinnä lattialämmitystä varten, jos haluaa pitää tietyn "peruslämmön" lattiassa myös silloin, kun periaatteessa lämmitystarvetta ei olisi. Mikäli tällaiselle ei tarvetta, niin kannattaa varmaan laittaa melko alas. Maksimikin taitaa olla enempi lattialämmitykseen, kun lattiamateriaalien vuoksi periaatteessa tuota maksimilämpöä voisi joutua jossain tilanteessa rajoittamaan.

EDIT: Ja muistaakseni meni niin, että jos haluaa noin 1 asteen muutoksen sisälämpötilassa "nollakelillä", piti suosituksen mukaan tuota siirtymää patteritalossa muuttaa 3 pykälää haluttuun suuntaan. Kovemmalla pakkasella sitten käyrää, siirtymän pitää ennallaan. Jokusen pakkas-lämpöjakson tuo varmaan vaatii, että optimaalisin löytyy.

[ekis]

Nyt on logitettu ja käyrä muutettiin vielä 6:lle. Tässä muutaman viimepäivän tilastot.



Mitäpä mieltä?

Aika kovin käy.
Paukut taitaa loppua kun päivän keskiulkolämpötila laskee alle  -12 sen jälkeen alkaa käymään vastuksilla.
Pikaisesti laskettuna asunto ottaa noin 300W/aste lämpötehoa.

[euroshopperi]

Jäi vielä hieman epäselväksi, että onko nyt kaikki patterien termostaatit täysin auki ja venttiilien karat varmistettuja? Ja onko kiertovesipumppu nyt varmasti suurimmalla kierrolla?

[zeniitti]

Sellainen päivitys, että termostaattien kaikkien pitäisi olla täysin auki, karoja ei ole varmistettu. Kiertovesipumput on auto-asetuksella. Pitää varmaankin logittaa vielä lisää. Nyt nimittäin on sitä nollakeliä aika pitkäänkin.

[zeniitti]

Brunon taulukko antaa virhettä vaikka lisään puuttuvat sarakkeet. Datan siirrän copy-paste-menetelmällä (myös komentojono antaa saman virheen).

Tässä uudempaa logia, jossa vaihtelevaa keliä.



Ja tässä vielä käppyrää:



Tuo esiintyvä virhe on (käytössä excel 2010):

[justus01]

Uusimmassa käyntiaika 41 minuuttia....

Talon lämmitykseen 14 tuntia vuorokaudessa ja 7 käynnistystä eli 2 tuntia per käynnistys.
Käyttövedelle  2 tuntia vuorokaudessa ja 15 käynnistystä eli 8 minuuttia per käynnistys.

(Siis mikäli suluissa olevat luvut ilmaisevat käynnistysmääriä vuorokaudessa...eipä tainnut olla)

Mutta periaatteessa keskimääräinen käyntiaika voi olla lyhyt vaikka lämmitysjakson pituus olisi pitkäkin, jos käyttöveden lämmitysjaksot ovat lyhyitä ja niitä kertyy paljon. Zeniitin käppyrä taitaa näyttää vähän puuta heinää...kun en siitä saa käyttöasteeksi millään 58,3%:ia 

[tk-]

Käppyrän päiväys on 13.9.2014 ja selkeästi lämpöisemmän kelin ajoa, kun menolämmöt on noin pienenä ja ulkolämpö hipoo 15 astetta. Taitaa legionella-ajo olla tuohon myös sattunut. Onko pumpun päiväys pielessä vai onko tuo jostain kaukaa menneisyydestä vanhalla firmiksellä?

[bergvärme]

Tuosta tulee mieleen että onko kompressorin käynnistyksiä 7 kpl lämmityksestä ja 15 kpl lämpimän käyttöveden (LV) lämmityksestä?

Onkohan talossa lvk-kiertoa? joka jatkuvasti syö lämpöenergiaa ja johtaa tiheimpiin käynnistyksiin?
Eli voiko tuossa Nibessa ohjelmoida käyttövesiasetuksia "luxus"- "tavallinen"- "säästö" niin että esim "säästöllä" ja alin lämpötila mihin se saa mennä ennekuin tekee LV:tä se/ja se esim +43 (nyt siinä vissiin korkeampi) ja sitten ohjelmoi käyttövesilämmityksen legionellatoimintoa päälle vaikka 1 kerta päivässä, tai sitten 2.
Tämä kaikki riippuu tietysti vaatimuksista. Tiedän, SRmK:n mukaan pitää pysyä >+50 ...(mutta kyllähän esim kattila-aikana vesi jäähtyi putkistoissa ellei pannussa aina välillä so..?)

Ajattelin vaan että saisiko nuo vuorokausikäynnistykset pienenemään ja lämminvesi-
(LV-)saanti olisi  silti tyydyttävä.
Nibessä 1245 tuollaiset ohjelmoinnit luonnistuu, myös niin että ajanjaksona se ja se LV-tuotanto tehdään sitä mallia ja ajanjaksona se ja se toista mallia. Kuin näköjään että voidaan liittää LVk-pummpua käymään /ei käymään ohjelmoidulla aikajaksoilla.

Toisaalta. Käyrästössä on keruulämpötilan sykleja 7 kpl/vrk, kompressorin käynnistyksiä kuitenkin 23/vrk?
Eli onko tämä ihan höpinää, enkä osaa tulkita taulukkoja ja käyrästöjäsi.   

[zeniitti]

Sellainen päivitys asiaan, että erillinen varaaja on VPA. Äkkiseltään katsottuna erillista kiertovesipumppua ei ollut. Varaajassa on yksi anturi "keskellä" kiinni. Varaajassa on kupariputkia yksi aivan alhaalla, yksi yläosassa ja kaksi lähtee päältä. Yritän selvittää vähän tuota putkiviidakkoa, mutta pumpun taakse ei oikein nää. Ei kovin helposti. Tässä kytkennät varaaja sivusta:



Tässä tuon viimeisen kuvaajan logit: http://zonerfiles.fi/login/index.pl?file=data.zip&link=adf62bfdb24810125dbb60866ce3e787&a=296 Lokit on ajalta 7.2. - 19.2.

Tuollainenkin oli muuten kun menin viimeksi pumppua katsomaan. Logiin ei jäänyt merkintää.



Käyrä on nyt 7, ei korjausta. Termostaatit on täysin auki. Muutan seuraavaksi asteminuutit -120. Otan sitten uutta logia. Tarkasteluun varmaan riittää ihan muutaman päivän lokitus, ei tarvitse viikkoa?

Pitää yrittää myös kuvata jotenkin nuo kytkennät. Ei tästä oikein muuten mitään tule. En usko, että tällä hetkellä lähdetään muuttamaan mitään asennuksia. Nyt olis tarkoitus hakea parhaat asetukset. Puhallusvillaa on jossain vaiheessa tulossa lisää. Sekin jo auttaa.

[maalämmittää]

Tuollainenkin oli muuten kun menin viimeksi pumppua katsomaan. Logiin ei jäänyt merkintää.

Olisko niin, että kun puuttuu mittaus BT7 niin jaksottainen korotus ei toimi ja siitä tulee 181 häly.
Kone käy normaalisti legionellatalkoiden aikana, mutta ei yritäkkään käyttää vastuksia.
Se on lokissa klo 11.2.2015 04:59. noin.

[jm82]

Kävin kurkkimassa pumppua, 8kw sieltä löytyi, mutta olikin 1145. Lisäksi vielä erillinen niben puskurivaraaja, tais olla UKV 300.

Sellainen päivitys asiaan, että erillinen varaaja on VPA. Äkkiseltään katsottuna erillista kiertovesipumppua ei ollut. Varaajassa on yksi anturi "keskellä" kiinni. Varaajassa on kupariputkia yksi aivan alhaalla, yksi yläosassa ja kaksi lähtee päältä.

Voisiko olla mahdollista että onkin vain tuo käyttövesivaraaja ja ei ole puskurivaraajaa ollenkaan? VPA on ehkä 300/200 eli käyttövettä 300 litraa ja kaksoisvaippa (lämmitysosa) 190 litraa.
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Tuotevalikoima---NIBE-lampopumppuihin-liitettavat-lamminvesivaraajat-/NIBE-VPA--VPAS-/

edit:
VPA varaajassa ne 2 alinta putkea lähtee maalämpöpumpulle. Päällä olevat 2 putkea on kylmän käyttöveden meno ja toinen kuuma käyttövesi. Lämpöanturi mittaa käyttöveden lämpötilaa.

Käyrä on nyt 7, ei korjausta. Termostaatit on täysin auki. Muutan seuraavaksi asteminuutit -120. Otan sitten uutta logia. Tarkasteluun varmaan riittää ihan muutaman päivän lokitus, ei tarvitse viikkoa?

Laita vaan -120 kokeiluun. Varmaan näkee jo reilun 24h logista että mihin suuntaan on mennyt.

Jos tosiaan ei ole puskurivaraajaa sittenkään niin -60 asetuksilla ei saa välttämättä patteriputkiin riittävää lämpöä. Täällä hörppää nuo kaksoisbetonilaatan välissä olevat rautaiset patteriputket jonkun verran lämpöä. Eli pidemmällä lämmitysajalla saisi putkiin ja lattiaan vähän varattua lämpöä jos on betonilattiat ja putket menee samoin kun täällä.

Myös ne paikallaan olevat termostaatit kuristaa vähän vaikka ne olisikin täysillä. Eli osan termostaateista voisi vaikka ottaa väliaikaisesti pois. Jos osassa huoneista on sopiva lämpötila ja jossain kuuma niin kuumissa huoneissa voi vähän säätää termostaattia. Kunhan edes muutamien patterien kautta pääsee vesi kiertämään ilman estettä.

Entisen asukkaan toimesta aikakerroin oli aika isoissa lukemissa. Ja olihan se käyräkin 9

Tarkoittaako tuo aikakerroin asteminuutteja? Paljonkohan ne alunperin oli? Jos ei ole puskuria niin sen takia varmaan oli isolla että ei kävisi turhaan pätkätäyntiä.

Sellainen päivitys, että termostaattien kaikkien pitäisi olla täysin auki, karoja ei ole varmistettu. Kiertovesipumput on auto-asetuksella. Pitää varmaankin logittaa vielä lisää. Nyt nimittäin on sitä nollakeliä aika pitkäänkin.

Tuli mieleen että pitäisiköhän tuo kiertovesipumppu olla jollain tietyllä nopeudella? Vaikka nyt 100% esimerkiksi. Liuospumppu saa olla automaatilla. Kiertovesipumppu täysillä lämpenee patterit ainakin parhaiten jos ei kuulu liian suurta suhinaa pattereista.


Täällä olen ottanut termostaatit pattereistä pois. Kahdessa patterissa oli muutenkin hana eikä termostaattia. Neljässä patterissa on termostaatit paikallaan, kolmessa 2.5 ja yhdessä 3. Ehkä aurinkoisella kelillä pitää säätää muitakin pattereita tai sisälämpötila-anturi olisi myös näppärä. Kiertovesipumppu on 100%, ei ole kaikki patterit täysin äänettömät mutta ei liian kovakaan ääni. Lattialämmitys on täysillä.

[zeniitti]

Meilenkiintoista Pumpussa on kumminkin toisiksi uusin firmware, jossa pumppujen nopeudet ovat automaattiset. Pitää tutkia.

[maalämmittää]

Lokin mukaan se ei tee legionella-ajoa lainkaan.

[jm82]

Onpas se sitten outoa. Rekisteröityykö se legionella ajo ollenkaan koska ajo olisi keskeytynyt tuohon 5 tunnin aikarajaan.

[maalämmittää]

Onpas se sitten outoa. Rekisteröityykö se legionella ajo ollenkaan koska ajo olisi keskeytynyt tuohon 5 tunnin aikarajaan.

Ei rekisteröidy.
Tekee lämmintä tupaan 6 kertaa tuon 5 tunnin aikana.
 

[maalämmittää]

Lämmitysvaiheen M-P delta on 7C ja käyttövesivaiheessa 4,5C eli kyllä siellä vesi virtaa.

Tuollaisessa manttelivaraajassa ajaisin korkealla deltalla (8-10C), jotta pumpulta tuleva lämpö ehtii siirtymään sisävaraajaan tai ainakin ehtii kerrostumaan  mahdollisimman paljon manttelin yläosaan.
Jos delta on pieni (=suuri virtaus), niin mattelin yläosa lämpeää nopeasti (samoin mittauskohta (BT6)) ja tuohan katkaisee KV-teon varsin nopeasti.

BT6 lämpötila nousee nyt varsin rivakasti.


.... mutta mutta.... deltat ei ole nyt issue, vaan miksi kone ei tee legionelloja !

[maalämmittää]

Tarkoittaako tuo aikakerroin asteminuutteja? Paljonkohan ne alunperin oli?

Luultavasti tarkoittaa lisävastuksen aikakerrointa.

[maalämmittää]

Jätin tikun logittamaan, ....

Lokia on kerätty toista kuukautta, niin zeniitillä pitäisi olla aiempi legionella-ajo tallella.

[tk-]

Ainakin F1345-koneen valikossa on valittavissa käyttövesivaraajan tyyppi. Se kannattaa tarkistaa, että on valittu tuo oikea VPA. Luulisi tuon pumpun osaavan silloin säätää oikein nuo deltatkin?

Toki jos tuon legionella-ajon aikana on ollut paljon käyttöveden kulutusta, niin voi olla ettei pumppu saavuta haluttua lämpötilaa. Onko tuo mihin aikaan vuorokaudesta valittuna? Meillä teki tuollaista aikanaan, kun käyttövesivaraajan apusähkövastus oli väärin kytkettynä eikä pumppu saanut sitä apuun, eli periaatteessa lisäyksen estokin saattaisi tuota jonkin verran haitata, jos sellainen on ollut päällä. Onko tavoitteena 60 astetta?

[maalämmittää]

Kone ei edes aloittanut legiotalkoita.
Teki vain tyynesti lämpöä tupaan sillöin tällöin 

F1X45:stä en muista (enkä pikaselailulla löytänyt) varaajatyypin valintaa.
Missä kohdassa se on F1345:ssä ?

[tk-]

Kone ei edes aloittanut legiotalkoita.
Teki vain tyynesti lämpöä tupaan sillöin tällöin 

F1X45:stä en muista (enkä pikaselailulla löytänyt) varaajatyypin valintaa.
Missä kohdassa se on F1345:ssä ?

Se on tuolla käyttövesivalikossa kohdassa lisäasetukset - käyttövesivaraaja, olisiko valikkonumerona jotain 2.9.3. Taitaa sittenkin tuo valinta olla kyseisen pumpun erikoisuus, en osannut kyllä ajatella etteikö sitä tuossa F1145 olisi. Mikä lienee sitten pumpun toimintaan tuon vaikutus..

Mutta joo, taitaa olla vähän luetunymmärtämisessä vikaa.. Tavallistakaan käyttövettä ei ole siis yrittänytkään tuon viiden tunnin aikana? Onko käyttöveden lämmöt olleet mitä tasoa? Oliko lisäys estettynä ulkolämpötilan perusteella?

EDIT: Näkeehän ne lämmöt tuolta logista kun selailee taaksepäin.. Eli 55 asti nostaa kompuralla suunnilleen ja aamusta taitaa yhdeksän maissa tehdä vielä käyttöveden. Moneltako tuo legionella on ajastettu alkamaan ja onko tavoitteena tuo 60? Luulisin ettei tuo BT7 puute voi vaikuttaa asiaan, kyllä meilläkin tuo legionella-ajon aikana nostaa juuri säiliön keskivaiheella olevan anturin perusteella varaajalämmöt tavoitteeseen. Varaaja siis VPB, mutta ei tuolla ylälämmön mittauksella tunnu olevan muuta kuin infoarvoa.

[maalämmittää]

Kommenttini edellistä edeltävään viestiin !

Ei ole tuota asetusta F1x45:ssä.

11.2. 5:00 alkaa virhe 181, ja samalla hetkellä kone alkaisi uudelleenlämmittää käyttövettä... sattumaa ??

Legionellatalkoiden tavoitelämpötilan kertoo zeniitti... samoin sen, onko vastuksia estety.
Legiotalkoiden oletusväli on 14 vrk ja klo 00:00 aloitetaan, tämä täsmää virheilmoituksen aikaan.

Epäilen myös että BT7:n puute aiheuttaisi moista, epäilen siis itseäni... sellaista sattuu 
Oli vaan ensimmäinen näkemäni loki jossa sitä ei ollut, muistaakseni 

Lisäyksen esto lämpötilan perusteella ei vaikuta legiotalkoisiin, sitä tehdään myös kesäisin.

[maalämmittää]

Tulisiko se herja jostain sähkövastusten estosta. Itse en osaa yhtään sanoa.

Joo katsoin kanssa että ei pitäisi olla käyttöä BT7 anturille. Ei ole myöskään paikkaa mihin sen laittaa. Elikkä 55 asteeseen asti pääsee eli aika korkealle.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1593.msg15835#msg15835

Nyt saatetaan olla jäljillä....
Aiemmista viesteistä päättelin että lisävastuksia ei ole estetty koska oli aiemmalla asukkaalla tullut paljon vastustunteja, mutta oletus voi olla väärä.

Tosin kone ei edes yrittänyt tehdä käyttövettä kompuralla niin kuumaksi kuin mahdollista, eli tämä ei tue olettamaa