Eipä ole energiamittareita, mutta on Husdata.
Kaivo.
Itsellä on niin pienet erot kaivon pumpussa eri nopeuksilla kwh mittarilla mitaten ettei kolmos- ja kakkosnopeudella ole mitään vaikutusta
puoleen jos toiseen.
Laudutin.
Joo, kolmosella litku tietysti asteen pari viileempää ja dt saman verran pienempi kun virtaus on kova.
Paluulämmöt samoissa kuin kakkosella.
Laudutin kakkosella antaa tietysti huonomman COPin kun mittarit on tehty mittaamaan kyseisiä eroja ja siitä hyötysuhteita.
Kuitenkin käytännössä laatta ei tunne mitään muuta kuin siellä kiertävän veden lämpötilan.
Ainakin itse pitkällisten ihmettelyjen tuloksena laatasta saa paremman hyödyn kun lämmitän laattaa
ulkoreunoilta enemmän kuin että laatta olisi tasalämmin.
Pienemmällä kierrolla ja vähän suuremmilla lämpötiloilla tulos on parempi, sanokoon joku energiamittari mitä tahansa.
Talo on tehty vuoden 2004 rakennusmääräysten mukaan ja tämä ei ehkä päde tämän päivän taloille.
Ottotehoissa ei pienellä pumpulla ole mitään eroa jos lauhduttimelta lähtee pari astetta lämpöisempää litkua.
Esim. Nibellä uuden softan kanssa lauhduttimen kierto on 75%. Minkähän takia
Maalaisjärjellä ajatellen isolla tai muuten massiivisella laatalla hyöty vain kasvaisi, en tiedä.
Netti on täynnä näitä uuden talon rakentajia kun ihmetellään kun talo on lämmin, mutta lattiat jääkylmät.
Aloittajalle vielä että miettisin anturin paikkaa jos ohjaus paluusta.
Itse ajelin 7 ekaa vuotta anturi menoputkessa COPIN pahemmin kärsimättä kunnes huomasin asentajan mokan
Tai sitten kylmästi ilmanvaihto niin kuumaksi että lattia alkaa tuntumaan lämpimältä.
Mökillä esim. mäntylattia rossipohjalla vaatii vuorokauden lämmityksen takalla että kärsii ilman villasukkia astella