Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Antsa56 - 09.11.24 - klo:18:17
-
Keneltähän mahtaisi saada apuja?
Taustaa "lyhyesti":
- MLP asennettu ja laitettu tulille 10_2019
- MLP lataa 3 m³ varaajaa (puulämmitys) jossa käyttöveden valmistuksen kierukat 2 kpl
- MLP ajaa vakio"käyrää" +60° C ulkolämpötilasta riippumatta jotta Lkv olisi min +55°C
- heti alussa MLP ajoi vain lisäsähköllä joka sittemmin estettiin
- 9_2020 vaihdettu takuuna ohjauskeskus ja ulkoinen menotermostaatti
- 12_2020 vihdoin saatiin aloitettua takuuaika = urakka vastaanotettiin
- joka kuukausi (pl 2 kk) MLP ottaa suoraa sähköä lämmitykseen vaikka se on estetty asetuksista
- 8_2023 NIBEn edustaja kävi virittämässä konetta ja lisäsähkön käyttö loppui
- 12_2023 takuuaika vihdoin loppui
- 1...7_2024 ajan MLP toimi siten että kuukausittainen COP pysyi yli 3:ssa
- MLP "tuottaa" satunnaisesti lämmintä käyttövettä vaikka se ei edes kierrä koko MLP:ssä
- 4_2024 alkoi jälleen kulua lisäsäsähkö (sitä estettyä) satunnaisesti
- MLP kytkettiin myUplinkkiin vihdoin 17_10_2024
Nykyiset havainnot
- Pörssisähköohjaus ei toimi lainkaan, lämmittää ihan riippumatta mitä sähkö maksaa
- konee pitäisi olla invertteriohjattu mutta käy - sen minkä käy - on-off.
Useamman kerran heittää kesken käynnin lisäsähkölle - sille estetylle - vaikka lämpötilaoissa ei olekaan mitään poikkeavaa.
- ainoa mika sääse pois suorasta sähkölämmityksestä on laittaa MLP virrattomaksi ja alkaa lämmittämään puukattilalla. Kun sitten jälleen kytkee MLP:n päälle se toimii muutaman päivän ilman että alkaa ottamaan lisäsähköä.
- tälläkin hetkellä lämmitetään taas puulla kun kotiin tultaessa huomasin että MLP polttaa taas lisäsähköä 6kW:lla.
Turhauttavin ongelma on että en saa mistää NIBEltä apua. Olen parilta henkilöltä - jotka saivat laitoksen vihdoin toimimaan - sähköpostilla kysellyt ilman vastausta. Sama tuon NIBEn edustajan kanssa joka vihdoin 8_2023 kävi paikalla ja sai laitoksen toimimaan - ei vastauksia yhteydenottoihin.
4.11. sain myUplinkistä seuraavan vastauksen:
myUplink Support kirjoitti 4.11.2024 klo 14.07:
> —-—-—-—
> Reply above this line.
>
> Just confirming that we got your request. We're on it
Eikä siitä sitten sen enempää - mitään ei tapahdu, tässä tuntee itsensä heitteilejätetyksi kalliin lämmitysjärjestelmän kanssa. Onneksi en hävittänyt puukattilaa...
-
MLP ajaa vakio"käyrää" +60° C ulkolämpötilasta riippumatta jotta Lkv olisi min +55°C
Suurin syy tähän vastuksen käyttöön on tuo 60C pyyntilämpötila.
Tämä on max lämpötiloja mihin ylipäätään on mahdollista päästä pelkällä kompressorilla.
Nyt pitäisi eriyttää talon lämmitys ja käyttövesi
Onko olemassa putkistokaaviota järjestelmästä?
Tökkää muistitikku koneeseen pariksi päiväksi keräämään mittaustietoa 1 min keruuvälillä systeemistä
Muistitikun käyttöönoton ohjeet löytyy käyttöohjeesta.
ATS
-
Mulla on samanlaiset romppeet pannarissa; F1255-16 ja 3 m3 varaaja ja puukattila.
Minusta ei kannata syöttää varaajaa Nibellä pesuveden tekemiseksi.
Mun Nibe syöttää lattialämmitykseen 30 C molemmin puolin mitä tarvitaan.
Pesuveden lämmitän polttamalla puita kattilassa n. 40 kg / vko.
Toki putket on tehty niin että tuo käy.
-
Järjestelmä on suunniteltu ja rakennettu päin Peetä jos 3m3 varaajaa pyritään 24/7 pitämään +60°C kuumana eikä käytetä MLP sisäistä varaajaa LV valmistukseen.
Toiminta-ajatus ja kytkentä pitäisi muuttaa... mitkä lienee perusteet nykyiseen kytkentään, ei varmaankaan Niben suositus?
Kumma jos Niben ihmiset eivät ole tarttuneet tuohon outoon käyttötapaan jos kerran ovat paikallakin käyneet.
-
Mihin tarvitaan 3000 litraa 60 asteista vettä?
-
Jatketaan kommentoija "Roorille":
Alkuperäiseen lyhyeen selvitykseen jatkoksi seuraavaa:
- 4_2020 alkuperäinen putkikytkentä muutettiin NIBEn ohjeitten mukaiseksi sillä seurauksella että COP putosi 2,3 => 1,7:aan (siis laitevalmistajan määräämällä putkikytkennällä jossa Lkv valmistettiin MLP:ssä (esilämmitys ensin siinä varaajan alemmassa lämpötilassa) ja MLP:n jatkona oli erillinen suoran sähkön pieni varaaja joka varmisti että Lkv olisi sen +55°C) ja MLP syötti matalammassa lämpötilassa varaajaa = patteripiiriä.
- 9_2020 NIBE vaihtoi takuuna uuden ohjausyksikön
- 10_2020 COP oli pudonnut jo 1,1:een eli käytännössä suoraa sähkölämmitystä ilman maalämmön hyötyä (NIBEn määrittelemällä kytkennällä).
- 11_2020 NIBE / urakoitsija palautti alkuperäisen putkikytkennän takuuna
- 12_2020 alkaen COP vaihteli välillä 2,2 ... 2,9 12_2021 jolloin otin urakan vastaan (tuona aikana oli pari erillistä kuukautta jolloin lisäsähkö (siis se estetty) oli mennyt itsekseen päälle.
- vuoden 2022 SCOP oli 2,76
- vuoden 2023 SCOP oli 2.3 (NIBEn edustaja kävi 8_2023 virittämässä MLP:tä kun lisäsähkö (estosta huolimatta oli lähes kuukausittain mennyt päälle (vastoin estoa).
- ajalla 1...7_2024 laitos on toiminut COP:llä yli 3 joka kuukausi 3.1...3.4
Mulla on pari videota tallessa tilanteesta jossa MLP porisee ja rutisee kuin vanha vedenkeitin kun se yrittää lisäsähköllä lämmittää Lkv:tä vaikka Lkv ei ole kiertänyt MLP:ssä 11_2020 jälkeen.
Nibe / urakoitsija palauttuvat alkuperäisen urakkasopimuksen mukaisen kytkennän kustannuksellaan takuuna kun heidän vaatimansa kytkentämuutos romutti COP:n tasolle 1,1. Lisäksi korvasivat rahalla turhaan poltetun lisäsähkön kustannukset (perustui kulutustilastoihin).
Nyt vain ihmetyttää miksi (mikä on softassa mennyt poikittain) 7 kuukautta putkeen yli COP 3:ea tehnyt laite yht´äkkiä alkaa taas lykkäämään estosta huolimatta lisäsähköä vaikka muutoshetkien lämpötilat ovat ns normaaleita.
Tiedän että tuo käyrän +60°C on korkea mutta tyydyn tuohon COP:n tasoon yli tai n. 3. Näin pörssisähkön hurjina heittelyaikoina vain en nuku öitäni kunnolla kun laite taas heittelee omia aikojaan estoista huolimatta lisäshkölle ihan riippumatta hinnoista tai lämpötiloista. Eikä edes myUplink kerro mitään varoitusta tilanteesta ellet satu asiaa itse alkaa tsekkaamaan. MLP:n menojohdon lämpötila laitteen toimiessa on/off käy joka kerta tasolla +63...64°C ilman lisäsähköä. Näin siitäkin huolimatta että käyrä on sen +60°C. Ainoastaan välillä 31.10. ... 3.11. menoveden lämpötila pysyi suht tasaisena käyrän mukaisesti +60°C (invertterillä ilman on/offia.
Eikös se ole virhetoiminta jos lisäsähkö menee estosta huolimatta varoittamatta päälle?
Lisäksi ainakin minulle on vierasta sellainen asiakaspalvelu jossa ei vastata mitään asiakkaan reklamaatioihin.
Yhdessä projektin vaiheessa kun laitosta ei saatu toimimaan toimitin tietopaketin KKV:hen ja sieltä tutustumisen jälkeen ilmoitettiin että ottavat asian käsiotytelyyn tarvittaessa. Siinä vaiheessa NIBE sitten kävi virittämässä laitoksen sellaiseen kuntoon että saatoin sen moyttaa vastaan - ilman että sotkin KKV:tä asiaan virallisemmin. Minulla on kaikki sähköpostit ja dokumentit toki tallessa.
-
Mihin tarvitaan 3000 litraa 60 asteista vettä?
Niimpä, joku tässä käyttötavassa on nyt sellaista mitä ei ymmärrä tai ei ole kerrottu.
Miksi ei ole koneen sisäinen LV varaaja käytössä, F1255 kone kuitenkin?
Kytkentäkaavio pohjaksi auttais ja samoten Niben mallikytkentä näihin tapauksiin. Lisäksi tieto kulutuksista mihin LV kuluu ja lämpö samaten lämpötiloineen, onko siis kulutusprofiili 'normaalista' poikkeava.
-
Ensiksikin kiitokset kaikille kommenteista.
Jatketaan asian avaamista (kommentteja kaikille vastaajille sen kummemmin erikseen kohdentamatta):
- Kytkennät muutettiin NIBEn ehdottamiksi sillä seurauksella että COP romahti 1,1:een => NIBE/urakoitsija itse palauttivat kytkennät takaisin ja COP korjautui.
- Tuon ajan kun kytkentä oli NIBEn ehdottama/vaatima Lkv valmistettiin siis F1255:ssä
- Jossain projektin vaiheessa NIBEn edustaja kävi itse laittamassa muistitikun koneeeseen ja muutaman kuukauden jälkeen - kun ihmettelin että kauankos sitä pitää seurata - kävi urakoitsijan edustaja tikun hakemassa pois. Sitten ei kuulunut mitään. Kun soittelin kyselläkseni seurannan tuloksia niin NIBEstä kerrotttiin että tikku oli rikki (rikottu?) eli ei ollut mitään dataa tulkittavaksi. Uuttakaan tikkua eivät sitten toimittaneet.
Lähtökohtana oli puulämmitys jossa pannuhuone on pihan toisella laidalla piharakennuksessa ja talojen välissä on putkikanava. Puulämmityksen perusta on varaaja (tässä tapauksessa 3 m³ JÄMÄ) jota kattilalla (40 kW:n JÄMÄn alapalokattila) ladataan ja lämpötila voi vaihdella aina +95 °C asti. Lkv:n valmistus tapahtuu varaajassa olevissa ala- ja yläkierukoissa. Johtuen putkikanavasta, Lkv:n kierrosta ja asuintiloissa olevista rättipattereista on lämpöhäviöitä myös lämmityskauden ulkopuolella (patteripiiri seis). Säilytin puukattilan ja MLP asennettiin sen rinnalle ja 3-tievaihtoventtiilillä valitaan sitten kummalla varaajaa ladataan.
Haastavasta toimintalämpötilasta huolimatta laitos toimi ajalla 1...7/2024 (siis talven lämmityskauden ja koko alkukesän lämpimät) ok COP:n ollessa joka kuukausi yli 3:n.
-
Eikö mlp olisi onnistunut lähelle kulutusta, taloon?
Pienehkö LVV Sähkövaraaja taloon ja LVKierto pois?
Vai eikö kulutuspäähän mahdu mitään vekottimia?
-
- Kytkennät muutettiin NIBEn ehdottamiksi sillä seurauksella että COP romahti 1,1:een
Ohessa periaatekuva asennuksesta meillä. Oliko tuollainen?
-
Tutultahan tuo näyttää ja liitteenä NIBEn kytkäri joka heidän toimestaa toteutettiin ja saatiin COP romahtamaan 1,1:een.
-
Edelleen kysymys kuuluu että missä vika kun lisäsähkö menee estosta huolimatta itsekseen päälle ilman vikahälyjä?
Kytkäristä ja COP:n (=hyötysuhteen) tasosta voi olla montaa mieltä mutta johan toi toimi 7 kk klunnes alkoi taas lisäsähköä kuluttamaan.
-
Mitä eroa on Antsa56'en kytkennässä verratuna kuros'en kytkentään, vai ovatko täsmälleen samanlaiset?
Missä sijaitsee varaajan lämpötilamittaus EM1-BT52?
Estä sähkönsyöttö vastukselle niin silloin se ei voi mennä päälle
Onko mahdoton ajatus muuttaa varaajan lämpötila kiinteästä lauhdutuksesta kelluvaan lauhdutukseen edes koemielessä muutaman päivän ajaksi?
Tökkää muistitikku koneeseen ja kerää mittausdataa 30s keruuvälillä parin päivän ajan
ATS
-
Minä tuosta sähkönsyötöstä aikanaan NIBEltä kysyin (lisäsähkövastusten tekemisestä virrattomiksi) niin kielsivät sitä tekemästä, sen jälkeen laite ei kuulemma enää toimisi.
Eikä sitä paitsi minulla ole mitään asiaan noita sähkökytkentöjä alkaa tekemään, ainoa mitä voin on ohjelmallisesti pitää lisäsähkö estettynä - mikä siis tapahtuu vaihtelevalla / huonolla menestyksellä.
Lueskelin tuossa toisaalta foorumilla kommenteista USB-tikusta enkä ihan heti sellaista olisi koneeseen tökkäämässä. Kommentit menee turhan hyvin yhteen sen kanssa mitä tapahtui kun NIBE sellaisen koneeseen iski (ja väitti lopuksi että tikku olikin rikki!). Toisaalta en löytänyt käyttöohjeesta mitään mainintaa USB-tikusta tai sen käyttämisestä, asentajan manuaalia en alkanut kahlaamaan läpi kun asentaja en ole vaan tavallinen omakotiasuja joka odottaa kalliin maalämpölaitteiston toimivan normaalisti ilman asentajan taitoja.
-
Keneltähän mahtaisi saada apuja?
Taustaa "lyhyesti":
- MLP asennettu ja laitettu tulille 10_2019
- MLP lataa 3 m³ varaajaa (puulämmitys) jossa käyttöveden valmistuksen kierukat 2 kpl
- MLP ajaa vakio"käyrää" +60° C ulkolämpötilasta riippumatta jotta Lkv olisi min +55°C
- heti alussa MLP ajoi vain lisäsähköllä joka sittemmin estettiin
- 9_2020 vaihdettu takuuna ohjauskeskus ja ulkoinen menotermostaatti
- 12_2020 vihdoin saatiin aloitettua takuuaika = urakka vastaanotettiin
- joka kuukausi (pl 2 kk) MLP ottaa suoraa sähköä lämmitykseen vaikka se on estetty asetuksista
- 8_2023 NIBEn edustaja kävi virittämässä konetta ja lisäsähkön käyttö loppui
- 12_2023 takuuaika vihdoin loppui
- 1...7_2024 ajan MLP toimi siten että kuukausittainen COP pysyi yli 3:ssa
- MLP "tuottaa" satunnaisesti lämmintä käyttövettä vaikka se ei edes kierrä koko MLP:ssä
- 4_2024 alkoi jälleen kulua lisäsäsähkö (sitä estettyä) satunnaisesti
- MLP kytkettiin myUplinkkiin vihdoin 17_10_2024
Nykyiset havainnot
- konee pitäisi olla invertteriohjattu mutta käy - sen minkä käy - on-off.
Useamman kerran heittää kesken käynnin lisäsähkölle - sille estetylle - vaikka lämpötilaoissa ei olekaan mitään poikkeavaa.
- ainoa mika sääse pois suorasta sähkölämmityksestä on laittaa MLP virrattomaksi ja alkaa lämmittämään puukattilalla. Kun sitten jälleen
Ehkä tässä haluttiin Nibeltä mahdottomia: lähtö 60 C ilman vastuksia. Lähtö kytketty 3 m3 varaajaan. Voin kuvitella että seuraa ON-OFF käyntiä. Joku hystereesi siinä lie, jos arvaan esimerkiksi 5 C jotta voi laskea jotain asian havainnollistamiseksi. Varaajassa lämpötilan nosto 1 C tarvii 3,5 kWh eli 5 C vastaa 16,5 kWh. Siis Niben on käytävä max teholla yli tunti jotta saavuttaa ylärajan ja pysähtyy. Kai varaajaa purettiinkin koko ajan eli latausjakso on vielä pitempi. Purkujakson pituus sitten riippuu talon kulutuksesta.
Tunnetusti MLP on parhaimmillaan lattialämmitystaloissa. COP laskee korkeammilla lämmöillä. Jos em. COP olisi 3, kaivosta otettaisi 5,5 kW yli tunnin kerrallaan. Jokohan kaivosta tuleva vesi viilenee? Se taas entisestään vaikeuttaa tilannetta kuten myös mahdollinen pesuveden lämmitys.
-
Toisaalta en löytänyt käyttöohjeesta mitään mainintaa USB-tikusta tai sen käyttämisestä, asentajan manuaalia en alkanut kahlaamaan läpi kun asentaja en ole vaan tavallinen omakotiasuja joka odottaa kalliin maalämpölaitteiston toimivan normaalisti ilman asentajan taitoja.
Ilman kattavaa mittausseurantaa on erittäin vaikeaa ratkaista tämäntapaisia ongelmia
ATS
-
Kiitos avusta, kokeillaan sitten USB-tikkua (löytyi laatikosta yksi joka on 960 Mt:n tyhjä formatoitu).
Taustoista sen verran vielä että aikanaan tarjouspyyntödokkareista kyllä selkeästi kävi ilmi että MLP tulisi lataamaan varaajaa jossa Lkv valmistetaan kierukoissa eikä siten MLP valmistaisi käyttövettä lainkaan.
Lisäksi urakoitsija tarjouksessaan nimenomaisesti kirjasi että MLP tuottaa jopa +65 °C lämmintä menovettä (käyrähän on ollut tasainen 60°C ulkolämpötilasta riippumatta. Ja hyvinhän tuo on jatkuvasti työstänyt max 63...64°C latausta on/off-huipuissaan vaikka pyyntö onkin ollut "vain" +60°C ilman lisäsähkölle menoa.
Aikanaan sain myös kaksi kilpailevaa tarjousta erimerkkisillä kompuroilla eikä kukaan tarjouksien antajista kritisoineet millään lailla kilpailutettua kytkentää. Tuo NIBEn kompuralla tehty tarjous vain oli kokonaisuutenaa paras ja siihen päädyin.
Olen tänään pikkuisen fiksannut omaa käyrää siten että se on linearinen kesän +58°C kovan pakkasen +60 °C:een. Muutos ei ole merkittävä ja toisaalta olen tyytyväinen toteutuneeseen COP:n tasoon n. 3 haastavassa lämpötilassa.
Mutta tuo kiusallinen lisäsähkölle meno, katsotaan mitä USB:sta löytyy.
-
On tuossa tarjous+osto tapahtumassa ollut joku epäjohdonmukaisuus
kun on kuitenkin tarjottu varaajallinen kone vaikka kierukasta se LV
haluttiin. Sama epä...suus on jatkunut tietty ostossa kun se varaaja siinä koneessa on.
Että on tarjottu mitä jotain luultiin jne.
Onko ulkoanturia/käyrää ollenkaan kun kerran kiinteä lauhdutus.
Erillinen shuntti(t) varmaan sitten syöttämässä lämmityspiirejä?
-
Laitoin sitten SB:n kiinni illalla 20:39 ja otin irti äsken 13:34 (tiedoston koko 105 kt). Koko tuon ajan mylly jauhoi nyt ok eikä heittänyt lisäsähkölle.
Kompura jopa vaihteeksi on klo 8:30 jälkeen työstänyt tasaisesti väliä 20...30 Hz ja menojohdon lämpötila ollut kiitettävällä tasolla n. +59°C (ei siis on/off vaan invertterillä hyvinkin tasaista syöttöä varaajaan.
Vastauksia kysymyksiin:
- patteripiirillä on toki oma shunttinsa (OUMAN) joka ajaa ulkolämpötilan mukaan pattereihin
- käyttövedellä on myös varaajan kierukoiden jälkeen oma säätönsä, myös OUMAn
MLP:n toimitukseen toki kuului erillinen oma ulkoanturinsa ja ulkoinen menoanturi päätyi yritys/erehdyksen (urakoitsijan / NIBE) jälkeen varaajan kyljessä olevaan mittaritaskuun eli seuraa varaajan lämpötilaa n. 1/3-osan korkeudella yläreunasta alaspäin. Aluksi asensivat sen patteriverkon menojohtoon vaikka MLP latasi varaajaa ja tuon patteripiirin menoveden lämpötilaa säätää OUMAN. Ei toiminut mitenkään mutta nyt toimii mitä nyt sitä lisäsähköä lykkäilee...
Mutta nyt on mennyt viime vuorokausi hyvin.
Mutta mitäs teen tuolla USB:lla, iso exel-taulukko numerotietoa, luulisi sille olevan oman softansa jolla tiedot saisi käppyröiksi?
Toki voin tuota seurantaa jatkaa ja ottaa tärppiä sellaisesta ajankohdasta kun on lyönyt lisäsähkön päälle mutta sittenkin tarvitsisin jonkun taulukkoa tulkitsemaan.
-
Mutta mitäs teen tuolla USB:lla, iso exel-taulukko numerotietoa, luulisi sille olevan oman softansa jolla tiedot saisi käppyröiksi?
Laitahan se tiedosto tänne niin katsotaan mitä sille pitää tehdä
ATS
-
Tässäpä dataa (hyvän toiminnan ajalta!) :)
-
Mutta mitäs teen tuolla USB:lla, iso exel-taulukko numerotietoa, luulisi sille olevan oman softansa jolla tiedot saisi käppyröiksi?
Toki voin tuota seurantaa jatkaa ja ottaa tärppiä sellaisesta ajankohdasta kun on lyönyt lisäsähkön päälle mutta sittenkin tarvitsisin jonkun taulukkoa tulkitsemaan.
Ohessa numerotieto on viety Exei'iin ja piirretty parit trendistöt
Tikku voi olla koko ajan koneessa kiinni ja sitten kun tapahtuu jotain erikoista niin tulosta sen päivän tiedot ja laita tänne.
Tässäpä dataa (hyvän toiminnan ajalta!)
Ei niinkään hyvää toimintaa.
Kone on käynyt Klo 20 - 07 "On Off'ia" Ja 07-13 jatkuvalla käytöllä
On Off ei ole ollut mitään normaalia vaan koneen on pysäyttänyt hälytys No 163 "Korkea lauhduttimen tulolämpötila"
Lauhduttimelle tulevan veden lämpötila BT3 on ollut kaikilla kolmella kertaa 57,9 C
Se ei minulle selvinnyt mikä koneen käynnistää
Muistaakseni aiemmin täällä foorumilla on ollut tapaus missä hälytyksen 163 yhteydessä on lisälämpö mennyt päälle.
Kannattaa pudottaa varaajan lämpötilaa muutamalla asteella
Pudota esim -> 56 C:een niin legionellakriteeri täyttyy edelleen.
Klo 07 - 13 kone on käynyt jatkuvasti n. minimiteholla tehon värähdellessä 20 - 30Hz välillä
MLP:n toimitukseen toki kuului erillinen oma ulkoanturinsa ja ulkoinen menoanturi päätyi yritys/erehdyksen (urakoitsijan / NIBE) jälkeen varaajan kyljessä olevaan mittaritaskuun eli seuraa varaajan lämpötilaa n. 1/3-osan korkeudella yläreunasta alaspäin. Aluksi asensivat sen patteriverkon menojohtoon vaikka MLP latasi varaajaa ja tuon patteripiirin menoveden lämpötilaa säätää OUMAN. Ei toiminut mitenkään mutta nyt toimii mitä nyt sitä lisäsähköä lykkäilee...
Onko tämä varaajan mittaus BT25?
Minkälainen on tämä lämmitettävä kohde?
Paljonko asukkaita?
Onko käyttöveden tarve normaalia vai jostain syystä erityisen suurta?
Lisää loggauksia odotellessa
ATS
-
Jep, on tässä paljon mitä en ymmärrä.
Jälleen parit kommentit / havainnot:
- Olen muuttanut käyrää jokseenkin lineaariseksi +20/+56 => -30/+60
- varaajan mittaus (ulkoinen menolämpötila) on juurikin tuo BT25
- Lkv:n kulutus ollut "pitkässä juoksussa" (kulutusseurantaa n. 20v) n. 56...59 l/asukas,vrk (oma kaivo, oma lämpö)
- MLP pannuhuoneessa erillisessä piharakennuksessa (puulämmitys; mölyt ja noet ei asuntiloissa), välissä n. 25m (+ mitä rakennusten alapohjien alla putkikanavaa) maakanavaa. Asuintiloissa kodinhoitohuoneessa ja kylppärissä molemmissa Lkv-kiertoiset lämpöpatterit ja rättipatterit (molempia siis kahdet). => Lkv:n jatkuvan kierron, pattereiden ja siirtohäviöiden johdosta Lkv:n puolella jatkuvaa kulutusta vaikka vettä ei laskettaisikaan. Noiden pattereiden ja legionellariskin takia yritän olla tarkkana ettei Lkv olisi "kylmää". Rakentamismääräyksissä taitaa olla kirjaus että Lkv verkossa ei lämpötila saisi laskea alle +55°C missään kohtaa.
Omaan tajuntaan ei uppoa se että MLP syöttää yli asetetun käyrän menovettä varaajaan (ilman varaajaahan tilanne olisi se että syöttäisi suoraan patteri-/lattialämpöverkkoa). Tälläkin hetkellä tilanne on se että kun seisotin koneikkoa päivällä malliksi 3 tuntia ("kallista pörssisähköä'" demoksi, varaajan varassahan voi elellä pitempiäkin pörssisähköpiikkejä) niin nyt:
- käyrän mukaan tällä ulkolämpötilalla mennoveden pitäisi olla vähän alle +58°C
- paluu varaajalta (BT3) on +51,0 °C
- ulkoinen menoanturi BT25 on +61,4 °C
- menolämpötila BT2 on silti +61,3 °C ja
- kompura hyökii 93Hz
Kohta varmaan lyö lisäsähkön taas päälle estoista huolimatta.
Seuranta jatkuu.
-
Katselin lokia ja ...
20-07 Nibe säätää hertsejä normaalin näköisesti ja ilmeisesti kulutusta ei ole ja varaajalta paluuveden (BT3) lämpötila nousee n. 58C:een, joka on lauhduttimen suojausraja (163), ja se pysäyttää Niben 3 kertaa yöllä pariksi tunniksi.
Kun paluuveden lämpötila on laskenut 2C, niin Nibe käynnistyy.
07-13 Nibe säätää hertsejä 30-20 välillä.
Asteminuuttilaskenta näyttää toimivan normaalisti.
Liitteenä pari kuvaa, jotka on otettu mainiosta logintutkija - ohjelmasta (löytyy foorumilta tiedonkeruu-osiosta)
-
Omaan tajuntaan ei uppoa se että MLP syöttää yli asetetun käyrän menovettä varaajaan (ilman varaajaahan tilanne olisi se että syöttäisi suoraan patteri-/lattialämpöverkkoa). Tälläkin hetkellä tilanne on se että kun seisotin koneikkoa päivällä malliksi 3 tuntia ("kallista pörssisähköä'" demoksi, varaajan varassahan voi elellä pitempiäkin pörssisähköpiikkejä) niin nyt:
- käyrän mukaan tällä ulkolämpötilalla mennoveden pitäisi olla vähän alle +58°C
- paluu varaajalta (BT3) on +51,0 °C
- ulkoinen menoanturi BT25 on +61,4 °C
- menolämpötila BT2 on silti +61,3 °C ja
- kompura hyökii 93Hz
Avainsanat tässä on
- Laskettu menoveden lämpötila
- Asteminuutit (Integraali)
Käyrä määrittää ulkolämpötilan mukaan menoveden ohjearvon, "laskettu menoveden lämpötila"
Asteminuutit saadaan kun menoveden lämpötilasta vähennetään laskettu menoveden lämpötila tämä lasketaan kerran minuutissa ja laskutoimitusten tulokset summataan yhteen.
Kun BT2 on pienempi kuin lask meno niin summa (aste min) pienenee
Kun BT2 on suurempi kuin lask meno niin summa (aste min) kasvaa.
Tämä aste minuuttiarvo ohjaa koneen käyntiä
Loggauksen perusteella näytäisi olevan kun asteminuutit laskee arvoon -100 niin kone käynnistyy.
Kone tavoittelee että aste min arvo pysyisi välillä -100 - 0 aste min.
Kun kone käynnistyy aste min arvolla -100 pyrkii se nostamaan aste min arvoa ja tämähän onnistuu vain kun BT2 on suurempi kuin laskettu meno.
Tässä lyhyt johdanto siihen miksi menoveden lämpötila voi olla korkeampi kuin käyrän arvo.
ATS
-
Asteminuuttilaskennasta täsmennys,
kun BT25 on kytketty, niin käytetään sitä BT2 sijasta.
-
Noiden pattereiden ja legionellariskin takia yritän olla tarkkana ettei Lkv olisi "kylmää". Rakentamismääräyksissä taitaa olla kirjaus että Lkv verkossa ei lämpötila saisi laskea alle +55°C missään kohtaa.
Onko tämä se juurisyy, miksi pyrit pitämään kolmen kuution lämminvesivaraajan kokoajan kuumana?
Oliko täällä muuten jossain jo se selkeä vastaus, miksi kohteessa on kolmen kuution varaaja?
-
Kyllä tuon varaajan koko ja historia sille on kerrottu pariinkin kertaa viestiketjussa aiemmin.
Viimeaikaiset ongelmathan ovat siinä miksi lisäsähkö menee estosta huolimatta satunnaisesti päälle ilman että siitä tulee mitään herjaa tai hälyä. Se on ikävämpi ylläri kun sattuu pörssisähkön huipun kohdalle - ja muutenkin.
-
Mistä asetuksesta lisäsähkö on estetty?
Mitkä on asteminuuttiasetukset?
-
Sorry, jäi laittamatta logintutkijan yhteenvetosivu, josta näkee kuinka Nibe on käynyt lokijaksolla.
Painikkeesta Trendit aukeaa nuo käyrät.
-
Moi
Asteminuuttiarvot ovat seuraavat
- käynnistä -100
- käynnistysero 200
- lisälämpö 100
Mikä muutti eilen aamulla 11.11. klo 6:55 MLP:n toiminnon on/off:sta suht tasaiselle jatkuvalle käynnille matalilla hertseillä kun ulkolämpötilassa tai Lkv:n käytössä ei tapahtunut mitään merkittävää muutosta eikä asetuksiin puututtu toimestani mitenkään?
Toinen tuollainen suht vakaa jakso oli 1...3.11. kun koneikko kävi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta suht tasaisia käyriä hertsiluvuilla 22...30 Hz.
Eston ohjelmointi:
- kohdassa 4.9.5 ohjelmointi on tila AKTIVOITU kaikkina viikonpäivinä klo 00:00 ...23:45
- lisäksi kohdassa 4.2 on ohjaukseksi määritelty käsiohjaus jossa vain lämmitys ilman lisäsähköä
- lisäksi vielä kohdassa 4.9.1 on käyttö priorisoitu 0 min Lkv:lle ja 60 min lämmitykselle
-
Moi
Asteminuuttiarvot ovat seuraavat
- käynnistä -100
- käynnistysero 200
- lisälämpö 100
Mikä muutti eilen aamulla 11.11. klo 6:55 MLP:n toiminnon on/off:sta suht tasaiselle jatkuvalle käynnille matalilla hertseillä kun ulkolämpötilassa tai Lkv:n käytössä ei tapahtunut mitään merkittävää muutosta eikä asetuksiin puututtu toimestani mitenkään?
Toinen tuollainen suht vakaa jakso oli 1...3.11. kun koneikko kävi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta suht tasaisia käyriä hertsiluvuilla 22...30 Hz.
Eston ohjelmointi:
- kohdassa 4.9.5 ohjelmointi on tila AKTIVOITU kaikkina viikonpäivinä klo 00:00 ...23:45
- lisäksi kohdassa 4.2 on ohjaukseksi määritelty käsiohjaus jossa vain lämmitys ilman lisäsähköä
- lisäksi vielä kohdassa 4.9.1 on käyttö priorisoitu 0 min Lkv:lle ja 60 min lämmitykselle
Asteminuutit OK
Minä kysyisin, mitä tapahtui ennen lokin aloittamista. Oliko Nibe seis kalliin sähkön ajan?
Nibeltä lähtevän - palaavan veden erotus pieneni koko lokin ajan, kunnes pääsi tasaiseen ajoon.
Kun jäähtymä varaajassa on suuri, niin invertteri lisää tehoa.
Invertteri toimi koko ajan hyvin. Ks. aiempi käyrä.
3m2 varaaja on HIDAS.
Olen käyttänyt vastuksen rajoittamiseen 5.1.12 kohtaa
Valikko 5.1.12 - sisäinen sähkölisäys
maks.kytk.sähköteho, vain F1255-16
Säätöalue F1255-16: 7 / 9 kW
Tehdasasetus F1255-16: 7 kW
maks.sääd.sähköteho
Säätöalue F1255-6 230V: 0 - 4,5 kW
Säätöalue F1255-6 400V: 0 - 6,5 kW
Säätöalue F1255-16: 0 - 9 kW
Tehdasasetus F1255-6 230V: 4,5 kW
Tehdasasetus F1255-6 400V: 6 kW
Tehdasasetus F1255-16: 6 kW
En katsonut manuaalista mainitsemiasi.
Priorisointi vaikuttaa vain tilanteessa, jolloin molempien tarve on "päällä".
-
Kyllä tuon varaajan koko ja historia sille on kerrottu pariinkin kertaa viestiketjussa aiemmin.
Viimeaikaiset ongelmathan ovat siinä miksi lisäsähkö menee estosta huolimatta satunnaisesti päälle ilman että siitä tulee mitään herjaa tai hälyä. Se on ikävämpi ylläri kun sattuu pörssisähkön huipun kohdalle - ja muutenkin.
Se lisäyksen esto toimii siinä tapauksessa, että hirmu pakkasella asteminuutit jatkavat laskemistaan vaikka kompressori käy täysillä. Siellä on erikseen asteminuuttirajat tuolle lisäykselle. Lisäyksen esto ei siis kytke vastuksia päälle, vaikka tuo raja ohitetaan.
Sen sijaan tuo, että pumppua pyydetään väkisellä tekemään hirmu kuumaa vetta ei poista vastuksia käytöstä. Jos kompressori ei siihen pysty ja törmätään hälyrajaan, niin pakkohan sen pumpun on siitä vastuksilla jatkaa, kun muutoinkaan ei pysty. Jotenkin tuohon tapaan logiikka on ilmeisesti Nibellä ajateltu.
Ei tuossa taida olla vaihtoehtoja kuin puottaa sitä pyyntiä, ettei kompressorin toiminta-aluetta ylitetä tai sitten koittaa asettaa menojohdon maksimi lämpötila -asetusta vastusrajan alle. Tosin voi tuostakin seurata jotain outouksia, kuten vaikka hirmuista pätkäkäyntiä, kun asteminuutteja ei saada nousemaan, mutta myöskään lämmitystä ei silti sallita.
-
Kiitos avusta, kokeillaan sitten USB-tikkua (löytyi laatikosta yksi joka on 960 Mt:n tyhjä formatoitu).
Taustoista sen verran vielä että aikanaan tarjouspyyntödokkareista kyllä selkeästi kävi ilmi että MLP tulisi lataamaan varaajaa jossa Lkv valmistetaan kierukoissa eikä siten MLP valmistaisi käyttövettä lainkaan.
Lisäksi urakoitsija tarjouksessaan nimenomaisesti kirjasi että MLP tuottaa jopa +65 °C lämmintä menovettä (käyrähän on ollut tasainen 60°C ulkolämpötilasta riippumatta. Ja hyvinhän tuo on jatkuvasti työstänyt max 63...64°C latausta on/off-huipuissaan vaikka pyyntö onkin ollut "vain" +60°C ilman lisäsähkölle menoa.
Aikanaan sain myös kaksi kilpailevaa tarjousta erimerkkisillä kompuroilla eikä kukaan tarjouksien antajista kritisoineet millään lailla kilpailutettua kytkentää. Tuo NIBEn kompuralla tehty tarjous vain oli kokonaisuutenaa paras ja siihen päädyin.
Olen tänään pikkuisen fiksannut omaa käyrää siten että se on linearinen kesän +58°C kovan pakkasen +60 °C:een. Muutos ei ole merkittävä ja toisaalta olen tyytyväinen toteutuneeseen COP:n tasoon n. 3 haastavassa lämpötilassa.
Mutta tuo kiusallinen lisäsähkölle meno, katsotaan mitä USB:sta löytyy.
Eihän tuo käyrän fiksaus vaikuta kuin reilun asteen tällä ulkolämpötilalla.
Tämä muutos tehtiin ennen loggauksen aloitusta eli logissa on vain muutetun käyrän aikaista tietoa.
Onko tämän käyrän muutoksen jälkeen vastus mennyt päälle?
Tuo reilun asteen muutos voi olla ratkaiseva tekijä kun ollaan konen toimintakyvyn äärirajoilla.
Nyt pitäisi saada syyllinen kiinni "rysän päältä" jotta syylliselle voi langettaa oikean tuomion.
Palauta käyrä entiselleen 60/60 C:een ja loggaus koko ajan päällä
Ja toivotaan että vastus menisi päälle ja varsinainen syy selviäisi jotta voisi hoitaa sen pois.
ATS
-
Sen sijaan tuo, että pumppua pyydetään väkisellä tekemään hirmu kuumaa vetta ei poista vastuksia käytöstä. Jos kompressori ei siihen pysty ja törmätään hälyrajaan, niin pakkohan sen pumpun on siitä vastuksilla jatkaa, kun muutoinkaan ei pysty. Jotenkin tuohon tapaan logiikka on ilmeisesti Nibellä ajateltu.
Tuo saattaa hyvinkin olla noin, varsinkin kun ollaan kompuran "itärajalla" ja se on kiinni! ;)
Jos se on tuo niin pudottamalla napsuja alaspäin saadaan vastusajat tippumaan pois, arvaan...
-
Kiitokset edelleen kaikille kommenteistanne.
"Asteminuutit OK
Minä kysyisin, mitä tapahtui ennen lokin aloittamista. Oliko Nibe seis kalliin sähkön ajan?
Nibeltä lähtevän - palaavan veden erotus pieneni koko lokin ajan, kunnes pääsi tasaiseen ajoon.
Kun jäähtymä varaajassa on suuri, niin invertteri lisää tehoa.
Invertteri toimi koko ajan hyvin. Ks. aiempi käyrä.
3m2 varaaja on HIDAS."
Enne logausta laitoin pörssisähkön vaikutuksen arvoon 9 (kun iso varaaja kummiskin antaa sitä pelivaraa lämmön riittävyydelle) mutta mielestäni ei ollut mitään vaikutusta, MLP kävi normisti kallillakin sähköllä.
Pudotin sitten asetuksen 1:een, en ainakaan ole havinnut mitään vaiktusta toimintaan - ainakaan se ei leikkaa toimintaa kalliin sähkön aikaan. Nyt en muista hörppäsikö tuolloin tuota lisäsähköä mukaan.
Lisäsähkö on mennyt omia aikojaan päälle seurravina ajankohtina:
- 6.11. klo 00:14 =>06:38
- 4.11. klo 02:56 => 15:27
- 29.10.
-
lähtipä edellinen kesken kirjoittamisen, jatketaan:
- 29.10. klo 06:50 => 07:22
Millääm noista kerroista en saanut lisäsähköä pois päältä muutoin kuin sammuttamalla katkaisijasta koko MLP:n ja laittamalla puukattilan päälle. Kun sitten siirryin seuraavana päivänä takaisin MLP:lle alkoi kompura toimimaan normaalisti ilman lisäsähköä.
Seuraavaksi käyn laittamassa ATS:n ehdotuksen mukaan käyrän takaisin 60...60 ja tyhjän tikun keräämään dataa.
-
On tää hauskaa.
Kun kävin laittamassa käyrän tuolle 60...60:lle ja formatoidun tyhjän usbin enkä muuttanut mitään muita asetuksia niin kone menetti nettiyhteyden (ei yhteyttä myUplinkkiin) vaikka modeemi vieressä seinällä on netissä kiinni (näyttää täysiä WiFi-palkkeja) ja MLP kaapelilla siinä.
-
Näin sivustaseuraajana tuo kytkentä vaikuttaa niin epäedulliselle mlp:lle kuin olla ja vaan voi.
Ellei muuta niin laite kärventää omat voiteluöljynsä tervaksi ennenaikojaan ja kompuran saa heittää roskiin. Hiukan epäilen laitteen kykyä selvitä kunnialla tälläisestä pidemmässä juoksussa, vaikka sen saiskin jotenkin kelvollisesti nyt käymään. Laitetta kuitenkin ajetaan äärirajoille aina kun se käy.
Rättipattereiden ja käyttöveden kierron takia käyttöveden lämmönhukka lienee tähtitieteellinen. Toki rättipatterista se lämpö jää taloon lämmittämään, mutta se on varsin epäedullisella hyötysuhteella tehtyä.
-
Hieno testilaitteisto on rakennettu ainakin. Tuosta nyt nähdään kuinka kauan Niben kompressori kestää maksimaalista painesuhdetta matalapainepuolen ja korkeapainepuolen välillä. Ei mitään hissuttelua vaan aina maksimipaineet kehissä. Koneet tykkää että niitä ajetaan täysiä, vai miten se nyt meni.
Olen yllättynyt, että kompressori on kestänyt yli takuuajan. Kyllä Nibe on laatumerkki.
-
Nuo häiriöt joihin koneesi on osunut (liian korkea paluulämpötila eli "liian korkea lauhduttimen tulolämpötila") ovat todennäköisesti se syy miksi vastukset ovat napsahtaneet päälle. Vikatiloissa yleensä vastuksetkin sallitaan, ja noin korkea paluulämpötila on vikatila, ainakin kunnes keksit konstin nostaa sitä paluulämpötilan rajaa. Fiksuinta olisi tietysti laskea tavoitelämpötilaa vähintään pari astetta ja mielellään parikymmentä astetta, mutta fiksua ratkaisuahan tässä ei nyt ole haettu missään vaiheessa.
Sitten kun Nibestä aika jättää, niin laita Alpha Innotec. Voin kertoa yksityisviesteillä jipot millä siihen saa nostettua paluurajoituksen 60 asteeseen, niin saat mieleisesi järjestelmän. Pitkää ikää en voi koneelle kuitenkaan luvata. Ja AIT:n lämpökäyrä on sitten maailman ankein, mutta ehkä senkin vaakatasoon saa, jotenkin.
-
Näin sivustaseuraajana tuo kytkentä vaikuttaa niin epäedulliselle mlp:lle kuin olla ja vaan voi.
Ellei muuta niin laite kärventää omat voiteluöljynsä tervaksi ennenaikojaan ja kompuran saa heittää roskiin. Hiukan epäilen laitteen kykyä selvitä kunnialla tälläisestä pidemmässä juoksussa, vaikka sen saiskin jotenkin kelvollisesti nyt käymään. Laitetta kuitenkin ajetaan äärirajoille aina kun se käy.
Rättipattereiden ja käyttöveden kierron takia käyttöveden lämmönhukka lienee tähtitieteellinen. Toki rättipatterista se lämpö jää taloon lämmittämään, mutta se on varsin epäedullisella hyötysuhteella tehtyä.
Sama näkemys kuin Fraatilla. Maalämpöpumppua ei pidä käyttää näin. Kuin autolla ajaessa vain ykkösvaihdetta ja täyskaasua käyttäen. Sitten valitetaan että kulutus on luvattua suurempin ja kone porsii ennenaikojaan.
-
Sama näkemys kuin Fraatilla. Maalämpöpumppua ei pidä käyttää näin. Kuin autolla ajaessa vain ykkösvaihdetta ja täyskaasua käyttäen. Sitten valitetaan että kulutus on luvattua suurempin ja kone porsii ennenaikojaan.
Tämä kuoro alkaa olemaan jo iso, taitaa lähes jokainen muu kuin aloittaja laulanut samaa virttä. :D
Ei ka nuo muutamat vastustunnit niin kauhiasti merkkaa, enempi taitaa haittaa tulla noista huonon COPin tunneista vaikkei tuo kerrottu cop3 tjsp kovin huono ole. Enempi turskaa on odotetavissa aikaisesta uusimistarpeesta.
-
Enempi turskaa on odotetavissa aikaisesta uusimistarpeesta.
Toisaalta onhan tuo aika mieletön suoritus Nibeltä, ettei laitteisto ole hajonnut tuohon vielä tähän mennessä.
Luulisi, että Nibeäkin kiinnostaisi tuo kone ihan jo markkinointimielessä. "Tällä koneella on tehty 60-asteista (tai kuumempaa) vettä X tuhatta tuntia. Valitse Nibe. Se kestää!"
-
Lisäsähkö on mennyt omia aikojaan päälle seurravina ajankohtina:
- 6.11. klo 00:14 =>06:38
- 4.11. klo 02:56 => 15:27
- 29.10......
Mistä näet noin tarkkaan sähkönkulutuksen muutoksen?
Onko Niben kello samassa ajassa, jotta tapahtumat on helppo yhdistää?
-
Mulla on pari videota tallessa tilanteesta jossa MLP porisee ja rutisee kuin vanha vedenkeitin kun se yrittää lisäsähköllä lämmittää Lkv:tä vaikka Lkv ei ole kiertänyt MLP:ssä 11_2020 jälkeen.
Mitkä on käyttövesiasetukset ja ajoittaisen korotuksen asetukset?
-
Perusvika systeemissä on tietysti se, että kompressoria yritetään käyttää normaalin käyttöalueensa ulkopuolella. 1255 dokumentaatiosta löytyy ihan yksikäsitteinen kuvaaja josta näkee, mikä saa olla meno- ja paluulämpötila korkeintaan suhteessa keruun lämpötilaan.
Paluun lämpötila saa käytännössä olla korkeintaan sen 58 astetta, jos keruu on normaalilämpöinen. Ei se kone sittenkään kestä yhtä pitkään kuin normaalimmilla lämpötiloilla, mutta yli 58 asteen paluulämpötilalla se ei suostu kompressoria käyttämään. Näinpä ratkaisuksi jää joko järkevöidä koko lämmitysratkaisu siten että koneen ei tarvitse tehdä aina 60-asteista, tai vähintäänkin varmistaa että palaava vesi on aina korkeintaan 58-asteista. Helpoin tapa saavuttaa jälkimmäinen, koskematta putkiin tai mihinkään anturointeihin, on laskea käyrä 58 asteeseen ja pitäytymällä puilla lämmityksestä, mikäli niiden käyttö voi nostaa palaavan veden lämpötilaa.
-
Tuollaista esitteessä kerrotaan. ::)
Korkeat lämpötilat kompressorikäytöllä
- Menoveden lämpötila jopa 65 °C
- Paluuveden lämpötila jopa 58 °C
[/i]
https://www.nibe.fi/assets/documents/17897/m11556-3.pdf
-
Aluksi jälleen kiitokset kommenteista - erityisesti niille jotka yrittävät auttaa ja löytää ratkaisua ongelmaan :)
Eilen muutin käyrän klo 20:15 lineaarikseksi -30/60 => +20/56. Laskennallista käyrää MLP näyttää parin asteen ulkolämpötilalla +58.
Pikaisesti myUplinkistä seuraten havaittuja lämpötiloja
klo 18:04 klo 18:24
Asteminuutti -72 -50
Meno BT2 +58,3 + 59,3
ulkoinen meno BT25 +59,2 + 59,2
paluu BT3 +56,5 + 56,5
kuumakaasu BT14 +105,6 +107,1
kompr.taajuus 20Hz 26 Hz
GP 1 40% 40%
GP 2 22% 39%
Asteminuutit ovat alle -100 käynnistysrajan, sekä meno että ulkoinen meno ovat yli laskennallisen käyrän +58°C ja paluulämpötila alle ylärajan +58 °C ja kone hönkii vaan lisää kierroksia.
Viritin alkuillasta TESTOn dataloggerin seuraamaan seuraavia pisteitä (löytyykö eroa NIBEn anturien näyttämään):
- meno varaajaan (BT2)
- paluu varaajalta (BT3)
- varaajan lämpötila (BT25)
- ulkolämpötila
Nuo sähkönkulutuksen muutokset löytää myUplinkistä: Aikakerroin lisälämmönlähde ja toteutuneelle kulutukselle löytyy dataa sähkönmyyjän kulutustuntiseurannasta.
-
Jos paluu varaajalta lämpötila pyrkii nousemaan liikaa niin sitä pystyy säätämään manuaalin ohjeen mukaan kiertopumpun virtausta muuttamalla ;)
Lämmitysjärjestelmä
S1255:ssa on kiertovesipumppu, jota voidaan säätää auto-
maattisesti. Manuaalinen käyttö; deaktivoi "Auto" valikossa
7.1.2.2 ja aseta sitten nopeus alla olevan kaavion mukaan.
Virtauksen lämpötila-eron ohjaavan menolämpötilan anturin
ja paluulämpötilan anturin välillä pitää vastata käyttötilaa
(lämmitys: 5 - 10 °C, käyttövesituotanto: 5 - 10 °C, allasläm-
mitys: n. 15 °C). Tarkasta nämä lämpötilat valikossa 3.1
"Käyttötiedot" ja säädä kiertovesipumpun (GP1)nopeutta,
kunnes lämpötilaero on sopiva. Suuri ero viittaa pieneen
virtaukseen ja pieni ero suureen virtaukseen.
[/i]
-
Vanha Nibe kalibroi mittaukset kun sähkö laitetaan päälle.
Se laittaa pumput vuorotellen 100%:lle 10 minuutiksi ja lopuksi tekee korjaukset.
Muutaman vuoden takaiset tulokset:
KERUU: BT10 ja BT11 näyttämiä korjataan eron puolikkaalla molempiin.
LÄMMÖN JAKO: BT2:n näyttämää korjattiin laittamalla se samaksi kuin BT3. BT12 näytti samaa kuin BT3.
-
Lisää havaintoja
Kun 13.11. laitoin käyrän flat 60°C (ATS:n ehdotuksesta 13.11. alkuillasta) toimi kone vuorokauden KATKOTTA pitäen varaajan (= ulkoinen menoanturi BT25) 0,5°C tarkkuudella 60 asteessa ja komressorin taajuus vaihteli 20...30Hz:n väliä koko ajan. Asteminuuttiarvo vaihteli välillä -56 ... -97. Kuumakaasu vaihteli väliä 104...108°C. Paluu (BT3) vaihteli 56,5 ... 57,5 väliä (vaihteluväli 1,0 °C).
Tasainen käynti invertterin varassa päättyi kun laitoin käyrän 14.11. alkuillasta +20/56 ... -30/60 alkoi on/off-käynti. Asteminuuttiarvo alkoi vaihdella väliä +20 ... -194.
Varaajan lämpötila (BT25) alkoi vaihdella 55,2 ... 59,9 ja paluu (BT3) 52,5 ... 56,3 (vaihteluväli 3,8 °C). Laskennallista menolämpötilaa (= varaajaan +58 °C) koneikko ei ole tavoittanut nyt 2 vuorokauden aikana.
Tämä MLP on F-1255-16 - ei S-1255.
En löydä tuollaista ehdotettua valikkoa 7.1.2.2.
Pääsääntöisesti GP1 pyörii AINA tasan 40% käynnistyksen jälkeen, kompuran seistessä menee sitten 20%:lla.
Keruupiirin pumppu GP2 vaihtelee sitten ahkeraankin 18 ... 100 % välillä kompuran ollessa käynnissä ja menee 0:aan kompuran pysähtyessä.
Ohessa lyhyt 2 tunnin seuranta TSTOlla. Tuolla TESTOn seurantajaksolla kompuran Hz-luku vaihteli 64 ... 20 Hz:n rajoissa ja kuumakaasu 98,5 ... 108,5 välillä.
-
Onko vastus ollut päällä?
Onko tullut 163 hälytyksä?
ATS
-
Luultavasti pumppu pysyy juuri ja juuri nuoralla, kun lämmön tarve varaajasta on hyvin tasainen. Mutta heti kun kulutus lisääntyy äkisti vaikka käyttöveden kulutuksen vuoksi, niin tasapaino järkkyy ja homma karkaa käsistä.
Noin isoon varaajaan tulee helposti kerrostumia, joten ei millään voida aina olla tilanteessa, että tasan 60 asteista vettä tehtäisiin.
Se kuumakaasun 108 astetta on niin kompuran rajoilla, että aiheuttaa monella ihmettelyä käyttövesijakson ihan lopussa, kun siirrytään sähkölle. Nyt siis tuo raja on normaalina toimintapisteenä koko ajan.
-
En löydä tuollaista ehdotettua valikkoa 7.1.2.2.
Painamalla 7 sekuntia "takaisin" painiketta, aukeaa Huolto - valikko.
Tuon TESTO aineiston lisäksi voisi laittaa lokin näkyville.
Onko TESTO:n antamat lukemat samoja verrattuna lokin lukemiin? Desimaalin kymmenykset eivät minusta merkkaa.
GP1 on luultavasti asetettu kiinteään arvoon, sekä lämmityksessä että huilissa.
-
Ohessa kuva hälytyslokista ja vikasta hälyn sisällöstä (kaikki ovat olleet saman sisältöisiä 998).
Lisäsähkö ei ole mennyt päälle sitten 6.11. jälkeen.
-
Lisää havaintoja
Pääsääntöisesti GP1 pyörii AINA tasan 40% käynnistyksen jälkeen, kompuran seistessä menee sitten 20%:lla.
Keruupiirin pumppu GP2 vaihtelee sitten ahkeraankin 18 ... 100 % välillä kompuran ollessa käynnissä ja menee 0:aan kompuran pysähtyessä.
Laittaisin (ainakin kokeeksi) GP1 ajoittaiselle käynnille, eli pysähtyy kun kompura ei tee hommiaan. Turhaan sotkee varaajaa muuten. Lisäksi GP1 vakionopeudelle, alkuun tuo 40% millä pumppu sitä on itse halunnut pyörittää.
-
14-16.11 lokien perusteella Nibe käy normaalisti.
Pysähtyy silloin tällöin asteminuuttien mentyä nollaan.
Lämmitti käyttövedet kertaalleen 15.11 21:50 - noin tunnin otti.
Käyttövesi oli alussa 28,3C.
Pysähtyi suojaukseen 163, jonka jälkeen huilasi hetken ja jatkoi lämmitystä.
Käyttöveden lämmitys alkoi kesken lämmitystä. Tämä ei ole aiemmin kirjoitetun priorisoinnin mukaista.
KV-jakson jälkeen asteminuutit laskivat -299:ään ja olivat tovin siinä kunnes lähtivät nousemaan.
-300 asteminuutissa vastusten olisi pitänyt tulla avuksi. ... Tämä kummallista.
Koneen tehossa oli vielä varaa nousta. ... Ehkä liittyy tähän.
-
Päivän kuulumiset
- asteminuuttien heilunta alkoi tasaantumaan eilen illalla klo 19 jälkeen ja on tänään -47 ja -96 ja iltapäivästä klo 14:30 alkaen -90 +- 1
- lämmityksessä tai Lkv:n kulutuksessa ei ole tapahtunut mitään normi sunnuntaista popikkeavaa
- kompressori on käynyt tasaisesti väliä 20...30Hz eilisestä klo 17:00 alkaen ja kuumakaasu pysytellyt välillä 102,2 ... 106,1°C
- BT25 tasaantunut välille 57,7 ... 58,2 (laskennallinen 58)
- return (BT3) vaihdellut välillä 54,8 ... 55,3 °C
Kun nyt sain ohjeet miten päästä HUOLTO-valikoihin niin seuraavat havainnot (tänään klo 16:00):
- sisäiseen sähkön lisäykseen (5.1.12) muutin vielä varuilta max tehoksi 0 kW kun aiempi asetus oli ollut 6 kW NIBEn asentajan jäljiltä. Lisäyshän on ollut muita kautta estetty jo toisaallla.
- menovesipumpun GP1 säädön (5.1.10) asetin "ajoittaiseksi" (käy vain kun kompressori käy), aiemmin oli "auto" (pyöri tähän saakka aina vähintään 20% teholla jos virrat oli MLP:ssä. Nyt ainakin MLP:n seisoessa varaajan lämpötila pääsee kerrostumaan kun kompura on seis => return (BT3) on ainakin viileämpää aina kompuran startatessa. Tähän saakka GP1 jatkuva 20% teholla kierrätti varaajan vettä sen verran tehokkaasti että kerrostumista ei päässyt kunnolla tapahtumaan ja lämpötilaero varaajan ylä- ja alaosasien välillä oli varsin pientä.
- GP1:n nopeudeksi (5.1.11) odotustilassa 10% (aiemmin oli 20%) vaikka eikö tuon "ajoittaisen käytön" pitäisi jo itsessään pysäyttää GP1 kun kompressori seisoo?
- lisäksi vielä varotoimenpiteenä kohdassa "hälytystoimenpiteet" (5.1.4) ruksasin "poista käyttövesi" (vaikka se on jo toisaalla poistettuna).
Nyt jää seurattavaksi vieläkö MLP yrittää estoista huolimatta lämmittää käyttövettä (tapahtunut epäsäännöllisin väliajoin jatkuvasti), asia jota "Maalämmittää":kin jo ihmetteli aiemmin tänään.
-
- menovesipumpun GP1 säädön (5.1.10) asetin "ajoittaiseksi" (käy vain kun kompressori käy), aiemmin oli "auto" (pyöri tähän saakka aina vähintään 20% teholla jos virrat oli MLP:ssä. Nyt ainakin MLP:n seisoessa varaajan lämpötila pääsee kerrostumaan kun kompura on seis => return (BT3) on ainakin viileämpää aina kompuran startatessa. Tähän saakka GP1 jatkuva 20% teholla kierrätti varaajan vettä sen verran tehokkaasti että kerrostumista ei päässyt kunnolla tapahtumaan ja lämpötilaero varaajan ylä- ja alaosasien välillä oli varsin pientä.
- GP1:n nopeudeksi (5.1.11) odotustilassa 10% (aiemmin oli 20%) vaikka eikö tuon "ajoittaisen käytön" pitäisi jo itsessään pysäyttää GP1 kun kompressori seisoo?
Jos menovesipumppu GP1 seisoo MLP:n seisoessa, niin silloin kone ei osaa laskea asteminuutteja oikein.
Koneen käynnistyminen viivästyy ja sitten kun käynnistyy sukeltaa asteminuutit varsin alas aiheuttaen omat harminsa.
Kannattaa kokeilla tuota 10% tehoa taukojaksojen ajaksi.
ATS
-
Jos menovesipumppu GP1 seisoo MLP:n seisoessa, niin silloin kone ei osaa laskea asteminuutteja oikein.
Koneen käynnistyminen viivästyy ja sitten kun käynnistyy sukeltaa asteminuutit varsin alas aiheuttaen omat harminsa.
Kannattaa kokeilla tuota 10% tehoa taukojaksojen ajaksi.
ATS
Tässähän oli BT25 kytketty, jonka avulla asteminuuttilaskenta toimii.
-
BT25 on sijoitettu mittaamaan varaajan vesitilan lämpötila
MLP:n toimitukseen toki kuului erillinen oma ulkoanturinsa ja ulkoinen menoanturi päätyi yritys/erehdyksen (urakoitsijan / NIBE) jälkeen varaajan kyljessä olevaan mittaritaskuun eli seuraa varaajan lämpötilaa n. 1/3-osan korkeudella yläreunasta alaspäin. Aluksi asensivat sen patteriverkon menojohtoon vaikka MLP latasi varaajaa ja tuon patteripiirin menoveden lämpötilaa säätää OUMAN. Ei toiminut mitenkään mutta nyt toimii mitä nyt sitä lisäsähköä lykkäilee...
Nyt kun anturi on noinkin syvällä varaajassa niin asteminuuttien laskennassa on paljon viivettä.
Tästä johtunee se että koneen käynnistyessä HZ:it ryntää varsin suuriin lukemiin.
Voiko anturia asentaa ylemmäksi varaajassa?
ATS
-
- lisäksi vielä varotoimenpiteenä kohdassa "hälytystoimenpiteet" (5.1.4) ruksasin "poista käyttövesi" (vaikka se on jo toisaalla poistettuna).
Nyt jää seurattavaksi vieläkö MLP yrittää estoista huolimatta lämmittää käyttövettä (tapahtunut epäsäännöllisin väliajoin jatkuvasti), asia jota "Maalämmittää":kin jo ihmetteli aiemmin tänään.
F1255 Asentajan käsikirjaa kannattaa myös käyttää, siellä on selitetty säätöjen toimintaa.
En ihmetellyt käyttöveden tekoa, vaan miksi se alkoi kesken lämmityksen, vaikka ylempänä kirjoitat asettaneesi priorisoinnin 60/0 lämmitykselle. Tällöin käyttövettä pitäisi tehdä vasta lämmitystarpeen tultua hoidettua.
Käyttöohjeesta: "0 minuuttia tarkoittaa, että tarve ei ole priorisoitu vaan aktivoidaan vasta kun ei ole mitään muuta tarvetta."
Valikossa 2 on käyttöveden asetukset.
Sieltä löytyy käynnistyslämpötila ja pysäytyslömpötila.
Valikosta 2.9.1 voi säätää jaksottaista korotusta.
Asentajan käsikirjasta: Voit myös määrittää käyttöveden lämpötilan korotusten aikavälin. Säätöalue on 1 - 90 vuorokautta. Tehdasasetus on 14 vrk. Poista merkintä "aktivoitu" toiminnon kytkemiseksi pois päältä.
5.1.4 on vikatilan (kompressori rikki) asetus.
-
Nyt jää seurattavaksi vieläkö MLP yrittää estoista huolimatta lämmittää käyttövettä (tapahtunut epäsäännöllisin väliajoin jatkuvasti), asia jota "Maalämmittää":kin jo ihmetteli aiemmin tänään.
Viimeisellä lämmityskerralla KV-varaaja lämpesi 28C -> 56C = 28C.
Veden tilavuuden nettolisäys on n. 1,8 l.
Mitenkä KV-varaaja on erotettu muusta järjestelmästä?
Onko kasvaneella veden määrällä pakoreittiä?
- Varoventtiili?
- Muualle putkistoon?
Onko sitten veden jäähtyessä ja kutistuessa putkistoreittiä mistä korvataan kutistunut vesimäärä?
Ellei ole niin seuraaa suuret paineenvaihtelut varaajassa sekä yli- että alipaineen puolelle.
ATS
-
Itse en saanut priorisointia 0 minuutin asetuksella toimimaan hyvin. En nyt muista kummin päin meni, mutta joko käyttövesi tai asunto oli kylmä tammikuun pakkasilla. Palasin kokeilujen jälkeen oletusasetukseen, jonka jälkeen homma on toiminut ilman ongelmia.
-
Muutama sekalainen huomio:
- Jos käyttövesi tulee kierukoiden kautta niin legionellabakteeria ei ehdi kehittyä, eikä sitä tarvitse jännittää muutoinkaan pl. omakaivoiset järjestelmät
- Voisiko käyttöveden kierron ajastaa, jotta pumppu ei huuda jatkuvasti jonkun rättipatterin vuoksi?
- Joku jo ehdottikin että kannattaisi talon puolelle laittaa vaikka 50 litran priimausvaraaja niin koko järjestelmän hyötysuhde "raketoisi" kun tarvitsisi tuottaa vain ulkolämpötilaan sidottua lämpökäyrän mukaista vettä
Mielenkiintoinen kohde seurata kauanko pumppu toimii tällaisilla maailmanlopun asetuksilla ???
-
Toisaalta onhan tuo aika mieletön suoritus Nibeltä, ettei laitteisto ole hajonnut tuohon vielä tähän mennessä.
Luulisi, että Nibeäkin kiinnostaisi tuo kone ihan jo markkinointimielessä. "Tällä koneella on tehty 60-asteista (tai kuumempaa) vettä X tuhatta tuntia. Valitse Nibe. Se kestää!"
Ei kai tuo nyt yleisesti mikään ihmesuoritus ole. Bosch 7001/7800i:lle luvataan 71 C menovesi kompuralla vaikka kaivosta tulisi -3 C.
Mutta eihän tuossa ole päätä eikä häntää pitää 3 m3 varaajaa noin kuumana ympäri vuoden. Käyttöveden esilämmitys tuolta ja loppuun MLP:n omassa varaajassa. Silloin tuon valtavan varaajan voi tiputtaa lämpökäyrän mukaiseen lämmitysjärjestelmän vaatimaan lämpöön.
-
Äkkiseltään tulee mieleen, että homman voisi suunnitella ihan kokonaan uudestaan. Unohtaa tuon puunpolton aikaiset lämpölukemat kokonaan ja MLP hoitaa kokonaan homman. Aivan järjetön idea pitää jotain 3 kuution varaajaa max lämmöissä, mihin lämpöpumppu pystyy ympäri vuoden. Avaa kaikki termostaatit, tai ottaa ne pois kokonaan. Laittaa kiertoveteen vähän vauhtia ja katsoo, mikä on todellinen kyky pattereilla lämmönlevityksessä. Varaajan lämpö ulkolämpö ohjaukseen ja jossain kohtaa alkaa loppua lämmin suihkuvesi. No sen saa esilämmitettyä varaajassa ja MLP tekee loppukuumennuksen. Puut voi jättää vain erikoiskäyttöä varten ja muuten unohtaa koko hommasta pois. Joku jo sanoikin, että kierukka kierto ei vaadi mitään legionella lämpöjä ja käyttövesi tulee tuolta järjettömässä ylilämmössä hehkuvalta 3 kuution varaajalta. Ainakin omasta mielestä uusi suunnittelu voisi olla paikallaan, eikä takoa päätä pihakiveen. Ehkä tuolla onkin vain yksi, eikä monia vikoja. Niinku tuossa jo edeltä jmaja totesi.
-
Moikat jälleen
Ihan mukavaa taas saada kommentteja.
Kun palataan perustuksille niin ensiksi pitää pyytää anteeksi sitä että alussa heitin "muistista" varaajan kooksi 3 m³, oikeasti se on 2 m³. Tarkistin paikanpäältä ja suunnitelmista.
Lisäksi ylin anturitasku jossa BT25 (ulkoinen menoanturi) on n. 1/4 etäisyydellä yläosasta (ei 1/3 kuten aiemmin kirjoitin) heti ylemmän Lv-kierukan tason alapuolella (ei kohdalla).
Sorry - mutta eikös tämän pitäisi jonkin verran olla helpottava tieto siihen nähden että BT25:n yläpuolella olisi massaa 1/3-osa 3 m³:sta (= 1000 l) vettä? Ainakin lämpötilamuutokset tapahtuvat nopeammin BT25:n korkeudella/kohdalla (anturin yläpuolella n. 500 l vettä).
Helpottava tieto on myös se että lisäsähkö ei ole näiden viestittelyjen / asetusvirittelyjen aikana mennyt päälle (viimeksi tapahtunut 4. ja 6.11.).
En myöskään aio rakentaa koko talon lvi-putkistoa uusiksi. Haluan myös pitää MLP:n rinnalla mahdollisuuden lämmittää (ja tuottaa myös Lkv:n) puilla kun niitä ilman saa ja toisaalta kiinteistö sijaitsee lähes sähkölinjan hännässä ja katkoksia on ollut niin usein että olen asentanut varalle dieselagregaatin turvaamaan sähkön. Tällä hetkellä ulkoisista uhkatekijöistä johtuen ei investointi tuohon ihan pöllöjä ollut. Kalleimpina pörssisähkön tunteina / päivinä on agregaatti jauhanut nöyrästi sähköä (+ kun sähköt olleet poikki linjoilta) ja puukattila antanut mukavasti lämpöä ja Lkv:tä MLP:n huilatessa :).
MLP:n asennutin vain koska ikä ei tule yksin ja onhan se maalämpö helppoa - kun se toimii.
Ja onhan se meilläkin jo entinyt toimia yhtäjaksoisesti 7 kk (1...7/2024 siten että joka kk COP pysyi yli 3:ssa) ilman että heittää lisäsähkö peliin.
Muutama muukin vastaus saamiini kommenteihin:
- tuo varaajan koko ja BT25:n sijainti siinä tulikin jo tarkennettua
- meillä on juurikin oma porakaivo (ei siis kunnallista/osuuskunnan vettä) ja kallioperä on kovin rikkonainen joten vesi on kovin humuspitoista (pintavettä porakaivosta huolimatta) => meillä on oma "vesilaitos" joten siksi ollaan tarkkana sen legionellan kanssa (vaikka NIBEn oma asenta sen mollasiksin vain EU:n huuhaaksi).
- normitilanteessa kierukoista / hanoista tulee ihan ok lämpöistä vettä eikä tarvitse olla huolissaan legionellasta. Kuitenkin aina - vähintään viikoittain, usein useamminkin - kun täytän ulkosaunan lämminvesiastia niin virtaama on niin kova että kierukat eivät ehdi mukaan vaan lopussa LKV on n. 39°C. Tällöin Lkv putkistoon voi päästä legionellaa. Lisäksi viranomaisohjeistuksen mukaan Lkv-putkistossa pitää olla joka paikassa lämpötila + 55°C - myös kierron puolella. Tätä legionellaa tunnutaan väheksyttävän mutta itse ainakin otan sen riskin tosissani.
- Lkv:n valmistus poistettiin MLP:stä urakoitsijan / NIBEn toimesta takuutyönä 10.11.2020 kun COP oli ensin saatu romautettua 1,1:een - palautettiin urakkasopimuksen mukainen kytkentä (rinnakkaiskytkentä varaajan lämmittämiseksi - 3-tievaihtoventtiilillä joten yhtäaikainen käyttö on mahdotonta).
MLP:ssä on nyt Kv-syötön puolella on vain sulku + tulppa mutta lähtevän Lkv:n lähdössä on varoventtiili (ilman purkuputkea lattialle!). Mitään alipaineventtiiliä eivät asentaneet. Myöskään mitään putkiyhteyttä käyttövesiputkistoon ei ole ollut 11_2020 jälkeen. En tiedä tyhjensivätkö tuolloin asentajat Lkv-säiliötä mitenkään. Ainakin parista taltioidun video-/ääninäytteen perusteella siellä on vettä joka "porisee" iloisesti kun sille päälle sattuu. Pelkkä +60 °C lämpötila ei vettä keitä vaan siihen tarvitaan sähkövastuksia.
- asuintalossa jakotukki sijaitsee sellaisessa paikassa että siihen ei ole mitenkään helppoa alkaa asentelemaan Lkv-varaajaa - ja lisäksi sehän toimisi sitten suoralla sähkölämmityksella kaiken Lkv:n kulutuksen osalta.
Kaikkien näiden eri säätömuutosten ja asetusarvomuutosten jälkeen laitos on nyt toiminut:
- ei estettyä lisäsähköä
- kuumakaasu pysynyt rajoissa 99,6 ... 104,6 °C
- kompressori toiminut tasaisesti rajoissa 21 ... 35 Hz
- Varaaja (BT25) rajoissa 57,7 ... 58,2 °C
Tässä vaiheessa seuranta päällä (myös USB-tikku koneessa ja TESTO ulkopuolisena) ja toivottavasti homma jatkuu suotuisasti.
Seuraava ihmettelyn aihe on (jos ei jälleen lisäsähkö hiivi kuvioihin) tilanne kun sammutan MLP:n ja laitan puuta pesään (siirryn vaikka seuraavan voimalaitoksen "huoltoseisokin" ja kalliin pörssisähkön ajaksi) niin se kun palaan taas MLP.n käytölle - kauankon toiminna vakiintuminen (huojunta) kestää ja putkahtaako vielä lisäsähkö peliin mitään varoittamatta.
Rakentavat ja ongelmanratkaisukeskeiset kommentit ovat edelleen tervetulleita!
Hyvää alkanutta talvea.
-
Kiitoksia selventävästä vastauksesta.
Laitahan logia nyt kun se on toiminut ongelmitta
ATS
-
Käyttövesiasetukset on valikossa 5.1.1, sieltä voi säätää ne niin alas ettei turhaan käynnistele.
Ajoittaisen korotuksen saa pois kohdasta 2.9.1
Olisiko hyvä laittaa TESTO mittaamaan KV kierron menoa ja paluuta?
Pidän loggausta aina päälla, jotta voin katsoa mitä Niben näkökulmasta tapahtui kun jotain tapahtuu.
Keväällä oli vuoto kylmäainepiirissä, niin lokeista selvisi heti oireet.
-
Käyttöveden voi myös ohjelmoida pois päältä joka päivälle, niin sen ei pitäisi sitä enää MLPn omaan varaajaan tehdä.
Lisäksi AUX-tuloon voi laittaa ihan vaikka kiinteällä hyppylangalla tai sitten kytkimellä kytkennän ja ohjelmoida lisälämmön (sähkövastuksen) eston päälle jos se vastus vielä jostain syystä haluaa päälle mennä. En tiedä ohittaako varatila tuon eston, luultavasti, mutta ilmeisesti varatilasta ei ole ollut kyse kun vastusta on polteltu kielloista huolimatta.
Edit. Käyttövedellekin taisi olla mahdollisuus estää se aux-tuloa ohjaamalla
-
Omalla kohdalla tuli kompressorin lämmöntuottorajat vastaa juurikin käyttöveden lämmityksen kanssa, kun siinä sattuu 60 astetta olemaan raja, mitä se pystyy tuottamaan. Pyyntiä piti alkaa laskemaan, kun satunnaisesti oli vikatilaan päällä 58 asteesta alkaen. Aste kerrallaan alas ja vikatilat loppui 50 asteen pyynnillä ympärivuotisesti. Kierukan lämmöt on tuolloin 59 asteen luokkaa ja anturi on 1/2-välissä varaajaa. Vastukset on siis estetty ja vikatila ilmoitukset tuli siitä ja kone seis. Huomasin tuon katsomisen itseasiassa johtuvan tuloliuoksen mukaan alentuneesta kyvystä kunnon pakkasilla, kun tulo kaivoilta meni -1 asteeseen 3 viikon -25 asteen jakson aikana joskus aikanaan. Eli kun oli ihan rajaa nuolemalla otettu kompuralta kaikki käyttöön, niin liuoskierto kylmetessään alkoi vaikuttaa. Nykyään on tilanne toinen ja marginaalilla 1 aste MLP toimii ainakin 50 asteen pyynnillä, jolloin KVV varaajan katolla vesi on tuon n 59 asteisen kiertovesiputken lämpöistä. Ehkä yhden asteen pystyisi nostamaan takaisin KVV pyyntiä, mutta en ole innokas kokeilemaan, kun liuoslämmöt saattaa kaivossa taas joskus laskea pakkaselle ja vastuspyynnit jumittaa koneen. Edellä esitetty saattaa olla epätiedettäkin, mutta, kun pätkintä pakkasilla alkoi ja aste kerrallaan pudotin lämpöjä ja seurasin kiertoveden lämpöä, niin pääsi eroon katkoista. 11 v on siis vastukset tasan 0 kWh mitattua sähköä, joten kompuran kyvyt on testattu kaikissa olosuhteissa, mitä omalla kohdalla on tullut eteen.
-
Onko vastusten esto jotenkin itseisarvo? Varsin huonolla COPilla tekee kuitenkin ne viimeiset asteet käyttövedestä, joten itseä ei ainakaan haittaa avittaa vastuksilla siinä. Tosin Bosch ei sitä tee kuin joskus legionella-ajossa ja silloinkin siis kompuran ja vastusten yhteistyöllä.
-
Ei ole mikään itseisarvo, mutta siis katson omalla kohdalla, että koko lämmitysprodeduuri voidaan myös viedä läpi pelkästään lämpöpumppua käyttämällä. Laitoin nyt vain esimerkiksi tuon, että kun omalla kohdalla tuo pyörii täysin ilman vastuksia, niin se kiertoveden lämpö 60 asteisena saattaa tehdä kepposia itsekullekin, kun alkaa tulevan liuoksen lämpötila laskea. 0 vastustuntia vain sen takia esillä, että olosuhteet on varmuudella koeteltu omalla kohdalla.
-
Mulla on kyllä itseisarvo elää ilman vastuksia lämmityksen ja käyttöveden osalta, koska silleesti on homma mitoiteltu. Miksi poltella vastusta jos samaan pääsee paremmalla hyötysuhteella. Voi olla lillukanvarsia, mutta näillä mennään.
-
Ohessa tämän viimeisen seurantajakson (16...19.11.) dokkarit, valitettavasti TESTOn dokkari ylittää sallitun kokonaiskoon.
Vanhojen TESTO-seurantojen mukaan Lkv-kierron jäähtymä on n. 9 °C (Lkv:hän valmistetaan varaajan kahdessa sarjaan kytketyssä kierukassa).
-
Tasaisesti käy.
Kuinka paljon käyttöveden lähtevä lämpötila on ollut, TESTO:n mukaan?
Liitteenä kolmen vuorokauden käynnin yhteenveto.
COP on laskettu mun F1145:n mukaan.
-
Tässä TESTOn dataa 21..22.10. Tuolloin käyrä oli vielä se flat 60 °C.
Minä seuraan COP:tä kk-tasolla, yksikön sähkönsyötössä on erillinen alamittari joten MLP:n kulutus pysyy erillään muusta sähkön kulutuksesta.
-
Moikat taasen
Eipä siinä tarvinnut odottaa mitä tapahtuu kun kun pannaan MLP levolle ja puukattila kuumaksi.
Meilläkin päin oli eilisen myrskyn seurauksena muutamakin sähkökatko jolloin toki MLP sammui. Katkokset olivat sen verran lyhyitä ettei kannattanut / ehtinyt laittamaan agregaattia päälle. Toisaalta en pidä MLP:tä päällä silloin kun agregaattia käytetään - eikä NIBEn sivuillakaan sitä suositella.
Mutta kuten oheisista liitteista saattaa tsekata niin rauhallinen meno päättyi ja huojunta alkoi. GP1 oli tässä seurannassa jaksottaisellä käytöllä (=seisoo kun MLP seisoo).
Tuo GP1:n tauottaminen todella tehosti varaajan kerrostumista.
Ihmeteltävää riittää.
asetukset tauottivat MLP:tä jopa 6 h seisokkiin seuraavasti:
- MLP:ltä meno varaajaan 63,2 ° (käyrän tavoite 58 °C)
=> varaajan lämpötila (= BT25) nousi 61,9 °C (tavoite se 58 °C) eli ylilämmittää
- kuumakaasu kävi maksimissaan 109,1 °C:ssä ennen uutta taukoa (nyt se 6 tunnin)
- asteminuutit olivat -250 MLP:n pysähtyessä(kun edellinenkin huili oli yli 5 tuntia)
- tuon 6 h tauon aikana varaajan lämpötila (= BT25) ehti laskea 50 °C:een eli 8 astetta alle käyrän.
Tuolla varaajan 50 °C lämpötilalla jää käyttövesi kulutustilanteessa selvästi alle 50:n (vieressä seisten lukema näytti 43 °C kun hanasta laski vettä reilusti).
Nyt laitoin taas uudet seurannat päälle ja poistin GP1:n jaksottaisen käytön ja asetin ylläpitokierroksi 10%. Josko seisokissa ei varaajan alaosa kylmenisi niin paljoa että paluulämpötilan innoittamana ryntäisi taas pilviin.
Montakohan päivää tuon heilunnan tasaantumiseen menee jotta päästään siihen rauhalliseen tasaiseen tilanteeseen joka oli ennen sähkökatkoja ja jota täälläkin ehdittiin jo kommentoimaan.
Minusta tuollaiset 5...6 tunnin käyttökatkokset eivät kuulu hyvään toimintaan (vaikka tuo varaaja antaakin paljon anteeksi).
Haikeana muistelen alkuvuoden 7 kk:n (koko talvi + alkukesän kuukaudet) jaksoa jolloin laite toimi ok ja COP:kin pysyi joka kuukausi yli 3:n (joka minulle riittää kun en aio rakentaa putkistoja kokonaan uusiksi ja haluan pitää olemassa mahdollisuuden myös lämmittää ilmaiseksi puulla).
-
Ei tuota kai muuten kannattaisi edes rakentaa uudelleen, kuin viemällä MLP sinne talon sisään. Mutta sitten jäisi tuo liiteri vähän huonolle jamalle lämmitysten suhteen. Taloon voisi tietysti myös laittaa ihan tavallisen 2-300 L boilerin ja laittaa tuon varaajan ulkolämpötilaohjaukseen pelkästään lämmitykselle ja sieltä säästetyllä sähköllä voi sitten posottaa boileria, eikä lämmittää harakoille kuumaa kiertovettä. Lämminvesi tietysti jäisi ulos puupoltosta, mutta äkkiseltään epäillen nuo voisi MLP käytössä tulla kustannuksiltaan lähelle samaa hehtaaria vuositasolla ja epäilen, että MLP saattaisi kestää jopa paremmin, kuin käymällä jatkuvasti ylärajaa pitkin.
-
Maalämpöjärjestelmät ovat hitaita ja tuo sinun iso tilavuus tuo vielä lisää hitautta sekä heiluntaa.
Muutamassa päivässä tuo asettunee ja käyrien perusteella säätö toimii sekä lämmöt kohtuullisen tasaisia, kokonaisuus huomioiden.
Yksittäsiä puolen tunnin droppeja on.
Vastus ei ole lähtenyt käyntiin, tämä lienee tärkein.
Jos järjestelmän reagointiherkkyytä haluaa lisätä, niin asteminuutien pienentämistä voi kokeilla.
Esim käynnistys -50:een ja lisäys 150:een.
Minulla ei ole invertteriä, mutta olen ymmärtänyt että lisäyksen pienentäminen aiheuttaa hertsien nopeamman noston.
Tämä siis sitoumuksetta.
Nyt kompressori käy alussa hissukseen 15-20min.
Kannattaa pitää loggaus aina päällä, niin saa tilanteista "kiinni".
Kiertovesipumppu ei ole ollut huilijaksossa päällä ja silti BT2 ja BT3 laskee melko hitaasti.
Onkohan systeemissä luonnonkiertoa? ... puukattila?
Edit: Jäi kuvat liittämättä.
-
Kiitokset jälleen
Sähkökatkot sen kun jatkuvat, tänäänkin jo kahdesti => huojunta jatkuu isona eikä rauhoittuminen pääse käyntiin.
Muutin äsken kokeeksi nuo asteminuuttiasetukset ehdotuksen mukaisiksi -50 / 150, katsotaan nopeutuuko toiminnan tasoittuminen.
Puukattila ja MLP ovat kytkettyinä varaajaan rinnan-kytkennällä ja vesikiertoa ohjaa 3-tie on/off venttiili (pakko-ohjaa kierron MLP:lle kun siinä on virrat päällä) joten ne eivät voi olla toiminnassa samaan aikaan eikä kiertoa pääse tapahtumaan laitteiden välillä. Huilijaksolla (kun MLP:ssä on kuitenkin virrat päällä) ainoa vapaakierto voisi siis tapahtua vain MLP:n kautta.
MLP:n menojohtoon varaajalle urakoitsija on asentanut sulun jossa jousikuormitteinen 1-suuntaventtiili (ettei puukattilan kiertopiirin pumppu painaisi vettä MLP:n suuntaan (ihmettelen kyllä miksi kun se on/off 3-tieventtiili kuiteskin estää kierron MLP:n kautta puukattilan käyttötilanteessa?). Varaajan / MLP:n kiertopiirissä on sen verran vastuksia että en oikein usko vapaakiertomahdollisuuteen noilla lämpötilaeroilla varsinkin kun ovat samalla lattiatasolla. Toisaalta huilissahan MLP ei itsekään tuota lämpöä joka vapaakierrolla kiertäisi.
Jos pörssisähkön hinta jatkaa 20:n tuntumassa /yli niin taidan laittaa MLP:n kylmäksi ja siirtyä puunpolttoon 8)
-
Tässä vielä kuluvan viikon (47) seurantataulukot asteminuuttiasetuksilla -100 / 200
-
Laitahan tämä oma mittausjärjestelmäsi mittaamaan
- Heti varaajan jälkeen lämmönjakoon menevän veden lämpötila
- "Oumanin" jälkeen
- Lämmönjaosta varaajalle palaavan veden lämpötila.
Kunka varaaja on kytketty?
- MLP:ltä varaajalle lähtevä ja sinne palaava linja?
- Varaajalta lämmönjakoon lähtevä ja sieltä palaava linja?
- Kuinka Ouman on kytketty?
ATS
-
Jos menovesipumppu GP1 seisoo MLP:n seisoessa, niin silloin kone ei osaa laskea asteminuutteja oikein.
Koneen käynnistyminen viivästyy ja sitten kun käynnistyy sukeltaa asteminuutit varsin alas aiheuttaen omat harminsa.
Kannattaa kokeilla tuota 10% tehoa taukojaksojen ajaksi.
ATS
Niinhän siinä kävi kuten tuolla aiemmin arvelin.
Ohessa Exel'n piirtämä trendistö yhdestä käyntijaksosta.
Kun kone käynnistyy niin varaajaan ajetaan jäähtyneistä putkista ja lauhduttimesta kylmän veden mälli, mikä sekottaa varaajan yläosan niin että BT25 laskee n. 4C
Tämän seurauksena asteminuutit romahtaa arvoon -299
ja kompressori käy96 Hz teholla
80 min kuluttua käynnistyksestä on BT25 noussut lasketun menon arvoon ja asteminuutit alkavat nousta
3h 20min kohdalla asteminuutit saavuttavat arvon nolla ja kone pysähtyy.
Tämän jälkeen BT25 laskee hiljakseen lämmityksen ja KV-kierron ottaessa energiaa varaajasta.
ATS
-
Mietteitä invertteri maalämpöpumpusta ja isosta varaajasta.
Invertteri MLP ja iso (2m3) varaaja on haasteellinen yhdistelmä.
Invertterin toimintaperiaate on sellainen että sen pitäisi käydä koko ajan tasaisella kulutuksen mukaisella teholla.
Ison varaajan toimintaperiaate on sellainen että se ladataan panosmaisesti täyteen ja sen jälkeen puretaan kunnes on tyhjä.
Tämä lataaminen voidaan tehdä esim puita polttamalla tai On-Off lämpöpumpulla.
On-Off pumpun etu on että se käy aina täydellä teholla, jolloin sen hyötysuhde on parhaimmillaan.
Invertteri käy suuren osan ajasta minimi- tai hyvin pienellä teholla jolloin sen hyötysuhde ei ole parhaimmillaan.
Kysymys:
Saako invertteripumpun käymään On-Off pumpun tavoin?
Voiko invertterille asettaa vakiotehon?
Jos saa, niin silloin kannattaa tehoksi valita parhaan hyötysuhteen teho.
Nythän kone lataisi varaajaa parhaalla hyötysuhteella panosmaisesti kunnes se on täynnä ja sitten pysähtyisi ja varaajan tyhjennyttyä lataisi uudelleen varaajan täyteen. Eli kävisi hallittua On-Off'a
ATS
-
Katselin aiempaa 20% LJ-nopeuden käyrää, niin siinä huilijakso oli n. 1,5h ja nyt huili on 3h.
Varaajalla on nyt tuplasti aikaa jäähtyä ja kerrostua.
Ei mikään ihme että sieltä tulee hyvä annos kylmää vettä aluksi.
Nyt ollaan käsittääkseni hakemassa a) vastuksetonta käyttöä ja b) mahdollisimman tasaista pyynin mukaista varaajan yläosan lämpötilaa.
Eikös Niben sisällä ole vain muutama litra vettä (manuaalista katsomatta alle 20l), niin sehän pitäisi mennä menojaan minuutissa.
Mielenkiintoista nähdä, kuinka kompressorin käynnistysrajan nosto vaikuttaa.
-
Moikat
Tämän seurantojen perusteella näytäisi toiminta olevan vähän 2 jakoista.
Kun tilanne on ns. "normaalia" eli kulutuksissa ei tapahdu mitään erikoista ja varaaja on ehtinyt lämpiämään => ei huoju ja invertteri toimii ja kompura käy 20...30 Hz ilman isompia hötkyilyjä. Ikäänkuin varaajaa ei oliskaan välissä. Lämpöä kuluu tasaisesti ja varaaja sulattaa normaalit Lkv:n kulutukset kunnialla.
Mutta annas olla että tulee sähkökatko tai sitten MLP on ollut huililla puulämmityksen ajan ja palataan MLP:lle niin varaajasta on ehtinyt alhaalta purkautua sitä varastoitua reservilämpöä => iso huojunta alkaa kun "tekoäly" ei saa tilanteesta kliinni. Kone ajaa tappiin, kuumakaasut huitelee katossa ja MLP lataa selvästi pyydettyä laskennallista käyrää korkeampaa menolämpötilaa. Ja sitten taas seistään ja aloitetaan kiriminenen uudestaan. Hiljakseen useamman päivän kuluttua huojunta pienenee ja toiminta tasaantuu.
Tuossa mitä ATS kirjoittaa tuntuisi olevan mieltä.
Eikö ohjausta saisi sellaiseksi että poikkeustilanteissa (sähkökatkot, seisokkien jälkeinen uudelleen käynnistys tai muut poikkeustilanne) kone lataisi on/off:lla laskennalliseen tavoitteeseen ilman ylilatausta - nytkin kun tavoite on 58 °C:ssä kone ryntäilee menolämpöön yli 62 ja varaajaakin (=BT25) päälle 60 °C:n - joka saa koneikon pysähtymään ja kun paluulämpötila (= varaajan alaosakin) olisi "normi paluujohdon lämmöissä" kone siirtyisi invertterillä ajamaan tuota normikulutuksen tehontarvetta? Seurantahan on osoittanut että se tuohonkin kykenee ilman katkoja jotka aiheuttaa isoa heiluntaa toimintaan.
Ei tämä nykyinen säädin ole ainakaan liialla tekoälyllä - josko tässä itsekkään - varustettu. Joku logiikka ajaa ylilataamiseen joka taasen synnyttää katkoja jne oravanpyörä on taas vauhdissa. Mikähän olisi se säätö jolla laskennallisen tavoitelämmön ylitys estyisi? Varaajan täyteen saaminen (katkosten jälkeen) pitkittyisi mutta BT25:n ohjaamana varaaja kuitenkin riittäisi antamaan tarvittavan lämmön patteripiiriin ja Lkv:lle.
Toistaiseksi ainakin tehdyt viritykset ovat auttaneet sen että MLP ei ole nyt ottanut sitä estettyä lisäsähköä.
-
Mikä on tarvittava max. teho mikä kohteelle tarvitaan?
Onko varaa leikata max limiittiä...
-
Tuohon huipputehon tarpeeseen en osaa heti heittää mitäänfaktaa mutta ollaan joustavia kun täällä asuintiloissa on 2 varaavaa takkaa joita voi lämmitellä muutenkin kuin vain tunelman vuoksi ;-)
Palatakseni vielä tähän hetkeen niin viime myrskyn jälkeen parin perättäisen vrk:n useamman sähkökatkon jälkeen kun laitos huojui (siis eilen ip) niin kun luvassa oli vielä pakkasta niin laitoin MLP:n kiinni ja puukattilan lämpimäksi. Tänä aamuna sitten n. 8:20 laitoin MLP:n takaisin tulille.
Äsken kävin tilanteen tsekkaamassa:
- huojunut koko päivän miehekkäästi, aamulla MLP:tä käynnistettäessä varaajan yläosa oli n. +64 °C ja alaosa - jossa ei ole ohjaavia antureita mitä koneikossa BT3 - oli lämpötila n. 34 °C
- Par´aikaa kone hönkii 53 Hz
- Menolämpötila BT2 on 59,6 °C
- paluulämpötila BT3 52,8 °C
- ulkoinen menoanturi BT25 59,6 °C
- lask. menolämpötila sen 58 °C
- asteminuutit -24 (eilisen muutoksen jälkeen arvot -50 / 150)
- ulkolämpötila -8 °C
- patteripiirin meno (OUMAN) +41 °C
- patt.paluu + 33,5 °C
-
Kompressorin nopeutta saa estettyä Asentaja käsikirjan mukaan:
Valikko 5.1.24 - kiristyspanta
kiristyspanta 1
Säätöalue: F1255-6: 20 – 120 Hz
Säätöalue: F1255-16: 20 – 102 Hz
Maksimisäätöalue: 50 Hz.
kiristyspanta 2
Säätöalue: F1255-6: 20 – 120 Hz
Säätöalue: F1255-16: 20 – 102 Hz
Maksimisäätöalue: 50 Hz.
Tässä voit asettaa taajuusalueen, jossa kompressori on estetty.
Minusta montaa muutosta ei kannata tehdä samaan aikaan, koska silloin ei tiedä mikä vaikutti.
Ehkä yksi muutos per vrk ja loggausta välissä, niin näkee vaikutukset.
Onko tämän päivän lokia saatavilla?
-
Tässäpä tämänpäiväinen seuranta
-
Varsin hyvin käynti "rauhoituu" puulämmityksestä 12 tunnin aikana.
-
Tsekkasin nuo kiristyspannat (n. klo 18):
Kiristyspanta 1 oli (= ollut ainakin asentajan 8_2023 käynnistä - ellei alusta - alkaen) arvoissa 17 / 22 Hz
Kiristyspanta 2 oli nollilla, laitoin siihen nyt arvoiksi 85 / 102 Hz.
MLP laski välittömästi arvoon 84 Hz kun juuri oli huidellut 94 Hz:ssä (BT2: 62,3 °C, BT14; 104,2 °C, BT25; 59,8 ja asteminuuttit -126).
Jätän tämän nyt 2 päiväksi näillensä ja katsotaan rauhoittuiko yhtään.
-
Eikö ohjausta saisi sellaiseksi että poikkeustilanteissa (sähkökatkot, seisokkien jälkeinen uudelleen käynnistys tai muut poikkeustilanne) kone lataisi on/off:lla laskennalliseen tavoitteeseen ilman ylilatausta - nytkin kun tavoite on 58 °C:ssä kone ryntäilee menolämpöön yli 62 ja varaajaakin (=BT25) päälle 60 °C:n - joka saa koneikon pysähtymään ja kun paluulämpötila (= varaajan alaosakin) olisi "normi paluujohdon lämmöissä" kone siirtyisi invertterillä ajamaan tuota normikulutuksen tehontarvetta? Seurantahan on osoittanut että se tuohonkin kykenee ilman katkoja jotka aiheuttaa isoa heiluntaa toimintaan.
Ei tämä nykyinen säädin ole ainakaan liialla tekoälyllä - josko tässä itsekkään - varustettu. Joku logiikka ajaa ylilataamiseen joka taasen synnyttää katkoja jne oravanpyörä on taas vauhdissa. Mikähän olisi se säätö jolla laskennallisen tavoitelämmön ylitys estyisi? Varaajan täyteen saaminen (katkosten jälkeen) pitkittyisi mutta BT25:n ohjaamana varaaja kuitenkin riittäisi antamaan tarvittavan lämmön patteripiiriin ja Lkv:lle.
Tämä ylilämmitys on tämän säätösysteemin ominaisuus ei vika.
Kone laskee järjestelmän energiatasapainoa, asteminuutit = integraali, lasketun menoveden suhteen.
Jos kone tekisi jatkuvasti täsmälleen lasketun menoveden lämpöistä vettä, niin silloin koneen teho ja talon energiankulutus olisivat samat.
Mutta näin ei yleensä ole
Jos koneen teho on pienempi kuin kulutus, silloin asteminuutteja ohjaava mittaus BT25 on pienempi, samoin myös mittaukset BT12 ja BT2, kuin laskettu meno
Järjestelmään syntyy energia alijäämää = asteminuutit pienenee.
Tämän korjaamiseksi pitää nostaa tehoa yli kulutuksen. Vasta kun menoveden lämpötila ylittää lasketun menon alkaa energia-alijäämä pienentyä
Pitää siis ylilämmittää jotta energiatase saadaan tasapainoon.
Miksi tässä viimeisimmässä loggauksessa BT2 näyttää n. 1,5C enemmän kuin BT12? Aiemmin näyttäneet samaa.
Lisälämpö selittäisi tämän mutta mittauksen mukaan lisälämpö ei ole päällä.
ATS
-
Tuohon huipputehon tarpeeseen en osaa heti heittää mitäänfaktaa mutta ollaan joustavia kun täällä asuintiloissa on 2 varaavaa takkaa joita voi lämmitellä muutenkin kuin vain tunelman vuoksi ;-)
Mahtaiskos antamalla @tomppelille tiedot mitoitusosioon tuo max tarveteho selvitä?
-
Moi
Teoreettisia lämmöntarvelaskelmia on toki monen lähtöön mutta jatkuvasti lämmitettyjä (patteriverkon piirissä olevia) tiloja on seuraavasti
- n. 227 h-m²
- n. 790 m³
Tilat on rakennettu osin 1983 ja laajennettu/osin saneerattu 2004 kulloinkin voimassa olevien rakennusmääräysten mukaisesti. Alkuunhan tämä on ollut puulämmitteinen - siksi puukattila + varaaja - ja varalla suoran sähkön vastukset. Aiemmin npuuta paloi tuollaiset 20...24 m³ vuodessa. Sittemmin kun ikä ja krempat alkoivat asettaa rajoituksia niin etsittiin "helppokäyttöinen" lämmitysmuoto - kuitenkin puulämmitys varalla säilyttäen. Toki helpoin (ja halvin toteuttaa) olisi ollut tuo sähkön käyttö varaajan vastuksilla mutta kaikkihan tietää miten sähkön hinta on kehittynyt.
Kulutukseenhan (MLP/puukattila) sitten käytännössä vaikuttaa oleellisesti se minkälaista sisälämpö pidetään, paljonko niitä 2:ta varaavaa takkaa lämmitellään ja vedenkulutuksen osalta (Lkv) useinkos täällä ramppaa 5 lasta pesueineen viikonloppuja/lomiaan viettämässä :)
Nykyään sisälämpötilatavoite on tilasta riippuen 20...21 °C + lämpimät sukat...
-
Miksi tässä viimeisimmässä loggauksessa BT2 näyttää n. 1,5C enemmän kuin BT12? Aiemmin näyttäneet samaa.
Lisälämpö selittäisi tämän mutta mittauksen mukaan lisälämpö ei ole päällä.
ATS
Viimeisessä lokissa on Nibeen sähköjen päälle laitto ja silloin se tekee mittausten kalibroinnin.
BT10 / BT11 ero puolitettiin ja BT12 ja BT2 näyttivät käytännössä samaa.
Siihen olemattomaan eroon lisättiin BT2 näyttämään 1,5C.
Jossain asetusten syövereissä on BT12 - BT2:lle kalibroinnin korjaus, niin olisikohan siihen tullut 1,5C muutos?
Tai jokin muu aiheuttaa tämän.
-
Liitekuva kertoo oikeastaan paljon siitä mitä ihmettelen kun en ymmärrä.
Olen kuvitellut että invertteri nimenomaan ohjaa konetta tuottamaan tavoitelämpötilaa menopuolelle - tässä tapauksessa kun BT25 on kytketty niin varaajaan.
Se on pystynyt kuvan mukaisesti ylläpitämään varaajaa tavoitelämpötilassa (laskennallinen menolämpötila) n. 58 °C:ssa normikulutustilanteessa.
Mutta kun tulee häiriö (kuten viimeviikon myrskyn sähkökatkot tai puulämmityksellä käynti) niin tavoitetilaa ei saavuteta useaan päivään vaan painetaan kuumakaasut punaisena ylilämpöä ja sitten seisotaan ja sitten taas painetaan ylilämmölle..
Eikös tavoite juurikin ole että: "silloin koneen teho ja talon energiankulutus olisivat samat"?
-
Liitekuva kertoo oikeastaan paljon siitä mitä ihmettelen kun en ymmärrä.
Olen kuvitellut että invertteri nimenomaan ohjaa konetta tuottamaan tavoitelämpötilaa menopuolelle - tässä tapauksessa kun BT25 on kytketty niin varaajaan.
Se on pystynyt kuvan mukaisesti ylläpitämään varaajaa tavoitelämpötilassa (laskennallinen menolämpötila) n. 58 °C:ssa normikulutustilanteessa.
Mutta kun tulee häiriö (kuten viimeviikon myrskyn sähkökatkot tai puulämmityksellä käynti) niin tavoitetilaa ei saavuteta useaan päivään vaan painetaan kuumakaasut punaisena ylilämpöä ja sitten seisotaan ja sitten taas painetaan ylilämmölle..
Eikös tavoite juurikin ole että: "silloin koneen teho ja talon energiankulutus olisivat samat"?
Olikos MLPn lämmityksen kv-pumppu automaattinopeudella vai manuaalisella? Jos automaatilla, niin kannattaa kokeilla manuaalista nopeutta. Historiakäyristä voi koittaa haarukoida että millä nopeudella se on tasaisella käynnillä kv-pumppua pyörittänyt.
Mulla kokemusta 10x pienemmistä varaajista tässä käytössä niin näköjään voi mennä neuvot vihkoon ::)
-
Kuvaaja liitteenä
GP1:n ollut (kai) aikojen alusta autom / 20% min.
Sitten laitoin kokeeksi sen jaksottaiselle käynnille (käy vain kompuran käydessä) ja sitten pudotin minimiksi 10%.
Ja kuten kuvasta näkyy käy autom. asennossa käytännössä aina 40% kompuran käydessä.
-
ja kuten kuvaajista näkee GP1 on käynyt tasaista 40%:ssaa sen saman ajanjakson minkä varaaja (BT25) pysytteli varsin tasaisesti 58 °C:ssa kompuran käydessä 20...30 Hz:n väliä.
Eli tuon ajanjakson invertteri ohjasi kompuraa käymään vain sen verran että pyyntö täyttyi BT25:ssä.
Hmmm.....
-
Olen kuvitellut että invertteri nimenomaan ohjaa konetta tuottamaan tavoitelämpötilaa menopuolelle - tässä tapauksessa kun BT25 on kytketty niin varaajaan.
Tämän tapauksen tekee ongelmalliseksi se että konetta ohjaava mittaus BT25 on sijoitettu varaajaan muistaakseni 1/3 korkeudelle katoasta alaspäin.
Jos konetta ohjaisi BT2, niin silloin menovesi olisi mittauksen kohdalla käytänöllisesti katsoen samaan aikaan kuin se on lähtenyt lauhduttimesta.
Eli asteminuuttilaskenta ja kompressorin teho reagoivat viiveettä BT2 lämpötilaan.
BT2 mittauksen ohittanut vesi saavuttaa BT25 anturin vasta n. 20 min viiveellä.
Eli asteminuuttilaskenta ja kompressorin teho reagoivat viiveellä
Tästä johtuen kompressorin teho seilaa laidasta laitaan, välillä ajetaan max teholla ja sitten taas kohta pysäytetään koko kone.
Onko mahdollista ottaa BT2 mittaus käyttöön asteminuuttilaskennassa vaikka BT25 on kytkettynä?
Paljonko on lämpötila heti varaajan jälkeen ennen Oumannia koneen käydessä ja ollessa seis?
Jos saat mitattua lämpötilan, niin katso samalla mitä näyttää BT12, BT2 ja BT25
ATS
-
ja kuten kuvaajista näkee GP1 on käynyt tasaista 40%:ssaa sen saman ajanjakson minkä varaaja (BT25) pysytteli varsin tasaisesti 58 °C:ssa kompuran käydessä 20...30 Hz:n väliä.
Eli tuon ajanjakson invertteri ohjasi kompuraa käymään vain sen verran että pyyntö täyttyi BT25:ssä.
Hmmm.....
Pystytkö haarukoimaan miten GP1 nopeus käyttäytyy kun käynti on epätasaista?
@seppaant
Jos BT25 kytketty, se ohittaa BT2 mittauksen aina. Mutta voihan BT25 teipata MLPltö lähtevään menoputkeen testin ajaksi.
-
Gp1 on käynyt 40%:lla "koko ajan", yhtä -kahta poikkeusta lukuunottamatta.
Silloin se kävi 39%:lla.
-
Kiitos kun jaksatte osallistua tähän selvittelyyn / virittelyyn!
Tuo varaajan mittaritasku (BT25) on 1/4-osan korkeudella varaajan ( 2m³) katosta eli sen yläpuolella on n 500 l varaajan "kuuminta" vettä. Jossain kohtaa olen tämän oikaissut kun alkuun heitin muistista väärän tiedon.
Tuon BT25-anturin siirto MLP:ltä varaajaan tulevaan yhteeseen (sama paikka josta olen TESTOn dataloggerilla mitannut MLP:ltä/puukattilasta tulevaa lämmintä lataavaa vettä) onnistuu helposti - eristeen sisään putken pinnalle.
Osaakos joku neuvoa tuon BT12:n paikan, taitaa olla koneikon sisällä jossain eristetyssä paikassa? Nuo ATS:n ehdottamat seurantapisteet on helppo toteuttaa kunhan selviää tuo BT12.
-
Moi,
Ei ole tuttu kapistus minulle, mutta ketjua lukiessa tulee mieleen, että onko ko. laitetta suunniteltu laisinkaan suuren varaajan lataukseen? Varaajan ollessa lähellä lämpöpumppua, niin "lämmityskierrossa" tapahtuva lämpötilan lasku ei ole todellinen patterikierron mittaus, vaan varaajan kierrosta mitattu. Ja lopussa häviötä ei tule juuri lainkaan ja paluuvesi alkaa olla liian kuumaa ja pumppu pysähtyy. Jotenkin tuntuisi, että ko. ratkaisussa parasta olisi, jos lämpöpumpun saisi täysin manuaaliseksi on/off tyyppiseksi, jolla pidetään varaajaa sitten mahdollisimman lähellä sitä 60 astetta. Ilman mitään yritystäkään säätää mitään, maksimiteholla ajetaan kuumaksi. Paluuveden lämpötila taitaa kyllä rajoittaa sitä hieman alemmaksi siitä 60:stä. Riippuu varaajan rakenteesta, mutta mitenhän tuo toimisi hitaalla latauskierrolla, että tapahtuisi reilu kerrostuminen, paluuvesi olisi kylmempää ja näin ollen kone ei siitä pahastuisi. Tässähän kaikki lämmityskierron / lkv säätö tapahtuu vasta varaajalta lämpöä otettaessa. Että toimiiko nuo lämpöpumpun asteminuuttilaskelmat laisinkaan oikein, kun pumppu ei suoraan kierrätä lämmityskiertoa ja asunnon lämmöntarve päätellään varaajan lämmöntarpeesta.
-
Osaakos joku neuvoa tuon BT12:n paikan, taitaa olla koneikon sisällä jossain eristetyssä paikassa? Nuo ATS:n ehdottamat seurantapisteet on helppo toteuttaa kunhan selviää tuo BT12
BT2, BT25 ja heti varaajan jälkeen riittää
ATS
-
BT12 on "syvällä" jäähdytysyksikön sisällä.
-
Gp1 on käynyt 40%:lla "koko ajan", yhtä -kahta poikkeusta lukuunottamatta.
Silloin se kävi 39%:lla.
Epäilen että käy kiinteällä nopeudella.
-
Asetuksissa (5.1.11) kuitenkin on
- Korkein sattittu nopeus 100% (alkupeäinen asetusarvo johon en ole koskenut)
- lämmitys, auto valittu (alkupeäinen asetusarvo joka oli hetken jaksottaisella käynnillä 25.11. =>)
- nop. odotustilassa 10% (alun perin oli 20%)
- Alin sallittu nopeus 1% (alkupeäinen asetusarvo johon en ole koskenut)
Seurantojen mukaan kompura ja keruupiirin GP2 selkeästi käy invertterin ohjaamana mutta ei tämä GP1.
Jotain vikaa kenties?
-
siis se jaksottainen käynti oli 21.11.
-
Jos haluaa tehdä pumpulla kiinteää lämpötilaa, niin ehkä olisi syytä ottaa koko BT25 pois käytöstä ja käyttää Niben sisäistä menoanturia. Asetus löytyy valikoista, niin ei tarvitse kytkentöihinkään koskea.
BT25han toimii hyvin on/off-koneella, kun asteminuuteilla halutaan laskea nimenomaan lämmönjakoon työnnettyä energiaa ja jättää puskurivaraajaan varastoitu energia laskutoimituksen ulkopuolelle. Mutta tässä tapauksessahan yritetään jotain ihan muuta kuin mitata jakoon saatua energiaa, niin eipä sillä BT25:n arvolla ole kuin huojuttava vaikutus.
-
Jatketaas tämän päivän havainnoilla, laitan USB-tikun tiedoston huomenna jakoon kun sihen on kertynyt koko vrk.
Aamupäivällä ihmettelin että mitä nyt taas tapahtuu (n. klo 8:00 aamusta) ja ohessa liitteessä kuvaaja MLP:n marraskuun käyttöveden lämmittämisestä - Lkv:n mitä ei purkissä edes lämmitetä/kierrätetä.
Mielestäni kaikki Lkv:n asetukset on siten että mitään lämpöjä sinne ei pyydetä; tavoitelämpötilat tosi alhaalla ja jaksottainen lisäbuusti (legionella...) estetty.
Silti epäsäännöllisin väliajoin lykkää purkkiin lämpöä ja saa systeemin heilumaan.
Lisäksi toisessa liitteessä kuvaaja miltä tilanne on näyttänyt varaajan puitteissa 25.11. klo 12:00 ... 24:00
-
ja olihan tuo GP1:kin harvinaisekseen saanut invertteriltä komentoa samalla kun MLP yritti lämmittää aamulla sitä olematonta Lkv:tä >:(
-
ja olihan tuo GP1:kin harvinaisekseen saanut invertteriltä komentoa samalla kun MLP yritti lämmittää aamulla sitä olematonta Lkv:tä >:(
Käyttöveden teossa on eri nopeussäätö kuin lämmityksessä.
Minullakin käyttövesi menee automaatilla ja lämmitys kiinteällä nopeudella.
Löysitkö koneesta sen jaksottaisen korotuksen säätöpaikan?
Edit: Tuolta "ruksi" pois, niin pitäisi jaksottainen korotus loppua.
-
Alla olevalla saa estettyä liikalämmitystä:
Valikko 5.1.3 - maks. poikkeama menolämp.
maks. ero kompr.
Säätöalue: 1 – 25 °C
Tehdasasetus: 10 °C
maks. ero lisäläm.
Säätöalue: 1 – 24 °C
Tehdasasetus: 3 °C
Tässä asetetaan suurin sallittu ero lasketun ja todellisen menojohdon lämpötilan välillä kompressori- ja lisäyskäytössä.
Maks. ero lisäys ei saa koskaan olla suurempi kuin maks. ero kompressori.
maks. ero kompr.
Jos todellinen menolämpötila poikkeaa asetusarvosta, lämpöpumppu pakotetaan pysähtymään riippumatta asteminuuttiluvusta.
Jos todellinen menolämpötila ylittää lasketun menolämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuuttilukemaksi 0. Jos tarvitaan vain lämmitystä, lämpöpumpun kompressori pysähtyy
-
Minua on alkanut kiinnostaa varaajan "sielunelämä"
Mikähän mahtaa olla sen merkki ja tyyppi?
Löytyykö suunnitelmista kuvaa mitenkä se on kytketty järjestelmään?
ATS
-
Moikat vaan
Liitteet järjestyksessä
- Varaajan / puukattilan / MLP:n kytkentäkaavio (varaaja on JÄSPI-OVALI 2000L)
- ATS:n pyytämä seuranta (TESTOlla) varaajan lämpötiloista. MLP virrattomaksi 27.11. klo 7:00, puukattila päälle klo 15:00 (pörssisähkö....)
- MLP:n oma USB-seuranta 25...26.11. eiliseltä kun alkoi pyytämättä ja yllättäen taas lämmittää Lkv:tä aamu 8:lta.
Tuo Lkv:n jaksottaisen korotuksen ruksi on ollut pois päältä jo tämän keskusteluketjun alkupuolelta lähtien kun sain neuvon miten pääsen asetuksiin käsiksi.
-
Hiukan väärä pumppuhan tuohon on valittu, kun sisäisellä varaajalla on. F1145 mallissa voi tuon käyttöveden ruksia lisävarusteista pois, jolloin ei edes etusivulla näy vesipisaran kuvaa. F1245 (sisäisellä varaajalla) ei tuota mahdollisuutta taas ole, vaikka muutoin täysin sama pumppu ja samat päivitykset siihen uppoaa.
-
Moikat vaan
Liitteet järjestyksessä
- Varaajan / puukattilan / MLP:n kytkentäkaavio (varaaja on JÄSPI-OVALI 2000L)
- ATS:n pyytämä seuranta (TESTOlla) varaajan lämpötiloista. MLP virrattomaksi 27.11. klo 7:00, puukattila päälle klo 15:00 (pörssisähkö....)
- MLP:n oma USB-seuranta 25...26.11. eiliseltä kun alkoi pyytämättä ja yllättäen taas lämmittää Lkv:tä aamu 8:lta.
Tuo Lkv:n jaksottaisen korotuksen ruksi on ollut pois päältä jo tämän keskusteluketjun alkupuolelta lähtien kun sain neuvon miten pääsen asetuksiin käsiksi.
Lokia katselin...
- kiristyspanta1 tuli "voimaan" panta2 asetusten myötä, nyt hertsit ovat 23 alkaen
- asteminuutit vaihtelee normaalisti
- pyynti ja BT25 ero on noin plus-miinus 2C, varsin hyvä
Tuo legionella onkin itseppäinen. Mitä jos legionellavälin laittaisi nyt 5vrk:ksi, niin nähdään onko säädöllä mitään vaikutusta?
LJ-pumpun nopeus on lämmityksessä tasan 40. Jos se on AUTO:lla, niin pitäisi siinä jotain eloa olla.
Lämmityksen delta vaihtelee 3,5-8C, riippuen kompressorin tehosta.
Mikä on 5.1.11 käyttötila?
Mikä on 4.2 käyttötila?
-
Vielä varaajasta:
Voisitko ottaa valokuvan varaajasta siten että siinä näkyy putkistot mahdollisimman hyvin?
ATS
-
Jatketaan
5.1.11 asetus on viime päivät olleet AUTO-asetus aktivoituna ja nop odotustilassa 10%.
4.2 käyttötilaa en nyt muista (ja MLP on virrattomana kun eilen laitoin puukattilan päälle)
Löysin asennusohjeesta seuraavan kirjauksen:
Kosketin käyttöveden ulkoiselle estolle
Kun käyttöveden estoa käytetään, se voidaan kytkeä etuluukun takana olevan tulokortin (AA3) liittimeen X6.
Käyttövesi kytketään pois kytkemällä potentiaalivapaa kosketintoiminto tuloon, joka valitaan valikosta 5.4, katso sivu 52.
Koskettimen sulkeminen estää käyttövesikäytön.
Mahtaisikohan tuo poistaa tämän Lkv-ja sen korotteluongelman?
Onkohan kellään tästä tietoa?
-
Löysin asennusohjeesta seuraavan kirjauksen:
Kosketin käyttöveden ulkoiselle estolle
Kun käyttöveden estoa käytetään, se voidaan kytkeä etuluukun takana olevan tulokortin (AA3) liittimeen X6.
Käyttövesi kytketään pois kytkemällä potentiaalivapaa kosketintoiminto tuloon, joka valitaan valikosta 5.4, katso sivu 52.
Koskettimen sulkeminen estää käyttövesikäytön.
Mahtaisikohan tuo poistaa tämän Lkv-ja sen korotteluongelman?
Onkohan kellään tästä tietoa?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=12486.msg153585#msg153585
-
Kyselykausi jatkuu
Aiemmin on komentoitu että jos BT25 (ulkoinen...) on kytketty niin se ohjaa eikä BT2.
Mitä tapahtuu jos vain irroittaa BT25:n liittimistä, meneeko ohjaus silloin suoraan BT2:n varaan jolloin MLP syöttää laskennallisen käyrän mukaista vettä varaajaan?
-
Ohessa varaajan ja puukattilan putkikytkennät.
MLP:ltä tuleva lämminvesi on kytketty ylhäällä varaajalle menevään latausjohtoon ja paluu MLP:lle lähtee 3-tievaihtoventtiilillä paluujohdosta varaajasta puukattilaan.
-
Kyselykausi jatkuu
Aiemmin on komentoitu että jos BT25 (ulkoinen...) on kytketty niin se ohjaa eikä BT2.
Mitä tapahtuu jos vain irroittaa BT25:n liittimistä, meneeko ohjaus silloin suoraan BT2:n varaan jolloin MLP syöttää laskennallisen käyrän mukaista vettä varaajaan?
Heti kun BT25 kytketty, niin se ohottaa BT2. Ja sama toisinpäin.
-
Ohessa varaajan ja puukattilan putkikytkennät.
MLP:ltä tuleva lämminvesi on kytketty ylhäällä varaajalle menevään latausjohtoon ja paluu MLP:lle lähtee 3-tievaihtoventtiilillä paluujohdosta varaajasta puukattilaan.
Eipä ole mikään rytökasa tuo, siisti laitos, näkee niitä vähän epäsiistimpiäkin joskus... 8)
Alkaakohan siinä MLP-varaaja välillä jatkuva kierto tai sykkivä kun BT25 poistetaan?
Sitä vaan että jos varaaja puilla pirikuuma niin osaako MLP suojella itseään?
Mahdollista on tulla vapaakiertonakin kuumaa MLP:lle, ehkä...
-
Niin, projektiin on mahtunut monta mutkaa ja käännettä. Ongelmiltakaan ei ole vältytty.
Edelliset kuvat kertovat tilanteen ennen kuin urakoitsija astui työmaalle.
Liitteenä eka kuva on urakoitsijan näkemyksestä 3-tievaihtoventtiilistä.
Toisesa kuvassa sitten lopullinen - urakkasopimuksen mukainen - venttiiliasennus reklamoinnin jälkeen.
Tuota samaa rataa jatkui koko projekti josta keskusteluketjun alussa lyhyt referaatti aloituksena.
Tämän hetkisestä putkituksista en kehtaa laittaa kuvia julki mutta onneksi sentään vesikierrot tapahtuu kuten oli alkuun suunniteltu. Asennusten jäljet vain eivät ole kunniaksi urakoitsijalle (tai NIBEn edustsajille jotka välissä ohjeistivat mitä pitää tehdä). Kunnes palauttivat asennukset urakkasopimuksen mukaisiksi ja COP palautui 1,1:stä tuonne 2,4...3,7 väliin (ks. viestiketjun alkukirjoituksia). Ylimääräisiä putkia, venttiileitä, rikottuja eristeitä jne.
Huomenna kytken BT25:n irti ja rajoitan kompuran hertsejä lisää (nyt 85 => 75 Hz:iin). Laitan myös dataa siitä miten systeemi tämän hetkisillä asetusarvoilla palautui puulämmityksen jälkeen. Kompuran tehtaan jatkotakuun vuoksi on varmaan parasta että irroitan BT25:n ilman että avaan koneikkoa (anturijohtodusta jatkettu asennusrasiassa jossa jatkoliittimet) ettei takuut pääty.
-
Jatketaan taas
Ohessa dokkarit puulämmmityksestä siirtyminen takas MLP:lle, näyttäis tapahtuneen aika sopuisasti kun sen teki tilanteessa jossa varaaja oli n. "puoliksi ladatussa/kulutetussa" tilassa eli varaajasta MLP:lle palautuva paluulämpö (GP1 lepotilassa alkoi pyörittää piiriä 10% teholla) eikä BT25 älyttömän kuumana.
Toiseen asiaan.
Eilen kirjoitin että kokeilen BT25:n irroittamista jotta kompuraa ohjaisi vain laskennallinen käyrä + menolämpötila.
Ei muuten siirtynyt automaattisesti BT2:lle vaan herjasi vikatilan ja pysäytti myllyn.
=> kytkin BT25:n takas ja mylly palas toimintaan.
Mistähän tuon ohjaustermostaatin vaihdon sais ohjelmoitua?
-
Siirsin BT25:n varaajasta MLP:ltä tulevaan yhteeseen (= pitäisi olla hyvin lähellä BT2:n arvoa) .
Katsotaan mitä tapahtuu.
Tuossa edellisessä TESTOn loggeridatassa oli mulla 4. kohdassa väärä nimi, olisi pitänyt olla patteriverkon menovesi taloon - ei Lkv taloon.
-
....
4.2 käyttötilaa en nyt muista (ja MLP on virrattomana kun eilen laitoin puukattilan päälle)
Katsoitko tämän?
-
Ohessa dokkarit puulämmmityksestä siirtyminen takas MLP:lle, näyttäis tapahtuneen aika sopuisasti kun sen teki tilanteessa jossa varaaja oli n. "puoliksi ladatussa/kulutetussa" tilassa eli varaajasta MLP:lle palautuva paluulämpö (GP1 lepotilassa alkoi pyörittää piiriä 10% teholla) eikä BT25 älyttömän kuumana.
Näinhän tuo näyttää tehneen
ATS
-
4.2. ollut jo pitkään:
- käsiohjaus
- lisäys estetty
Tuo lisäys on ollut mulla estettynä jo vaikka kuinka ja kauan.
Se mitä olen näiden keskustelujen avustuksella päässyt tekemään muutosta on että asetuksista (HUOLTO) asetin lisäsähkön tehoksi kaikissa tilanteissa 0 kW.
Nyt ei sitten hetkeen olekaan lisäsähköä tullut mukaan kemuihin mutta se Lkv:n ajoittainen ylösnosto (legionella-toiminta?) putkahtelee vaikka siis...)
Itse en arvaa lähteä kuoria avaamaan ja laittamaan AUX-liittimiin mitään lenkkejä (lue: Kosketin käyttöveden ulkoiselle estolle) jottei jatkotakuut NIBEn taholta raukeaisi.
Tänä iltana on taas aika lukea kaikki kulutusmittarit niin pääseen laskemaan marraskuunkin toteutuneen COP:n
-
Laittaisin 4.2 auto-tilaan.
Niin asentajan käsikirja suosittelee ja se on tehdasasetus.
-
No niin, nyt on marraskun kulutuslukemat otettu ylös.
MLP:n oman kulutusseuranna / tilaston mukaan marraskuussa on:
- Lkv:n kokonaistuotto ollut 20 kWh (siis sitä Lkv:tä jota ei edes MLP:ssä valmisteta kun ei ole edes putkituksia)
- Lisätunnit lämmitys 12 h (4. ja 6.11. jonka jälkeen en ole havainnut lisäsähköä kulutetun)
Marraskuun osalta COP on 2,4. Alkuvuoden 1...11/2024 on 2,9 kun ajalla 1...7/2024 kaikkina kuukausina COP oli päälle 3:n.
Ennätyskuukausi on ollut 5/2022 jolloin COP kävi 4,44:ssä. Nämä kaikki lukemat perustuvat MLP:n omiin ilmoituksiin + alamittariin MLP:n sähkönsyötössä.
Nyt on kuukausi viritelty ja säädelty neuvojen ja ohjeiden pohjalta.
Tuo lisäsähkö näyttäisi nyt olevan lukossa (ainakaan ei 6.11. jälkeen ole ollut mukana pelissä), ainoa joka vielä kummittelee on tuo Lkv:n lämmittely satunnaisesti (20 kWh:ta Lkv:hen jota ei ole!).
Nyt katsotaan miten homma sujuu kun BT25:n anturi on siirretty varaajalle menevään putkeen (arvon pitäisi olla lähes identtinen BT2:n kanssa).
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
-
Nyt katsotaan miten homma sujuu kun BT25:n anturi on siirretty varaajalle menevään putkeen (arvon pitäisi olla lähes identtinen BT2:n kanssa).
odotetaan jännityksellä tuloksia
ATS
-
Uskohan tähän alkaa menemään.
Käsi pystyyn josko täällä on joku NIBEn henkilökuntaa (työnsä puolesta seuraamassa mitä asiakkaat ovat mieltä)?
30.11. siirsin BT25:n anturin varaajasta MLP:stä varaajaan tulevaan yhteeseen jolloin arvon pitäisi olla likimain sama kuin menoanturissa BT2:ssa sillä erotuksella mitä n. 5m pituinen lämpöeristetty kytkentäjohto vaikentaa/tasaa vaihtelua.
Laitoin myös USB-tikun seurantaan - ja seurasihan se hetken ja tippui sitten omia aikojaan pois päältä (= ilman että olisin koskenut koko laitokseen), huomasin tapahtuneen tänään kun kävin laittamassa puukattilan päälle ja irroitin tikun MLP:stä. Liitteenä aiinau jaksolta tallentunut seuranta ennen mykistymistä.
Alkuun meni hyvin kunnes (pari kertaa seisoi hetken yöllä) mutta siten tänään meni villiksi, liitteenä koneen Hz:t 2...3.12.
Ohessa 2....3.12. Käyttöveden lämmitys - siis taas (nyt vaihteensi arki-iltapäivällä kun aiemmat tapahatuneet satunnaisesti öisin) löi tuon Lkv:n lämmityksen päälle joka näkyy kaikissa seurannoissa että lähti heittämään (paitsi niissä USB:ssa kun se seuranat oli omia aikojaan sammunut!).
-
Lisää liitteitä liittyen edelliseen viestiin
Vielä tuohon Lkv:n lämmittämiseen.
Tänäänkin se tapahtui juurikin kun pörssisähkö oli kalleimmillaan klo 14:30 á 19,83 (+verot ja siirtomaksut) senttiä / kWh.
Ja mikäkohän - ja miten sen pitäisi näkyä - tuon pörssisähköohjauksen - joka on aktivoituna arvolla 5 - toiminta?
Nyt on katkonut toimintaa öisin kun sähkö on ollut halpaa ja sitten alkaa lämmittämään olematonta Lkv:tä juurikin kalleimman sähkön aikana???
-
Sen ajan kun loggaus toimi näytti kone käyneen hyvin
Johtui varmaankin siitä että asteminuutit käyttäytyi paljon rauhallisemmin kuin aiemmin
Noin klo 13:30 lähti BT2 ja BT3 lämpötilat laskuun, teitkö silloin jotain?
Käyttövesi lämpisi vasta klo 15 kahtapuolen.
ATS
-
Kiitos kun jaksat näitä lukea
Oltiin tuolloin kauppareissulla eikä kotona tapahtunut mitään, tultiin takas vasta vähän kahden jälkeen.
Normi tyhjä talo tuolloin.
-
Tuossa vko 48 loppu:ssa näkyy se 30.11. tehty BT25:n siirto varaajan sisältä tuloyhteenseen - rauhoittava vaikutus pariksi päiväksi ilman varaajan massavaikutusta.
-
Miten MLP:n toistuva virran katkominen vaikuttaa asioiden laskentaan, vaikka nyt esim. tuohon olemattoman lkv:n valmistukseen? Eikö kytkentää / mittauksia voi rakentaa siten, että pumppu saisi olla aina päällä ja jos puilla lämmitetään pyyntöasteiden yli, niin MLP pysyy mykkänä siitä huolimatta, vaikka sähköt siinä olisikin kytkettynä.
-
Muutamissa pörssisähköön liittyvissä ketjuissa on ollut samankaltaista "vallattomuutta".
Olisiko mahdollista ottaa ne ominaisuudet joksikin aikaa pois päältä?
-
Pahin kallis sähkö lämmitetty puilla (siirtymiseen antoi lisäpontta se heilunnan alkaminen) ja nyt varaajaa ajan n. puolilämpimääm tilaan ja loppuillasta laitan MLP:n takas tulille. Samalla laitan USBin taas kiinni koneeseen.
Otan myös kokeeksi pois tuon pörssisähköohjauksen, katsotaan taas mitä sitten tapahtuu ???
Tuo GP1:n laittaminen jatkuvakäyntiseksi ei ihan helpolla onnistu kun putkikytkentä on tehty sillä 3-tievaihtoventtiilillä siten että ainoastaan toista lämmöntuottoa - puukattilaa tai MLP:tä - voi käyttää kerrallaan.
Mitähän mahtaisi MLP tuumata jos siellä kierrätettäisiin puulämmitystilanteessa jopa +90 °C vettä kun varaajaa lopuillaan ladataan puukattilalla?
-
loppuillasta laitan MLP:n takas tulille. Samalla laitan USBin taas kiinni koneeseen.
Nyt on mielenkiintoista nähdä mitenkä systeemi käyttäytyy kun on ollut pari päivää sopivaa pikkupakkasta.
ATS
-
Tuo GP1:n laittaminen jatkuvakäyntiseksi ei ihan helpolla onnistu kun putkikytkentä on tehty sillä 3-tievaihtoventtiilillä siten että ainoastaan toista lämmöntuottoa - puukattilaa tai MLP:tä - voi käyttää kerrallaan.
Mitähän mahtaisi MLP tuumata jos siellä kierrätettäisiin puulämmitystilanteessa jopa +90 °C vettä kun varaajaa lopuillaan ladataan puukattilalla?
Ei taida tykätä pumppu +90 asteisesta vedestä..siinä pitäisi olla automatiikka säätämässä 3-tieventtiiliä ja GP1 pumppua.
-
Ei taida tykätä pumppu +90 asteisesta vedestä..siinä pitäisi olla automatiikka säätämässä 3-tieventtiiliä ja GP1 pumppua.
Kompressori ei lähde käyntiin jos Bt3 ylittää 58C.
Onko tuo sitten riittävä suoja lauhduttimelle, en tiedä.
-
Hyvää itsenäisyyspäivää itse kullekin!
Liitteenä viimeiset seurannat kun puulämmitykseltä siirryttiin taas MLP:lle pörssisähköohjaus poistettuna.
Hyvältähän tuo toiminta tällä hetkellä näyttää, kuukauteen ei enää ole lisäsähkö ollut mukana.
Toisaalta toistaiseksi viimeisen kerran käyttöveden buusti tapahtui 3.12.
Eka liite on TESTOn seuranta siirrosta MLP:lle varaajan näkökannasta ja toiset MLP:n omia USB-seurantoja.
-
Hyvältä näyttää.
Pitäisikö joku mittauksista valjastaa KV-linjaan?
Täällä Nibe tekee loggaukseen aikavirheitä silloin tällöin, mutta nyt löytyi "kohtalontoveri"- ;)
Virheet ei ole aina näin selviä.
Minulla vaihdettiin näyttöpaneeli takuuaikana, mutta se ei auttanut asiaan.
Joskus menee kuukausia ilman virhettä, niin päätin elää sen kanssa.
-
Eka liite on TESTOn seuranta siirrosta MLP:lle varaajan näkökannasta
Kuinka monta mittausta voit kytkeä TESTO-järjestelmään?
ATS
-
TESTOon voi kerrallaan kytkeä 4 seurattavaa pistettä.
Tuli tässä mieleen - kirjoitin tuossa 3.12. etttä NIBE oli omia aikojaan lopettanut USB-seurannan.
Alkuaikoina kun NIBEn oma henkilökunta viritteli koneikkoa sellaiseen kuntoon että suostuisin ottamaan urakan vastaan he laittoivat oman USB-tikkunsa konetta seuraamaan.
Urakoitsijan edustaja (työnjohtaja) sitten kävi sen irroittamassa ja vei mukanaan.
Kun sitten ei alkanut mitään fiid baciä kuulumaan soitin NIBEen ja sieltä lyhyen yksinkertaisesti vain sanoivat että "tikku oli rikki - ei ole mitään seurantatietoja". Eivät kuitenkaan ehdottaneet uutta seurantayritystä.
Tämä tapahtui sen jälkeen kun olivat kerran vaihtaneet takuuna koko ohjausyksikön.
Onkohan tällainen USB-seurantojen pätkiminen kovinkin yleistä? Vaikeaahan silloin on heidän(kään) päästä kiinni toimintahäiriöihin - ja toisaalta jättää asiakkaat yksin ongelmiensa kanssa :-[
-
Onhan näitä vanhoja seurantoja "jonkin verran" tallessa.
Liitteenä esim seuranta 19...20.1.2024 tilanteesta kun varaajaa latasi MLP.
"MLP/Puukattila meno" on liitäntäyhteessä varaajan yläosassa. Sama piste johon n. viikko sitten siirsin BT25:n anturin varaajan sisältä. Tuolloin BT25 oli vielä varaajassa.
Tuon kyseisen tammikuun COP oli 3.158
-
TESTOon voi kerrallaan kytkeä 4 seurattavaa pistettä.
Tuli tässä mieleen - kirjoitin tuossa 3.12. etttä NIBE oli omia aikojaan lopettanut USB-seurannan.
Alkuaikoina kun NIBEn oma henkilökunta viritteli koneikkoa sellaiseen kuntoon että suostuisin ottamaan urakan vastaan he laittoivat oman USB-tikkunsa konetta seuraamaan.
Urakoitsijan edustaja (työnjohtaja) sitten kävi sen irroittamassa ja vei mukanaan.
Kun sitten ei alkanut mitään fiid baciä kuulumaan soitin NIBEen ja sieltä lyhyen yksinkertaisesti vain sanoivat että "tikku oli rikki - ei ole mitään seurantatietoja". Eivät kuitenkaan ehdottaneet uutta seurantayritystä.
Tämä tapahtui sen jälkeen kun olivat kerran vaihtaneet takuuna koko ohjausyksikön.
Onkohan tällainen USB-seurantojen pätkiminen kovinkin yleistä? Vaikeaahan silloin on heidän(kään) päästä kiinni toimintahäiriöihin - ja toisaalta jättää asiakkaat yksin ongelmiensa kanssa :-[
En muista kellään muulla aikaleimasta vikaantunutta lokia ja olen "muutamia" lokeja tsekkaillut.
-
Tässä liitteenä tilannetta Juhannuksena -22 kun ei ollut muuta lämmitystarvetta kuin Lkv + kiertohäviöt rättipattereille.
Tässä Lkv:n mittauspiste oli heti varaajalta lähdössä ennen sekoitusventtiiliä toisin kuin tuossa edellisessä missä Lkv:n mittauspiste oli sekoitusventtiilin jälkeen talolle lähtevässä putkessa.
Tääsäkin kuussa COP oli 3,594.
-
Tarkoitin että mittaisit kiertoon menevän käyttöveden lämpötilaa.
Jotta se on legionellan kannalta nyt riittävä.
-
Laitetaan seurantaan
-
Tässä tuli ihan vanhat asiat mieleen (toisaalta sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee) kun selasi noita vanhoja Lkv:n seurantoja.
Tässä liitteenä pari TESTO-seurantaa lokakuulta 2020:
- 4/2020 oli urakoitsija toteuttanut NIBEn vaatimat putkisto/kytkentämuutokset
- 5 ja 6/2020 oli BIBE kahdesti buutannut softan
- 9.9.2020 oli NIBE vaihtanut takuuna ohjausmodulin ja BT25:n anturin ja asennuttanut MLP:n kanssa sarjaan sähkövaraajan buustaamaan Lkv:tä
- 17.9. NIBE korjasi asetusarvoja ja aktivoi uuden ohjausyksikön energialaskurin
Koko rumban seurauksena COP laski 1,120:aan 10/2020.
10.11.2020 urakoitsija palautti takuuna (NIBE kustansi?) kytkennät takas urakkasopimuksen mukaisiksi.
-
Hyvää itsenäisyyspäivää itse kullekin!
Liitteenä viimeiset seurannat kun puulämmitykseltä siirryttiin taas MLP:lle pörssisähköohjaus poistettuna.
Hyvältähän tuo toiminta tällä hetkellä näyttää, kuukauteen ei enää ole lisäsähkö ollut mukana.
Toisaalta toistaiseksi viimeisen kerran käyttöveden buusti tapahtui 3.12.
Eka liite on TESTOn seuranta siirrosta MLP:lle varaajan näkökannasta ja toiset MLP:n omia USB-seurantoja.
Tasaiseenhan kone näytti käyvän
Vaikka pakkasta oli jo kohtuulisesti niin näytti siltä että kone kävi edelleen minimiteholla.
Nyt voisi yrittää selvittää varaajan "sielunelämää"
Oheisessa kuvassa ehdotus TESTOn uusiksi mittauskohdiksi
- 01 varaajan ylin mittausyhde
- 02 varaajalta lähtö
- 03 varaajalle paluu
- 04 varaajan alin mittausyhde
BT mittaukset saadaan loggauksesta.
Katso että TESTOn ja Niben kellot ovat samassa ajassa.
Tämä viikko näyttää lupaavalta koska loppuviikolla näyttäisi ulkolämpötila käyvän lähellä -10C pakkasta.
ATS
-
Moiikat taasen
Ohessa liitteitä pari USB-liitettä sekä TESTO tilanteesta (Lkv:n valmistus + kierron paluu) jolloin varaajaa syötti MLP ja sitten siirryttiin polttamaan puuta.
OUMANissa on Lkv:n pyynti +58 °C joka toteutuu kun varaaja on puilla kuumennettu mutta ei riitä nykyisellä MLP:n käyrällä (näillä ulkolämpötiloilla n. +58 °C).
Pisteet:
- varaajan yläkierukalta lähtö
- sekoitusventtiilin jälkeen talolle lähtevä Lkv
- kierron paluu varaajalle.
Ennen näitä kokeiluja käyrähän oli flat 60 °C ulkolämpötilasta riippumatta, kovasti tekis mieli hivuttaa käyrää ylemmäs.
-
Välikysymys, onko MLPn oma varaaja täytetty vedellä/onko sille vesisyöttö kytketty vaikkei se ilmeisesti käyttövettä lämmitäkään? Koitin kahlata suht pitkää viestiketjua, muttei osunut silmään..
-
MLP:n Lkv varaajaan ei ole mitään putkiyhdettä sen jälkeen kun urakoitsija palautti urakkasopimuksen mukaiset putkikytkennät.
Varaajaan jäi (kiehumisesta päätellen - ne parit videotallenteet jotka tallessa kun lisäsähkö vettä keittää) vanhat vedet ja varoventtiili jottei purkki halkea. Alipaineventtiiliä eivät laittaneet.
-
OUMANissa on Lkv:n pyynti +58 °C joka toteutuu kun varaaja on puilla kuumennettu
Mikä värkki tuo on joka tuon tekee, moottorilla, mikä ohjain, mikä venttiili?
Ilmeisesti ei pelkkä terminen säätö.
-
Jos mahdollista, niin pitäisin koneen sisäisen käyttövesivaraajan täynnä. Ainakin siihen asti kun oletettu legionellalämmitys on todettu olevan pois päältä.
Minusta ei ole estettä nostaa käyrää.
-
Ohessa liitteitä pari USB-liitettä sekä TESTO tilanteesta (Lkv:n valmistus + kierron paluu) jolloin varaajaa syötti MLP ja sitten siirryttiin polttamaan puuta.
Siirryttäessä puulämmitykseltä MLP-lämmitykseen stabiloitui prosessi n. puolentoista tunnin aikana ja tämän jälkeen käyttäytyi varsin stabiilisti.
Näyttää siltä että koneen käynti rauhoittui sen jälkeen kun BT25 siirrettiin varaajasta varaajalle menevään putkeen.
Kone kävi minimiteholla kunnes pakkasen kiristyessä -6C-> -7,7C kävi 30% teholla.
Vaikuttaa siltä että kone on reilusti mitoitettu.
Ennen näitä kokeiluja käyrähän oli flat 60 °C ulkolämpötilasta riippumatta, kovasti tekis mieli hivuttaa käyrää ylemmäs.
Stabiilin käynnin aikana seuraa BT12 ja BT25 lasketuua menoa n. +/- 0,5C tarkkuudella.
Kompressorin suojauspysäytys tulee (muistaakseni) kun BT12 nousee 63,0C:een
Tämän mukaan lasketun menon voisi nostaa jopa 62C:een mutta tämä ei sitten sallisi mitään epästabiilisuuksia prosessissa.
Viimeksi siirryttäessä puulämmityksestä MLP-lämmitykseen kävi BT12 62,7C lämpötilassa eli 0,3C päässä hälytysrajasta.
Kompressori kylläkin pysähtyi mutta hälytystä ei tullut.
Pitää muistaa että nämä kompressorisuojaukset on tehty estämään vakavien vaurioiden syntymistä kylmäainepiirin korkeiden paineiden ja lämpötilojen seurauksena.
ATS
-
OUMAN EH-203 digit.säätökeskus, hoitaa sekä patteriverkon että Lkv:n säädön.
Lkv:ssä oli 7/2020 saakka omavoimainen säädin mutta kun hajosi niin säätö liitettiin OUMANiin ja säätöventtiiliksi 3-tieventtiili DN20 kv 2.5 + moottorina BELIMO HRYD24-SR 5Nm/35s
Nykyisillä vermeillä ei Lkv:n säädössä ole ollut enää ongelmia kunhan varaajasta vain lämmintä vettä riittää.
-
OUMAN EH-203 digit.säätökeskus, hoitaa sekä patteriverkon että Lkv:n säädön.
Lkv:ssä oli 7/2020 saakka omavoimainen säädin mutta kun hajosi niin säätö liitettiin OUMANiin ja säätöventtiiliksi 3-tieventtiili DN20 kv 2.5 + moottorina BELIMO HRYD24-SR 5Nm/35s
Nykyisillä vermeillä ei Lkv:n säädössä ole ollut enää ongelmia kunhan varaajasta vain lämmintä vettä riittää.
Pysyy lämpösäätö tasaisena eikä huoju vaikka olis 90C varaajassa?. Tietty jos on jatkuva LVK niin säätö on kohtuu helppo vrt. siihen että ei olisi LVK ollenkaan. Onko LV anturi kuinka kaukana 3-tie venasta.
Ite myös tolla tyylillä LV säätöä koska nuo termiset tuppaa jumittua...
-
Term.anturi 45 cm sekoitusventtiilistä.
-
Jaahas, taasen häädetään legionellaa :(
Laitan myöhemmin tänään niitä USB-tiedostoja ja TESTOn (pyydetyt seurantapisteet varaajasta) mutta tässä esimakua kun iltapäivällä t6aas huomasin että käyttövettähän sitä taas lämmitellään - epäsäännöllisen epäsäännöllisin väliajoin.
Alkoihan taas muutoin tasainen käynti heilumaan va varaajakin ajettiin ylilämpöön (tavoite kun vielä on se n. +58 °C).
-
Tässä luvatut lisädokkarit.
TESTOn seurannassa sininen (= varaajan ylin lämpötila, tässä TESTOn portti nro 1) on n. 1,5 °C alhaisempi kuin mitä esim. OUMAN ja paikalliset (tarkistetut) lämpömittarit näyttää.
=> normitilanteessa lataava BT25 on lähes sama kuin tuo varaajan ylin lämpötila häiriötilannetta lukuunottamatta.
TESTOn kalibrointitodistus olisi maksanut sen verran paljon että en ole sitä lähtenyt tarkistuttamaan/maksamaan.
Toiminnan tasaisuuden / häiriätilanteet tuo kuitenkin näyttää ok.
-
Tässä vielä varaajaa eiliseltä kun ei lämmitelty legionellaa.
Kuvaajasta huomaa kun ulkosaunan Lkv-säiliö täytettiin, varaajan alalämpömittarin näyttää.
Muutoin lämmöt ja toiminta pelittää ok.
-
Laittaisin 4.2 auto-tilaan.
Niin asentajan käsikirja suosittelee ja se on tehdasasetus.
Miten tämä on?
Edellisestä korotuksesta on 9 vrk. Mitä korotuksen asetukset on?
-
Oheiseen kuvaan olen merkinnyt lämpötilat satabiilin ajon kohdalta ajankohdalta 12.12. 14:30
Voidaan sanoa että reunaehdot huomioon ottaen kone käy hyvin.
- Transienttien, KV teon ja puulämmityksen jälkeen käynti on levotonta mutta stabiloituu vajaan kahden tunnin aikana.
- Varaaja on lähes tasalämmin koko korkeudeltaan. Reunaehdoista johtuen näin pitääkin olla.
- Varaajan varauskapasiteettia ei hyödynnetä mitenkään lämpöpumppukäytöllä.
- Epämääräisten KV-jaksojen aikana kone on KV-käyntitilassa, Relays PCA = 15 ja Prio = 20
Kompressorin ja KV-lämmityksen pysähtyessä hälytykseen 163 "Lauhduttimen korkea meno" on käyntitila minuutin parin ajan leginellantappo Relays PCA = 10
Niissä KV-jaksoissa mitkä löysin loggauksista on KV teko alkanut n. 27C (BT6) lämpötilassa. Voisiko kyseessä olla jokin KV:n minimilämpötila "jäätymissuojaus"?
ATS
-
Oliko MLPn käyttövesimukavuustilojen aloitus- ja lopetusrajat säädetty ihan minimiin? Legionellatappoa ei tainnut kylläkään saada loppumaan kuin minimissään 55C..
-
4.2 AUTO-tila
En halua antaa automaatille mitään mahdollisuutta polttaa lisäsähköä - en edes silloin kun pelkän kompressorin teho ei riittäisi. Sitten palellaan tai pannaan puuta palamaan.
Pidän valittuna käsiohjausta jossa lisäsähkö on estetty. Tuota lisäsähköä halitsemattomasti on jo kulutuettu liiankin kanssa tämän MLP:n historiassa.
Jos MLP:n pelkän kompressorin teho ei riitä niin sitten menen peilin eteen katselemaan syyllistä.
Mielestäni myöskään näinä viimeisinä kertoina ei tuohon legionellan tappoon ole käytetty lisäsähköä vaan se on tehty kompressorilla. Epäilen että jos nyt muutan tuon asetuksen AUTOksi niin sitten legionellaa aletaan tappamaan lisäsähköllä (joka nyt on kaikin käytettävissäni olevan tiedon perusteella estetty).
Vielä kun tässä ratkaisussa on kyse pelkästään varaajan lataamisesta - ei Lkv:n tekemisestä MLP:ssä.
Se mitä nyt tässä tilanteessa kaipaisin on että tuon Lkv:n tekemisen voisi kokonaan estää niiden AUX-liitäntöjen kautta (potentiaalivapaa...) mutta kun en arvaa itse lähteä avaamaan kytkentöjä / lisäämään piuhoja ettei mene se NIBEn antama tehdaslisätakuu pilalle MLP:n suhteen.
Ymmärtääkseni jos tuo Lkv:n valmistus tapettaisiin koneikosta niin silloin myös loppuisi nuo legionellakekkerit?
Mahtaisikohan täältä Keski-Uudeltamaalta löytyä NIBEn edustajaa joka voisi tuon piuhan käydä laittamassa, asiantuntijalta ei varmaan tuohon paljoa aikaa palaisi? Asentajan käsikirjassa kyllä on kerrottu miten se tehdään.
-
Mulla oli vähän samaa ongelmaa S1255 kanssa, eli en tarvitse nyt käyttövettä niin olin sen estänyt ohjelmoimalla ja legionellatappo deaktivoitu. Silti se alkoi käyttövettä omin päin lämmittämään. Niben tuesta ei apuja ole asiaan herunut, joten pohdin myös tuolla toisella lämpöpumppu-foorumilla josko irrottaisi BT6-anturin piirikortilta ja laittaisi tilalle sopivan vastuksen joka saa koneen näkemään että BT6 kertoo käyttöveden täytön olevan vaikka 60C astetta ja kun legionellatapon lopetusraja on asetettu 55C niin legionellatappoa ei pitäisi ikinä tapahtua. Varmahan tuosta ei voi olla, koska kone kokemuksen mukaan elää omaa käyttäjälle dokumentoimatonta elämäänsä..
-
4.2 AUTO-tila
En halua antaa automaatille mitään mahdollisuutta polttaa lisäsähköä - en edes silloin kun pelkän kompressorin teho ei riittäisi. Sitten palellaan tai pannaan puuta palamaan.
Pidän valittuna käsiohjausta jossa lisäsähkö on estetty. Tuota lisäsähköä halitsemattomasti on jo kulutuettu liiankin kanssa tämän MLP:n historiassa.
Jos MLP:n pelkän kompressorin teho ei riitä niin sitten menen peilin eteen katselemaan syyllistä.
Mielestäni myöskään näinä viimeisinä kertoina ei tuohon legionellan tappoon ole käytetty lisäsähköä vaan se on tehty kompressorilla. Epäilen että jos nyt muutan tuon asetuksen AUTOksi niin sitten legionellaa aletaan tappamaan lisäsähköllä (joka nyt on kaikin käytettävissäni olevan tiedon perusteella estetty).
Vielä kun tässä ratkaisussa on kyse pelkästään varaajan lataamisesta - ei Lkv:n tekemisestä MLP:ssä.
Se mitä nyt tässä tilanteessa kaipaisin on että tuon Lkv:n tekemisen voisi kokonaan estää niiden AUX-liitäntöjen kautta (potentiaalivapaa...) mutta kun en arvaa itse lähteä avaamaan kytkentöjä / lisäämään piuhoja ettei mene se NIBEn antama tehdaslisätakuu pilalle MLP:n suhteen.
Ymmärtääkseni jos tuo Lkv:n valmistus tapettaisiin koneikosta niin silloin myös loppuisi nuo legionellakekkerit?
Mahtaisikohan täältä Keski-Uudeltamaalta löytyä NIBEn edustajaa joka voisi tuon piuhan käydä laittamassa, asiantuntijalta ei varmaan tuohon paljoa aikaa palaisi? Asentajan käsikirjassa kyllä on kerrottu miten se tehdään.
Eikös Nibe lakannut käyttämästä vastusta vasta sitten kun estit sen lisäys-asetuksista?
Eli käyttötilan asetuksella ei ollut vaikutusta.
Manuaali selittää käyttötilan vaikutukset huonosti ja se suositellaan pidettävän autolla.
Nibe ei lämmitä käyttövettä, niin millä perusteella käyttöveden tilapäiseen estämiseen tarkoitettu ulkoinen ohjaus vaikuttaisi legionellan poistoon?
Toinen on energian säästöön liittyvä toiminto ja toinen hygieniaan/turvallisuutteen liittyvä?
Kun haluaa koneensa toimimaan tietyllä tavalla, niin valitettavasti joskus joutuu kokeilemaan ja riskeeraamaan.
Toinen vaihtoehto on ostaa säätö palveluntarjoalta. Silloin jää vain maksajan rooli.
Mitkä on ajoittaisen korotuksen asetukset?
-
...
- Epämääräisten KV-jaksojen aikana kone on KV-käyntitilassa, Relays PCA = 15 ja Prio = 20
Kompressorin ja KV-lämmityksen pysähtyessä hälytykseen 163 "Lauhduttimen korkea meno" on käyntitila minuutin parin ajan leginellantappo Relays PCA = 10
Niissä KV-jaksoissa mitkä löysin loggauksista on KV teko alkanut n. 27C (BT6) lämpötilassa. Voisiko kyseessä olla jokin KV:n minimilämpötila "jäätymissuojaus"?
ATS
Havaintojeni mukaan PRIO on:
- 10 kun ei ole lämmitystarvetta
- 20 käyttövesi ja legionellan poisto (katsoin omasta viimeisestä legionellan häädöstä)
- 30 lämmitys
Relays PCA-Base on koodattu (usein lokissä näkyneitä tiloja):
2 Vain lämpöjohtopumppu käy
6 Käynnistys tai pysäytystilanne lämmön tuotannossa (pumput käy ja vaihtoventtiili lämmitys asennossa)
7 Lämmön tuotanto
8 Vaihtoventtiili käyttövesi asennossa, muut pois
10 Vaihtoventtiili käyttövesi asennossa ja lämpöjohtopumppu käy (mm. legionella-ajon sähkövastusosuus)
14 Käynnistys tai pysäytys KV-tuotannossa (pumput käy ja vaihtoventtiili KV-asennossa, kompura ei käy)
15 Käyttövesituotanto
Bitti Merkitys 0 1
0 Kompressori pois käy
1 lämpöjohtopumppu pois käy
2 keruupumppu pois käy
3 vaihtoventtiilin tila lämmitys käyttövesi
KV legionella/KV-lämmitys tapahtui nyt 9 vrk välillä.
Olisiko kompresson päällä oleva kv-säiliö 26-27 asteessa, kun kone käy melkeinkoko ajan?
En tunnista Nibessä jäätymissuojaa.
Suojausrajan 163 jälkeen Nibe kierrättää vettä, kunnes BT3 laskee alle 56C. Tämä on todettu aiempana ketjussa.
-
Katselin loggauksia ja niistä selvisi että KV-säiliön lämmitykset ovat puhdasoppisia legionellan häätöjä.
Alkulämmitys kompressorilla on Prio 15 ja loppulämmitys vastuksilla on Prio 10
Se että Prio 10 käyntiä on vain minuutti pari johtuu siitä että kompressoriajolla KV-säiliön lämpötila nousee jo vastusajon loppulämpötilaan 55C vaikka vastuksia ei käytetäkkään.
Voisiko se sotkea legionellan ajoituksen kun puulämmityksen ajaksi Nibestä katkaistaan kaikki sähköt pois?
Löytyykö korrelaatiota siitä kun Nibeen kytketään sähköt päälle seuraavaan legionellaan?
ATS
-
12.12.2024 tapahtumien mukaan:
15:29:30 on viimeinen rivi missä lämmitetään kompressorilla käyttövettä (Relay PCA 15 ja Prio 20)
15:30:30 on BT3 ylittänyt 58C jonka johdosta suojaus 163 päälle (Relay PCA 14 ja Prio 10) .. -> kompressori pysäytetty
BT6 on 53,7C eli ei ole saavuttanut legionella-ajon minimirajaa 55C.
Vastus on estetty.
15:31:30 163 päällä (Relay PCA 10 ja Prio 10) ... 10 Vaihtoventtiili käyttövesi asennossa ja lämpöjohtopumppu käy
15:32:30 BT3 on laskenut alle 56C -> suojaus 163 on poistunut (Relays PCA 2 ja Prio 30 (lämmitystarve))
Kompressori on seis 5 minuuttia. Epäilen että tuo viive on myös suojausta varten.
15:35:30 lämmitys alkaa.
Meillä on kovin harvoin sähkökatkoja, mutta on käsitys että kalenerin/kellon mukaan tehdään seuraava legio-ajo.
-
Jaksottainen korotus 2.9.1
- Aktivointi EI aktivoitu
- ajajakso 14 pv
- käynnistysaika 00:00
Käyttövesiasetukset 5.1.1
- Käynnistyslämpötila säästö 15 °C
- Pysäytyslämpötila säästö 20 °C
- Käynnistyslämpötila normaali 2 °C
- Pysäytyslämpötila normaali 5 °C
- Käynnistyslämpötila luksustila 15 °C
- Pysäytyslämpötila luksus 20 °C
- Pysäytyslämpötila per korotus 55 °C
- Korkeateho EI aktivoitu
Viimeksi torstaina 12.12. kun käynnisti Lkv:n lämmityksen oli "Käyttövesi lataus" BT6 arvossa +27,0 °C (väliä edelliseen kertaan 9 pv)
Edellisellä kerralla tiistaina 3.12. oli BT6 31,8 °C (väliä edelliseen kertaan 7 pv)
Sitä edellisen kerran 26.11. n. 31 °C (väliä edelliseen kertaan 11 pv)
Sitä edellisen kerran 15.11. n. 35 °C (väliä edelliseen kertaan 14 pv)
Sitä edellisen kerran 1.11. n. 35 °C
-
Puulämmitys ollut käytössä (tai MLP lyhyemmän aikaa virrattomana kalliin pörssisähkön takia - lämmitys varaajan varassa) ja MLP virrattomana:
- pe 13/12
- ma 9/12
- su 8/12
- ti-ke 3...4.12.
- ke-to 27...28/11.
- pe 22/11
- la-su 9...10.11
Osittain lyhyet viimeaikaiset katkokset (lämmitys varaajan varassa) johtuu siitä että otin sen pörssisähköohjauksen pois käytöstä (ja sammutan manuaalisesti käsin kalliiden tuntien ajaksi) kun toimi miten sattuu (seisotti yöllä halvan sähkön aikoihin ja toisaalta taasen ei pysäyttänyt päiväseltään kalliinkaan sähkön ajaksi - tällaista toimintaa käsitelty tuolla aiemmissa keskusteluissa).
Nythän mylly on katkosten jälkeisten huojuntojen jälkeen jauhanut hyvinkin tasaisesti jatkuvasti 24h/vrk tauotta riippumatta sähkön hinnoista.
-
Jaksottainen korotus 2.9.1
- Aktivointi EI aktivoitu
- ajajakso 14 pv
- käynnistysaika 00:00
Mikään näistä asetuksista ei toimi.
Käyttövesiasetukset 5.1.1
- Käynnistyslämpötila säästö 15 °C
- Pysäytyslämpötila säästö 20 °C
- Käynnistyslämpötila normaali 2 °C
- Pysäytyslämpötila normaali 5 °C
- Käynnistyslämpötila luksustila 15 °C
- Pysäytyslämpötila luksus 20 °C
- Pysäytyslämpötila per korotus 55 °C
- Korkeateho EI aktivoitu
Tämä näyttää toimivan.
Mikä/mitkä voisi olla rikki, jotta legionella käyttäytyy noin?
Sinällään tuo 1h turha käynti silloin tällöin ei ole iso asia, mutta pelkästä mielenkiinnosta olisi hyvä saada selvyys.
Käyttötila AUTO on vielä testaamatta, mutta pohdi voiko sitä vielä katsoa nyt, kun isoimmat murheet lienee selvitetty.
Pörssisähköohjauksen toiminnasta/toimimattomuudesta on foorumilla useita ketjuja, eli niihin kannattaa perehtyä.
Minulla ei ole siitä mitään kokemusta. On kiinteähintainen sähkösopimus.
-
Jaksottainen korotus 2.9.1
- Aktivointi EI aktivoitu
- ajajakso 14 pv
- käynnistysaika 00:00
Mitä jos laittaisi legionellan tapon automaatille ja väliksi 7 pv, niin näkisi että totteleeko se automaattia.
Mikä on max ajanjakso minkä kone hyväksyy?
ATS
-
Mitä jos laittaisi legionellan tapon automaatille ja väliksi 7 pv, niin näkisi että totteleeko se automaattia.
Mikä on max ajanjakso minkä kone hyväksyy?
ATS
Valikko 2.9.1 - ajoittainen korotus
ajanjakso
Säätöalue: 1 - 90 päivää
Tehdasasetus: 14 päivää
käynnistysaika
Säätöalue: 00:00 - 23:00
Tehdasasetus: 00:00
Laittamalla 1 päivä, niin näkee nopeammin.
-
Kiitos jälleen kommenteistanne
Jep - isommat ongelmat on saatu selätettyä.
Laitan kokeeksi tuon AUTO-asentoon 1 pv:n jaksolla. Korkeintaanhan siitä seuraa vain se muutaman tunnin toiminnan heittelehtiminen ennen rauhoittumista (ja varaajan ylilataaminen joka tosin sitten purkautuu hyödyksi).
Näyttäis huominenkin pörssisähkö olevan sen verran halpaa että ei tarvetta puunpoltolle tai seisottamiselle :)
Katsotaan mitä tästä seuraa.
-
Heko heko
Aktivoin juuri jaksottaisen korotuksen
- 1 pv syklillä
- käynnistysaika 02:00
Ja kappas koneikko alkoi VÄLITTÖMÄSTI lämmittää Lkv:tä, kv-pumppu (?) kohahti (alkoi pyörittää olematonta - mitä nyt vanhastaan säiliössä vuosikerta - vettä) ja käyttöpriorisointi muuttui "käyttövedelle".
Ainakaan minusta toiminta ei vastaa asetettua.
Käyn samantien ottamassa pois tuon AUTO-asetuksen.
-
Tuo on normaali legiotoiminto, että se tekee sen heti asetusmuutosten jälkeen.
Kannattaa tehdä yksi muutos kerrallaan.
Ja kannattaa olla kärsivällinen.
Mielipiteillä miten jokin asia pitäisi olla ei ole juurikaan merkitystä, koska ohjelmistojen ominaisuudet on Nibellä päätetty.
-
Moikat
Näinhän se on, malttia vähän peliin...
Viritin legionellahäädön takas päälle (1 vrk välein klo 02:00 öisin) ja toimihan se. USB-tikku on tällä hetkellä virrattomassa koneessa (puuta polttaen näillä sähkön hinnoilla) mutta mielestäni nyt heilahtelu tasaantui häädön jälkeen nopeammin kuin niillä kerroilla kun se on tapahtunut ilman AUTO-tilaa ja satunnaisella aikavälillä.
Ohessa TESTO-seuranta varaajasta kun legionellaa häädetään.
-
Jos kone toimii samalla tavalla kuin oma F1126, tuon legionellakuumennuksen saisi kyllä pois päältä kun asettaa auxiin käyttöveden eston ja kytkee ne aux pinnit hyppylangalla yhteen. Siellähän ei mitään virtaa kulje pinnien välillä niin voisi kuvitella, että tuolla ei ole mitään vaikutusta takuuseen. Joku tuota taisi jo aiemmin ehdottaa.
-
Jos kone toimii samalla tavalla kuin oma F1126, tuon legionellakuumennuksen saisi kyllä pois päältä kun asettaa auxiin käyttöveden eston ja kytkee ne aux pinnit hyppylangalla yhteen. Siellähän ei mitään virtaa kulje pinnien välillä niin voisi kuvitella, että tuolla ei ole mitään vaikutusta takuuseen. Joku tuota taisi jo aiemmin ehdottaa.
Tai jos ei itte uskalla näprätä pyytää pumpun asentajan sen tekemään..
-
Tämä arkuus mennä sorkeltamaan omia piuhoja koneeseen johtuu siitä että tunnen oman rajallisuuteni elektronikkasennushommissa, en ole säätölaite-expertti enkä tunne NIBEä
Ohjeissa kyllä lukee seuraavasti:
Kosketin käyttöveden ulkoiselle estolle
Kun käyttöveden estoa käytetään, se voidaan kytkeä etuluukun takana olevaan tulokorttin (AA3) liittimeen X6.
Tähän asti luetun ymmärtäminen on helppoa)
Käyttövesi kytketään pois kytkemällä potentiaalivapaa kosketin toiminto tuloon, joka valitaan valikosta 5.4, ks sivu 52.
Valikko 5.4 - pehmeät lähdöt/tulot
Tässä voit valita mihin tulokortin (AA3) tuloon/lähtöön ulkoinen kosketintoiminto (sivu 27) kytketään.
Valinnaiset tulot liitinrimassa AUX 1-5 (AA3-X6:9-18) ja lähtö AA3-X7 tulokortissa.
Tässä kohtaa sitten putoaa kärryiltä - mihin se liittimestä X6 tuleva piuha kytketään ja pitää vielä jostain valikoista tehdä jotain ohjaustoimia???
En mielelläni kokeilisi ja savun hälvettyä ihmettelisi mitä oikein tapahtui. Sen verran kallis tuo koneikko on että korjaaminen tullee kalliimmaksi kuin satunnainen ylimääräinen - turhan sähkön - polttaminen.
-
Kommenntia SORVAlle:
Viimeisiin yhteydenottoihin NIBEn suuntaan (tai myUplinkin tukipalveluun) ei ole johtanut mihinkään yhteydenottoihin / palautteisiin.
Myöskään viimeinen täällä käynyt (NIBEN puolesta laitetta virittänyt valtuutettu asennusliike tuosta 20 km päästä) ei ole mitään sähköposteihin vastannut.
Jossain aiemmassa kirjoituksessani pyysin käsiä pystyyn josko joku NIBEn henkilö näitä lukee (mitä asiakkaat ovat mieltä heidän tuotteistaan) niin eipä yhtään kättä noussut ylös.
Että sellaista asiakaspalvelua.
-
Kommenntia SORVAlle:
Viimeisiin yhteydenottoihin NIBEn suuntaan (tai myUplinkin tukipalveluun) ei ole johtanut mihinkään yhteydenottoihin / palautteisiin.
Myöskään viimeinen täällä käynyt (NIBEN puolesta laitetta virittänyt valtuutettu asennusliike tuosta 20 km päästä) ei ole mitään sähköposteihin vastannut.
Jossain aiemmassa kirjoituksessani pyysin käsiä pystyyn josko joku NIBEn henkilö näitä lukee (mitä asiakkaat ovat mieltä heidän tuotteistaan) niin eipä yhtään kättä noussut ylös.
Että sellaista asiakaspalvelua.
Torvi käteen ja soitteleen. Suomessa ei valitettavasti voi luottaa että yritykset reagoisivat sähköposteihin. Nibeä ei välttämäti kiinnosta, mutta asennusfirman luulisi kyllä vastaavan.
Jos sitäkään ei kiinnosta niin kysäset sitten että sopiiko itte sorkkia niin että takuu säilyy.
Itte soittelin asennusfirmalle että ostin jakopiirin toimilaitteen ja lämpötila-anturin ja kysyin tulevatko asentaan ni sanovat että asenna itte ei vaikuta takuuseen..
-
Viritin legionellahäädön takas päälle (1 vrk välein klo 02:00 öisin) ja toimihan se. USB-tikku on tällä hetkellä virrattomassa koneessa (puuta polttaen näillä sähkön hinnoilla) mutta mielestäni nyt heilahtelu tasaantui häädön jälkeen nopeammin kuin niillä kerroilla kun se on tapahtunut ilman AUTO-tilaa ja satunnaisella aikavälillä.
.
Tämä johtunee siitä että automaattiasennossa KV-säiliön lämpötilaa nostetaan vain n.6C kun taas epämäärisissä häädöissä on lämpötilan nousu n. 25C.
Tästä johtuen on häädön kesto automaattisennossa n. 1/3 verrattuna epämääräiseen häätöön.
Eli järjestelmä on vähemmän sekaisin ja siksi toipuu nopeammin.
ATS
-
Jotenkin kuvittelisin, että aux pinnien hyppylankakaan ei tuota ongelmaa poista, vaan tuo hyppylanka vastaa tuota samaa asetusta kuin valikoistakin tehtynä, mutta tuolla tapaa voi vain asteuksen tehdä uloisella ohjauksella.
Mikä lie tuo tuolla valikkoasetuksellakaan vaikutuksena jos se ei kuitenkaan kuumennusta estä. Onko tuo Nibellä nähty niin suurena turvallisuuskysymyksenä, että ei voi ohittaa.
Ulkoisella varaajalla oleviin vehkeisiin tuota on hiukan turha verrata, kun niissä käyttöveden voi kokonaan kytkeä pois päältä. Liekö siis ainut mahdollisuus päästä tuosta kokonaan eroon olisi kirjoittaa eepromiin pumupun tyypiksi F1155.
Tai ehkä laittaisi luokkaa 2k ohm vastuksen varaajan latausanturin rinnalle, niin pumppu luulisi, että säiliö on jo kuumaa vettä täynnä.
-
Moikat vaan
Laitan Lkv:n AUTO-asetuksiin ja sykliksi max 90 vrk kun tuo "hallittu" legionellan häätö aiheuttaa lyhyemmän häiriön.
Jos sitten tulee vielä noita "yllättäen ja pyytämättä" häätöjä niin perästä kuuluu.
Kun en ole Don Quijote (enkä jaksa taistella tuulimyllyä vastaan) niin otan tässä aikalisän ja keskityn Joulun viettoon
Näihin kuviin ja tunnelmiin kaikille :)
-
Vielä jos yhdet loggaukset niin sitten joulun viettoon
ATS
-
Kosketin käyttöveden ulkoiselle estolle
Kun käyttöveden estoa käytetään, se voidaan kytkeä etuluukun takana olevaan tulokorttin (AA3) liittimeen X6.
Tähän asti luetun ymmärtäminen on helppoa)
Käyttövesi kytketään pois kytkemällä potentiaalivapaa kosketin toiminto tuloon, joka valitaan valikosta 5.4, ks sivu 52.
Valikko 5.4 - pehmeät lähdöt/tulot
Tässä voit valita mihin tulokortin (AA3) tuloon/lähtöön ulkoinen kosketintoiminto (sivu 27) kytketään.
Valinnaiset tulot liitinrimassa AUX 1-5 (AA3-X6:9-18) ja lähtö AA3-X7 tulokortissa.
Tässä kohtaa sitten putoaa kärryiltä - mihin se liittimestä X6 tuleva piuha kytketään ja pitää vielä jostain valikoista tehdä jotain ohjaustoimia???
Tuollaista tulee kun piirrosmerkkejä selitetään tekstimuodossa,ei niitä ymmärrä kuin Niben expertit..jos nekään ;)
Koetin tuosta tekstistä luonnostella kuvantapaista,ehkä tarkoitetaan kuvassa olevaa kytkentää eli riviliitin ryhmä X6 liittimet 9 ja 10 jompilla yhteen ja ohjelmaan lisäyksen esto AUX1 riville.
Tuo kuva on oletus,jos jollain on varmaa tietoa niin saa korjata. ;)
-
Kiitokset Matiakselle selventävästä kuvasta :)
Ohessa liitteinä myös viimeisin USBi ja vastaavaa TESTOn seurantaa varaajan toiminnasta.
Jos mitään ihmeitä ei tapahdu niin sitten palataan astialle ensivuonna.
-
Luultavan puulämmityksen jälkeen Nibe otti hyvin "kiinni" ja legionellan jälkeen pieni paussi, kun ei saanutkaan käyttää vastusta.
-
Mitenkä systemi on pelannut joulun ja uuden vuoden aikana?
BT25 siirrettiin 30.11.2024 varaajasta varaajalle tulevaan putkeen eli joulukuu oli kokonaan uudella kytkennällä.
Oliko vaikutusta COP:iin?
ATS
-
Hyvää alkanutta vuotta
Pientä kertausta menneeseen.
Joukuussa laitoin keskustelujen jälkeen legionellahäädön tapahtuvaksi max 90 vrk:n välein (seuraava olisi siis tapahtunut joskus maaliskuussa).
Liiteistä voi katsoa mitä sitten tapahtui.
Sitten rohkaistuin ja leikin Matiaksen - kiitokset hänelle - ohjeitten mukaisesti elekrtoniikka-asentajaa.
Tein AUXiin ohjeitten mukaisen kytkentälenkin ja "Pehmeisiin lähtöihin" vastaavasti toiminnoksi "Estä lämmitys".
Ja estihän se - kompura sammui välittömästi.
Kun sitten hätäpäissäni selasin alasvetoskrollia eteenpäin niin sieltähän löytyi myös ohjaus "Estä lämminkäyttövesi".
Ei muuta kuin uusi valinta niin kompurä pärähti välittömästi takas käyntiin ja on toiminut siitä lähtien ilman isompia moitteita.
Ei ole nyt kahteen viikkoon yrittänyt enää häädellä legionellaa eikä lämmittää Lkv:tä.
Eli toimii nyt vain lämmittäen varaajaa ja noudattaa asetettua käyrää.
Käyttökatkosten - puulämmitysten tai muuten vaan lyhyempien kalliiden pörssisähköhetkien - jälkeen jumppaa ja heiluu tunnista kahteen ja tasaantuu sitten varsin tasaiselle käynnille. Jätän sen ulkoisen menoanturin nyt pysyvästi siihen varaajaa lataavaan menoyhteeseen. Meno on paljon tasaisempaa kuin silloin kun anturi oli varaajassa.
Joulukuun COP oli n. 2,17 (alkukuusta oli vielä oman näyttönsä mukaan tuottanut Lkv:tä 25 kWh:n edestä) joka oli vuoden huonoin kuukausikohtainen COP.
Koko vuoden SCOP:ksi muodostui 2,8.
Nyt en puutu asetuksiin - kun lisäsähkö ja nuo legionellahäädöt on saatu poistettua - hetkeen vaan seuraan tilannetta ja kalliin sähkön sattuessa pannaan puuta palamaan.
-
Eli toimii nyt vain lämmittäen varaajaa ja noudattaa asetettua käyrää.
Käyttökatkosten - puulämmitysten tai muuten vaan lyhyempien kalliiden pörssisähköhetkien - jälkeen jumppaa ja heiluu tunnista kahteen ja tasaantuu sitten varsin tasaiselle käynnille. Jätän sen ulkoisen menoanturin nyt pysyvästi siihen varaajaa lataavaan menoyhteeseen. Meno on paljon tasaisempaa kuin silloin kun anturi oli varaajassa.
Hyvä että meno on rauhoittunut
Joulukuun COP oli n. 2,17 (alkukuusta oli vielä oman näyttönsä mukaan tuottanut Lkv:tä 25 kWh:n edestä) joka oli vuoden huonoin kuukausikohtainen COP.
Koko vuoden SCOP:ksi muodostui 2,8.
COP on luvattoman huono, johtuukohan se vain näistä kuumista käyntiolosuhteista?
Onko tuo COP-lukema Niben laskema vai lasketko sen itse?
Jos lasket itse, niin miten?
ATS
-
Nibe itse kertoo kokonaislämmöntuoton (ml sisäinen lisäys - joka siis tapauksessani on estetty) ja MLP:n syötössä on erillinen alamittari joka kertoon MLP:n kuluttaman sähkön.
COP:n kaavahan on sitten helppo: Maalämpöpumpusta saatava lämmitysteho (kW) / maalämpöpumpun kuluttama sähköteho (kW) = COP
-
Katsoin vanhan F1145-12 teknisistä tiedoista 0C keruunesteellä:
COP on 4,8 kun tehdään 35C vettä ja
COP on 2,7 kun tehdään 60C vettä.
Ei ole sama kone, mutta inverttereistä en ole nähnyt (minulle) selkeitä dokumentteja.
Suurusluokka varmaan on samanlainen.
-
Moikat
Tammikuu - ei enää yllätyksiä, vakaata toimintaa.
Käyttökatkoja seuraavasti:
- 5 vrk puulämmitystä
- parina päivänä muutamien tuntien käyttökatkot ilman puuta (varaajaa purkamalla) lyhyinä kalliin sähkön hetkinä.
Tammikuun COP tasan 3.
Ei enää älyttömiä olemattoman Lkv:n / legionellan lämmityksiä ja vakaata käyntiä invertterillä (on-off "katkokävely" pois) kun ulkoinen menoanturi siirrettiin varaajan yläosasta sitä lataavaan putkiyhteeseen.
Kiitokset pääosin asiallisista ja hyvistä neuvoista, erityisesti parille joiden kommentit tuolta keskusteluketjusta erottuu edukseen :).