Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: JariR80 - 23.01.25 - klo:20:31
-
Kohde on -56 rakennettu okt Uudellamaalla, vähän rintamamiestalotyyppinen rakennus, jota on hieman saneerattu sisältä. Lämmitettävää tilaa on kolmessa kerroksessa, puolikorkea kellari pattereilla n. 40 m2 + kph, keskikerros n. 70 m2 puolet pattereilla ja puolet lattialämmityksellä ja ullakkokerros n. 32 m2 lattialämmityksellä.
Pumppu on Jämä RST Inverter 6kw, joka siis ainakin ohjausjärjestelmänsä puolesta muistuttaa Nibeä + erillinen 280l lämminvesivaraaja ja Jämä buffer 100 puskurivaraaja. Taloa on alunperin lämmitetty koksilla, josta myöhemmin 90-luvulla siirrytty öljylämmitykselle ja nyt siis muutettu maalämmölle. Kaksoiskattila jätetty toimivana varajärjestelmänä rinnalle shunttiohjattuna lisälämmityksenä. Maalämpölaitteisto on nyt asetuksissa siten, että ensisijainen lisäenergia tehdään kuitenkin sähkövastuksilla, mutta mikäli öljypoltin käynnistetään ja kattila lämmitetään, otetaan lämpö ensisijaisesti automaattisesti kattilasta, jolloin mlp ajaa itsensä hiljalleen sammuksiin.
Lattialämmityspiirille on oma kiertovesipumppu ja piiri on shuntin takana, kv-pumppu nopeudella I. Patteripuolelle on oma kv-pumppu, joka toimii alimmalla suhteellisella käyrällä, kaikki patterit pl. kylpyhuoneen patteri ovat termostaateilla, kph patteri kiertää kokoajan.
Lämpimän käyttöveden tarve meillä on hyvin pientä ja sen lämmitys on ajastusohjelmien avulla pyritty asettamaan tapahtuvaksi yöaikaan koska pörssisähkö. Hintaohjaus on käytössä pumpulta vain talon lämmityksen puolella ja vaikutusaste on minimissä eli "1"... ajatuksena lähinnä se, ettei mitään "älytöntä" alettaisi tekemään juuri kalleimmalla tunnilla. Kovin ihmeitä keinoja varata lämpöä tässä ei ole.
Probleemana hieman on ollut asteminuuttien sukeltaminen käyttöveden teon aikana, jolloin hyvin herkästi saavutetaan lisäenergialle asetettu asteminuuttiraja. Lisäenergian käytön laukeamista olen koittanut suitsia ulkolämpötilarajalla ja nyt edellytys lisäenergialle täyttyy jos ulkolämpötila on keskimäärin alle -5 astetta viimeiseltä 24h. En ole varma paljonko lämpötilarajaa arvaa laskea alemmas, mutta asteminuuttien syöksyminen käyttövesijakson aikana tuntuu oudolta, kun sisälämpötilassa tapahtumaa tuskin edes havaitsee.
Laitan oheen lokia noin viikon ajalta, jota olen tikulle kerryttänyt. Lokin ajanjaksolle ajoittuu lisäenergian asteminuuttirajan muutos -550 -> -400 21.1. iltapäivällä ja 20.1. päivällä tehtiin kattilan säännöllinen koelämmitys.
-
Silmäilin lokeja mainion logintutkijan avulla (löytyy foorumilta tiedonkeruu osasta).
Kone näyttää käyvän normaalisti (kuva).
Mitkä on nyt asteminuuttiasetukset?
Havainto:
Isohkon käyttövesivaraajan lämmittäminen (42C-> 48C) näyttää ottavan 2-3 lämmityskertaa (á 22min).
Jos käynnistymisrajaa nostaa esim. 45C, niin Jämältä ei kuluisi niin pitkään KV lämmityksessä?
-
Kokeile estää vastukset tai laske niiden käyttöönottolämpötilaa reilusti, jos asukkaiden omien tuntemusten mukaan niitä ei kaivata.
Ihan normaalia, että asteminuutit romahtaa käyttövesijakson aikana, romahtamisen nopeus riippuu tietenkin lämpökäyrästä ja ulkolämmöstä.
-
Asteminuuttiasetukset ovat tällä hetkellä seuraavat:
Käynnistä kompressori: -60gm
Käynnistysero lisälämpö: -400gm
Lisälämm. portaiden ero: 100gm
(Tuo "Käynnistysero lisälämpö" tuli laskettua lokijakson aikana 21.1.2025 -550gm --> -400gm)
Käyttövesiasetukset on minulla tilassa "Säästö", mutta ajastettuna olemaan tilassa "Normaali" yöaikaan klo 03:00-07:45. Veden lämpötila-asetukset ovat profiilien oletusasetuksissa. Ajatuksena ajastuksissa se, että pääasiassa käyttövedenlämmitys tapahtuisi edullisimmilla hetkillä, mutta kyllähän se säästö-tilassakin sitä sitten lämmittää jos menekkiä on sattunutkin olemaan.
Käyttöpriorisointi on asetuksessa 20/20.
Vertasin tosiaan Jankin lokeja (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=12564.0) ja trendeissä näkyy kyllä selkeä ero "l-jako nopeus EP14" käyttäytymisessä.
Ehkä uskallan tuota lisälämmön ulkolämpötilarajaa vielä tuosta -5 astetta (24h) laskea. Ollut vaan kunnon pakkaset vähän vähissä ja ensimmäistä talvea tämän kanssa harjoittelen tässä. Mökissä on kyllä tarennut ja lämpötila lokitusten perusteella pysynyt huoneissa tasaisena.
-
Asteminuuttiasetukset ovat tällä hetkellä seuraavat:
Käynnistä kompressori: -60gm
Käynnistysero lisälämpö: -400gm
Lisälämm. portaiden ero: 100gm
(Tuo "Käynnistysero lisälämpö" tuli laskettua lokijakson aikana 21.1.2025 -550gm --> -400gm)
Käyttövesiasetukset on minulla tilassa "Säästö", mutta ajastettuna olemaan tilassa "Normaali" yöaikaan klo 03:00-07:45. Veden lämpötila-asetukset ovat profiilien oletusasetuksissa. Ajatuksena ajastuksissa se, että pääasiassa käyttövedenlämmitys tapahtuisi edullisimmilla hetkillä, mutta kyllähän se säästö-tilassakin sitä sitten lämmittää jos menekkiä on sattunutkin olemaan.
Käyttöpriorisointi on asetuksessa 20/20.
Vertasin tosiaan Jankin lokeja (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=12564.0) ja trendeissä näkyy kyllä selkeä ero "l-jako nopeus EP14" käyttäytymisessä.
Ehkä uskallan tuota lisälämmön ulkolämpötilarajaa vielä tuosta -5 astetta (24h) laskea. Ollut vaan kunnon pakkaset vähän vähissä ja ensimmäistä talvea tämän kanssa harjoittelen tässä. Mökissä on kyllä tarennut ja lämpötila lokitusten perusteella pysynyt huoneissa tasaisena.
Katsoin muutaman lokin alusta, niin KV + Lämmitys jaksot olivat minuuteissa:
22
22+38+22+37+15
22+38+22
22+38+22
Eli ei täsmää käyttöpriorisointiin.
En tunne tarkkaan invertterin säätöä/sielunelämää (toki muutamaa lokia katsellut), mutta em. asteminuuttiasetuksilla pitäisi "tavoiteasteminuutti-arvo" olla isompi.
-
Katsoin muutaman lokin alusta, niin KV + Lämmitys jaksot olivat minuuteissa:
22
22+38+22+37+15
22+38+22
22+38+22
Eli ei täsmää käyttöpriorisointiin.
En tunne tarkkaan invertterin säätöä/sielunelämää (toki muutamaa lokia katsellut), mutta em. asteminuuttiasetuksilla pitäisi "tavoiteasteminuutti-arvo" olla isompi.
Totta joo tuo käyttöpriorisointi, se oli 40/20 lokin alkuvaiheilla, mutta 21.1. klo 20 aikaan muutin sen muutoslokin mukaan 20/20, tämä muutos jäi mainitsematta tosiaan.
"tavoiteasteminuutti-arvo" onkin varmaan hankalammin säädettävissä, jossain kohtaa tosin olin havaitsevinani, että kun Smart Price Adaption on kokonaan pois päältä, niin asteminuutit pysyttelisivät lämmityskäytön aikana vähemmän miinuksella.
-
Kone näyttää pääsääntöisesti käyvän hyvin
Kuinka tasaussäiliö on kytketty?
2-, 3- vai 4-putkikytkentä?
Missä sijaitsee BT25 anturi?
Probleemana hieman on ollut asteminuuttien sukeltaminen käyttöveden teon aikana, jolloin hyvin herkästi saavutetaan lisäenergialle asetettu asteminuuttiraja.
Kun BT25 on käytössa niin asteminuutit lasketaan BT25 ja laskettu meno erotuksesta.
Koska tasaussäiliö on vain 100 litraa niin sillä ei ole paljoakaan varauskykyä
Tästä johtuen KV-jaksolla BT25 laskee muutamassa minuutissa lämmönjaon paluulämpötilaan ja on huomattavasti alle lasketun menon
Ja asteminuutit laskee hyvää vauhtia.
Jos BT25 mittausta ei ole, niin asteminuutit lasketaan BT2 ja laskettu meno erotuksesta ja vielä siten että KV-jakson ajaksi laskenta keskeytetään
Tästä syystä asteminuutit eivät romahda KV-jakson aikana.
Huijataan asteminuuttilaskentaa
Siirrä BT25 anturi tasausäiliölle menevään putkeen
Nyt KV-jakson aikana on putkessa seisova BT2 lämpöinen vesi ja estää asteminuuttien romahtamisen
Vielä jos putki on hyvin eristetty niin lämpötila ei juurikaan ehdi laskea KV-jakson aikana.
Kokeile tätä niin sittenhän nähdään että toimiiko se.
ATS
-
Mulla jatkuvalla käynnillä kun ulkona sen verran jo pakkasta että lämmitys oli viikko/kuukausikaupalla jatkuvasti päällä, ennen kuin oli mitään pörssisähköohjauksia, asteminuutit heilui kompuran starttirajan molemmin puolin ehkä +-20 rajoissa.
En ole varma, vaikuttaako sitten jos starttiraja on liian pieni. Niben tuesta sain vähän aikaa sitten tiedon, että nykyisin suositellaan starttirajaksi -120, riippumatta onko lattia- vai patterilämmitys kyseessä.
Smart price Adaption muuttaa lämmityskäyrän tavoitelämpötilaa sähkön hinnan mukaan, eli kun kallista lämpötilaa lasketaan ja halvalla nostetaan. Keskiarvohinnalla lämmityskäyrä normaali. Vaikutusasteella sitten ohjataan kuinka agressiivisesti lämmityskäyrän lämpöjä muutetaan. Ja tuohan vaikuttaa sitten suoraan myös asteminuutteihin, eli halvalla hinnalla asteminuutit saattavat laskea rajusti -> kompura alkaa kunnolla hommiin. Kalliilla tunneilla taas asteminuutit lähenee nopeasti kohti nollaa -> kompura alkaa himmailla. Miedoimmalla vaikutusasteella tuskin on asteminuutteihin kovin dramaattista vaikutusta, ihan kalleimpia hintapiikkejä lukuunottamatta jos silloinkaan.
-
Kone näyttää pääsääntöisesti käyvän hyvin
Kuinka tasaussäiliö on kytketty?
2-, 3- vai 4-putkikytkentä?
Missä sijaitsee BT25 anturi?Kun BT25 on käytössa niin asteminuutit lasketaan BT25 ja laskettu meno erotuksesta.
Koska tasaussäiliö on vain 100 litraa niin sillä ei ole paljoakaan varauskykyä
Tästä johtuen KV-jaksolla BT25 laskee muutamassa minuutissa lämmönjaon paluulämpötilaan ja on huomattavasti alle lasketun menon
Ja asteminuutit laskee hyvää vauhtia.
Jos BT25 mittausta ei ole, niin asteminuutit lasketaan BT2 ja laskettu meno erotuksesta ja vielä siten että KV-jakson ajaksi laskenta keskeytetään
Tästä syystä asteminuutit eivät romahda KV-jakson aikana.
Huijataan asteminuuttilaskentaa
Siirrä BT25 anturi tasausäiliölle menevään putkeen
Nyt KV-jakson aikana on putkessa seisova BT2 lämpöinen vesi ja estää asteminuuttien romahtamisen
Vielä jos putki on hyvin eristetty niin lämpötila ei juurikaan ehdi laskea KV-jakson aikana.
Kokeile tätä niin sittenhän nähdään että toimiiko se.
ATS
Puskurivaraajalla on 4-putkikytkentä.
BT25 on kytketty puskurivaraajalta patteriverkkoon lähtevään putkeen, mutta ei välittömästi puskurin yhteyteen, vaan matkallisesti ehkä n. metrin päähän ja välillä on shuntti kaksoiskattilan päällä, jonka jälkeen välittömästi BT25 kiinni vaurautaputken kyljessä. Anturin eristystä on kohenneltu piitahnojen, eristeteippien ja folioiden kanssa. BT25 siirtäminen puskurille tulevaan putkeen on käynyt mielessä, mutta jos mlp:n halutaan ajavan itsensä alas kun kattilasta olisi pukkaamassa lämpöä, niin sen toiminnon huijaus taitaa hiekottaa. Toisaalta BT25 siirtäminen tässä minulla on hieman isompi töinen, koska puskurivaraajan ja BT25 välissä on seinä. Lämpöpumpulta puskurille ja puskurilta lämmitysverkkoon meneviä putkia ei kyllä ole mitenkään eristetty, joten jotain jäähtymistä voinee tapahtua.
Joutaisi olla optiona valittavissa tuo, keskeytetäänkö asteminuuttien laskenta käyttöveden teon ajaksi vai ei. Ehkä tuo lisäenergian ulkolämpötilarajan pudotus vaan entisestään on se ratkaisu. Toki KV-jakson jälkeen kone käy korkeammalla taajuudella kuroessaan noita laskemiaan asteminuutteja kiinni, mutta jos sen saa ajoittumaan yöajalle tekemällä käyttövettä yöaikaan, niin sen vaikutusta sähkölaskuun voi minimoida näin.
-
Voit koittaa muuttaa myös prioriteettiasetuksia niin, että kv-jakson jälkeen lämmitysaika olisi pidempi (olikos se nyt 20/20?), jolloin asteminuutteja kurotaan enemmän kiinni. Eli kokeilee vaikka käyttövedelle 20 ja lämmitykselle 40 (tai pidempikin, riippuen miten käyttövesi riittää).
-
Käyttöpriorisointi oli tuon laittamani lokijakson alussa lämmitys 40 / kv 20, mutta vaihdoin tuota keskivaiheilla 20/20 jakoon. Asteminuuttien käyttäytymisessä en mitään suurensuurta muutosta tuolla havainnut. Mieli tekisi pienentää kaistaa käyttövedeltä edelleen, esim olisiko priorisointi 45/15 sitten parempi ja ehtiiköhän tuo käyttövesi 15 minuutissa lämmetä mihinkään. Sinänsä jos käyttövettä aletaan tekemään klo 03, niin ehtii siinä jokunen jakso käyttövettä tulla ennenkuin kuuden jälkeen menee suihkuun, mutta liekö minulla asteminuutit sitten vielä montussa kun klo 08 alkaa tyypillisesti aamupäivän hintapiikki jo näkymään.
-
Yksi vaihtoehto olisi tuo prioriteetti muuttaa vaikka kuten sanoit eli 45/15 sekä ohjelmoida käyttöveden luksus-tila päälle (tai kertakorotus, kumpi se nyt olikaan aseuksissa) aamuyöllä vaikka klo 4 alkaen ja päättyy klo 6 jolloin luultavasti halvimmat tunnit on päällä jo. Luksus-tila käyttää lopussa vastuksia, mutta se taitaa olla aika vähäistä kokonaisuudessa. Muistaakseni luksus-tila/kertakorotus ohittaa prioriteettiasetukset eli alkaa heti lämmittää käyttövettä.
Tuolleen saisit varaajan ladattua täyteen halvoilla tunneilla ja loppuvuorokausi mentäisiin lähinnä lämmityksen ehdoilla kun köyttövesi ei varmana ihan heti ehdi jäähtyä säästö-tilan strattirajaan asti.
-
Jollei ole mahdottoman iso työ niin kannattaisi kokeilla BT25 siirtoa puskurille tulevaan putkeen, niin sitten tietäisi että toimiiko se.
Jos se toimii, niin hanki toinen samanlainen anturi kuin BT12 ja vaihtokytkin.
Vaihtokytkimellä valitset tarpeen mukaan kumpi anturipaikka on käytössä.
ATS
Kone näyttää pääsääntöisesti käyvän hyvin
Yksi kauneusvirhe näyttäisi olevan.
Imukaasu BT17 värähtelee 2-4C n. 4min jaksoissa.
Taitaa olla Nibejen ominaisuus, koska olen tavannut niitä muutaman.
Paras on 12C 3min jaksoissa.
ATS
-
Totta joo tuo käyttöpriorisointi, se oli 40/20 lokin alkuvaiheilla, mutta 21.1. klo 20 aikaan muutin sen muutoslokin mukaan 20/20, tämä muutos jäi mainitsematta tosiaan.
"tavoiteasteminuutti-arvo" onkin varmaan hankalammin säädettävissä, jossain kohtaa tosin olin havaitsevinani, että kun Smart Price Adaption on kokonaan pois päältä, niin asteminuutit pysyttelisivät lämmityskäytön aikana vähemmän miinuksella.
Voitko ottaa SPA pois päältä joksikin aikaa (esim. puoli vuorokautta) ja seuraava puoli vuorokautta vielä lisäksi laittaa kompressorin käynnistä asteminuutit -120.
-
Voitko ottaa SPA pois päältä joksikin aikaa (esim. puoli vuorokautta) ja seuraava puoli vuorokautta vielä lisäksi laittaa kompressorin käynnistä asteminuutit -120.
Juu, otin SPA:n pois päältä kun sähkö ei juuri mitään maksakaan seuraavan vuorokauden aikana. Muistitikku on koneessa kiinni ja lokittamassa, mutta olen itse mökillä viikonlopun joten tarkemman tason tietoja saan ulos vasta myöhemmin. Sen verran on leutoa että uskaltanen tehdä asteminuuttimuutoksen huomenissa olematta paikalla, noinkohan kone mukauttaisi käyntinsä tuon asteminuuttialueen mukaisesti.
-
Jollei ole mahdottoman iso työ niin kannattaisi kokeilla BT25 siirtoa puskurille tulevaan putkeen, niin sitten tietäisi että toimiiko se.
Jos se toimii, niin hanki toinen samanlainen anturi kuin BT12 ja vaihtokytkin.
Vaihtokytkimellä valitset tarpeen mukaan kumpi anturipaikka on käytössä.
no tämä vaihtoehto on käynyt kyllä mielessä ajatustasolla itselläkin, saisikohan sellaisen vaihtokytkimen joka olisi etäohjattavissa ja jota voisi api:n kautta ohjata... ;) ...kattilan käynnistyksellä on nyt edellytykset etäohjaukseen, mutta varsinainen automaatio tähän odottaa vielä motivaatiota.
Yksi kauneusvirhe näyttäisi olevan.
Imukaasu BT17 värähtelee 2-4C n. 4min jaksoissa.
Taitaa olla Nibejen ominaisuus, koska olen tavannut niitä muutaman.
Paras on 12C 3min jaksoissa.
ATS
On sellaista osa-aluetta, että en osaa ottaa kantaa, mutta tulisiko olla huolissaan? Laitteisto on tosiaan aivan uusi ja hyvä keskusteluyhteys asentaneeseen tahoon, eli jos on jotain mitä tulisi korjata asennuksessa niin se varmastikin on hyvä tuoda esiin.
-
Oheisessa kuvassa Excelin piirtämiä käppyröitä.
Imukaasun käyttäytyminen poikkeaa muista.
Värähtely on todellista ei mittausvirhe koska keruulle menevässä BT11 ja kuumakaasussa BT14 on havaittavissa samalla taajuudella oleva värähtely mutta aivan pienenä.
Minä epäilisin paisuntaventtiiliä.
Näin pieni huojunta ei mielestäni ole vaarallista mutta kannattaahan siitä mainita asennusfirmalle
ATS
-
Oheisessa kuvassa Excelin piirtämiä käppyröitä.
Imukaasun käyttäytyminen poikkeaa muista.
Värähtely on todellista ei mittausvirhe koska keruulle menevässä BT11 ja kuumakaasussa BT14 on havaittavissa samalla taajuudella oleva värähtely mutta aivan pienenä.
Minä epäilisin paisuntaventtiiliä.
Näin pieni huojunta ei mielestäni ole vaarallista mutta kannattaahan siitä mainita asennusfirmalle
ATS
Pidetäänpä tämä mielessä ja kysäsen asentajataholta sopivassa kohtaa. Ilmeisesti ihan akuutista hommasta ei ole kuitenkaan kyse? Katsoin MyUplinkin karkeammista historialokeista, että vastaava heiluntaa kyllä on ollut oikeastaan aivan pumpun käyntihistorian alusta alkaen.
Käynnistysraja asteminuutit on nyt tänäaamuna pudotettu -120gm.
-
Juu, otin SPA:n pois päältä kun sähkö ei juuri mitään maksakaan seuraavan vuorokauden aikana. Muistitikku on koneessa kiinni ja lokittamassa, mutta olen itse mökillä viikonlopun joten tarkemman tason tietoja saan ulos vasta myöhemmin. Sen verran on leutoa että uskaltanen tehdä asteminuuttimuutoksen huomenissa olematta paikalla, noinkohan kone mukauttaisi käyntinsä tuon asteminuuttialueen mukaisesti.
Hienoa, on mielenkiintoista nähdä tulokset.
Jotta SPA voisi toimia, niin sen on varmaan tehtävä tilaa asteminuutti-tasossa pyynnin muutoksille.
Lokeistasi näkee pieniä hyppäyksellisiä pyynnin muutoksia tasatunnein (n. 0,5C).
Yleisesti (ei siis tähän tapaukseen liittyen):
Säätömahdollisuuksia ja intressejä/odotuksia on runsaasti, niin on haastavaa saada kaikki natsaamaan.
Sitä olen joskus miettinyt, että millä hertsimäärällä invertteri on tehokkain.
Esim. COP 20 / 50 / 100Hz.
Parempi tehdä lämpö kompressorilla kuin vastuksella.
Käynnistysraja asteminuutit on nyt tänäaamuna pudotettu -120gm.
Jos ulkolämpötila ei paljon vaihtele, niin voi olla ettei isoa muutosta havaita.
Oletushan on, että hertsejä muutetaan rivakammin kun "säätöikkuna" on pienempi.
-
Lokeistasi näkee pieniä hyppäyksellisiä pyynnin muutoksia tasatunnein (n. 0,5C).
Kas joo niinpä näkyy, MyUplink ei tahdo noin pieniä muutoksia näyttääkään, mutta minuuttitason lokissa nuo erottuu. Tuo on linjassa sen kanssa, että joulukuun alkupuolelta saakka SPA on ollut lämmityspuolella käytössä, mutta vaikutusaste asetettu minimiin "1"... Alkuun tuo oli muistaakseni vaikutusasteella "5" (oletus), mutta SPA:n toiminta isossa hinnanvaihtelussa ei ihan miellyttänyt, kun aamuyöstä huonelämpötilakin alkoi jo nousta ja sängystä sai nousta kuumissaan ja todeta pumpun hehkuttelevan vastuksia vielä lisänä. Tuolloin lisäenergian lämpötilarajana oli 0 astetta, mutta tämä sittemmin pudotettu -5:een. Kohteessa lämpöä ei kuitenkaan pystytä isosti mihinkään varaamaan. Tällainen toiminta myös näkyi heti sähkönkulutuksen isona hyppynä kun sää vähänkin kylmeni.
-
Vastusten käyttäminen säästökeinona ei taida tuottaa tulosta.
SPA asetuksissa voisi olla valinta "salli/estä vastusten käyttö".
-
Vastusten käyttäminen säästökeinona ei taida tuottaa tulosta.
SPA asetuksissa voisi olla valinta "salli/estä vastusten käyttö".
Joo, periaatteessa tuolla lisäenergian ulkolämpötilarajalla tuota kyllä saa vähän suitsittua. Tuo vastuskäyttö tuli muistaakseni tilanteessa, jossa yöllä sähkö oli tosi edullista, mutta sitten aamulla hinta moninkertaistui.
Ohessa on nyt uusin lokiotos n. 24.1. klo 15 - 26.1. klo 13. Tässä oli se SPA otettu pois käytöstä 24.1. n. klo 18 ja 25.1. klo 9 säädin käynnistyksen asteminuutit -60 --> -120. SPA:n poiston vaikutusta asteminuutteihin ei tuossa paljon taida huomata, mutta tuo käynnistysrajan muutos näkyy selvemmin.
Ynnäilyjeni mukaan sähköä pumppu on kuluttanut 25.1. vuorokauden aikana n. 17,5-18 kWh.
-
Joo, periaatteessa tuolla lisäenergian ulkolämpötilarajalla tuota kyllä saa vähän suitsittua. Tuo vastuskäyttö tuli muistaakseni tilanteessa, jossa yöllä sähkö oli tosi edullista, mutta sitten aamulla hinta moninkertaistui.
Ohessa on nyt uusin lokiotos n. 24.1. klo 15 - 26.1. klo 13. Tässä oli se SPA otettu pois käytöstä 24.1. n. klo 18 ja 25.1. klo 9 säädin käynnistyksen asteminuutit -60 --> -120. SPA:n poiston vaikutusta asteminuutteihin ei tuossa paljon taida huomata, mutta tuo käynnistysrajan muutos näkyy selvemmin.
Ynnäilyjeni mukaan sähköä pumppu on kuluttanut 25.1. vuorokauden aikana n. 17,5-18 kWh.
SPA muutosta ei käyristä huomaa.
Joo, käynnistysrajan muutos näkyy hyvin ja "stedy state" putosi 60AM kuten piti.
Toki putosi myös vastusten kytkentäraja samalla määrällä, eli ei suurta muutosta.
Käyttöveden lämmityksen jälkeinen kompressorin max hertsimäärä putosi 10, eli pieni muutos.
Nyt ei tajua miksi "stedy state" on -120AM + käynnistä kompressori (-120-60= -180 ja nyt -120-120= -240)?
Muissa tapauksissa se on ollut "käynnistä kompressori".
-
Itselle nämä käsitteet ovat vielä vähän hakusessa, onko "steady state" siis asteminuuttien taso jolla pumppu pyrkii pysyttelemään? Onko softaversioiden välillä tämän käyttäytymisessä tullut eroja vastaan tai vaikuttaako BT25 olemassaolo tuohon? Minulla pumpussa on ilmeisesti uusin saatavilla oleva versio softasta (v. 9699R5). Tasaisen oloisena nuo asteminuutit ovat minusta pysytelleet nyt viikonlopun ajan kun SPA on ollut pois käytöstä, taidan tuon kuitenkin nyt kytkeä takaisin käyttöön.
-
Itselle nämä käsitteet ovat vielä vähän hakusessa, onko "steady state" siis asteminuuttien taso jolla pumppu pyrkii pysyttelemään? Onko softaversioiden välillä tämän käyttäytymisessä tullut eroja vastaan tai vaikuttaako BT25 olemassaolo tuohon? Minulla pumpussa on ilmeisesti uusin saatavilla oleva versio softasta (v. 9699R5). Tasaisen oloisena nuo asteminuutit ovat minusta pysytelleet nyt viikonlopun ajan kun SPA on ollut pois käytöstä, taidan tuon kuitenkin nyt kytkeä takaisin käyttöön.
Ei hätää, täällä oppii ;). kaikki
Kyllä tarkoittaa. "Asteminuuttien tavoitetaso" voisi olla parempi ilmaisu.
Kannattaa palauttaa asetukset.
En tiedä että versioilla ja BT25 olisi tuohon vaikutusta.
Aiempana ketjussa on keinot joilla voit vaikuttaa KV jakson asteminuuttialenemaan (n. -200/kerta).
Täällä on osatehokone, niin pakkasjaksoilla se käyttää vastusta silloin tällöin. Kokonaisuuden kannalta sillä ei kuitenkaan ole isoa merkitystä. Nibe kuluttaa keskiarvovuonna ~8500kWh ja vastusta 100-200kWh.
-
Palautin käynnistyrajan asteminuutit -120:stä takaisin -60. Ajatuksena se, jos tällä tavoin asteminuuttien tavoitetaso pidetään vähän ylempänä, niin jospa ne ei niin syvään sukeltaisi käyttöveden teon aikanakaan.
Voipi olla, että käyttöpriorisointi 40/20 sopii minulle paremmin. Käyttöpriorisoinnilla 45/15 käyttövesi ei paljon lämpeä tuossa vartissa ja perättäisiä tekojaksoja tarvitaan useampia. Lisäksi tässä voi olla että tulee usein tilanne, jossa esim kolmannella kv.jaksolla mennään jo yli käyttövesiprofiilin käynnistysrajan, mutta ei kuitenkaan saavuteta milloinkaan pysäytysrajaa.
BT25 anturia en nyt lähtenyt siirtämään pumpun ja puskurin väliseen putkeen, mutta teimme muksun kanssa pienen simulaation, jossa teippasimme yleismittarin lämpötila-anturin pumpulta puskurille menevään putkeen ja muutimme käyttövesiprofiilin hetkellisesti Säästö --> Normaali, jolloin saimme käyttöveden teon alkamaan. Luettiin antureilta ja yleismittarista arvot per minuutti käyttövesijaksolla ja lisänä vielä otettiin vertailuksi lämpökameran palauttama lämpötila pumpun ja puskurin välisen putken pinnalta. Oheinen kuva näyttää että jäähtyminen tuossa putkessa olisi kyllä vähäisempää kuin mitä BT25:ssä tapahtuu. Varmaan tuo asteminuuttien putoamiseen vaikuttaisi kyllä vähentävästi, mutta muita vaikutuksia tästä on vaikea kyllä tarkkaan arvioida. Kuvassa vaaka-akselilla minuutit 0-16 vaikka excel haluaa ne veivata 1-17, lämpökamera näyttää systemaattisesti vähemmän kuin yleismittari ja yleismittarin tarkkuus on vähän sinne päin.
-
Ei ole mitään väliä tuolla kompuran starttirajalla siinä asteminuuttien sukelluksessa, koska vastusten mukaantuloviive pysyy täysin samana oli kompuran startti -60 tai -120. Jos vastusten mukaantuloasetus on 400 asteminuuttia, niin yllämainituilla starttirajoilla vastukset tulee mukaan -460 tai -520 asteminuutin kohdalla.
Pitäisin tuon -120 kompuran starttirajana Niben ohjeistuksen mukaan, jos se ei vaikuta sisälämpötilaa huojuttavasti. Voit suurentaa vastusten mukaantuloarvoa, jolloin asteminuutit saa sukeltaa "syvemmälle" ennen kuin vastukset tulee mukaan peliin. Käppyröistä voi haarukoida, kuinka alas asteminuutit yleensä vajoaa ja sen mukaan asettaa sen arvon vaikkapa 400 -> 600 tai suuremmaksikin.
Tuon arvon suurentaminen aiheuttaa sitten myös sen, että kompura antaa asteminuuttien tippua aiempaa alemmas ennen kuin alkaa tuottamaan isommalla teholla lämpöä, eli säätö hidastuu. Vastaavasti pienempi arvo pakottaa kompuran töihin aiempaa nopeammin. Itse pidän pörssiohjauksen kanssa arvona 320 koska se nopeuttaa kompuran toimintaa kun halpa tunti napsahtaa päälle jolloin aletaan lämmittämään nopeammin ja tehokkaammin kuin vakioasetuksella.
-
Oheinen kuva näyttää että jäähtyminen tuossa putkessa olisi kyllä vähäisempää kuin mitä BT25:ssä tapahtuu. Varmaan tuo asteminuuttien putoamiseen vaikuttaisi kyllä vähentävästi, mutta muita vaikutuksia tästä on vaikea kyllä tarkkaan arvioida.
Kopioin tuon edellisen taulukon Exceliin ja laskin mitenkä asteminuutit käyttäytyisi
- Kun asteminuutit lasketaan BT25 suhteen
- Kun asteminuutit lasketaan yleismittarin lukeman suhteen
Sain että
- Laskettuna BT25 suhteen putoaa asteminuutit 60 astemin 16 min aikana
- Laskettuna yleismittarin mukaan putoaa asteminuutit 30 astemin 16 minuutin aikana
Jos BT25 mittaus olisi varaajaan menevässä putkessa putoaisi asteminuutit 16 min aikana puolet siitä mitä ne putoaa BT25 mittauksen ollessa nykyisessä paikassa.
Kannattaisi kokeilla BT25 siirtoa
Muita vaikutuksia tuskin on ehkä käyrää voi joutua hieman säätämään.
ATS
-
Kyllä tuolla BT25 siirrolla epäilemättä olisi vaikutusta. Jälkeenpäin Myuplinkista asteminuuttien käyttäytymistä tutkiessa huomasin, että tuon vartin käyttövedenteon jälkeen asteminuutit jatkoivat laskuaan vielä varmaan 30 minuuttia ennen kuin ennen kuin lasku taittui. Luultavasti pumpun ja puskurin välisestä putkesta mitattuna lasku olisi kyllä taittunut nopeammin. Ehkä kokeilen uusia "simulaation" jossain välissä ja jatkan mittausta piempään käyttövesijakson jälkeen.
Tuo BT25 siirto tai toisen sensorin asentaminen voisi olla mielenkiintoista kokeilla. Luulenpa että pysyvämmässä asennuksessa anturin vaihtokytkin automaattivaihdolla "kun kattilaa lämmitetään siirrytään nykyiseen mittauspisteeseen" olisi välttämätön --> Jos unohtaa kääntää manuaalisen vaihtokytkimen kun alkaa lämmittämään kattilaa, niin shuntti ottaisi kattilasta lämmintä kiertoon minkä ehtisi yrittäessään nostaa puskurin ja pumpun väliin asennetun BT25:n lukemaa ja silloin voisi jossain kohtaa lämmetä vähän liikaakin.
Muokkaus: Lisäsin kuvan Myuplinkista, jossa korostettuna tuo käyttöveden tekojakso
-
Tuo BT25 siirto tai toisen sensorin asentaminen voisi olla mielenkiintoista kokeilla.
Mitä siinä pähkäilet, kokeile siirtää BT25 varaajaan menevään putkeen, niin sitten näkee vaikutuksen.
ATS
-
Mitä siinä pähkäilet, kokeile siirtää BT25 varaajaan menevään putkeen, niin sitten näkee vaikutuksen.
ATS
:) Nojoo, pähkäilylle on pari syytä:
- BT25 siirto tässä minulla on muutakin kuin anturin irrotus ja kiinnitys viereiseen putkeen. Anturin saaminen varaajan menoputkeen edellyttäisi seinän läpi menoa ja mahdollisesti anturin johdon jatkamista.
- Toisaalta joutuisin purkamaan anturin nykyisen parannellun asennuksen, ellen sitten ostaisi kokonaan uutta anturia (n. 40€)
- Ehkä isoin syy pähkäilylle on kuitenkin kasvaneet ennakkoluulot tämän "huijauksen" sivuvaikutuksista. Puskurin menoputkessa anturi varmaan ei niin jäähtyisi ja toisaalta se myös lämpiäisi siinä nopeasti -> asteminuutit pysyttelisi varmaan kyllä korkeammalla tasolla. Mahtaisikohan tämä jo jossain tilanteessa aiheuttaa sitä, että pumppu jarruttelisi lämmöntuottoa jo suottakin, vaikka tarvetta voisi olla? Toisaalta riittäisikö shutatulle lattialämmityspiirille lämpöä senkään vertaa? Tämä voisi johtaa siihen, että joutuisin ajamaan "Lämmitysjärjestelmä 1":tä huomattavan korkealla käyrällä, mikä kyllä uskoakseni heikentäisi puolestaan systeemin hyötysuhdetta (nykyiset käyräasetukset ovat seuraavat: LJ1 (patterit): käyrä 4 hienosäätö +3 ja LJ2 (lattialämmitys): käyrä 3 hienosäätö +2).
- Kattila-asennuksen kanssa BT25 ei toimisi oikein ollessaan puskurin menoputkessa
Elättelen nyt hieman toiveita että lisäenergian ulkolämpötilarajaa laskemalla saisin sähkönkulutusta suitsittua, se on nyt asetettu -7 astetta / 24h ka. En tiedä kuinka alas uskallan sen asettaa, liittyykö liian alas asetettuun rajaan vaara että jäädytän jossain tilanteessa kaivon vai onko sen monitorointiin joku oma turvamekanismi?
Kulunut talvi ei ole ollut etelässä kummoinen järjestelmän testailuun pakkasten puuttuessa. Oma arvioini on että edellistalven kaltaiseen tammikuuhun verrattuna, tänävuonna saattaa jäädä yli 30% pienemmäksi energiankulutus.
Asiat kun menee pieleen, niin taustalla on hyvin usein toinen kahdesta tekijästä: "Ajattelin että..." tai "En ajatellut että... :-\
-
Ehkä kokeilen uusia "simulaation" jossain välissä ja jatkan mittausta piempään käyttövesijakson jälkeen.
Tee näin
Pidä loggaus kokeen aikana päällä
Ja katso Niben kello ja käsimittauksen minuutit jossain kohtaa jotta saa loggauksen ja käsimittaukset synkronoitua keskenään.
ATS
-
Tee näin
Pidä loggaus kokeen aikana päällä
Ja katso Niben kello ja käsimittauksen minuutit jossain kohtaa jotta saa loggauksen ja käsimittaukset synkronoitua keskenään.
ATS
Tätä voin kyllä kokeilla kun otollinen hetki kokeilulle tulee, eli olen paikalla suorittamassa mittausta, sähkön hinta on sellainen että raaskii vettä lämmittää ja vielä että Jämälle saadaan vedenlämmityksen tarve.
Sellainen tuli vielä mieleen, että jos järjestelmässä olisi huoneanturi, niin vaikuttaisiko sen palauttama lukema asteminuuttien laskentaan mitenkään? Tuntuisi vähän että on eri asia jäähtyykö kiertävä vesi jossain betonilaattaan valetussa varaavassa lattialämmityksessä, vai tällaisessa patterijärjestelmässä jossa oikein mihinkään ei saada lämpöä isosti varattua. Lattialämmityspuolikaan tässä ei isosti varaa, vaikka valtaosin putket onkin kyprokiin upotettu.
-
Tätä voin kyllä kokeilla kun otollinen hetki kokeilulle tulee, eli olen paikalla suorittamassa mittausta, sähkön hinta on sellainen että raaskii vettä lämmittää ja vielä että Jämälle saadaan vedenlämmityksen tarve.
Sellainen tuli vielä mieleen, että jos järjestelmässä olisi huoneanturi, niin vaikuttaisiko sen palauttama lukema asteminuuttien laskentaan mitenkään? Tuntuisi vähän että on eri asia jäähtyykö kiertävä vesi jossain betonilaattaan valetussa varaavassa lattialämmityksessä, vai tällaisessa patterijärjestelmässä jossa oikein mihinkään ei saada lämpöä isosti varattua. Lattialämmityspuolikaan tässä ei isosti varaa, vaikka valtaosin putket onkin kyprokiin upotettu.
Huoneanturi ei vaikuta MLPn toimintaan jos sitä ei ole aktivoitu siihen hommaan. Eli sitä voi käyttöö pelkästään sisälämmön tarkkailuun.
Jos sen aktivoi ohajukseksi, niin se toimii kuten SPA-pörssiohjauskin, eli säätää lämpökäyrää niin että sisälämpö huojuisi mahdollisimman vähän tavoitearvosta. Tuossakin on vaikutusasteasetus, eli mitä "kireämpi" vaikutusaste, sitä enemmän lämpökäyrää säädellään.
Mulla oli tuo ennen pörssisoppariaikaa käytössä lattialämmityksen kanssa ja toimi hyvin, kunhan lämpökäyrä, lämmityspiirien tasapainotus ja vaikutusaste olivat kohdillaan. Käytin tuota takan ja auringon lämmöntuoton kompensointiin. Piti poistaa käytöstä kun siirryin pörssisähköön jolloin lämpökäyrää säädettiin ja siihen tuli sähkön hinnan mukaan korotusta, eli huoneanturin kanssa säätö olisi ollut varmasti mielenkiintoinen nähtävä :)
-
Ehkäpä tähän ei vielä huoneanturia kannata siis hankkia... ei ole ihan otollinen hetki tänäänkään lämmitellä ylimääräisiä käyttövesiä näillä hinnoilla, eli testailut myöhempään.
Sen verran tässä Myuplinkin lokeista olen nyt huomaavinani, että BT2 vs BT25 ero ei ihan niin iso olisi enää kun vertaa vaikkapa joulukuun alkupuolen trendeihin. Kuvassa korostetulla kohtaa tein anturin kiinnityksen parantelua.
-
Elättelen nyt hieman toiveita että lisäenergian ulkolämpötilaraaa laskemalla saisin sähkönkulutusta suitsittua, se on nyt asetettu -7 astetta / 24h ka. En tiedä kuinka alas uskallan sen asettaa, liittyykö liian alas asetettuun rajaan vaara että jäädytän jossain tilanteessa kaivon vai onko sen monitorointiin joku oma turvamekanismi?
Kuinka paljon vastuskäyttöä on ollut kuluneen talven aikana?
On/off Nibeissä on turvaraja -8C kaivoon menevälle (BT11) ja käsittääkseni invertterit alkavat himmaamaan tehoja jo aikaisemmin.
Täällä on tiukimmilla pakkasilla mennyt kaivoon .6,4C. Silloin oli vastus avittamassa.
Lisäksi kylmäprosessin tehon lasku keventää kaivon kuormaa ja siirtää kuormaa vastuksille.
Tuollainen on tapahtunut kerran 12 vuoden aikana.
-
Vertasin asteminuutien laskua sinun ja minun koneen välillä.
Minun käyrä on viimeisestä legionellahäädöstä, joka kestää kaikkineen reilu 40 min. Sattumalta oli lämmitysvaihe menossa, joten lähtöasteminuutit oli samalla hehtaarilla kuin sinun.
Sinulta normaali yölämmitys (25.1) kahdessa vaiheessa.
Vaikka kohteissa on eroja ja suoraa yhtäläisyyttä ei voi vetää, niin ei nuo asteminuutit minusta jyrkästi romahda.
-
Kuinka paljon vastuskäyttöä on ollut kuluneen talven aikana?
Myuplinki näyttää seuraavaa:
3.3 lisäyksen tiedot
kokonaiskäyttöaika: 11 hrs
- josta käyttövesi: 1 hrs
Aikakerroin lisälämmönlähde: 11.0
mutta tosiaan lisäenergian ulkolämpötilarajaa on nyttemmin laskettu 0:sta (oletusarvo) -8 asteeseen (24h ka.) ja toistaiseksi näyttää energiankulutuksen osalta huomattavasti paremmalta tilanne. Asteminuuttiasetuksia on niinikään säädetty ja ne taitaa olla oletusasetuksissa nyt.
Ei ole ihan noin kylmänä käynyt liuokset, taitaa -2,5 astetta ollut alimmillaan kaivoon menevän lämpötila.
-
Kuinka pitkään kone on ollut käytössä?
-
Kuinka pitkään kone on ollut käytössä?
Lokakuu -24 alusta on harjoiteltu tämän kanssa.
Kyllä melkein luulen että minulla ne kaksi keskeistä juttua tässä systeemissä oli tuo BT25-anturin mahdollisesti puuttellinen kiinnitys ja sitten tuo lisäenergian ulkolämpötilarajan asetus, joka oli ollut 0:ssa asteessa. BT25 kun näytti alunalkuun systemaattisesti pienempää arvoa kuin mitä putken pinnalta sai ir-mittarillakin mitattua, minkä vuoksi näkisin että kone joutui tekemään aika paljon enempi töitä saadakseen tyydytettyä näennäisen lämmöntarpeen.
-
Kun sisälämpötila pysyy samana, niin BT25 kiinnityksen parantamisen pitäisi aiheuttaa käyrän muutoksen.
Jos hiukan oikaisee, niin Jämä on 4 kk aikana kuluttanut (0,6kW*24*30*4) = 1700kWh ja
lämmitykseen käyttänyt vastusta 10*6= 60kWh.
Eli hyvä saavutus.
-
Melko lähelle laskelma vastaa Jämän energialokia joka näyttäisi loka-tammikuu 1642kwh. Energialoki voi kyllä olla vähän optimistinen. :)
Järjestelmän patteripuolella (Lämmitysjärjestelmä 1) on kaikki patterit termostaateilla varustettu pl. kellarissa sijaitsevan kylpyhuoneen seinällä oleva patteri, joka kiertää käytännössä kokoajan. Kylpyhuoneen sisälämpötilaa en ole lokittanut, siellä BT25 kiinnityksen parantelu on voinut ehkä vaikuttaa. Kylpyhuoneessa tilannetta vähän hämärtänee myös se, että siellä on suorasähkö lattialämmitys lisänä, jonka kulutus on melko vakio 3-4kwh/vrk. Asuinkerroksissa lämpötilat on pysyneet tasaisina 21-23 lokituksen mukaan ja tuo lämpimin mittaus taisi tulla kun aurinko jo vähän lämmitti huushollia. Kellaritilassa on patterit myös mutta siellä termareilla pudotettu lämpötila n. 17 asteeseen. Lämpökäyräthän tässä etenkin patteripuolella on melko maltilliset minusta.
-
Tee näin
Pidä loggaus kokeen aikana päällä
Ja katso Niben kello ja käsimittauksen minuutit jossain kohtaa jotta saa loggauksen ja käsimittaukset synkronoitua keskenään.
ATS
Noniin, tuli sopiva tilaisuus ottaa "anturisimulointi" uusiksi tänään saunan lämpiämistä odotellessa... Ohessa viimepäivien lokit ja pakettiin liitetty mukaan Exceliin kirjatut BT2, BT25 ja yleismittarin anturi pumpulta puskuriin menevässä putkessa lukemat. Simulointijakso tapahtuis 7.2.2025 klo 20:50 eteenpäin ja 42 minuuttia kirjailin arvoja.
-
Tutkistelin BT25 anturin siirron vaikutusta asteminuutteihin kun anturi siirretään varaajalta lähtevästä putkesta varaajalle tulevaan putkeen.
- Laskettaessa asteminuutit BT25 mittauksen mukaan (Niben laskenta) KV-jakson ja sen jälkeen putoaa asteminuutit -200 -> -360 = 160 astemin
- Laskettaessa asteminuutit varaajalle tulevan putken mittauksen "Yleismittari" mukaan putoaa asteminuutit -200 -> -235 = 35 astemin
Laskettaessa asteminuutit tulevan putken lämpötilan "Yleismittari" mukaan putoaa asteminuutit 22% verrattuna romahdukseen kun asteminuutit lasketaan lähtevän putken lämpötilan BT25 mukaan.
ATS
-
...
Laskettaessa asteminuutit tulevan putken lämpötilan "Yleismittari" mukaan putoaa asteminuutit 22% verrattuna romahdukseen kun asteminuutit lasketaan lähtevän putken lämpötilan BT25 mukaan.
ATS
Eikös tämä vastaa suunnilleen samaa tilannetta, jossa ei ole BT25 mittausta ja asteminuutit lasketaan BT2 mukaan?
Lämmitysvelka talon kulutuksesta johtuen on toki silloinkin olemassa, vain eri muodossa.
-
Kiitokset mittausten analysoinnista!
Eikös tämä vastaa suunnilleen samaa tilannetta, jossa ei ole BT25 mittausta ja asteminuutit lasketaan BT2 mukaan?
Lämmitysvelka talon kulutuksesta johtuen on toki silloinkin olemassa, vain eri muodossa.
Mietin myös aiemmin, että BT25 siirron sijaan toimintaa voisi simuloida kokonaan ilman BT25:tä jolloin ilmeisesti pumppu laskee asteminuutit automaagisesti BT2 mukaan ja laskenta pysähtyy käyttöveden teon ajaksi? BT25 kuitenkin käytännössä tarvitaan nykyiseen sijaintiin niissä tilanteissa, kun kattilalla haluaa tuottaa tarvittavan lämmön.
-
Mikäli BT25:n ottaa pois käytöstä ja käynnistää kattilan, niin eikös Nibe aja itsensä alas myös BT2 mittauksen perusteella?
-
Mikäli BT25:n ottaa pois käytöstä ja käynnistää kattilan, niin eikös Nibe aja itsensä alas myös BT2 mittauksen perusteella?
Sanoisin että maalämpöpumpulle tuo kattilasta otettu lämmin ei tässä systeemissä oikein haluaisi enää päätyä. Ainakin nykyisellään jos laitan kattilan pääle ja kun on saavutettu yli 45 asteen lämpötila kattilassa, aletaan lämmityskiertoon ottamaan lämpöä kattilasta shuntin avulla ja tällöin puskurivaraajalta otettu mittaus on osoittanut puskurin jäähtyvän hiljalleen. Puskuri jatkaa jäähtymistään ja mlp pysähtyy asteminuuttien kohottua yli nollaan ja tällöin myös mlp kiertovesipumppu on pysähdyksissä, kun patteri- ja lattialämmityspiirejä pyöritetään niiden omilla kv-pumpuilla. Kun kattila sitten sammutetaan ja sen lämpötila laskee alle 45 astetta, alkaa asteminuutit vajoamaan kunnes saavutetaan mlp käynnistysraja ja pumppu lähtee käyntiin. Mikäli puskuri on tässä kohtaa jäähtynyt reilummin, joutuu mlp kyllä hieman eneemmän tekemään töitä että saadaan puskuri jälleen riittävän lämpimäksi.
-
Noilla toiminnallisilla vaatimuksilla BT25 paikka on looginen.