Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Muumi - 31.01.12 - klo:17:55
-
Moro
Kävin taas pitkästä aikaa pumpun luona ja tutkailin vähän lukuja mitä kone ilmoitti pyöriessään. Keruupiirin lämpötilat oli seuraavat: koneelle -1,7 ja koneelta -4,8. Kaivo on 2x120M ja kone on 1245-12. Lattiat on pysyny lämpimänä ja torpassa noin 21 lämmintä.
Minkälaisia piirinlämpötiloja muilla on?
-
Mulla F1145-10, kaivo 200m aktiivista, keruu pumpulle 10min käynnin jälkeen +1,5, paluu kaivolle -1,4.
Neljän tunnin käynnin lopussa +0,8 pumpulle ja -2 paluu kaivolle. Tänään katsottuja lukuja.
Ipe
-
Meillä 1145-12 kw käy 24/7 tulo - 1.7 ja maahan - 4.3 kaivot samaa luokkaa syvyyksiltään. Patteri talo.
-
Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.
-
Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.
Missäpäin asustelet ja asutteko jo talossa? Kaivon täytyy olla kuormitukseen nähden pahasti alimittainen jos tällaisena talvena ollaan noissa lukemissa. Onko mitoitettu energiatodistuksen mukaan?
-
Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.
Vähä huonolta vaikuttaa, sen mitä minä asiasta ymmärrän. Tässä on kuitenkin helmi-maaliskuu lusimatta.
Nyt jos on takka tms. lämmönlähde niin olis aika käyttää, ja antaa kaivon huilata.
Onkos siellä kaivossa vettä, ja kuinka paljon?
Ipe
-
Tai sitten täytyy pumpun säädöt olla pahasti pielessä. Uskomattomia lukuja tosiaan.
-
Meillä viimeyöltä 1245 12kW 210m kaivoa, 10min jälkeen +2,9 sisään -1,5 ulos, reilu tunnin käymisen jälkeen +0,9 sisään -2,8 ulos. Kaivo oli ennen täyttöä melkein tyhjä. Kone ollut nyt viikon käytössä.
-
Tai sitten täytyy pumpun säädöt olla pahasti pielessä. Uskomattomia lukuja tosiaan.
Sanoisin että kaivo on kuiva tai vesi ei vaihdu. Ei tuohon ole hirveästi tehtävissä pumpun säädöillä, muuta ku käyttää vastuksia.
Ipe
-
Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.
Missäpäin asustelet ja asutteko jo talossa? Kaivon täytyy olla kuormitukseen nähden pahasti alimittainen jos tällaisena talvena ollaan noissa lukemissa. Onko mitoitettu energiatodistuksen mukaan?
Vaasassa ollaan ja talossa jo sisällä. Kaivon syvyys on linjassa saatujen tarjousten perusteella, jotka tehtiin energiatodistuksen mukaan. 2010 vuoden määräykset käytössä. Pumppu oli tehdasasetuksilla ihan viimeviikkoihin asti ja nyt olen vähän asteminuutteja haeskellut ja lämmityskäyrää jyrkentänyt kun lämpö on vähän laskenut kovemmilla pakkasilla.
Marraskuun sähkönkulutus oli 1100kWh ja joulukuussa meni 1300kWh. Siinä käyttö ja lämmitys. Käytön osuus ei ole suuri kun vasta joulukuun puolessa välissä muutettiin. Eikö tuollaisesta reijästä kuitenkin tuon verran luulisi kestää ottaa lämpöä?
Kaivoa tyhjättiin pumpulla vuorokausi porauksen jälkeen ja vedenpinta ei silmillä havaittavasti laskenut. Poraus loppui tuohon syvyyteen, kun vastapaine hävisi ilmeisesti suuremman vesisuonen tms. takia. Vettä on n. 182m
Saisin lämmitettävästä alasta noin sata neliötä pois pienemmälle lämmölle säätämällä käsin jakotukkeja. Termostaatteja ei ole ja virtaus täysin auki. Voisikohan se olla riittävä ensiapu?
-
Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.
Missäpäin asustelet ja asutteko jo talossa? Kaivon täytyy olla kuormitukseen nähden pahasti alimittainen jos tällaisena talvena ollaan noissa lukemissa. Onko mitoitettu energiatodistuksen mukaan?
Vaasassa ollaan ja talossa jo sisällä. Kaivon syvyys on linjassa saatujen tarjousten perusteella, jotka tehtiin energiatodistuksen mukaan. 2010 vuoden määräykset käytössä. Pumppu oli tehdasasetuksilla ihan viimeviikkoihin asti ja nyt olen vähän asteminuutteja haeskellut ja lämmityskäyrää jyrkentänyt kun lämpö on vähän laskenut kovemmilla pakkasilla.
Marraskuun sähkönkulutus oli 1100kWh ja joulukuussa meni 1300kWh. Siinä käyttö ja lämmitys. Käytön osuus ei ole suuri kun vasta joulukuun puolessa välissä muutettiin. Eikö tuollaisesta reijästä kuitenkin tuon verran luulisi kestää ottaa lämpöä?
Kaivoa tyhjättiin pumpulla vuorokausi porauksen jälkeen ja vedenpinta ei silmillä havaittavasti laskenut. Poraus loppui tuohon syvyyteen, kun vastapaine hävisi ilmeisesti suuremman vesisuonen tms. takia. Vettä on n. 182m
Saisin lämmitettävästä alasta noin sata neliötä pois pienemmälle lämmölle säätämällä käsin jakotukkeja. Termostaatteja ei ole ja virtaus täysin auki. Voisikohan se olla riittävä ensiapu?
Hmm.. Jos vettä on pumppattu pihalle ja pinta ei juuri laskenut niin sanoisin että se vesi kyllä vaihtuu siellä kaivossa.
Jos lattivaluja on kuivattu tuolla pumpulla, niin se kyllä vie rutkasti energiaa verrattuna kuiviin lattioihin. Muuta ei mulla tuu mieleen.
Mikähän tuossa voisi olla... Nyt saa viisaammat ottaa kantaa.
Ipe
-
Hmm.. Jos vettä on pumppattu pihalle ja pinta ei juuri laskenut niin sanoisin että se vesi kyllä vaihtuu siellä kaivossa.
Jos lattivaluja on kuivattu tuolla pumpulla, niin se kyllä vie rutkasti energiaa verrattuna kuiviin lattioihin. Muuta ei mulla tuu mieleen.
Mikähän tuossa voisi olla... Nyt saa viisaammat ottaa kantaa.
Ipe
Lattiavalu sai kuivaa itsekseen.
Olen tosiaan ihan aloittelija näissä MLP-asioissa eli sanokaa jos jotain oleellista tietoa puuttuu.
-
Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.
Moi
Mulla on nyt tulo -1,9 ja meno -4,6 astetta.
Avaa huoltovalikko ja laita lisää vauhtia maalämpö nesteen kiertoon.
Esim 80%, mulla meni viime vuonna vikatilaan kun meni liian kylmäksi, muutetiin taloon ja nostin lämpöjä sisällä, alko pakkaset sen jälkeen pelittänyt vaikka käyny todella kylmänä tuo kaivo. Luulin että loppuu teho, mutta kyllä se äkkiä elpyy siitä.
Talo on 159neliöö ja autotalli 40neliöö. Keski-suomi. Kaikki sähkö vuosikulutus 2011 11338kwh. Nibe F1245/8.
-
Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.
Vaasassa ollaan ja talossa jo sisällä. Kaivon syvyys on linjassa saatujen tarjousten perusteella, jotka tehtiin energiatodistuksen mukaan.
Marraskuun sähkönkulutus oli 1100kWh ja joulukuussa meni 1300kWh. Siinä käyttö ja lämmitys. Käytön osuus ei ole suuri kun vasta joulukuun puolessa välissä muutettiin. Eikö tuollaisesta reijästä kuitenkin tuon verran luulisi kestää ottaa lämpöä?
Kaivoa tyhjättiin pumpulla vuorokausi porauksen jälkeen ja vedenpinta ei silmillä havaittavasti laskenut. Poraus loppui tuohon syvyyteen, kun vastapaine hävisi ilmeisesti suuremman vesisuonen tms. takia. Vettä on n. 182m
Ilmeisesti talosi kuluttaa nyt huomattavasti normaalioloja enemmän lämpöenergiaa.
Syynä varmaan on, kuten jo muutkin ovat kertoneet, se, että kuivatatte rakenteita pumpun tuottamalla lämmöllä.
Kosteuden poisto tarvitsee paljon lämpöä.
Olen myöskin vaasalainen maalämmittäjä. Laskin arvioimalla mitoitusta, kun energiatodistuksen lumemat eivät ole tiedossa. Tämän perusteella mitoitus olisi melko kohdallaan.
Tältä näyttäisi:
TULOSTE
Laskelma on viitteellinen.
Asuintalo ”Poppis”
Vaasa
Tulostuspäivä 01.02.2012
Vuotuinen rakennusten lämmitystarve 22 000 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m2) 282 m2 17,0 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m3) 790 m3 6,1 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 282 m2 78 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 790 m3 27,8 kWh/m3/v
Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 1000 kWh/p 4 000 kWh
Rakennusten + lämpimän käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 26 000,00 €
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä 3 059 litraa
- Jos öljyn litrahinta hinta on 1,180 €
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa 3 609 €
- Jos sähkön kWh hinta on 0,120 €
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa 3 120 €
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämmityskäytöllä 3,5 COP
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämpimän käyttöveden tuottamiseen 2,6 COP
- Pumpun COP -arvoksi saadaan laskemalla koko vuoden arvo 3,32 COP
* Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa 1 538 kWh
* Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa 6 286 kWh
* Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi 7 824 kWh
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa 939 €
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna 2 671 €
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna 2 181 €
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 182 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu (oC) 5,5 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 3,0 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 29 834 kWh
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) Riittävä.
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla 8,7kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla 9,9 kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla 11,1 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 10,0 kW
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -25,4 C
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 600 h
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on 29,7%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 4588 AP
Laskennassa käytetty tammikuun Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 732 AP
...
Jos mahdollista, käytä vielä tässä vaiheessa apuna jotain sähkölämmitintintä helpottamaan kaivon kuormaa.
Jos pumpun maaneste alkaa nousta paisuntasäiliössään ja tulee mahdollisesti jopa ulos, on syytää vähentää pumpulla lämmittämistä!
-
Kiitoksia vastauksista!
Itseäni hämää vielä se, että kun lämpöä otetaan kaivosta n.1000kWh/kk, miksi se silloin jo vetää noin kylmäksi. Eikö se kuitenkin kerro siitä, että talo ei kovin paljoa vie lämmitykseen ja kuivaukseenkaan, vai onko ajatuksenjuoksussani joku virhe?
-
Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.
1245-10:n hälytysraja on -8C jonka jälkeen se taitaa pysäyttää kompuran (?). Matalin keruuliuoksen hälyraja on -12C joten tuota rajaa voinet laittaa vielä kylmemmälle. Asentajan manuskan mukaan kylmin keruuliuosen lämpötila on -10C.
Itsellä on hiukan samankaltainen tilanne kun kaivettiin joulukuun puolella putket vasta maahan ja maa ehti kylmetä aika huolella... koneesta ulos lähtee -6C. Vastuksia ei tosin ole vielä käytössä. Huomenna tsekataan että noissa 200m2 putkissa on kierto balanssissa... onko sulla tarkistettu että molemmat kaivot kierrättää keruuliuosta samaan tahtia?
-
Mulla on 2010 normien mukainen kivirakenteinen matalaenergiatalo (laskennallinen kulutus 72% 2010 normitalosta) loppusuoralla ja näitä energiatodistuksen mukaan mitoittamisia on tullut pohdittua täällä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4134.msg45267#msg45267
Minusta kyllä vaikuttaa siltä, että jossain kohtaa taloasi on lämpövuoto. Onko talo lämpökuvattu ja/tai tehty tiiveyskoe? Jos ei niin voisi olla ihan paikallaan. Tässä oman raksaprojektin aikana on tullut nähtyä ja kuultua kaikenlaista välinpitämättömyyttä/huolimattomuutta rakentamiseen liittyen, että en ihmettelisi, vaikka suuressa osassa uudisrakennuksia olisi merkittäviäkin vuotokohtia. Itsellänikin olisi jäänyt rakenteisiin aika massiivisia vuotoja jos en olisi vaatinut niiden paikkausta. Tehtiin sitten uretaani-injektio, joka korjasi ongelmat (runkotoimittajan piikkiin eli olen tyytyväinen lopputulemaan).
Jos taas oletetaan, että talo pitää lämmöt hyvin sisällään niin sitten kuulostaa siltä, että kaivo olisi kuiva, kuten joku tuolla jo kirjoittelikin. Mutta jos kerran vedentuotto on runsasta niin ei taida olla siitäkään kiinni. Meno/tulo lämpötilaero on kuitenkin kohdillaan eli pumppu toimii varmaankin ihan oikein. Keruuputkien vaakavedon eristys? Tarkistuskaivon eristys?
Kyllä näiden tietojen pohjilta olisin tuon lämpövuodon kannalla. Tai sitten jos lämmöt laitettiin vasta päälle ja pumppu repii nyt kylmiä rakenteita lämpimiksi niin silloin tuollaiset keruulämmöt kyllä ymmärtää.
Mulla siis bruttoalaa reilu 200m2 ja rakennetilavuus 849m3. 8kW pumppu ja 100m kaivo. Talossa runsaasti massaa (sw-betonielementti). Eilen kun oli vähän noita pakkasia niin kaivolta tuli pahimmillaan -1C litku ja maahan meni -4C. Samaan aikaan kaivosta pystyi nostamaan vesiautomaatilla vettä, jonka lämpötila oli kolmisen astetta. Saas nähdä meneekö tällä viikolla vielä -2C lukemiin (en usko).
Itseäni hämää vielä se, että kun lämpöä otetaan kaivosta n.1000kWh/kk...
Tämä taitaa olla sähköverkosta otettu energiamäärä? Kaivosta otetaan silloin n. 3000-4000kWh, mikäli pumppu toimii oikein.
-
Minusta kyllä vaikuttaa siltä, että jossain kohtaa taloasi on lämpövuoto. Onko talo lämpökuvattu ja/tai tehty tiiveyskoe? Jos ei niin voisi olla ihan paikallaan.
...
Jos taas oletetaan, että talo pitää lämmöt hyvin sisällään niin sitten kuulostaa siltä, että kaivo olisi kuiva, kuten joku tuolla jo kirjoittelikin. Mutta jos kerran vedentuotto on runsasta niin ei taida olla siitäkään kiinni. Meno/tulo lämpötilaero on kuitenkin kohdillaan eli pumppu toimii varmaankin ihan oikein. Keruuputkien vaakavedon eristys? Tarkistuskaivon eristys?
...
Kyllä näiden tietojen pohjilta olisin tuon lämpövuodon kannalla. Tai sitten jos lämmöt laitettiin vasta päälle ja pumppu repii nyt kylmiä rakenteita lämpimiksi niin silloin tuollaiset keruulämmöt kyllä ymmärtää.
...
Itseäni hämää vielä se, että kun lämpöä otetaan kaivosta n.1000kWh/kk...
Tämä taitaa olla sähköverkosta otettu energiamäärä? Kaivosta otetaan silloin n. 3000-4000kWh, mikäli pumppu toimii oikein.
Aivan, näin siis tietenkin. Mutta onko tämä 3000-4000kWh tuollaiselle kaivolle niin suuri määrä, että sen takia pitäisi vetää noin kylmäksi?
Tarkistuskaivoa ei ole eristetty mitenkään ja vaakaveto taitaa mennä valmiiksi eristetyssä putkessa eli jotain sellaista 8cm paksua putkea. Styroxia 10cm päällä.
Lämpökuvauksia ja painetestiä ei ole tehty, mutta veikkaisin että niistä ei paljastu mitään radikaalia. Olen itse rakentanut talon ja kuulemma stressannut ihan liikaakin noista tiiveyksistä :) Vuodenvaihteen myrskyjen aikaan ei ainakaan yksikään verho liikahtanut.
Voisiko autotallin lämpökanaali kylmätä kaivoa noin paljon? Matkaa on n.15m. Toinen mitä mietin on, että autotallissa ei ole vielä ihan lopulliset villat katossa, mutta kuitenkin 30cm, joten tuntuisi ettei kymmenen sentin lisääminen monella asteella kaivoa lämminttäisi. Autotalli (ei siellä kyllä auto ole kertaakaan ollut) kuuluu noihin alussa ilmoittamiini neliöihin. Autotallissa on myös painovoimainen ilmanvaihto, joten sekin voi ehkä olla turhan suurella, mutta pitäisikö senkään noin paljoa vaikuttaa... Siinäpä alkaa olla ne mitkä voivat kulutusta kasvattaa. Mutta silti, vaikka autotallin päästäisi kylmäksi, ei kulutus tippuisi montaakaan sataa kWh/kk, joten ei kai sekään kaivoa pelastaisi. Kaivoon meni jo -6,5 ennen näitä pakkasia ja vuodenvaihteeseen mennessä täällä ei tainnut olla juuri edes kunnon pakkaskelejä. Mielestäni siis kulutus on ok, mutta kaivon kylmyys ei. 13MWh/vuosi on ennuste (kok.kulutus) ja ajattelisin, että se on ihan kohtuullinen näille neliöille ja asuintottumuksille.
Pumppu on otettu käyttöön syksyllä lämpöisten kelien aikana. Järjestelmässä on yksi 190m/182m (aktiivinen) kaivo. EDIT: itseasiassa tuota vettä onkin 188m. Kalliota oli tuo 182m.
Täytyypä kysäistä tuota keruuliuoksen hälytysrajan siirtämistä kylmemmäksi vielä pumpun asentajalta. Sillähän saisi tietenkin lisäaikaa.
-
Tuossa olis kätevä pumpulla oma kulutusmittari. Sen perusteella saisi yhden kuukauden enegiankulutuksen varmasti. Uutiset osastolta löytyy vanhempi ja uudempi mitoitustalukko (excel). Vanhemmasta näkee kätevästi pumpun vaatiman energian kuukausittain.
-
Täytyypä kysäistä tuota keruuliuoksen hälytysrajan siirtämistä kylmemmäksi vielä pumpun asentajalta. Sillähän saisi tietenkin lisäaikaa.
Laitteiston hälytykset ja laukaisut on tehty varoittamaan ja suojaamaan laitteistoa uhkaavasta toimintahäiriöstä tai vaurioitumisesta.
On ehdottomasti tiedettävä, miksi mikäkin hälytys tai suojaus on, ennen kuin lähtee niitä muuttamaan.
Höyrystimeltä lähtevän keruulioksen minimilämpötilarajalla estetään keruuliuoksen jäätyminen höyrystimessä.
Minulla, mittausten perusteella, on paisuntaventtiilin jälkeen höyrystimeen menevä kylmäaine n. 9C kylmempää kuin höyrystimeltä lähtevä keruuliuos.
Jos Poppiksella on sama lämpötilaero, on kylmäaineen lämpötila höyrystimen sisäänmenossa -7-9=-16C
30% maaviinan jäätymispiste on -17C
Eli jo nyt on höyrystimen kylmin kohta 1C päässä jäätymisestä.
Jos lämpötilat tästä vielä laskee, niin jossain vaiheessa laukeaa kompressori höyrystimen alipaineesta.
Mutta eihän tämä vaarallista ole, liuospumppu pakkokäynnille ja odottelemaan, että hyhmät sulaa pois.
Kerrohan tämän hetken tilanne
-Keruu kaivosta/ kaivoon
-Menovesi lattiaan/lattiasta
-Talon sisälämpötila
-Ulkolämpötila
-Lämpöpumpun käyntiaikasuhde, eli kuinka monta % kompressori käy kokonaisajasta.
ATS
-
Tarkistuskaivoa ei ole eristetty mitenkään ja vaakaveto taitaa mennä valmiiksi eristetyssä putkessa eli jotain sellaista 8cm paksua putkea. Styroxia 10cm päällä.
Mulla oli vielä ennen eilistä vastaavat eristykset sillä erotuksella, että vaakaputkissa oli myös sivuilla eristys (70mm Finnfoam) ja tästä syntyvä "kotelo" täytetty uretaanivaahdolla. Samassa "kanaalissa" kulkee myös vesiautomaatin vesijohto. Tarkastuskaivo oli siis eristämätön 70mm Finnfoam hattua lukuunottamatta. Kaivonrenkaan seinämät siis paljaana.
Nyt tämän pakkasjakson aikana oli ongelmia tuon vesijohdon sulana pysymisessä (pidän pientä virtausta yllä, jotta pysyisi auki). Päätin sitten eristää kaivonrenkaan (taas 70mm Finnfoam) ja jäätymisongelmat lakkasivat (ainakin toistaiseksi, kopkop). Suosittelisin siis eristämään tarkistuskaivon jos se tosiaan on nyt ilman eristeitä.
Sitten taas tuon 10cm styroksin riittävyys riippuu lähinnä siitä, kuinka leveästi sitä on. Routa hiipii pariinkin metriin. Eli ettei vaan kävisi niin, että maa keruuputkien ympärillä vaakavedon osalta olisi reilusti pakkasen puolella? Lumi tietysti auttaa asiaa jos sitä löytyy vaakavedon päältä.
Lämpökuvauksia ja painetestiä ei ole tehty, mutta veikkaisin että niistä ei paljastu mitään radikaalia. Olen itse rakentanut talon ja kuulemma stressannut ihan liikaakin noista tiiveyksistä :) Vuodenvaihteen myrskyjen aikaan ei ainakaan yksikään verho liikahtanut.
Ok. Sama juttu tuon tiiveysstressauksen kanssa, siksipä sen esiin nostinkin. ;)
Voisiko autotallin lämpökanaali kylmätä kaivoa noin paljon? Matkaa on n.15m. Toinen mitä mietin on, että autotallissa ei ole vielä ihan lopulliset villat katossa, mutta kuitenkin 30cm, joten tuntuisi ettei kymmenen sentin lisääminen monella asteella kaivoa lämminttäisi. Autotalli (ei siellä kyllä auto ole kertaakaan ollut) kuuluu noihin alussa ilmoittamiini neliöihin. Autotallissa on myös painovoimainen ilmanvaihto, joten sekin voi ehkä olla turhan suurella, mutta pitäisikö senkään noin paljoa vaikuttaa... Siinäpä alkaa olla ne mitkä voivat kulutusta kasvattaa. Mutta silti, vaikka autotallin päästäisi kylmäksi, ei kulutus tippuisi montaakaan sataa kWh/kk, joten ei kai sekään kaivoa pelastaisi. Kaivoon meni jo -6,5 ennen näitä pakkasia ja vuodenvaihteeseen mennessä täällä ei tainnut olla juuri edes kunnon pakkaskelejä. Mielestäni siis kulutus on ok, mutta kaivon kylmyys ei. 13MWh/vuosi on ennuste (kok.kulutus) ja ajattelisin, että se on ihan kohtuullinen näille neliöille ja asuintottumuksille.
Mulla on nyt tämän oman projektin kanssa muodostunut sellainen käsitys, että 2010 määräykset ovat jo sen verran tiukat, että laskennallisesta tarpeesta tulee melkoisen pieni. Sitten jos käytännössä halutaan päästä laskennalliseen niin pienetkin eroavaisuudet suunnitelmiin pitää eliminoida. Autotallin villat nyt ei varmaan tähän lukeudu, ellet pidä siellä 20C lämpöjä. Jos tallissa on reilut lämmöt ja painovoimainen ilmanvaihto niin siihen kyllä palaa reilusti energiaa. Mulla on talli talon sisällä (samaa ilmatilaa nyt kun en ole jaksanut vielä asentaa palo-ovea paikoilleen) ja sinne kyllä palaa melkoisesti energiaa kun lamellinosto-ovet on mitä on.
Kyllä tuo edelleen musta vaikuttaa siltä, että talon energiantarve on suurempi kun suunnitelmissa. Syitä voi tietysti olla monia. Sen tarkistuskaivon nyt kuitenkin eristäisin ja mahdollisesti parantaisin vaakavedon ja lämpökanaalin eristystä. Kanaali voi kyllä hukata reilusti lämpöä riippuen siitä kuinka lämmintä vettä siellä kulkee.
Kokeilin vähän simuloida kaivoasi EED:lla (Earth Energy Designer), enkä kyllä saanut keruun lämpötilaa tippumaan kuin 2,5C paikkeille (tosin lähtökohtana maan pintalämpötila 8C kun demoversio ei anna muuttaa tuota).
Mulla 100m kaivosta nousi tänään käyntijakson lopussa MLP:n omien anturien mukaan -1C litku ja pintalämpömittarilla keruuputken kyljestä mitaten -0,5C. Saas nähdä miten lämpötilat kehittyy kun tänään eristin vielä tarkistuskaivoa lisää.
-
Suosittelisin siis eristämään tarkistuskaivon jos se tosiaan on nyt ilman eristeitä.
...
Sitten taas tuon 10cm styroksin riittävyys riippuu lähinnä siitä, kuinka leveästi sitä on. Routa hiipii pariinkin metriin. Eli ettei vaan kävisi niin, että maa keruuputkien ympärillä vaakavedon osalta olisi reilusti pakkasen puolella? Lumi tietysti auttaa asiaa jos sitä löytyy vaakavedon päältä.
...
Mulla on nyt tämän oman projektin kanssa muodostunut sellainen käsitys, että 2010 määräykset ovat jo sen verran tiukat, että laskennallisesta tarpeesta tulee melkoisen pieni. Sitten jos käytännössä halutaan päästä laskennalliseen niin pienetkin eroavaisuudet suunnitelmiin pitää eliminoida. Autotallin villat nyt ei varmaan tähän lukeudu, ellet pidä siellä 20C lämpöjä. Jos tallissa on reilut lämmöt ja painovoimainen ilmanvaihto niin siihen kyllä palaa reilusti energiaa. Mulla on talli talon sisällä (samaa ilmatilaa nyt kun en ole jaksanut vielä asentaa palo-ovea paikoilleen) ja sinne kyllä palaa melkoisesti energiaa kun lamellinosto-ovet on mitä on.
Kyllä tuo edelleen musta vaikuttaa siltä, että talon energiantarve on suurempi kun suunnitelmissa. Syitä voi tietysti olla monia. Sen tarkistuskaivon nyt kuitenkin eristäisin ja mahdollisesti parantaisin vaakavedon ja lämpökanaalin eristystä. Kanaali voi kyllä hukata reilusti lämpöä riippuen siitä kuinka lämmintä vettä siellä kulkee.
Kokeilin vähän simuloida kaivoasi EED:lla (Earth Energy Designer), enkä kyllä saanut keruun lämpötilaa tippumaan kuin 2,5C paikkeille (tosin lähtökohtana maan pintalämpötila 8C kun demoversio ei anna muuttaa tuota).
Kiitos vinkistä ja simuloinneista, voisin tosiaan eristää kaivonkin. Tällä hetkellä sen päällä on n.40cm lunta. Vaakaputkiston päälläkin on lunta muuten paitsi metrin kaistale missä kävellään. Aika pinnassa putket siinä kohdalla menee kyllä.
Autotallissa on ollut n. 15-astetta, mutta ovia ei ole availtu juuri ollenkaan. Tosin parina päivänä myrskyjen aikana oli ovi levähtänyt auki. En tiedä kauanko oli ollut, mutta tallissa oli vielä hyvinkin lämmin.
Energiatodistukseen verrattuna talo on rakennettu suuremmilla eristyksillä eli yläpohjassa 25cm enemmän villaa ja ikkunat paremmat ja LTO parempi eli sen suhteen varmaan nuo autotallin puutteet aika lähelle kompensoituvat.
Palaan ATS:n kysymyksiin kun saan tuon käyntiaikasuhteen selvitettyä. Voisin vaikka kokeilla USB:lle tallentaa tietoja.
-
kun saan tuon käyntiaikasuhteen selvitettyä
Suuruusluokka riittää
Istut pumpun viereen ja kellotat pari käynti- ja seisontajaksoa.
ATS
-
kun saan tuon käyntiaikasuhteen selvitettyä
Suuruusluokka riittää
Istut pumpun viereen ja kellotat pari käynti- ja seisontajaksoa.
ATS
Ok, palaan asiaan huomenna tämän tiimoilta kun olen tällä hetkellä reissussa.
-
Autotallissa on ollut n. 15-astetta, mutta ovia ei ole availtu juuri ollenkaan. Tosin parina päivänä myrskyjen aikana oli ovi levähtänyt auki. En tiedä kauanko oli ollut, mutta tallissa oli vielä hyvinkin lämmin.
Aika paljon kuitenkin tallissa lämpöä kun ajattelee, että jos ulkona on vaikka -20C niin lämpötilaeroa on jo 35K. Ilmeisesti MLP sijaitsee talolla ja lämpö viedään talliin kanaalissa? Varmaan kuitenkin lähes 30C vettä joudut talliin viemään, että pääset tuohon 15-asteeseen? Silloin kanaali voi kyllä hukata jo lämpöjä aikalailla. Riippuu tietenkin kanaalin eristyksestä. Kuinkas lämmintä vettä kanaalissa virtaa ja miten se on eristetty?
Tallissa on ilmeisesti pariovet kun pääsevät lennähtämään auki? Mulla on lamelliovi ja se tosiaan falskaa aikalailla varsinkin kun mulla tulee tällä hetkellä voimavirtakaapelilla sähköt sisään tiivisteen välistä.
-
Autotallissa on ollut n. 15-astetta, mutta ovia ei ole availtu juuri ollenkaan. Tosin parina päivänä myrskyjen aikana oli ovi levähtänyt auki. En tiedä kauanko oli ollut, mutta tallissa oli vielä hyvinkin lämmin.
Aika paljon kuitenkin tallissa lämpöä kun ajattelee, että jos ulkona on vaikka -20C niin lämpötilaeroa on jo 35K. Ilmeisesti MLP sijaitsee talolla ja lämpö viedään talliin kanaalissa? Varmaan kuitenkin lähes 30C vettä joudut talliin viemään, että pääset tuohon 15-asteeseen? Silloin kanaali voi kyllä hukata jo lämpöjä aikalailla. Riippuu tietenkin kanaalin eristyksestä. Kuinkas lämmintä vettä kanaalissa virtaa ja miten se on eristetty?
Tallissa on ilmeisesti pariovet kun pääsevät lennähtämään auki? Mulla on lamelliovi ja se tosiaan falskaa aikalailla varsinkin kun mulla tulee tällä hetkellä voimavirtakaapelilla sähköt sisään tiivisteen välistä.
Täytyy myöntää etten tiedä kuinka lämmintä kanaalissa liikkuu. Näkeeköhän sen jostain vai voiko se olla samaa lämpöä mikä menee taloon? Kanaali on 2x110 viemäriputki minkä sisällä menee putket, jotka on eristetty sellaisella solumuovieristeellä mitä putkimiehet eristeenä käyttävät. En nimeä nyt osaa sanoa, mutta sitä oli harmaata ja kai valkoista. Mahtoikohan olla samaa mitä ilmastointiputkissakin voi käyttää... Eristepaksuus on niin paljon, että 110mm putki on käytännössä täynnä. 110mm putket menee varmaankin 2m syvällä ja päällä on leveästi ja paksusti styroksia ja lunta. MLP on talolla ja talliin päin kuskataan lämpöä sieltä.
Pariovet tosiaan on. Nekin on itse tehty samoin kun tuo kanaali. Kävi nimittäin eräs lämpöfirman edustaja sanomassa, että tuollaiseen 110mm putkeen saa laitettua helposti kanaalin myöhemmin, mutta eipä sitten saanutkaan. Joutui keksimään tuon kanaalihommankin itse.
Osaako kukaan sanoa onko tuo kyselyni 3000-4000kWh:n ottamisesta kaivosta kuukaudessa jotenkin väärin ajateltu? Sillä yritän kartoittaa, josko tarvii etsiä noita mahdollisia vuotoja... kun mielestäni kulutus on kuitenkin ollut ihan siedettävä. Siksi en ole ajatellut, että lämpöä menisi liikaa hukkaan minnekään. Eikös kulutuksen kuitenkin pitäisi olla isompi, vai yritettiinköhän tässä juuri perustella, että 2010-määräyksillä tehdyn talon on kulutus on laskettu niin tarkasti, että jo parin sadan kWh:n ero suunniteltuun voi viedä kaivon kylmäksi?
-
Täytyy myöntää etten tiedä kuinka lämmintä kanaalissa liikkuu. Näkeeköhän sen jostain vai voiko se olla samaa lämpöä mikä menee taloon? Kanaali on 2x110 viemäriputki minkä sisällä menee putket, jotka on eristetty sellaisella solumuovieristeellä mitä putkimiehet eristeenä käyttävät. En nimeä nyt osaa sanoa, mutta sitä oli harmaata ja kai valkoista. Mahtoikohan olla samaa mitä ilmastointiputkissakin voi käyttää... Eristepaksuus on niin paljon, että 110mm putki on käytännössä täynnä. 110mm putket menee varmaankin 2m syvällä ja päällä on leveästi ja paksusti styroksia ja lunta. MLP on talolla ja talliin päin kuskataan lämpöä sieltä.
Kyllä siellä kanaalissa varmaan kulkee saman lämpöistä vettä kuin talossakin. Ellei sitten ole MLP:hen ostettu laajennuskorttia, jolla voi ohjata kahta eri lämpökäppyrää. Kanaali kuulostaa kyllä asialliselta, mutta jos siellä virtaa kovin lämmin vesi niin voi silti hukata aikalailla lämpöä.
Osaako kukaan sanoa onko tuo kyselyni 3000-4000kWh:n ottamisesta kaivosta kuukaudessa jotenkin väärin ajateltu? Sillä yritän kartoittaa, josko tarvii etsiä noita mahdollisia vuotoja... kun mielestäni kulutus on kuitenkin ollut ihan siedettävä. Siksi en ole ajatellut, että lämpöä menisi liikaa hukkaan minnekään. Eikös kulutuksen kuitenkin pitäisi olla isompi, vai yritettiinköhän tässä juuri perustella, että 2010-määräyksillä tehdyn talon on kulutus on laskettu niin tarkasti, että jo parin sadan kWh:n ero suunniteltuun voi viedä kaivon kylmäksi?
Niin tosiaan simulaation laskin 3000kWh/kk mukaan ja tosiaan 2,5C paikkeilla mentiin.
Parin sadan kWh:n ero ei kyllä noin paljoa pitäisi kaivoon vaikuttaa. Täytyy olla nyt paljon suuremmat määrät kyseessä... Voiko olla, että kaivo on todellisuudessa matalampi kuin tuo 188m? Tämän voi selvittää esim. kellottamalla, kuinka pitkään keruunesteellä menee täyteen kiertoon aikaa.
-
Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.
Minun tilanne on seuraava: Pumpulle tulee 2min käynnin jälkeen +2,2 asteista ja lähtee -1,4 asteista . Pumpun käynnin lopussan. 55min kuluttua tilanne on pumpulle tulee +0,6 asteista ja lähtee -2,5 asteita. Pumppu lepää n tunnin.
Ulkona on pakkasta -20 astetta Pumppu on 12 Kw Nibe ja kaivo 210m. Lämmitettävää on n. 200 neliötä ja kuutioita n 580.
Itse olen pohdiskellut, että pitäisikö keruuliuksen kiertovesipumpun tehoa laskea, koska se käy nyt täysillä, eli mikä olisi obtimi lämpötila keruuliuoksen menon ja paluun välillä?
Joku ehdottikin pumpun liuoskiertojen tarkistamista, ehkä se kannattaa sekata ennsiksi ja tietoa ottaa tikulle ja tarkastella muitakin käyntiin liittyviä asioita. Ise ainakin havaitsin kesällä että säädöt olivat pielessä asennuksen jälkeen. Nyt ne näyttisivät ilmeisesti olevan joissakin rajoissa. Hieno säätö vain pitäisi saada kohdalleen.
-
Sillähän ei ole väliä minkälaista harakanpesää tai passiivitaloa pumppu siellä lämmittää, vaan se kuinka paljon tunteja ja minkäkokoinen pumppu siellä käy verrattuna kaivon syvyyteen. Siis käykö pumppu 24/7 ja silti kylmä, vai käy osan ajasta ja on lämmintä?
Maa on tänä vuonna harvinaisen lämmintä, paksut lumet tulivat sulan maan päälle. Jos liuosputkia on yhtään eristetty ja koskematon lumi päällä, niin tuskin tämä on syy.
Tuli vielä mieleen, onkohan liuos varmasti noin kylmää, voisiko olla anturivika?
-
@ Poppis
Se autotallin painovoimainen ilmanvaihto mietityttää. Onko sulla putki katolle? Se aiheuttaa nimittäin melkoisen lämpöhukan kun talliin muodostuu alipaine ja kaikista raoista tuulee sisään.
Tunge sinne rööriin vaikka muovipussi täksi talveksi, ettei kaivo rasitu yhtään enempää kuin on pakko.
Kasaa lunta sinne tarkistuskaivon ja siihen kanaalin päälle, jos vain mahdollista. Kaivo-talo osuutta en usko syypääksi matalaan keruuliuoksen lämpötilaan. Mutta lunta päälle jos sitä on.
Pitääkö pumpun mittarit paikkansa? Laita sinne pumpun viereen keruuputken päälle vaikka märkä paperi; jäätyykö kiinni putkeen? Onko putken pinta hileessä?
Jos talossa on takka niin nyt on oikea aika lämmittää sitä. Samoin ilmanvaihtoa kannattaa pudottaa minimille.
En ole ikinä kuullut noin alhaisista lämpötiloista kuin sinulla...koita ottaa varmistusmittaus. Ei kuulosta lämpötilat uskottavalta.
-
käynnin alussa kaivolta +4 ja lopussa 0 ja paluu kaivoon-4..käyntiä noin 17h/vrk ja ulkona n,-20
-
käynnin alussa kaivolta +4 ja lopussa 0 ja paluu kaivoon-4..käyntiä noin 17h/vrk ja ulkona n,-20
Hmm, mulla tulee suunnilleen samaa koko käyntijakson, mitäs se tarkoittaa?. Paitsi alussa voi olla se lämmennyt kotti joka lähtee huoneesta.
-
Kyllä siellä kanaalissa varmaan kulkee saman lämpöistä vettä kuin talossakin. Ellei sitten ole MLP:hen ostettu laajennuskorttia, jolla voi ohjata kahta eri lämpökäppyrää. Kanaali kuulostaa kyllä asialliselta, mutta jos siellä virtaa kovin lämmin vesi niin voi silti hukata aikalailla lämpöä.
Niin tosiaan simulaation laskin 3000kWh/kk mukaan ja tosiaan 2,5C paikkeilla mentiin.
Parin sadan kWh:n ero ei kyllä noin paljoa pitäisi kaivoon vaikuttaa. Täytyy olla nyt paljon suuremmat määrät kyseessä... Voiko olla, että kaivo on todellisuudessa matalampi kuin tuo 188m? Tämän voi selvittää esim. kellottamalla, kuinka pitkään keruunesteellä menee täyteen kiertoon aikaa.
Sitten talliin menee myös luokkaa 30-asteinen vesi, koska laajennuskortteja ei ole. Sen perusteella sitten tallikaan tuskin on kovin lämpösyöppö, koska tuossa aiemmin syksyllä kun jakotukkeja oli hieman "pienennetty", oli lämpö lähes sama kuin talossa missä virtaus oli vapaa.
Tuo kaivon syvyys olisi syytä kyllä tarkistaa, koska jotain jännää tässä tuntuisi olevan. Uskon että on oikea syvyys, mutta olisipahan sitten sekin tarkastettu. Pahoitteluni, en löytänyt pikaisella haulla kuinka saan selvitettyä täyden kierron, joten voisiko joku ystävällinen valottaa mittausta käytännössä? USB-tikkuko apuun?
Se autotallin painovoimainen ilmanvaihto mietityttää. Onko sulla putki katolle? Se aiheuttaa nimittäin melkoisen lämpöhukan kun talliin muodostuu alipaine ja kaikista raoista tuulee sisään.
Pitääkö pumpun mittarit paikkansa? Laita sinne pumpun viereen keruuputken päälle vaikka märkä paperi; jäätyykö kiinni putkeen? Onko putken pinta hileessä?
Tässä vaiheessa ei vielä ole putkea katolle, vaan säätelen ilmanvaihtoa ottamalla eristeitä ovien karmien väleistä pois. Säätö on näppituntumalla niin, että takaosassa olevassa varastohuoneessa ei ole merkittävästi lämpöisempi kuin tallin osuudessa missä on nuo eristeiden palat eri kulmien ovista pois. Ilmanvaihto ei pitäisi olla suuri, koska viime keväänä talli pysyi lämpöisenä pelkällä sähköpatterilla.
Niin, voisikohan se olla anturivika... koska siellä lokitiedoissa on pari ANT-alkuista vikaa. Voin tarkistaa nekin huomenna. Ne tosin tulivat pian sen jälkeen kun pumppu asennettiin ja ulkoanturi saattoi saada hieman sadevettä. Näin putkimies arveli, mutta ei kuulostanut ehkä erityisen vakuuttuneelta itsekään. Tietääkös noista vikakoodeista tarkasti mitä ne tarkoittavat? Ohjeessahan muistaakseni luki jotain, että ne kuittaantuvat pois kun painaa jotain nappulaa, mutta ei ne kyllä minnekään lähteneet vaikka painelin kuinka.
Keruupuolen putket on eristetty armaflexillä teknisessä tilassa, mutta voisin katsoa jos sieltä joku väli löytyy mistä pääsisi näkemään.
Takkaa ei vielä ole, kun ajattelin senkin tehdä itse ja aika on vähän rajallinen ollut rakennuspuuhien aikaan. Nyt tosin prioriteetti nousi aika paljon. Ilmanvaihto on tiputettu pienemmälle myös ja se on kyllä kieltämättä ollut vähän liian tehokkaalla, kun sen ohjeissa suositeltiin ensimmäinen vuosi pitämään liikaa tehoa, jotta kaikki rakennusaikaiset tuoksut poistuvat.
-
Autotallissa on ollut n. 15-astetta, mutta ovia ei ole availtu juuri ollenkaan. Tosin parina päivänä myrskyjen aikana oli ovi levähtänyt auki. En tiedä kauanko oli ollut, mutta tallissa oli vielä hyvinkin lämmin.
Aika paljon kuitenkin tallissa lämpöä kun ajattelee, että jos ulkona on vaikka -20C niin lämpötilaeroa on jo 35K. Ilmeisesti MLP sijaitsee talolla ja lämpö viedään talliin kanaalissa? Varmaan kuitenkin lähes 30C vettä joudut talliin viemään, että pääset tuohon 15-asteeseen? Silloin kanaali voi kyllä hukata jo lämpöjä aikalailla. Riippuu tietenkin kanaalin eristyksestä. Kuinkas lämmintä vettä kanaalissa virtaa ja miten se on eristetty?
Tallissa on ilmeisesti pariovet kun pääsevät lennähtämään auki? Mulla on lamelliovi ja se tosiaan falskaa aikalailla varsinkin kun mulla tulee tällä hetkellä voimavirtakaapelilla sähköt sisään tiivisteen välistä.
Autotalli syyniin...
+ 15 asteen lämmön pitäminen on aikamoinen "kuorma" näillä pakkasilla.
Lämpö karkaa tosiaankin tallin ovesta...
-
Tuo kaivon syvyys olisi syytä kyllä tarkistaa, koska jotain jännää tässä tuntuisi olevan. Uskon että on oikea syvyys, mutta olisipahan sitten sekin tarkastettu. Pahoitteluni, en löytänyt pikaisella haulla kuinka saan selvitettyä täyden kierron, joten voisiko joku ystävällinen valottaa mittausta käytännössä? USB-tikkuko apuun?
Mulla on Danfossin pumppu niin en osaa sen tarkemmin sanoa miten fiksuiten saat tiedon esiin, mutta pitäisi siis selvittää, kauanko kestää, että lepojakson aikana huonetilassa lämminnyt nestekönttä palaa takaisin pumpulle kun kompura lähtee hommiin. Eli esim. itselläni keruuputkiston vesitilavuus on n. 220l ja virtaus MLP:n datalehden mukaan 0,5l/s -> 220l / 0,5l/s = 440s, eli reilu 7min, joka myöskin toteutuu käytännössä eli kaivo on tosiaan mulla se luokkaa 100m, mikä pitikin. Sen milloin tuo nestekönttä tulee takaisin pumpulle, näkee siitä kun kaivolta tuleva lämpötila nousee hetkeksi ja palaa sitten taas vähän alemmas. Tämä tietenkin vaatii sen, että MLP:n lepojakso on ollut riittävän pitkä, että keruuneste on ennättänyt lämmetä huonetilassa riittävästi.
Paha kyllä hatusta heittää, paljonko tuo kanaali sitten hukkaa lämpöjä, mutta se kuitenkin taitaa olla aika selvä, että hukkaisi vähemmän jos siellä kiertäisi viileämpi vesi vaikka sitten kovemmalla virtauksella, että saadaan kuitenkin talliin lämpöä. Eli voisi miettiä, kannattaisiko kanaalissa kiertävää vettä shuntata alemmas. Ensin täytyisi tietysti selvittää minkä lämpöistä vettä siellä oikeasti kiertää. Pintalämpömittari on kätevä, jos putket ovat jossain kohtaa esillä. Lämpöhävikkiäkin voi arvioida niin, että mittaa talolta kanaaliin lähtevän veden lämpötilan ja sitten tallin puolelta sinne saapuvan veden lämpötilan. Erotus hukkuu kanaaliin.
Anturivikakin kuulostaa loogiselta selitykseltä. Mulla keruun anturit näyttivät molemmat asteen liian vähän, mutta huoltovalikosta onnistui kalibrointi. Tässä on kuitenkin syytä olla tarkkana, että anturit oikeasti näyttävät väärin, ennenkuin rupeaa hommiin. Keruulämpöjä ei tosin taideta käyttää muuhun kuin hälyytystilojen noteeraamiseen, mutta esim. menolämpötilan kalibrointi vaikuttaa integraalin laskentaan jne...
-
Jos kanaalin putket ovat kunnolla eristettyjä ja syvällä, sen lämmönhukkaamisesta ei tarvitse turhia murehtia.
Minulla on tallin ja talon välissä n. 1,5 - 2 cm paksuudelta uretaanilla eristetyt putket ~parissa metrissä. Mittailin niiden pintalämpöjä paljaasta kohdasta viime talvena Fluken infrapunalla moneen kertaan, sekä pumpun päästä(talli) että kohdasta josta ne taloon tulivat. Jostain täältä foorumilta ne tulokset löytyvät, en muista mihin ketjuun ne laitoin. Ero oli joka tapauksessa omaksikin yllätykseksi täysin mitätön.
edit: löytyihän se ketjukin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1011.msg8887#msg8887 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1011.msg8887#msg8887)
-
Lainaan tätä samaa ketjua, kysymys kun on myös keruulämmöistä.
Mulla 1245 8 pumppu. Otin login nyt kun pakkasta on tällä etelässäkin kunnolla.
Aloin ihmettelemään, että miksi kompuran ollessa pois käytöstä BT11 (kaivoon) on aseteen verran korkeammalla kun BT10 (kaivosta)? Heti kun pumppu käynnistyy tilanne normalisoituu ja BT11-BT10 erotus on tuollainen 4-5C BT10:in hyväksi. Eli käydessä dT noin 4-5C mutta kompuran nukkuessa dT menee miinukselle 1-1,5C. Onko tämä normaalia?
-
Aloin ihmettelemään, että miksi kompuran ollessa pois käytöstä BT11 (kaivoon) on aseteen verran korkeammalla kun BT10 (kaivosta)? Heti kun pumppu käynnistyy tilanne normalisoituu ja BT11-BT10 erotus on tuollainen 4-5C BT10:in hyväksi. Eli käydessä dT noin 4-5C mutta kompuran nukkuessa dT menee miinukselle 1-1,5C. Onko tämä normaalia?
Eiköhän tuossa oli kyse anturien sijainnista. Eli kun kompura ei ole päällä niin keruu on seis ja toinen anturi sijaitsee paikassa, jossa se ei pääse lämpenemään niin nopeasti kuin toinen. Molemmat lämpötilat kyllä nousevat MLP:n sisälämpötilaan jos antaa seistä riittävän pitkään.
Voit kokeilla pakottaa keruun kiertoon (en tiedä miten onnistuu Nibessä) niin pitäisi näyttää samoja lämpötiloja (dT 0K) kun kompura ei ole päällä.
-
Noniin. Nyt on reissusta palattu ja vähän dataakin taas tarjolla.
Tammikuun kokonaissähkönkulutus karvan alle 1500kWh.
Keruu kaivosta -3,6 ja kaivoon menee -7,2 ja -6,8 välillä.
Lattiasta lattiaan lämmöt 30.1/24.7. Sama vesi kiertää autotallissa.
Ulkolämpö -25,4
Sisälämpö 18,7 mittaushetkellä. Mielestäni ihan sopiva, mutta hameväki näytti olleen aika tiiviisti peiton alla yön :) Tein käyrän rinnakkaissiirron (vai mikä se nimi nyt olikaan) kun on vähän ollut tapana viiletä sisälämpö ulkolämmön mukana. Nollakeleillä oli 22C sisälämpötila.
Yritin tuota käyntiaikasuhdetta odotella pumpun vieressä, mutta siellä oli vastus päällä ja asteminuutit n. 390:ssa. Todella hitaasti muuttuivat. Olin tehnyt kuitenkin tammikuun lopulla (22.pvä klo 19.) kirjanpitoa hieman ja sen perusteella ymmärtääkseni saisi laskettua suhteen. Eli nyt toinen päivä helmikuuta (klo 10.) on kulunut 255 tuntia lukemien ylösoton välillä ja sinä aikana pumppu on käynnistynyt 40 kertaa ja ollut käynnissä 227h, joten lepoa on tullut 28h. Asteminuuttiasetus on tuona aikana siirtynyt tehdasasetuksesta -60 -> -230.
LK-pumpun nopeus 75%
Kiertovesipumpun nopeus: k.vesi 55% ja lämmitys 70% (säästö 70% ja allas 70%, ei allasta).
Anturivikailmoitukset katsoin läpi ja siellähän luki että se oli B1:ssä eli ulkoanturissa, joten putkimies oli oikeassa eikä tuo ainakaan selitä tätä.
Putket oli kauttaaltaan armaflexin peitossa, mitä nyt joku venttiilin tms. pää oli näkyvissä. Se ei ollut jäässä eikä kohmeessa. Kylmä kyllä, mutta ei siihen kieli olisi kiinni jäänyt jos olisin kokeillut. Eipä tämä silti varmaankaan kerro sitä mikä on putkien lämpötila.
-
Mulla on Danfossin pumppu niin en osaa sen tarkemmin sanoa miten fiksuiten saat tiedon esiin, mutta pitäisi siis selvittää, kauanko kestää, että lepojakson aikana huonetilassa lämminnyt nestekönttä palaa takaisin pumpulle kun kompura lähtee hommiin. Eli esim. itselläni keruuputkiston vesitilavuus on n. 220l ja virtaus MLP:n datalehden mukaan 0,5l/s -> 220l / 0,5l/s = 440s, eli reilu 7min, joka myöskin toteutuu käytännössä eli kaivo on tosiaan mulla se luokkaa 100m, mikä pitikin. Sen milloin tuo nestekönttä tulee takaisin pumpulle, näkee siitä kun kaivolta tuleva lämpötila nousee hetkeksi ja palaa sitten taas vähän alemmas. Tämä tietenkin vaatii sen, että MLP:n lepojakso on ollut riittävän pitkä, että keruuneste on ennättänyt lämmetä huonetilassa riittävästi.
Onkos keruuputkistolle vakiot sisähalkaisijat? Mietin sitä miten saan tilavuuden selville. Ja sehän tietenkin on eri mitä laskennallinen mikäli kaivoa ei olekaan sitä 190 metriä.
Taitaa tuo lepojakso olla tällä hetkellä sen verran lyhyt että tuo mittaus ei onnistu, mutta täytyy tehdä se myöhemmin keväällä sitten.
-
Onkos keruuputkistolle vakiot sisähalkaisijat? Mietin sitä miten saan tilavuuden selville. Ja sehän tietenkin on eri mitä laskennallinen mikäli kaivoa ei olekaan sitä 190 metriä.
Porakaivoissa taidetaan yleisesti käyttää 2,3mm seinämävahvuudella olevaa putkea (tai sitten 3,7mm) ja ulkohalkaisija 40mm. Eli sisähalkaisija 35,4mm tai 32,6mm. Ulkomuistista ohuemmalla seinämävahvuudella taisi tulla 1l/1m, mutta kannattaa tarkastaa vielä laskemalla.
Noista asteminuuteista sen verran, että jos noin reilusti miinuksella mennään ja vastuksiakin mukana niin näyttäisi vähän siltä, että kompura on jatkuvasti päällä ja vastuksilla tuikataan lisää vielä lämpöä kun asteminuutit tippuu alle lisälämpörajan. Jos oletetaan, että pumppu toimii oikein (ja näyttäisi toimivan), niin sulla on antoteho jatkuvasti jotain 8-10kW ja siihen vielä ajoittaiset vastukset päälle. Eli jos tosiaan antotehoa on jatkuvasti kymmenen kilon luokkaa niin kyllä sitä lämpöä nyt vaan johonkin palaa huomattavasti enemmän kuin suunnitelmien mukaan. Keruun lämpötila tukee tätä ajatusta (kannattaa silti mitata, pitääkö keruulämmöt paikkaansa, jos mahdollista).
Kyllä mäkin epäilisin tallin energiantarpeen olevan syyllinen... Millaiset eristykset sieltä löytyy? Siis seinät ja alapohja nyt lähinnä. YP:n taisitkin jo kertoa.
-
Moro.
Sanokaas viisaammat koska ollaan keruulämpötilojen osalta ns. hälytysrajalla? Mulla pumppu käyny koko yön, tällä hetkellä keruu pumpulle +0,2 ja paluu kaivolle -2,6.
Eli paljonko nuo saa mennä miinukselle ennen kun ollaan ns. kusessa? 8-)
Ipe
-
Moro.
Sanokaas viisaammat koska ollaan keruulämpötilojen osalta ns. hälytysrajalla? Mulla pumppu käyny koko yön, tällä hetkellä keruu pumpulle +0,2 ja paluu kaivolle -2,6.
Eli paljonko nuo saa mennä miinukselle ennen kun ollaan ns. kusessa? 8-)
Ipe
Vastaukset kysymyksiisi löytyy kyseisen viestiketjun sivulta 1.
Ei sulla mitään hätää ole...
-
Onkos keruuputkistolle vakiot sisähalkaisijat? Mietin sitä miten saan tilavuuden selville. Ja sehän tietenkin on eri mitä laskennallinen mikäli kaivoa ei olekaan sitä 190 metriä.
Porakaivoissa taidetaan yleisesti käyttää 2,3mm seinämävahvuudella olevaa putkea (tai sitten 3,7mm) ja ulkohalkaisija 40mm. Eli sisähalkaisija 35,4mm tai 32,6mm. Ulkomuistista ohuemmalla seinämävahvuudella taisi tulla 1l/1m, mutta kannattaa tarkastaa vielä laskemalla.
Noista asteminuuteista sen verran, että jos noin reilusti miinuksella mennään ja vastuksiakin mukana niin näyttäisi vähän siltä, että kompura on jatkuvasti päällä ja vastuksilla tuikataan lisää vielä lämpöä kun asteminuutit tippuu alle lisälämpörajan. Jos oletetaan, että pumppu toimii oikein (ja näyttäisi toimivan), niin sulla on antoteho jatkuvasti jotain 8-10kW ja siihen vielä ajoittaiset vastukset päälle. Eli jos tosiaan antotehoa on jatkuvasti kymmenen kilon luokkaa niin kyllä sitä lämpöä nyt vaan johonkin palaa huomattavasti enemmän kuin suunnitelmien mukaan. Keruun lämpötila tukee tätä ajatusta (kannattaa silti mitata, pitääkö keruulämmöt paikkaansa, jos mahdollista).
Kyllä mäkin epäilisin tallin energiantarpeen olevan syyllinen... Millaiset eristykset sieltä löytyy? Siis seinät ja alapohja nyt lähinnä. YP:n taisitkin jo kertoa.
Seinissä 20cm villaa ja alapohjassa 15cm styroksia keskellä ja reinoilla 20cm. Ovista varmasti vuotaa paljon, mutta eikö se pitäisi näkyä siinä, että tallin lämpötilan pitäisi olla merkittävästi pienempi kuin talon ja sähkönkulutuksen pitäisi olla isompi kuin 1,5MWh/tammikuu? Vai onko lämpöpumppuni vaan niin hyvä, että se saa tuolla sähkömäärällä imettyä kaivosta niin suuria määriä lämpöä, että kulutus on pieni? Tämä on nyt vieläkin tämän saman ajatuksen jankkaamista kun en ymmärrä :) Ai niin, onko mitään tapaa selvittää tuota talliin menevää lämpömäärää? Tuleva ja lähtevä lämpö on mitattu kuten seuraavassa selviää.
Kokeilin mitata lämpötiloja digitaalisella lämpömittarilla, missä on johdon päässä anturi. Otin alkuun pari vertailulukemaa eli tallin lattian tulo ja meno oli sen mukaan 22,8/27,7 eli noin 2,2-astetta vähemmän kuin pumpun ilmoittama. Samahan on siis myös talon, koska putket on yhdessä. Samoin vertasin ulkolämpötilaan ja ero oli mitattujen arvojen välillä se sama pari astetta. Kaivosta tuleva ja menevä lämpö oli -4,0/+0,6, joten kun niihin lisätään tuo sama kerroin pitäisi todelliset arvot ollakin -2,0/+2,6. Vähän suurempi lämpötilaero tuosta tuli kuin mitä pumppu ilmoittaa, mutta suuruusluokka voisi ehkä olla todellinen... Lykkäsin siis anturin armaflexin sisälle ja painoin toisen kerroksen armaflexiä vielä anturin päälle ettei huonelämpö hämää anturia.
Soittelin pumpun asentajallekin ja hän ihmetteli asiaa. Lupasi tulla katsomaan tilannettakin kohtuu pikaisesti. Ehkäpä viisastumme sitten lisää.
Jos oletetaan, että pumppu toimii oikein (ja näyttäisi toimivan), niin sulla on antoteho jatkuvasti jotain 8-10kW ja siihen vielä ajoittaiset vastukset päälle.
Jos antoteho on noin paljon, paljonko pitäisi olla ottoteho? Esim. 3*3kW=9kW joten eikös vaikka COP3:lla laskettun sähkölaskun pitäisi olla isompi (2232kWh/tammikuu)? (tämä meni taas tähän samaan asiaan)
-
Pientä analysointia perustuen Poppiksen mittaustuloksiin ja Niben taulukkotietoihin.
Laskelmat ovat vain suuntaa antavia, koska osa lähtötiedoista on arvioitu.
Keruun lämpötilaero 3,6--3,2 C
Lämmönjaon lämpötilaero 5,4 C
Näiden ja lisäksi, se että on imenyt kaivon "kuiviin", voidaan päätellä, että itse lämpöpumppu toimii hyvin -> ottaa ja antaa tehoa suunnitellusti.
Niben arvoina voitaneen käyttää
-Ottoteho 2,3 kW
-Antoteho 9,6 kW
-Kaivoteho 8,0 kW
-COP 4,2
Ajanjaksolla 22.1 --2.2 2012
On keskimääräinen käyntiaika ollut 89%
40 käynnistystä -> 4 käynnistystä päivässä
Voisi sanoa, että pumppu on käynyt lähes koko ajan
Keskimääräiset tehot
- Otto 2,05 kW
- Anto 8,54
- Kaivosta 7,12 kW
- Lämmitystarveluku 334 -> 30,4/vrk
- Keskilämpötila -13C
- Ominaisenerkiankulutus 5,5 Wh/(m2xLTL), Lämpöpumppu
- Ominaisenerkiankulutus 22,1 Wh/(m2xLTL), Talo
- Kaivon kuormitus 38W/m.
Itselläni samana aikana
-keskilämpötila -11C (Ulko)
-kaivon kuormitus 20 W/m
- Keruuliuoksen lämpötila tänään +1,8 / -0,8 C
- Ominaisenerkiankulutus (talo) 26,2 Wh/(m2xLTL)
Yhteenveto:
- Lämpöpumppu toimii oikein
- Kaivo kuormitukseen nähden alamittainen. Kuormitus omaan kaivooni verrattuna lähes kaksinkertainen.
- Talon kulutus liian suuri. Ominaiskulutus on vain 15% pienempi kuin omassa 1970 luvun talossa.
ATS
-
- Kaivo kuormitukseen nähden alamittainen. Kuormitus omaan kaivooni verrattuna lähes kaksinkertainen.
- Talon kulutus liian suuri. Ominaiskulutus on vain 15% pienempi kuin omassa 1970 luvun talossa.
ATS
Kiitos paljon! Toivon todella itsekin, että homma ratkeaa sillä, että saan autotallin loput yksityiskohdat valmiiksi, mutta silloinhan kulutuksen pitäisi olla paljon pienempi, jos kulutus on tällä hetkellä merkittävästi liian iso verrattuna laskelmiin. Mutta jos sähkölaskusta lähdetään merkittävästi pienentämään, niin tilanne kääntyy pian niin, että sähkölaitos maksaa minulle. :) Eli miksi voidaan sanoa, että kulutus on liian suurta, jos tämänkin kokoiset sähkölaskut ovat mielestäni pieniä näille neliöille? Vai tarkoittaako se, että kulutus on nyt merkittävästi liian suurta, että kokonaiskulutus on niin pieni, että jo pieneltä tuntuva vuoto/puute autotallin ovessa aiheuttaa suuren heilahduksen tähän pieneen kokonaisuuteen? Eli toisin sanoen en voi törsäillä sähköä, vaikka haluaisinkin?
Ja sitten se, että miksi toisessa talossa missä on yhtä tehokas pumppu ja yhtä paljon reikää ja yhtä iso sähkölasku, niin miksi siellä ei ole reikä jäässä?
-
Uudessa talossa on joka tapauksessa aluksi huomattavasti suurempi kulutus kuin myöhemmin paikkojen tasaannuttua.
Minulla itselläni oli aikoinaan ensimmäisenä vuonna lähes kaksinkertainen öljyn kulutus kuin sen jälkeisinä vuosina.
Mutta, jos maltat kerätä vähän tilastotietoa, niin se auttaisi asian selvittelyssä.
Ota ylös päivittäin seuraavat tiedot samaan aikaan:
-Mittausten kellonaika
-Lämmönjako meno/paluu
-Lämmönkeruu meno/paluu
-Sähkömittarin lukema
-Sisälämpötila
-Ulkolämpötila, kuluneen vuorokauden keskilämpötila, jos mahdollista.
-
Komppaan seppaanttia. Rakenteiden kuivuminen vie lämpöä.
Poppiksen kysymykseen, että miksi samanlaisella setupilla ja kulutuksilla toinen kaivo jäätyy ja toinen ei, on monta vastausta:
- kaivon todellinen aktiivisyvyys
- suojaputken pituus
- veden tuotto
- kallioperän lämmönjohtavuus (=kivilaji)
- kaivon lämpövastukset (= putkien sijainti kaivossa ym detaljit)
Tässä muutama erottava tekijä. Kahta "identtistä" kaivoa ei todellisuudessa ole olemassakaan.
-
Mutta, jos maltat kerätä vähän tilastotietoa, niin se auttaisi asian selvittelyssä.
Sopii, otan huomenna vastaavat luvut talteen. Moneltako päivältä kannattaa ottaa ennen tulosten julkistamista?
Poppiksen kysymykseen, että miksi samanlaisella setupilla ja kulutuksilla toinen kaivo jäätyy ja toinen ei, on monta vastausta:
Toinen vertailu olisi 100m aktiiviseen syvyyteen ja 8kW pumppuun. Sillä on tullut vastaavan kokoiset sähkölaskut. Mielestäni tuossakin pitäisi olla huomattavasti suurempi riski jäätymiseen, mutta näin ei ole käynyt. Onkohan samojen aktiivisyvyyksien kalliokaivojen erot prosentteja vai kymmeniä prosentteja?
Pumpun asentajakin käväisi ja hän otti esille sen -8 asteen rajan siirtämisen, vaikka en sanonut sitä hänelle. Lisäksi halusi tarkistaa kaivon syvyyden itse. Kovasti ihmetteli ja meinasi ettei näin kylmäksi pitäisi millään vetää nämä rakennukset. Vastus ei ollut ollut päällä toisin kuin olin aamusella pikaisesti katsonut. Tilannetta seurataan ja luultavasti huomenna/perjantaina ihmetellään lisää. Haluan oppia itsekin ymmärtämään lämmityksen sielunelämää, eikä niin, että joku käy vain laittamassa lämmöt päälle.
Kuinkas muuten Nibessä pääsee katsomaan huoltotiedoista (vai mitä ne tilastot nyt nimeltään olivatkaan) niitä välilehtiä mitkä eivät automaattisesti näy? 24 sivua pitäisi olla tietoa, eikä siellä näy ollenkaan esimerkiksi juuri noita lisäyksen tietoja. Ohjeen mukaan niitä pitäisi siellä olla.
Mistähän se kertoo, että asteminuutit on koko päivän pyörineet vajaassa neljässä sadassa? Muutaman kymmenen ne on alemmaksi menneet ja kompressori on pyörinyt jotakuinkin jatkuvasti.
-
@ Poppis
Se autotallin painovoimainen ilmanvaihto mietityttää. Onko sulla putki katolle? Se aiheuttaa nimittäin melkoisen lämpöhukan kun talliin muodostuu alipaine ja kaikista raoista tuulee sisään.
Sailor taisi osua tässä meikäläisen kohdalla akilleen kantapäähän... tuolla toisessa threadissa ihmettelin omia käppyröitä ja kylmää keruuputkea kun alkaa olla -6C keruu ulos, sisällä tosin vakaa lämpötila.
NOH, aloin miettimään että mitäs hittoa... miten tuolta rempattavasta kellarista puhaltaa sisään ihan huikealla paineella kylmää ilmaa kun avaa hiukankaan ilmanvaihtokanavaa... eikä missään ole edes puhallinta ulos. Sailorin kommentti laittoi miettimään että "josko sittenkin"...
Suoritin pienen ekskursion yläkerrassa, ja sieltä löytyi kylppäristä suihkun yläpuolelta 125mm rööri suoraan katolle... ilman MITÄÄN tulppaa :o Lämpimän ilman puhallus sinne ylös rööriin oli vähintäänkin tuulitunnelin luokkaa.
Muutin tähän emännän 10v sitten ostamaan taloon alle vuosi sitten ja nyt pumpun asennuksen jälkeen ihmettelin että mihin se tuo energia oikein menee kun seinät ja ullakkokin on eristetty vastikään.... jokohan se viimeinen oljenkorsi nyt löytyi?
Tää selittäisi kyllä miksi olen saanut tilkitä joka kerroksesta listojen ja ikkunoiden pieliä kun sisään on tuivertanut niin saakelisti... tuo suhareitten asentama kuisti oli niin seula että puupaneelin lämpö sisäpuolella lämpöputkien vieressä oli -1C.
Noh, ainakin vahvistaa sitä käsitystäni ettei rintsikasta haasteet lopu.... :D
-
Suoritin pienen ekskursion yläkerrassa, ja sieltä löytyi kylppäristä suihkun yläpuolelta 125mm rööri suoraan katolle... ilman MITÄÄN tulppaa Lämpimän ilman puhallus sinne ylös rööriin oli vähintäänkin tuulitunnelin luokkaa.
On ollut tinteillä ja muilla lentävillä lekoisat oltavat putken yllä lennellessä ;D
-
Jos lattiakierron dT on vakio, kiertovesipumpun nopeus vakio ja ulkolämpötila vakio, onko silloin sähkönkulutus myös vakio riippumatta sisälämpötilasta (jota ei siis ohjata termostaateilla)?
-
Kuinkas muuten Nibessä pääsee katsomaan huoltotiedoista (vai mitä ne tilastot nyt nimeltään olivatkaan) niitä välilehtiä mitkä eivät automaattisesti näy? 24 sivua pitäisi olla tietoa, eikä siellä näy ollenkaan esimerkiksi juuri noita lisäyksen tietoja. Ohjeen mukaan niitä pitäisi siellä olla.
Ei niitä sieltä lisäsivuja näykkään, niitä tulee käsittääkseni näkyviin vasta kun niihin liittyviä lisälaitteita on asennettu. Lisäyksen tiedot näet ihan lisäyksen tiedot kohdasta :)
Info valikosta lisäyksen tiedot. Sitä aikakerrointa tulkitaan näin:
Se on aikakerroin * koneeseen asennettu sähkövastusteho (yleensä 6 kW)
esim 120 h* 6 kW = 720 kWh
jakautuen esim 20 h 6 kW teholla sähkövastus = 120 kWh
200 h 3 kW = 600 kWH
yhteensä 720 kWh"
Eli siis aikertoimen kasvu yhdellä tarkoittaa 6 kWh lisäsähkön käyttöä jos käytössä on vastukset tehdasasetuksilla. Muuta statistiikkaa siitä ei irti saa.
Mistähän se kertoo, että asteminuutit on koko päivän pyörineet vajaassa neljässä sadassa? Muutaman kymmenen ne on alemmaksi menneet ja kompressori on pyörinyt jotakuinkin jatkuvasti.
Kertoo siitä ettei pumpussa tehot riitä. Defaulttina taitaa olla -400 kun vastuksia aletaan ottamaan käyttöön porrastetusti, todennäköisesti näin on sulla käynytkin että vastuksia on tarvittu mukaan.
-
@ Poppis
Se autotallin painovoimainen ilmanvaihto mietityttää. Onko sulla putki katolle? Se aiheuttaa nimittäin melkoisen lämpöhukan kun talliin muodostuu alipaine ja kaikista raoista tuulee sisään.
Sailor taisi osua tässä meikäläisen kohdalla akilleen kantapäähän... tuolla toisessa threadissa ihmettelin omia käppyröitä ja kylmää keruuputkea kun alkaa olla -6C keruu ulos, sisällä tosin vakaa lämpötila.
NOH, aloin miettimään että mitäs hittoa... miten tuolta rempattavasta kellarista puhaltaa sisään ihan huikealla paineella kylmää ilmaa kun avaa hiukankaan ilmanvaihtokanavaa... eikä missään ole edes puhallinta ulos. Sailorin kommentti laittoi miettimään että "josko sittenkin"...
Suoritin pienen ekskursion yläkerrassa, ja sieltä löytyi kylppäristä suihkun yläpuolelta 125mm rööri suoraan katolle... ilman MITÄÄN tulppaa :o Lämpimän ilman puhallus sinne ylös rööriin oli vähintäänkin tuulitunnelin luokkaa.
Muutin tähän emännän 10v sitten ostamaan taloon alle vuosi sitten ja nyt pumpun asennuksen jälkeen ihmettelin että mihin se tuo energia oikein menee kun seinät ja ullakkokin on eristetty vastikään.... jokohan se viimeinen oljenkorsi nyt löytyi?
Tää selittäisi kyllä miksi olen saanut tilkitä joka kerroksesta listojen ja ikkunoiden pieliä kun sisään on tuivertanut niin saakelisti... tuo suhareitten asentama kuisti oli niin seula että puupaneelin lämpö sisäpuolella lämpöputkien vieressä oli -1C.
Noh, ainakin vahvistaa sitä käsitystäni ettei rintsikasta haasteet lopu.... :D
Meillä taas murheen kryyni on tuo liesituulettimen perhospelti, joka avautui ja pysyi auki painovoimaisesti heti kun tuli pakkasta *kele >:(
Näin siis arvatenkin ekat 6 vuotta :-[
No sitten laitoin siihen siipiin hieman lisää painoa ja pysyi hyvinkin kiinni. Alkuvuoden myrsky oli kuitenkin kolistellut sen pellin irti ja puolen nyrkin kokoinen hole suoraan ulkoilmaan. Eli 3 viikkoa reikä ulos.
Kyllä se olisi vaan kaikista paras kun olisi sulkupelti eikä mitään pilipali perhospeltejä.
@ poppis
Onkohan sun kaivo ja keruuputkisto ihan tilatun kaltainen? Kun tulee ekat suojakelit niin siima ja paino sinne kaivoon (jos ei ole yläosaltaan jäässä?) ja mittaat syvyyden.
-
Ei niitä sieltä lisäsivuja näykkään, niitä tulee käsittääkseni näkyviin vasta kun niihin liittyviä lisälaitteita on asennettu. Lisäyksen tiedot näet ihan lisäyksen tiedot kohdasta :)
Info valikosta lisäyksen tiedot. Sitä aikakerrointa tulkitaan näin:
Se on aikakerroin * koneeseen asennettu sähkövastusteho (yleensä 6 kW)
esim 120 h* 6 kW = 720 kWh
jakautuen esim 20 h 6 kW teholla sähkövastus = 120 kWh
200 h 3 kW = 600 kWH
yhteensä 720 kWh"
Eli siis aikertoimen kasvu yhdellä tarkoittaa 6 kWh lisäsähkön käyttöä jos käytössä on vastukset tehdasasetuksilla. Muuta statistiikkaa siitä ei irti saa.
Hehee, hauskoja nämä aloittelijan kysymykset. Ajattelin että se lisäys olisi ainoastaan tuo vastus, mutta onhan se tietenkin muutakin.
Tarkoittaakos se lisäys sitten tuossa aikakertoimen tapauksessa aina vastusta? Aikakertoimen kohdalla on muistaakseni nyt luku 3.6 eli se nyt tässä tapauksessa sitten tarkoittaa ettei vastusta ole vielä paljoa käytetty. Vain 3.6 tuntia todennäköisesti juuri tuolla 6kW:n teholla. (tai sitten osatehoilla kauemman, mutta energiamäärä kuitenkin sama)
Varmistan vielä varalta että ymmärsin oikein eli se on vain lämmittämiseen käytettyä energiaa, ei käyttöveteen?
Kertoo siitä ettei pumpussa tehot riitä. Defaulttina taitaa olla -400 kun vastuksia aletaan ottamaan käyttöön porrastetusti, todennäköisesti näin on sulla käynytkin että vastuksia on tarvittu mukaan.
Eli jos tehot riittäisivät, asteminuuttiluku jaksaisi laskea? Meneekö se siis näin: asetin rajan 230:n, joten nollasta siihen asti kompressori on ollut sammuksissa, sitten se on käynnistynyt ja yrittänyt päästä nollaan, mutta ei pysty tuottamaan tarpeeksi lämpöä, joten se laskee kunnes saavuttaa neljän sadan, jolloin vastus alkaa lämmittämään lisäksi ja asteminuutit raahautuvat nollaan takaisin. Sen jälkeen taas kompressorin lepo alkaa uudelleen ja kierto jatkuu vastaavalla tavalla...?
Onkohan sun kaivo ja keruuputkisto ihan tilatun kaltainen? Kun tulee ekat suojakelit niin siima ja paino sinne kaivoon (jos ei ole yläosaltaan jäässä?) ja mittaat syvyyden
Näin täytyy varmasti tehdä, mikäli asentaja ei sitä aikaisemmin ole vaatinut päitä vadille tai selvittänyt reijän syvyyttä muutoin.
-
Mäkin oon samoilla linjoilla seppaantin pohdintojen kanssa.
Kannattaa myös muistaa, että vaikka keruuneste olisikin noinkin kylmää niin ei se tarkoita, että kaivovesi olisi jäätynyt kuin ehkä teräsputkiosuudelta.
Esim. mulla tuli tänään kaivolta -1C litku ja samaan aikaan kaivosta pystyi nostamaan vesiautomaatilla 4C vettä. Eli kyseessä voi olla ihan sekin, että lämpö ei syystä tai toisesta siirry keruunesteeseen kovin hyvin. Tähän voisi auttaa virtausnopeuden lisäys (ideana saada aikaan turbulentti virtaus ja sitä kautta parempi lämmönsiirto). Sulla on kyllä huomattavasti syvempi kaivo kun mulla ja sitä kautta suurempi keruuputkiston pinta-ala vettä vasten eli voisi ajatella, että mulla tuo lämmönjohtumisongelma olisi suurempi.
-
Tarkoittaakos se lisäys sitten tuossa aikakertoimen tapauksessa aina vastusta? Varmistan vielä varalta että ymmärsin oikein eli se on vain lämmittämiseen käytettyä energiaa, ei käyttöveteen?
Kyllä se aikakerroin tarkoittaa aina vastusta. Siihen lasketaan sekä lämmityskäyttö että käyttöveden valmistuksessa käytetyt lisätehot. Esim legionellatapon aikana käyttöveden valmistuksessa saatetaan käyttää vastusta ja se lasketaan myös mukaan aikakertoimeen.
Eli jos tehot riittäisivät, asteminuuttiluku jaksaisi laskea? Meneekö se siis näin: asetin rajan 230:n, joten nollasta siihen asti kompressori on ollut sammuksissa, sitten se on käynnistynyt ja yrittänyt päästä nollaan, mutta ei pysty tuottamaan tarpeeksi lämpöä, joten se laskee kunnes saavuttaa neljän sadan, jolloin vastus alkaa lämmittämään lisäksi ja asteminuutit raahautuvat nollaan takaisin. Sen jälkeen taas kompressorin lepo alkaa uudelleen ja kierto jatkuu vastaavalla tavalla...?
Menee periaatteessa noin paitsi että vastus sammuu heti kun asteminuutit ovat taas alle 400 eli siis vaikka 399. Jos pumpun teho on siinä aivan rajoilla niin se voi jäädä seilailemaan tuonne 400 tuntumaan välillä käyden hitusen yli ja välillä ollen hieman alle kompressorin käydessä koko ajan ja vastusten käydessä hetkittäin päällä.
Miksi sulla on käytössä noinkin suuri asteminuuttiraja kompressorin käynnistyksille ? Voit ihan hyvin nostaa sen vaikka johonkin -120 - -150 välille. Pumppu pääsee vähän helpommalla kun laatta ehtii jäähtyä hitusen vähemmän syklien välillä. Käynnistyksien määrä pysyy siltikin alhaisena. Niben suositus LL talolle on -120.
-
Moro.
Sanokaas viisaammat koska ollaan keruulämpötilojen osalta ns. hälytysrajalla? Mulla pumppu käyny koko yön, tällä hetkellä keruu pumpulle +0,2 ja paluu kaivolle -2,6.
Ipe
Täälläkin pumppu tekee pitkää vuoroa, oltiin pari päivää poissa ja eilen iltapäivällä tultiin kotiin. Se on käynyt putkeen koko ajan ainakin siitä saakka, todennäköisesti pidemmäänkin. Kaivoon -2, kaivosta +1.
-
Miksi sulla on käytössä noinkin suuri asteminuuttiraja kompressorin käynnistyksille ? Voit ihan hyvin nostaa sen vaikka johonkin -120 - -150 välille. Pumppu pääsee vähän helpommalla kun laatta ehtii jäähtyä hitusen vähemmän syklien välillä. Käynnistyksien määrä pysyy siltikin alhaisena. Niben suositus LL talolle on -120.
Se on sen takia, kun lämpö pysyy sisällä tasaisena tuolla rajalla ja jostain luin, että alempi raja vähentää käynnistyksiä ja siten kompressorin kulumista. Eihän se tosin tässä tapauksessa ehkäise lyhyitä käyntijaksoja, kun kompressori jyskyttää jatkuvalla syötöllä. Pitäisikö tuota rajaa nyt sitten siirtää vaikka -120:een ja kesällä sitten taas parin sadan paikkeille, vai onko tuollaisessa jumpassa mitään järkeä? Massaa tosiaan on tässä laatassa, kun lattian valaja teki "vähän" vinon laatan (ja paksun) ja se vielä sitten oikaistiin keskimäärin 4cm tasoitteella. En ole huomannut mitään lämmönvaihtelua lattianpinnassa tuolla asteminuuttirajalla.
Onko siis niin, että pienempi ei olekkaan parempi? (sisälämmön pysyessä itselle riittävän tasaisen tuntuisena)
-
Onko siis niin, että pienempi ei olekkaan parempi? (sisälämmön pysyessä itselle riittävän tasaisen tuntuisena)
No en sitä nyt niinkään tarkoittanut että tuo arvo olisi huono noin niinkuin periaatetasolla. Hyvähän se tietysti on pitää tuota arvoa isona varsinkin jos on kovinkin tehokas kompura. Pointti oli vaan siinä, että saattaisi olla ihan hyväkin idea nostaa sitä sen vuoksi, koska pumppusi työskentelee tällä hetkellä niillä rajoilla, ettei kompurateho tahdo oikein riittää. Tilanne jossa vastustehoa tarvitaan tulisi vastaan hitaammin. Fakta että talosi kuluttaa näillä keleillä kaiken pumppusi tuottaman tehon ei kuitenkaan miksikään muutu asteminuutteja rukkaamalla.
-
Näyttäisi, että Poppiksen uuden pari kuukautta asutun talon lämmitysteho nyt n. 10kW
Paljonko on muilla uusissa mutta kuitenkin vähintään vuoden asutuissa samankokoisissa taloissa lämmitystehon tarve?
Lämpöpumpun nimellisteho * käyntiaikasuhde
ATS
-
Näyttäisi, että Poppiksen uuden pari kuukautta asutun talon lämmitysteho nyt n. 10kW
Paljonko on muilla uusissa mutta kuitenkin vähintään vuoden asutuissa samankokoisissa taloissa lämmitystehon tarve?
Lämpöpumpun nimellisteho * käyntiaikasuhde
ATS
145m2 asuintiloja + 40m2 tallia (+15 astetta), 9kk asuttu, Lässä V9 eli 9,9 kW, käyntiaikasuhde juuri nyt kun ollaan -20 asteen keskiarvossa noin 50%, max 55%. Talohan on toki pienempi.
-
Näyttäisi, että Poppiksen uuden pari kuukautta asutun talon lämmitysteho nyt n. 10kW
Paljonko on muilla uusissa mutta kuitenkin vähintään vuoden asutuissa samankokoisissa taloissa lämmitystehon tarve?
Lämpöpumpun nimellisteho * käyntiaikasuhde
ATS
No mulla ei ole vielä talo asumiskäytössä, mutta loppusuoralla kylläkin ja viime talvi oli jo lämmöt päällä raksalämppärien avulla. Maalämpö asennettiin keväällä. Alaa on vähemmän (ulkoseinien sisäpinnan mukaan 192m2, mutta yläkerrassa on reilusti huonekorkeutta eli ilmatilavuutta 571m3 ja rakennetilavuus 849m3. Varaavaa massaa reilusti, kuten taitaa Poppiksellakin olla (ainakin laatassa).
Laskennallinen tehontarve näillä -20C pakkasilla näyttäisi olevan ~5kW ja todellinen tehontarve käyntiajasta laskien ~6kW, eli on tuossakin reiluhko ero noin prosentuaalisesti. Lisäksi mulla on aika pomminvarma runkoratkaisu (seinät betonia ja uretaania, yläpohja vaneria ja uretaania, alapohja Finnfoamia) eli voisi ajatella, että tällä rakenteella päästäisiin lähelle laskennallista kulutusta, vaikka esim. eristetilassa olisi kosteutta tms... Mutta kyllä tämä taitaa tosiaan jonkin verran yli laskennallisen tarpeen kuluttaa.
Musta tämä nykyrakentaminen vaikuttaa kyllä enemmän tai vähemmän spekseillä kilpailemiselta. Esim. mineraavillan lamdba-arvot ovat valmistajien sivuilta järjestään paljon matalampia kuin alan oppikirjojen tyyppiarvot jne. Väkisinkin herää kysymys, että onko ne eristeet oikeasti niin eristäviä, kuin valmistajat väittävät...
Tuota kysymystä varten avasinkin silloin joskus syksyllä yhden topicin (tänään laitoin sinne päivitystä).
Joka tapauksessa mun talo vie laskennallisesti 127W/K (tuossa on IV ja vuotoilma mukana). Oisko vastaavaa lukua tiedossa Poppiksen talosta (pitäisi löytyä tasauslaskelmasta)?
-
Onko siis niin, että pienempi ei olekkaan parempi? (sisälämmön pysyessä itselle riittävän tasaisen tuntuisena)
No en sitä nyt niinkään tarkoittanut että tuo arvo olisi huono noin niinkuin periaatetasolla. Hyvähän se tietysti on pitää tuota arvoa isona varsinkin jos on kovinkin tehokas kompura. Pointti oli vaan siinä, että saattaisi olla ihan hyväkin idea nostaa sitä sen vuoksi, koska pumppusi työskentelee tällä hetkellä niillä rajoilla, ettei kompurateho tahdo oikein riittää. Tilanne jossa vastustehoa tarvitaan tulisi vastaan hitaammin. Fakta että talosi kuluttaa näillä keleillä 10kW ei kuitenkaan mihinkään muutu asteminuutteja rukkaamalla.
Aivan eli sittenkö jos kompura jaksaa viedä asteminuutit vaivattomasti nollille, niin silloin kannattaa pienentää rajaa? Vaihtelin tuota rajaa silloin kun en vielä edes huomannut tätä "jäätymisongelmaa", joten tokkopa sen voi siirtää järkevämpiin lukemiinkin. Sitä ihmettelin, että onko sillä merkitystä seilaavatko asteminuutit -350:n ympärillä vai -200:n ympärillä näissä rajatilanteissa.
Taas herää ajatuksia, eli olen ymmärtänyt että lämmitysjärjestelmä (paitsi Suomalaiset pumput) mitoitetaan niin, että kovimmilla pakkasilla vastus otetaan käyttöön eli ts. kompurasta kuuluukin loppua puhti ehkä muutamana päivänä talvessa. Eikös tässä nyt ole jotakuinkin sellainen tilanne, joten voisiko tämä jatkuva kompressorin käynti ja suuret asteminuutit olla ok? Jos käynti on ok tässä tilanteessa, niin eikö kulutuskin silloin ole ok tähän tilanteeseen? Tänään oli aamulla -27 pakkasta ja sitä ei kuitenkaan kovin usein täällä ole. Asteminuutit kuitenkin päivän aikana laskivat hieman ja vastus ei sitten kuitenkaan ihan päässyt edes päälle asti. Ehkä ensi yön aikana. Joten eikö oikein mitoitetun kaivon kuuluisi kestää tuo pumpun imu jäätymättä? Viikko sitten ei kuitenkaan liikuttu edes lähellä näitä pakkasia...
Sanokaa vaan suoraan jos olen ihan pihalla. En tunnu pääsevän näissä päättelyissäni oikein mihinkään valmiiseen tulokseen :) Talo on paremmin rakennettu kuin mitoitusta laskettaessa ajateltiin ja tallista puuttuu hieman eristettä katosta ja oven ilmanvaihto voi olla hieman tarpeettoman suuri, mutta luulisi että ne nyt niin lähelle kumoavat toisensa, että kaivon ei pitäisi noin suurissa ongelmissa olla. Ennenkuulumattomissa lukemissa siis. Eikö siihen vaadittaisi jotain suurempaa ongelmaa :) Noh, tämä on tätä ajatuksenvirtaa taas... pitää saada enemmän dataa.
-
Joka tapauksessa mun talo vie laskennallisesti 127W/K (tuossa on IV ja vuotoilma mukana). Oisko vastaavaa lukua tiedossa Poppiksen talosta (pitäisi löytyä tasauslaskelmasta)?
Siellä lopussa oli 164 W/K eli siihen pitäisi ainakin päästä, koska valinnat olivat energiatehokkaampia kuin millä luvat haettiin.
-
Aivan eli sittenkö jos kompura jaksaa viedä asteminuutit vaivattomasti nollille, niin silloin kannattaa pienentää rajaa? Vaihtelin tuota rajaa silloin kun en vielä edes huomannut tätä "jäätymisongelmaa", joten tokkopa sen voi siirtää järkevämpiin lukemiinkin. Sitä ihmettelin, että onko sillä merkitystä seilaavatko asteminuutit -350:n ympärillä vai -200:n ympärillä näissä rajatilanteissa.
Ei sillä pahemmin ole väliä paljonko ne asteminuutit on miinuksella jos ne ei sieltä ylös jaksa nousta. Asteminuutit ei kuitenkaan itsessään ole mikään mittaustieto vaan ainoastaan menolämpötilan ja ulkolämpötilan mukaan ajan kuluessa laskettu arvo, jolla ohjataan kompuraa on/off. Kuten tuolla aiemmin sanottiinkin niin -120 on hyvä arvo lattialämmitystalolle. Itse pidin vuodenvaihteeseen asti -150, mutta siirryin nyt tuohon -120 arvoon (mulla tulee n. 12 käyntijaksoa vuorokaudessa).
Sillä kyllä on väliä, missä vaiheessa vastukset tulee mukaan. Eli kun saavutetaan vastuskäytön integraaliarvo niin vastuksilla vastataan suureen lämmöntarpeeseen. Siinä ei varsinaisesti ole mitään ongelmaa, että kompura käy jatkuvasti (kunhan ei ihan koko vuotta jatkuisi). Enemmänkin tässä on mielestäni kyse siitä, onko järjestelmä nyt kuitenkaan mitoitettu ihan jatkuvalle käytölle näillä pakkasilla... Ei siinä vastuskäytössäkään mitään pahaa ole.
Eli siis onko talon tehontarve näillä pakkasilla luokkaa 10kW? Se tarkoittaisi, että tasauslaskelmassa seisoisi arvo 250W/K (olettaen 20C sisälämpötila ja -20C ulkolämpötila). Jos näin on niin talo kuluttaa sen minkä oli tarkoituskin. Sitten taas jos tasauslaskelman luku on merkittävästi pienempi niin talo kuluttaa enemmän kuin oli suunniteltu.
<lisäys>
Laitoitkin näköjään tuon luvun. Eli sen mukaan tehontarve olisi n. 6,5kW. Eli kyllä talo vaan näiden lukujen mukaan kuluttaa merkittävästi enemmän kuin laskennallisesti pitäisi. Tai sitten MLP:n antoteho on lähempänä tuota 6-7kW luokkaa. Se taas antaisi entistä enemmän syitä kyseenalaistaa noita keruun lämpötiloja.
</lisäys>
-
Noniin. Nyt saattaa arvon raati olla, että löytyi varsin nolo vastaus näihin ongelmiin. Soittelin nimittäin syksyn aikana sille kaverille, joka tuon ilmastointilaitteen asensi ja kysyin, että tarvitseeko sille mitään kummempaa tehdä. Ei kuulemma tarvitse kun on sähköinen talvi-/kesäasennonvaihtokin... noh, tästä sitten huojentuneena jätin ohjekirjan lukematta ja ajattelin, että luen kun muuttokiireet helpottavat, kun nyt ei mitään ihmeellistä siitä tarvitse tietää.
Ajattelin nyt illalla kuitenkin sitten vähän syventyä tuohon ilmastointiinkin jos sieltä olisi jotain helpotusta saatavilla kaivolle ja ohjekirjassahan sitten ymmärtääkseni sanottiin, että kone on ollut kesäasennossa ja LTO on silloin ohitettuna eli tänne on nyt sitten kai puhallettu raikasta ulkoilmaa oikein reilulla voimalla, jotta tosiaan nämä rakenteetkin tässä tuulettuvat.
Saa nauraa! Ja kiitos avusta! Katsotaan huomenna miltä tilanne näyttää, vai oliko tämäkin huti.
-
Saa nauraa! Ja kiitos avusta! Katsotaan huomenna miltä tilanne näyttää, vai oliko tämäkin huti.
;D
-
Heh... Lähes kohtalotoveri, marraskuussa muutettiin sisään ja ekat pakkaset taisi iskeä aika samoihin aikoihin. Muutaman oluen voimalla yritin keskellä yötä selvittää miksi IV-kone antaa hälytystä, kohtalaisen lyhyen manuaalin luvun jälkeen tulin siihen tulokseen, että pyöriväkennoisen koneen kennon kuuluisi pyöriä. ts. tällä vaikutus tulolämpötilaan :)
"Joku" otti kennon irti kun asennettiin paikoilleen, vain johto jäi kytkemättä ;)
-
Näyttäisi, että Poppiksen uuden pari kuukautta asutun talon lämmitysteho nyt n. 10kW
Paljonko on muilla uusissa mutta kuitenkin vähintään vuoden asutuissa samankokoisissa taloissa lämmitystehon tarve?
Lämpöpumpun nimellisteho * käyntiaikasuhde
ATS
Musta tämä nykyrakentaminen vaikuttaa kyllä enemmän tai vähemmän spekseillä kilpailemiselta. Esim. mineraavillan lamdba-arvot ovat valmistajien sivuilta järjestään paljon matalampia kuin alan oppikirjojen tyyppiarvot jne. Väkisinkin herää kysymys, että onko ne eristeet oikeasti niin eristäviä, kuin valmistajat väittävät...
Eristämisessä sama kaava kuin porakaivon poraamisessa maalämmölle, mitoitetaan ja laitetaan sitten vähän extraa... ;)
-
Ajattelin nyt illalla kuitenkin sitten vähän syventyä tuohon ilmastointiinkin jos sieltä olisi jotain helpotusta saatavilla kaivolle ja ohjekirjassahan sitten ymmärtääkseni sanottiin, että kone on ollut kesäasennossa ja LTO on silloin ohitettuna eli tänne on nyt sitten kai puhallettu raikasta ulkoilmaa oikein reilulla voimalla, jotta tosiaan nämä rakenteetkin tässä tuulettuvat.
Jos LTO tosiaan on ollut ohitettuna niin esim. 100l/s poistoilmavirralla, joka on varmaan aika lähellä sun arvoja niin vaikutus on luokkaa 100W/K (olettaen LTO:n hyötysuhteeksi 80%, en tiedä mikä masiina kyseessä) eli 40K lämpötilaerolla juurikin se luokkaa 4kW, joka sulla menee (toivoonmukaan meni) ylimääräistä. Eli kyllä se voi hyvinkin olla, että ongelma löytyi.
-
Kuinkahan pian muutoksia pitäisi alkaa näkymään? Kävin aamulla katsomassa lukemat ja samoissa lukemissa mentiin jotakuinkin. Tosin nyt on hieman kylmempi (pari astetta) ulkona ja lämpöisempi sisällä (pari astetta). Nyt on kulunut 12h LTO:n käyttöönotosta.
Lisäyksen tietojen kohdalla ennen varsinaisen välilehden avaamista lukee 1.0kW. Tarkoittaako se että sen verran on valittu käyttöön vai sitä että sillä teholla se sillä hetkellä lämmittää ja saattaa sitten myöhemmin ottaa enemmän käyttöön, vai jotakin muuta?
-
Kuinkahan pian muutoksia pitäisi alkaa näkymään? Kävin aamulla katsomassa lukemat ja samoissa lukemissa mentiin jotakuinkin. Tosin nyt on paljon kylmempi ulkona ja lämpöisempi sisällä. Nyt on kulunut 12h LTO:n käyttöönotosta.
Näin kylmäksi jää(h)dytetyn kaivon elpymiseen menee oma aikansa.
Muutos pitäisi näkyä ensimmäisenä pumpun käyntiajassa.
Säädä ilmastointi mahdollisimman pienelle.
Näitä, jos maltat kerätä, niin auttaa ongelman ratkaisussa tai jälkiselvittelyssä
Mutta, jos maltat kerätä vähän tilastotietoa, niin se auttaisi asian selvittelyssä.
Ota ylös päivittäin seuraavat tiedot samaan aikaan:
-Mittausten kellonaika
-Lämmönjako meno/paluu
-Lämmönkeruu meno/paluu
-Käyntituntimittarin lukema
-Sähkömittarin lukema
-Sisälämpötila
-Ulkolämpötila, kuluneen vuorokauden keskilämpötila, jos mahdollista.
ATS
-
Heh... Lähes kohtalotoveri, marraskuussa muutettiin sisään ja ekat pakkaset taisi iskeä aika samoihin aikoihin.
Paljonkohan näitä tällaisia keissejä on suomen maassa... isukki kävi juuri pelastamassa siskon uudehkon omakotitalon puupannun, lämmöt oli jo karvan yli 120C mutta sisko ihmetteli kun kämppä ei vaan lämpene... oli sitten jättänyt ilmanvaihdon kesä-asetukselle ja ilmanvaihto puhaltanut sitä kylmää sisään kuukausitolkulla 8)
-
Tarkoittaakos se lisäys sitten tuossa aikakertoimen tapauksessa aina vastusta? Varmistan vielä varalta että ymmärsin oikein eli se on vain lämmittämiseen käytettyä energiaa, ei käyttöveteen?
Kyllä se aikakerroin tarkoittaa aina vastusta. Siihen lasketaan sekä lämmityskäyttö että käyttöveden valmistuksessa käytetyt lisätehot. Esim legionellatapon aikana käyttöveden valmistuksessa saatetaan käyttää vastusta ja se lasketaan myös mukaan aikakertoimeen.
Eli jos tehot riittäisivät, asteminuuttiluku jaksaisi laskea? Meneekö se siis näin: asetin rajan 230:n, joten nollasta siihen asti kompressori on ollut sammuksissa, sitten se on käynnistynyt ja yrittänyt päästä nollaan, mutta ei pysty tuottamaan tarpeeksi lämpöä, joten se laskee kunnes saavuttaa neljän sadan, jolloin vastus alkaa lämmittämään lisäksi ja asteminuutit raahautuvat nollaan takaisin. Sen jälkeen taas kompressorin lepo alkaa uudelleen ja kierto jatkuu vastaavalla tavalla...?
Menee periaatteessa noin paitsi että vastus sammuu heti kun asteminuutit ovat taas alle 400 eli siis vaikka 399. Jos pumpun teho on siinä aivan rajoilla niin se voi jäädä seilailemaan tuonne 400 tuntumaan välillä käyden hitusen yli ja välillä ollen hieman alle kompressorin käydessä koko ajan ja vastusten käydessä hetkittäin päällä.
Miksi sulla on käytössä noinkin suuri asteminuuttiraja kompressorin käynnistyksille ? Voit ihan hyvin nostaa sen vaikka johonkin -120 - -150 välille. Pumppu pääsee vähän helpommalla kun laatta ehtii jäähtyä hitusen vähemmän syklien välillä. Käynnistyksien määrä pysyy siltikin alhaisena. Niben suositus LL talolle on -120.
Vaikka homma jo ilmeisesti selvisikin, niin pakko laittaa pieni korjaus noihin Niben vastusten toimintaan:
Eli homma ei mene noinn että kun asteminuutit on alle vastusten käyttörajan, niin ne sammuu. Ne sammuu vasta sitten asteminuuttien ollessa käynnistysrajan alla (enempi miinuksella), jos menolämpötila on ylittänyt pyynnin kahdella asteella, tai pyyntilämpötila on saavutettu ja asteminuutit on menny yli (kohti nollaa) vastusten käynnistysrajan. Tämä on vakioasetus. Tuota pystyy muuttamaan huoltovalikosta, esim. siten että kompuralla lämpötilan ylitys onkin vain 2 astetta ja vastuksilla 1.
Ipe
Edit: Puhuin ittekin höpöjä. ;)
-
Onko muuten mitään keinoa laskea paljonko energiaa menee hukkaan kun kolmikerroksisessa rintsikassa on tuollainen 125mm rööri suoraan katolle auki niin että lämpö puhaltaa vauhdilla ulos...? Sähkölaskusta sen tieten näkis muuten mutta öljystä vaihto maalämpöön tapahtui vuoden vaihteen jälkeen. Ennen öljyä meni rapsakat 4000l/vuosi ja yksi jos toinenkin oli käynyt ihmettelemässä mihin se energia katoaa....
Oisko tähän mitään mutu-arviota, meneekö harakoille 100l, 500l vai 1000l öljyä vuodessa?
-
Onko muuten mitään keinoa laskea paljonko energiaa menee hukkaan kun kolmikerroksisessa rintsikassa on tuollainen 125mm rööri suoraan katolle auki niin että lämpö puhaltaa vauhdilla ulos...? Sähkölaskusta sen tieten näkis muuten mutta öljystä vaihto maalämpöön tapahtui vuoden vaihteen jälkeen. Ennen öljyä meni rapsakat 4000l/vuosi ja yksi jos toinenkin oli käynyt ihmettelemässä mihin se energia katoaa....
Oisko tähän mitään mutu-arviota, meneekö harakoille 100l, 500l vai 1000l öljyä vuodessa?
Samaa tietoa kaivattaisiin täälläkin.
Mä jo ehdotin emännälle että pistetään kämppä lihoiks ja rekennetaan uus. Ei käyny... :-[
Ipe
-
Paljonkohan näitä tällaisia keissejä on suomen maassa... isukki kävi juuri pelastamassa siskon uudehkon omakotitalon puupannun, lämmöt oli jo karvan yli 120C mutta sisko ihmetteli kun kämppä ei vaan lämpene... oli sitten jättänyt ilmanvaihdon kesä-asetukselle ja ilmanvaihto puhaltanut sitä kylmää sisään kuukausitolkulla 8)
Toinen mahdollisesti aika yleinen energian hukkaaja lienee huonosti toimivat kuutiokoneiden sulatukset. Joidenkin kuutiot on umpijäässä talvet läpeensä toimimattoman sulatuksen takia ja toisilla jäteilma pyörii +10c seudulla yli-innokkaan sulattelun takia.
-
Onko muuten mitään keinoa laskea paljonko energiaa menee hukkaan kun kolmikerroksisessa rintsikassa on tuollainen 125mm rööri suoraan katolle auki niin että lämpö puhaltaa vauhdilla ulos...? Sähkölaskusta sen tieten näkis muuten mutta öljystä vaihto maalämpöön tapahtui vuoden vaihteen jälkeen. Ennen öljyä meni rapsakat 4000l/vuosi ja yksi jos toinenkin oli käynyt ihmettelemässä mihin se energia katoaa....
Oisko tähän mitään mutu-arviota, meneekö harakoille 100l, 500l vai 1000l öljyä vuodessa?
Voi olla laskeminen vaikeaa, kun ei tiedä virtausmääriä. Suuntaa-antavan lukeman voit laskea, kun arvioit oman lämpimän käyttöveden kulutuksen ja vertaat sitä vastaavan kokoisen perheen öljynkulutukseen samanlaisessa talossa.
Karkea arvio voisi olla 3000 l öljyä vuodessa nelihenkisellä taloudella.
-
Lisäyksen tietojen kohdalla ennen varsinaisen välilehden avaamista lukee 1.0kW. Tarkoittaako se että sen verran on valittu käyttöön vai sitä että sillä teholla se sillä hetkellä lämmittää ja saattaa sitten myöhemmin ottaa enemmän käyttöön, vai jotakin muuta?
Nyt tuo 1.0kW:n teksti on kadonnut ja lukee "pois" eli ilmeisesti nyt sitten vastusta ei ainakaan käytetä, mikäli sitä on aiemminkaan käytetty. Kompuraan ei ole tullut lisää käynnistyksiä ja asteminuutit alkaa lähennellä kahtasataa taas eli ehkäpä tämä tästä vielä iloksi muuttuu :) Kirjoittelen sitten tarkemmin tietoja kun saan useammalta päivältä nuo ATS:n mainitsemat tiedot talteen.
-
Oisko tuossa järkevää elvyttää kaivoa laittamalla vähäksi aikaa pelkille vastuksille?
-
Ei mielestäni ole järkeä, koska pakkasten lauhduttua ens viikon alussa lämpökaivot lämpenee aika nopeasti.
-Peca-
-
Ei mielestäni ole järkeä, koska pakkasten lauhduttua ens viikon alussa lämpökaivot lämpenee aika nopeasti.
-Peca-
Jep, näyttää siltä että nyt jo on lämpeneminen alkanut ihan mukavasti. Jos homma etenee samaan malliin iltaan asti, tulee kaivolle lähtevä neste olemaan jo asteen verran lämpöisempää kuin eilen illalla kun LTO:n laitoin päälle. Nyt on 0,7 astetta lämmennyt.
-
Onko muuten mitään keinoa laskea paljonko energiaa menee hukkaan kun kolmikerroksisessa rintsikassa on tuollainen 125mm rööri suoraan katolle auki niin että lämpö puhaltaa vauhdilla ulos...? Sähkölaskusta sen tieten näkis muuten mutta öljystä vaihto maalämpöön tapahtui vuoden vaihteen jälkeen. Ennen öljyä meni rapsakat 4000l/vuosi ja yksi jos toinenkin oli käynyt ihmettelemässä mihin se energia katoaa....
Oisko tähän mitään mutu-arviota, meneekö harakoille 100l, 500l vai 1000l öljyä vuodessa?
Foorumin laskuri antaa seuraavia lukemia:
10l/s 10astetta 0,121kWh
Eli 20 asteen pakkasella, jos 125mm putkessa käy älytön huju (=30l/s), jolloin talon raoista virtaa -20 asteista ilmaa joka pitää lämmittää 20 asteiseksi (40 asteen lämpötilaero). = 1452W tarvitaan tehoa lämmittämään sisääntuleva ilma.
Jos taas lasketaan keskilämmön mukaan, joka on täällä Jyväskylässä viime vuonna wundergroundin mukaan +4 ja laitetaan hujuksi vaikka 15l/s, joka määrä ilmaa pitää lämmittää 20 asteeseen, niin saadaan vuoden energiahukaksi: 2540 kWh eli 0.290 kWh/tunti.
Laskentapohjat löytyy: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0
Wunderground (JKL): http://classic.wunderground.com/history/airport/EFJY/2011/1/1/CustomHistory.html?dayend=31&monthend=12&yearend=2011&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA
@ Poppis
;D
Pidäppä meidät tietoisena kaivosi tilasta ja pistä nyt tussilla merkki maapiirin paisuntasäiliön kylkeen siihen kohtaan missä nesteenpinta nyt on.
Luulisin:
1. Jos se lähtee nousemaan niin kaivo ei ollut jäässä (putket puristuneena), vaan nesteen lämmettyä sen tilavuus kasvaa.
2. Jos se lähtee laskemaan (vaikka lämpötila nousee), niin putket olivat jo jään puristuksessa.
-
Moro
Kävin taas pitkästä aikaa pumpun luona ja tutkailin vähän lukuja mitä kone ilmoitti pyöriessään. Keruupiirin lämpötilat oli seuraavat: koneelle -1,7 ja koneelta -4,8. Kaivo on 2x120M ja kone on 1245-12. Lattiat on pysyny lämpimänä ja torpassa noin 21 lämmintä.
Minkälaisia piirinlämpötiloja muilla on?
Hello
Kävin taas koneen luona ja tulo oli ton -1,7 ja meno noin -4,8. Katoin myos piirin pumpun nopeuden ja näytti olevan 90%. Siellä ei hirbeesti tuunaamisen varaa ole. Onko aihetta huoleen lämpötilojen suhteen? Täällähän on ollut toistaviikkoa nyt noin -22-31 lämpötilat kehissä.
-
Mulla kanssa näyttelee samoja lukemia -1,7 sisään ja ulos -4,8. Kone 1245-10 ja kaivolla 162m aktiivisyvyyttä. Näyttäisi käyttävän 1-2kw vastusta kun ei pysty 48 asteista vettä tekemään :(
-
Moro
Kävin taas pitkästä aikaa pumpun luona ja tutkailin vähän lukuja mitä kone ilmoitti pyöriessään. Keruupiirin lämpötilat oli seuraavat: koneelle -1,7 ja koneelta -4,8. Kaivo on 2x120M ja kone on 1245-12. Lattiat on pysyny lämpimänä ja torpassa noin 21 lämmintä.
Minkälaisia piirinlämpötiloja muilla on?
Hello
Kävin taas koneen luona ja tulo oli ton -1,7 ja meno noin -4,8. Katoin myos piirin pumpun nopeuden ja näytti olevan 90%. Siellä ei hirbeesti tuunaamisen varaa ole. Onko aihetta huoleen lämpötilojen suhteen? Täällähän on ollut toistaviikkoa nyt noin -22-31 lämpötilat kehissä.
itellä se 1245-12 ja vastuksille ei mene (muuta ku pakteerien tapossa), siinä mielessä ei vissiin hätää itellä vai...
-
Katsoin tuon tasopaisunta-astian, mutta taskulampun valossa en ainakaan erottanut mitään nesteen pintaa siellä. Eikös siitä kuitenkin pitäisi läpi näkyä ihan joka kohdasta? Se on samanlainen mikä varmaan lähes jokaisessa uudessa Nibessä mukana tulee. Eli olisiko se sitten ihan täynnä, koska se kyllä tuntui massiiviselta kun vähän heilutin. Eilen sen katsoi se pumpun asentaja eli pitäisi olla ok. Itsekin katselin tuota jo aiemmin syksyllä ja silloinkaan en nähnyt pintaa eli luultavasti se vaan on ihan täynnä. Ulos ei ole mitään tullut.
Siellä on kalvopaisuntasäiliökin ja sen paineet oli 110kPa (musta viisari) ja 260kPa (punainen) suunnilleen. Seurailen tilannetta ja ilmoittelen muutoksista tänne.
Keruupuolen lämmöt taas iltaa kohti laskevat, mutta nyt ne ovat vasta samoissa mitä eilen oli jo aamupäivällä.
-
Katsoin tuon tasopaisunta-astian, mutta taskulampun valossa en ainakaan erottanut mitään nesteen pintaa siellä. Eikös siitä kuitenkin pitäisi läpi näkyä ihan joka kohdasta? Se on samanlainen mikä varmaan lähes jokaisessa uudessa Nibessä on. Eli olisiko se sitten ihan täynnä, koska se kyllä tuntui massiiviselta kun vähän heilutin. Eilen sen katsoi se pumpun asentaja eli pitäisi olla ok. Itsekin katselin tuota jo aiemmin syksyllä ja silloinkaan en nähnyt pintaa eli luultavasti se vaan on ihan täynnä. Ulos ei ole mitään tullut.
Siellä on kalvopaisuntasäiliökin ja sen paineet oli 110kPa (musta viisari) ja 260kPa (punainen) suunnilleen. Seurailen tilannetta ja ilmoittelen muutoksista tänne.
Keruupuolen lämmöt taas iltaa kohti laskevat, mutta nyt ne ovat vasta samoissa mitä eilen oli jo aamupäivällä.
Joko se on ihan tyhjä tai täysi. Sen pinnan pitäis olla pauttiarallaa puolessa välissä astiaa. Mulla ollu siinä kokoajan, ei oo muuttunu mihinkään suuntaan. Ja nesteen pinta näkyy kyllä selvästi.
Ipe
-
Katsoin tuon tasopaisunta-astian, mutta taskulampun valossa en ainakaan erottanut mitään nesteen pintaa siellä. Eikös siitä kuitenkin pitäisi läpi näkyä ihan joka kohdasta? Se on samanlainen mikä varmaan lähes jokaisessa uudessa Nibessä on. Eli olisiko se sitten ihan täynnä, koska se kyllä tuntui massiiviselta kun vähän heilutin. Eilen sen katsoi se pumpun asentaja eli pitäisi olla ok. Itsekin katselin tuota jo aiemmin syksyllä ja silloinkaan en nähnyt pintaa eli luultavasti se vaan on ihan täynnä. Ulos ei ole mitään tullut.
Siellä on kalvopaisuntasäiliökin ja sen paineet oli 110kPa (musta viisari) ja 260kPa (punainen) suunnilleen. Seurailen tilannetta ja ilmoittelen muutoksista tänne.
Keruupuolen lämmöt taas iltaa kohti laskevat, mutta nyt ne ovat vasta samoissa mitä eilen oli jo aamupäivällä.
Joko se on ihan tyhjä tai täysi. Sen pinnan pitäis olla pauttiarallaa puolessa välissä astiaa. Mulla ollu siinä kokoajan, ei oo muuttunu mihinkään suuntaan. Ja nesteen pinta näkyy kyllä selvästi.
Ipe
Mullakin oli ilmaantunut keruupuoli, paisunta astia oli käynnin aikana aivan tyhjä. Huoltomies lisäili vettä litran verran, seuraavana päivänä lisäilin itse litran vielä lisää kun oli taas tyhjä. Mullakin näkyy keruunesteenpinta selvästi lävitse.
-
Katsoin tuon tasopaisunta-astian, mutta taskulampun valossa en ainakaan erottanut mitään nesteen pintaa siellä. Eikös siitä kuitenkin pitäisi läpi näkyä ihan joka kohdasta? Se on samanlainen mikä varmaan lähes jokaisessa uudessa Nibessä mukana tulee. Eli olisiko se sitten ihan täynnä, koska se kyllä tuntui massiiviselta kun vähän heilutin. Eilen sen katsoi se pumpun asentaja eli pitäisi olla ok. Itsekin katselin tuota jo aiemmin syksyllä ja silloinkaan en nähnyt pintaa eli luultavasti se vaan on ihan täynnä. Ulos ei ole mitään tullut.
Siellä on kalvopaisuntasäiliökin ja sen paineet oli 110kPa (musta viisari) ja 260kPa (punainen) suunnilleen. Seurailen tilannetta ja ilmoittelen muutoksista tänne.
Keruupuolen lämmöt taas iltaa kohti laskevat, mutta nyt ne ovat vasta samoissa mitä eilen oli jo aamupäivällä.
Kalvopaisunta-astia on todennäköisesti lämmönjakopiirin paisunta-astia.
110 kPa (1,1) bar on OK
Keruupiirin muovisessa paisunta-astiassa pinta näkyy, kun sitä valaisee taskulampulla takaapäin. Kirkkaassa valossa huonommin kuin hämärässä.
-Aivan täysi vielä menettelee.
-Tyhjä se ei saa olla.
Astian päällä on varoventtiili.
Varoventtiili voidaan laukaista kääntämällä venttiilin päällä olevaa nuppia myötäpäivään.
Mihin varoventtiilin purkausputki on johdettu?
Jos kaivo on jäätynyt, niin jää on saattanut puristaa putkia ja paisunta-astia on täyttynyt ääriään myöten täyteen.
Laita varoventtiilin purkausputken päähän astia ja laukaise varoventtiili.
- Jos purkausputkesta tulee nestettä, on paisunta-astia täynnä
- Jos ei tule nestettä on astia todennäköisesti tyhjä
- Tarkista varoventtiilin laukaisun jälkeen taskulampulla näkyykö pinta nyt.
Jos oli täynnä vajauta pintaa esim lappoamalla siten että nestettä on n. 2/3 säiliön korkeudesta.
Jos oli tyhjä, niin nestettä pitää lisätä
Yleensä tällaiset muutaman litran lisäykset voi tehdä tavallisella vedellä.
Mutta nyt kun koko systeemi on pakkasen puolella saattaa olla vaarana veden jäätyminen paisunta-astian ja putkiston välillä.
ATS
-
Lämpötilat nyt luokkaa -4/-1. Pumppu käy 24/7 ja vastukset tulevat mukaan noin -13 asteessa.
Tasoastiaa minulla ei ole koska sitä ei olisi saanut korkeimpaan kohtaan. On vain paisuntasäiliö. Paineet ovat tuosta hävinneet. Onko siitä haittaa ja voiko keruupiiriä tee-se-itse mies paineistaa?
Asennusohjeesta:
"Sijoita tasoastia lämmönkeruujärjestelmän korkeimpaan
kohtaan, sisääntulevaan putkeen ennen lämmönkeruupumppua.
Ellei tasoastiaa voi sijoittaa korkeimpaan kohtaan, pitää
käyttää paisuntasäiliötä."
-
thredin aloittajan ajatukseen palatakseni... yhtenä päivänä:LK meno -0,3 ja LK paluu -4,6 pahimmillaan (kun takana oli reilun -31 asteen yö)
toisenä päivänä: LKmeno 2,2 ja LKpaluu -2,3 (hieman miedompi n.-29asteen yö)
Muutoksen noiden vuorokausien välillä on että hidastin lämmityskiertopumpun nopeutta 10% jotta käyntiaika lyhenisi. Kumpi parempi?? Pitkä käynti... kylmä kaivo. Lyhyempi käynti... lämmin kaivo.
Aloitan urani tällä foorumillani tästä.... Edit...Liitin kuvat. ;)
ensimmäinen vrk
(http://i3.aijaa.com/b/00303/9499737.jpg)
toinen vrk
(http://i10.aijaa.com/b/00206/9499738.jpg)
-
Astian päällä on varoventtiili.
Varoventtiili voidaan laukaista kääntämällä venttiilin päällä olevaa nuppia myötäpäivään.
Mihin varoventtiilin purkausputki on johdettu?
Jos kaivo on jäätynyt, niin jää on saattanut puristaa putkia ja paisunta-astia on täyttynyt ääriään myöten täyteen.
Laita varoventtiilin purkausputken päähän astia ja laukaise varoventtiili.
- Jos purkausputkesta tulee nestettä, on paisunta-astia täynnä
- Jos ei tule nestettä on astia todennäköisesti tyhjä
- Tarkista varoventtiilin laukaisun jälkeen taskulampulla näkyykö pinta nyt.
Jos oli täynnä vajauta pintaa esim lappoamalla siten että nestettä on n. 2/3 säiliön korkeudesta.
Jos oli tyhjä, niin nestettä pitää lisätä
Yleensä tällaiset muutaman litran lisäykset voi tehdä tavallisella vedellä.
Mutta nyt kun koko systeemi on pakkasen puolella saattaa olla vaarana veden jäätyminen paisunta-astian ja putkiston välillä.
ATS
Tuossa ei ole purkausputkea ollenkaan eli astia on pelkästään kupariputken päässä. Astian yläpuolella on tosiaan joku venttiilin näköinen ja sen sisälle näkee siitä, mihin todennäköisesti se putki tulisi. Tohtiiko tuon astian päällä olevan systeemin ottaa kokonaan pois, jotta pääsee sitä astiaa tyhjentämään? Eli ei mitään painetta ole sen takana tms?
EDIT: kokeilin varovasti kääntää tuota venttiiliä ja kyllähän sieltä heti nestettä lensi ulos eli täynnä se on.
-
Tuossa ei ole purkausputkea ollenkaan eli astia on pelkästään kupariputken päässä. Astian yläpuolella on tosiaan joku venttiilin näköinen ja sen sisälle näkee siitä, mihin todennäköisesti se putki tulisi. Tohtiiko tuon astian päällä olevan systeemin ottaa kokonaan pois, jotta pääsee sitä astiaa tyhjentämään? Eli ei mitään painetta ole sen takana tms?
Jos kaivo on jäätynyt, voi paisunta-astiassa olla painetta.
Kun kierrät varoventtiiliä varovasti irti, niin mahdollinen paine kyllä purkautuu kierteiden välistä pois.
Jos kierteiden välistä alkaa tulla nestettä, niin käännä takaisin kiinni.
Toinen vaihtoehto
Laita jokin astia varoventtiilin purkausaukon eteen ja kierrä päälläolevaa nuppia varovasti myötäpäivään niin jossain vaiheessa purkausaukosta alkaa tulla nestettä. Nesteen tulo loppuu kun käännät nuppia vastapäivään.
ATS
-
EDIT: kokeilin varovasti kääntää tuota venttiiliä ja kyllähän sieltä heti nestettä lensi ulos eli täynnä se on.
Nyt vain varovasti liruttelet paineet ja liiat nesteet pois ja sen jälkeen vajauta vain sen verran, että saat pinnan näkyviin.
Nyt on mahdollista, jos kaivo on jäässä, että kaivon sulaessa pinta laskee liikaakin.
Joten pintaa on seurattava säännöllisesti.
ATS
-
Nyt vain varovasti liruttelet paineet ja liiat nesteet pois ja sen jälkeen vajauta vain sen verran, että saat pinnan näkyviin.
Nyt on mahdollista, jos kaivo on jäässä, että kaivon sulaessa pinta laskee liikaakin.
Joten pintaa on seurattava säännöllisesti.
ATS
Noin desin verran sieltä tuli nestettä itsestään, kun venttiilin avasi.
Tämän vuorokauden aikana ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia näissä arvoissa mitä ottelen nyt päivittäin ylös.
-
Nyt tulee amatööripohdiskelua:
Jos pumppua ohjaa vain ulkoanturi, niin huomaako pumppu edes pieniä "virheitä" talossa? Eikö ongelman pitäisi olla luokkaa patteriputki ulkona että se suuresti vaikuttaisi pumpun toimintaan? Paitsi jos käyttäjä itse toteaa että: "Ompas kylmä, pitääpä laittaa pumpulta lisää lämpöä!"
Tämä siis kun talo on kohtuulliset alkulämmöt ottanut.
Eikös se kyseinen kaivo ollut kylmä jo ennen näitä pakkasia, kävikö pumppu silloin kokoajan? Pumpun käynti on kuitenkin ainoa asia joka kaivoa kylmentää, ei talon mahdolliset virheet sinänsä.
-
Nyt tulee amatööripohdiskelua:
Jos pumppua ohjaa vain ulkoanturi, niin huomaako pumppu edes pieniä "virheitä" talossa? Eikö ongelman pitäisi olla luokkaa patteriputki ulkona että se suuresti vaikuttaisi pumpun toimintaan? Paitsi jos käyttäjä itse toteaa että: "Ompas kylmä, pitääpä laittaa pumpulta lisää lämpöä!"
Tämä siis kun talo on kohtuulliset alkulämmöt ottanut.
Eikös se kyseinen kaivo ollut kylmä jo ennen näitä pakkasia, kävikö pumppu silloin kokoajan? Pumpun käynti on kuitenkin ainoa asia joka kaivoa kylmentää, ei talon mahdolliset virheet sinänsä.
Tätä juuri olen yrittänyt amatööripohdiskella ja kysellä myös.
Pumppu on käynyt jo tammikuun 22. päivänä aloitetun seurannan jälkeen käytännössä koko ajan, joten luultavasti myös jonkin verran jo sitä ennenkin ja silloin ei ulkolämpötila ole ollut kovin kummoinen. -6.5C on tuo meno ollut jo ties kuinka kauan. Pumpulta on otettu lisää lämpöä vasta muutamana viime päivänä ja lattiakierron lämmöt on ollut parin asteen sisässä lokakuulta asti. No mutta vastatkaa te viisaammat Rusinasepolle.
-
Jos pumppua ohjaa vain ulkoanturi, niin huomaako pumppu edes pieniä "virheitä" talossa? Eikö ongelman pitäisi olla luokkaa patteriputki ulkona että se suuresti vaikuttaisi pumpun toimintaan? Paitsi jos käyttäjä itse toteaa että: "Ompas kylmä, pitääpä laittaa pumpulta lisää lämpöä!"
Pumppu tietää lisälämmöntarpeen siitä, että jos talo kuluttaa enemmän kuin pitäisi niin paluulämpötila laskee (vesi viilenee kierron aikana enemmän kuin suunnitelmien mukaan). Tällöin myös menolämpötila laskee, jolloin integraali kertyy nopeammin ja pumppu käy enemmän (käyntiaikasuhde nousee).
Voitaisiin pumppua tietenkin ohjata myös pelkän ulkolämpötilan mukaan niin silloin se toimisi kuten esitit. Käytännössä kuitenkin seurataan ulkolämpötilan lisäksi menoveden lämpötilaa, jolloin talon todellinen kulutus tulee kyllä huomioitua.
-
Pumppu tietää lisälämmöntarpeen siitä, että jos talo kuluttaa enemmän kuin pitäisi niin paluulämpötila laskee (vesi viilenee kierron aikana enemmän kuin suunnitelmien mukaan). Tällöin myös menolämpötila laskee, jolloin integraali kertyy nopeammin ja pumppu käy enemmän (käyntiaikasuhde nousee).
Meinaako se että mitattu lattiaan menevä lämpötila on pienempi kuin laskettu sitä, että silloin talo kuluttaa enemmän kuin sillä hetkellä pumpun mielestä pitäisi?
-
Mitäs se LTO lämmittää, tuloilmaako? Jotenkin vaikea uskoa että se selittäisi noin hurjaa kaivon jäähtymistä. Varsinkaan silloin kun oli melko lämpimät kelit, nyt vähän eri juttu tietysti. Suurimmassa osassa taloja on kuitenkin suorat putket taivaalle, koneella tai ilman. Sitten taas muuten tämä talo oli uusi ja hyvin eristetty, lattialämmöt ja kaikki.
Olikos lämpökäyrät ja lämmityksen meno/paluut suht normaalit kuitenkin? Oletko pyytänyt pumpulta lisää lämpöä asennuksen jälkeen?
Meillä esim. noin 400 neliötä vanhaa taloa (sis. puolilämmin kellari) pattereilla, painovoimainen ilmanvaihto, vanhat patterit, horot kaikki ovet, melko risat kellarin ikkunat yms. Koneena 14kw (korkeilla lämmöillä ehkä 13kw siis) ja ottaa vähän vastusta -24 paikkeilla.
-
Mitäs se LTO lämmittää, tuloilmaako? Jotenkin vaikea uskoa että se selittäisi noin hurjaa kaivon jäähtymistä. Varsinkaan silloin kun oli melko lämpimät kelit, nyt vähän eri juttu tietysti. Suurimmassa osassa taloja on kuitenkin suorat putket taivaalle, koneella tai ilman. Sitten taas muuten tämä talo oli uusi ja hyvin eristetty, lattialämmöt ja kaikki.
Olikos lämpökäyrät ja lämmityksen meno/paluut suht normaalit kuitenkin? Oletko pyytänyt pumpulta lisää lämpöä asennuksen jälkeen?
No kieltämättä voi olla näinkin. Tuloilmaahan tuo LTO näyttäisi hieman lämmittelevän, mutta ei mitään hirveitä. Nyt kun muistelen, niin +5 asteista se tuloilma on ollut ilman tuota lämmöntalteenottoakin pitkin talvea ja nyt se on +12 eli ei siinä hirveä ero ole. Tosin en ymmärrä tuosta LTO:stakaan vielä kovin paljoa eli antaisiko se kuitenkin enemmän lämpöä kuin mitä tuo +12 antaisi ymmärtää. Ilmeisesti ainakin välillä. +12 on se tuloilman asetusarvo tällä hetkellä ja jälkilämmitysvastus ei silloin juuri ole käytössä. Laitteen mittauksen mukaan tuloilman lämpötila myös on lähellä tuota jatkuvasti. Osa lämmöstä on viime aikoina mennyt jäätymisen estoon eli on välillä pätkinyt tuota puhallusta. Nyt kokeilin laittaa etuvastusta päälle ja pätkiminen on loppunut. Noin 80kWh on viimeiset kaksi vuorokautta ollut kok.sähkönkulutus.
Lämpökäyrä on ollut koskematta tämän viikon kylmiä lukuunottamatta. Oli pakko vähän yrittää saada lämpöjä yli 19-asteen sisällä. Lämmityksen menopaluut on syksyn 28-astetn jälkeen nousseen noin 30-asteeseen ja dT on ollut n.3,5 koko ajan. Lisää lämpöä on tosiaan vasta tällä viikolla pyydetty ja tehdasasetuksilla on siihen asti menty eli asentajakaan ei muutoksia noihin tehnyt missään vaiheessa.
-
Ok, en tosiaan ole mikään vanha konkari näissä asioissa, mutta jotenkin oon pitkin päivää miettinyt tätä sun juttua :-? Ruvennut vaan itseäänkin kiinnostamaan toi pumpun säätely ja toiminnan ymmärtäminen paremmin. Toivottavasti saat ratkaisun, mutta mun arvaus on että kaivossa on jotain outoa tai anturit näyttää väärin ja mitään ongelmaa ei olekkaan! :D
-
Ok, en tosiaan ole mikään vanha konkari näissä asioissa, mutta jotenkin oon pitkin päivää miettinyt tätä sun juttua :-? Ruvennut vaan itseäänkin kiinnostamaan toi pumpun säätely ja toiminnan ymmärtäminen paremmin. Toivottavasti saat ratkaisun, mutta mun arvaus on että kaivossa on jotain outoa tai anturit näyttää väärin ja mitään ongelmaa ei olekkaan! :D
Toivottavasti tästä on apua ja jos ei muuta niin viihdettä ainakin :) Itse olen täältä jo tähän mennessä saanut niin paljon apua ja rohkaisua, että ajattelin raportoida tämän homman kunnolla loppuun saakka, että voimme kaikki viisastua tästä.
Itsekin välillä rohkaistun ajattelemaan ettei mitään ongelmaa olisikaan, vaan lämpötila olisi todellisuudessa enemmän. En tosin tiedä käyttääkö pumppu noita mittareitaan oman käyntinsä säätelemiseen, joten voisiko tuo jatkuva käyntikään sitten olla järkevää pelkästään sillä mittarivirheellä.
-
Näin kylmällä on taas paha sanoa tuohon jatkuvaan käyntiin mitään, kun se voi olla ihan normaalia.
-
Näin kylmällä on taas paha sanoa tuohon jatkuvaan käyntiin mitään, kun se voi olla ihan normaalia.
Varmasti. Silloin 22. pvä taisi olla jotain -10/-15-asteen lämpötiloja ja silloinkin se tosiaan kävi lähes tauotta.
-
Meinaako se että mitattu lattiaan menevä lämpötila on pienempi kuin laskettu sitä, että silloin talo kuluttaa enemmän kuin sillä hetkellä pumpun mielestä pitäisi?
Tavallaan. Koko integraalin laskemisen idea on se, että koska pumppu ei voi säätää tehoaan (lukuunottamatta invertteripumppuja) vaan kompura toimii on/off, niin tarvitaan joku logiikka, milloin kompura on päällä ja milloin ei.
Lauhemmilla keleillä tämä näkyy parhaiten. Eli pumppu tekee "liian lämmintä" vettä vähän aikaa ja sitten taas jonkun aikaa "liian kylmää" ollessaan pois päältä. Jos ajatellaan, että pyyntilämpötilan piirtää käppyrää ja menolämpötila omaa käppyräänsä niin integraali on siis näiden kahden käppyrän väliin jäävä pinta-ala. Idea on siis se, että jos lyhyen aikaa menolämpötila on merkittävästi suurempi kuin pyynti niin integraali täyttyy tuossa ajassa. Vastaavasti jos lepojaksolla meno on vain vähän alle pyynnin niin pinta-alaa käppyröiden välille kertyy hitaasti, jolloin lepojaksosta tulee pitkä. Jos taas lepojaksolla menolämpö on merkittävästi pienempi kuin pyynti niin lepojaksosta tulee lyhyt.
Esim. itselläni on talossa niin paljon varaavaa massaa, että paluulämpötila ei pitkänkään käyntijakson aikana nouse juurikaan. Silloin myöskään menolämpötila ei nouse, jolloin käyntijakson pituuden määrää aikalailla se, kuinka lämpimät rakenteet olivat suhteessa pyyntiin kun lämmitys aloitettiin. Voisi tavallaan sanoa, että talo kuluttaa paljon, koska paluulämpö ei nouse. Toisaalta voisi myös sanoa, että talon lämmitys toimii hyvällä hyötysuhteella, koska paluulämpötila ei juurikaan nouse, jolloin myöskin menoveden lämpötila voidaan pitää matalana. Eli energiaa saadaan siirrettyä suuria määriä ilman, että joudutaan ajamaan kiertoon kuumaa vettä (vrt. patterilämmitys).
Esim. tänään kompura lähti käyntiin 4:21 ja sammui 11:25. Tuossa tosin oli vähän erikoistapaus kyseessä, koska lämpötila tippui juuri sopivasti -19C -> -20C, jolloin pyynti nousee 26C -> 27C. Paluu oli käyntijakson alussa 22C ja meno nousi nopeasti arvoon 27C. Koska meno ja pyynti oli samat niin integraali junnasi paikallaan ja jaksosta tuli pitkä. 4:55 kohdalla paluu oli noussut arvoon 23C ja 9:42 kohdalla meno nousi arvoon 28C, jolloin vasta integraali alkoi pienentyä. Paluu pysyi jakson loppuun arvossa 23C.
Tuossa siis hyvä esimerkki miksi olen hieman kateellinen Niben ohjauslogiikalle kun siinä ymmärtääkseni käytetään kymmenyksiä laskennassa. Danfossilla (ja kai myös Thermialla) ohjaus tapahtuu asteen resoluutiolla, joka ääritapauksissa aiheuttaa tuollaisia ilmiöitä. Matalaenergiatalolle sopiva loiva käyrä hankaloittaa myös omassa tapauksessani asioita. Pyynti vaihtuu vain seitsemän ulkolämpötilan asteen välein ja hyppää sitten heti kokonaisen asteen ylöspäin.
Tuon pitkän käyntijakson seurauksena vesiautomaatin letku sitten taas jäätyi. >:( Täytyy nyt varmaan luovuttaa tämän pakkasjakson osalta sen kanssa ja asentaa suosioilla sinne sulanapitokaapeli kunhan jaksaa...
Sitten taas mikä nyt on iso kulutus talolle...? Mulla meni esim. 2.2.2012 MLP:lle 31kWh kun vuorokauden keskilämpötila oli pumpun oman anturin mukaan -20C. Mukana oli vajaa tunti käyttöveden tekoa. Talossa ei asuta vielä eli ei ollut hukkalämmönlähteitä lämppäämässä.
Mitä noihin LTO:n energiamääriin tulee niin eiköhän suurin ero painovoimaisiin ilmanvaihtoihin tule siinä, että koneellisella ilmanvaihdolla ilmamäärät ovat tyypillisesti paljon suurempia, jolloin myöskin mahdollinen hävikki ilman LTO:ta voi olla melkoinen. Laskennallisesti se kuitenkin esim. Poppiksen tapauksessa selittää tuon ylimääräisen 4kW tehontarpeen täysin. Lisäksi uusissa taloissa johtumisen kautta tapahtuva hävikki on sen verran pientä, että esim. LTO:n puuttumisesta aiheutuva hävikki on merkittävä prosentuaalisesti vaikka se ei kilowattitunteina mitattuna välttämättä olisikaan suurensuuri. Kuten Poppis tuossa katselikin, että eipä se sähkölasku nyt niin pahalta näytä... Ei kuitenkaan kannata tuudittautua siihen, että laskennalliset kulutukset sun muut tehontarpeet välttämättä oikeasti toteutuisivat. Omasta kokemuksesta kuitenkin näyttäisi siltä, että jos kulutus eroaa uudistalossa merkittävästi laskennallisesta niin kyllä jotain on pielessä.
-
Nyt näyttää siltä, että kompura pääsee tänään lepäämään. Asteminuutit tippuvat jatkuvasti ja lähenevät kompuran raja-arvoa.
Nesteen pinta oli noussut hieman eilisestä, puhutaan muutamista ruokalusikoista.
Kerättävät arvot vielä lähes samoja, mutta suunta muutamia kymmenyksiä parempaan. Lämpötila sisällä ja ulkona enemmän. Jouduin tosin kylmimmillä säillä vähän laittamaan lisää lämmitystä päälle, joten kerättävät arvot eivät ehkä ole ihan suoraan vertailukelpoisia. Tai sitten sisälämpötilalla saa nuo muutokset kompensoitua. Noh, te tiedätte, minä raportoin. Nyt laskin sisälämpötilan asetusta vähän, jotta saa tuon kaivon nyt tuosta tokenemaan ja lämpöisillä keleillä muutenkin sisällä on ollut sopiva lämpö.
-
Mulla on pumppu käyny pakkasten vuoksi melkein viikon lähestulkoon tauotta.
Keruunesteiden lämpötilat on vakiintunu +0,2 -2,6 arvoihin. Eivät tuosta juurikaan muutu. Tietysti kun pumppu huilaa 2 kertaa päivässä vartin niin hetken on keruu lämpöisempi.
Enpä taida tuolla 10kW pumpulla saada kaivooni miinukselle.
Ipe
-
Olen seurannut mielenkiinnolla tätä viestiketjua, kiitos siitä!
Tässä uuden tulokkaan lukemia:Laitteisto HE E14, käyttöönotettu 2kk sitten. Kaivot 2x150m. Varaajat 280 + 300litraa. Talo vm. -68/-48 ja 300m2, tilavuus n. 750m3. Eristys olematon ja ikkunapintaa erityisen paljon. Koneellinen ilmanpoisto koko ajan päällä (ei LTO). Keruuneste -0,7 kaivoista tuleva ja -2,5 lähtevä joihin arvoihin nyt vakiintunut eli ollut näissä lukemissa tämän pakkasjakson eli noin viimeisen viikon ajan. Pumppu käynyt näillä pakkasilla (lähes) koko ajan ja lisäenergia ollut 39kWh (em. lisäenergia siis yhteensä koko laitteiston olemassaolon aikana). Viimeiset 4vrk laitteisto ottanut verkosta 114kWh/vrk (syötössä oma sähkömittari).
-
Nyt on ensimmäinen lepojakso takana. Se kesti n.23min ja sinä aikana kaivon lämmöt päätyivät -0,4/+0,6. Lattiakierto oli silloin 25.2/24.7. Tunnin käynnin jälkeen kompura taas oli tiputtanut ulkokierron -6,5/-3,3 js sisäkierto 30,2/25,6. Asteminuutit myös laskeneet ja mikäli sama vauhti jatkuu, kestää kompuran käynti noin 5h.
Lepojakson jälkeen putkistosta alkoi kuulua kova lotina. Viime päivät on ollut täysin hiljaista. Tyhjensin myös taso-astiasta hieman nestettä kun putkisto oli kaikista lämpöisimmillään ja nyt on yhteensä 4dl vähemmän kuin enimmillään on ollut. Vajausta ei näy nyt kun putkisto on taas jäähtynyt.
-
Lepojakson jälkeen putkistosta alkoi kuulua kova lotina. Viime päivät on ollut täysin hiljaista. Tyhjensin myös taso-astiasta hieman nestettä kun putkisto oli kaikista lämpöisimmillään ja nyt on yhteensä 4dl vähemmän kuin enimmillään on ollut. Vajausta ei näy nyt kun putkisto on taas jäähtynyt.
Keruuputkistostako se lotina kuului?
Vajausta ei näy nyt kun putkisto on taas jäähtynyt
Pintaako ei näy? Vai onko pinta entisellään?
Jos pintaa ei näy, niin varmista onko paisunta-astia täysin täynnä vai aivan tyhjä?
ATS
-
Lepojakson jälkeen putkistosta alkoi kuulua kova lotina. Viime päivät on ollut täysin hiljaista. Tyhjensin myös taso-astiasta hieman nestettä kun putkisto oli kaikista lämpöisimmillään ja nyt on yhteensä 4dl vähemmän kuin enimmillään on ollut. Vajausta ei näy nyt kun putkisto on taas jäähtynyt.
Keruuputkistostako se lotina kuului?
Vajausta ei näy nyt kun putkisto on taas jäähtynyt
Pintaako ei näy? Vai onko pinta entisellään?
Jos pintaa ei näy, niin varmista onko paisunta-astia täysin täynnä vai aivan tyhjä?
ATS
Vaikea ehkä paikallistaa tuota lotinaa, mutta mielestäni keruuputkistosta tuli ja juuri siltä puolelta missä ei ole tuota paisunta-astiaa. Asentajalta tuota kyselin syksyllä ja kuulemma normaalia on. Mikäli ilmaa on, pumppu sammuisi hyvin äkkiä ilmeisesti. Tuo lotinan rytmi on hyvin samanlainen mikä on betonimyllyssä eli ei tasainen, vaan siinä on sellainen huippukohta kun se betoni sieltä myllyn katosta tippuu.
Se astia on täysin täynnä taas eli valutin sen mitä sieltä astiasta tuli itsestään kun venttiiliä käänsi. Eilen valutin sen hieman vajaaksi, mutta nyt kun lämpö nousi, pinta nousi ja sieltä venttiilistä tuli hieman nestettä. Eli pinta on tällä hetkellä ihan venttiilin tasalla. Lämmenneen ja kylmän putkiston ero on noin 3dl. Odottelen josko se nyt jäähdyttyään laskisi niin, että pinta tulisi ihan astian yläreunaan näkyviin.
EDIT: näyttäisi käyntiaika tarkentuvan n. 4 tuntiin ja nyt ollaan puolessa välissä ja ulkokierron lämmöt ovat tunnin jo pysyneet asteen ylempänä kuin ennen.
-
Lotina-ääni saattaa olla pumpun kavitointiääni. :-/
-
Lotina-ääni saattaa olla pumpun kavitointiääni. :-/
Eikös se pitäisi kuulua pumpun läheltä? Tuo ääni paikallistuu toiselle seinälle ja matkaa pumpulle on n.2m. Tuota ei kuulu ollenkaan kun kompressori ei ole käynnissä.
-
Toinen lepojakso takana. Tällä kertaa kesti n. 34min (23min edellinen). Nesteen pinta tuli näkyviin kun neste jäähtyi uudelleen edellisen lepojakson loputtua, mutta nyt se ei enää merkittävästi noussut uuden lepojakson aikanakaan. Lotina on vähentynyt myös ja nyt se on tasaisempaa. Levon lopussa ulkokierto oli -0,3/+0,7 eli pari kymmenystä enemmän kuin edellisessä huilissa. 4,5h oli kompressorin käyntiaika välissä ja ulkokierto oli aikaisempaan verrattuna asteen lämpöisempi loppuun asti. Mikäli sähkökulutus jatkaa samaa rataa, kulutus tulee olemaan n. 20kWh alhaisempi kuin edellisen vuorokauden. Ulkolämpötila noussut n.5C edellisestä huilista.
-
Toinen lepojakso takana. Tällä kertaa kesti n. 34min (23min edellinen). Nesteen pinta tuli näkyviin kun neste jäähtyi uudelleen edellisen lepojakson loputtua, mutta nyt se ei enää merkittävästi noussut uuden lepojakson aikanakaan. Lotina on vähentynyt myös ja nyt se on tasaisempaa. Levon lopussa ulkokierto oli -0,3/+0,7 eli pari kymmenystä enemmän kuin edellisessä huilissa. 4,5h oli kompressorin käyntiaika välissä ja ulkokierto oli aikaisempaan verrattuna asteen lämpöisempi loppuun asti. Mikäli sähkökulutus jatkaa samaa rataa, kulutus tulee olemaan n. 20kWh alhaisempi kuin edellisen vuorokauden. Ulkolämpötila noussut n.5C edellisestä huilista.
Vissiinhän tuolla lepojakson kaivolämmöllä ei ole merkitystä kun se viina lämpenee tauon aikana siellä pumpun sisällä, vai mitä tarkoitit?
-
Vissiinhän tuolla lepojakson kaivolämmöllä ei ole merkitystä kun se viina lämpenee tauon aikana siellä pumpun sisällä, vai mitä tarkoitit?
Jaa se menee niin :) No suottapa sitä sitten sen kummemmin analysoimaan. Vai onko lepojaksossa mitään mitä kannattaisi tarkkailla?
-
Vissiinhän tuolla lepojakson kaivolämmöllä ei ole merkitystä kun se viina lämpenee tauon aikana siellä pumpun sisällä, vai mitä tarkoitit?
Jaa se menee niin :) No suottapa sitä sitten sen kummemmin analysoimaan. Vai onko lepojaksossa mitään mitä kannattaisi tarkkailla?
No saapahan kaivo tujauksen lämmikettä! ;)
-
No saapahan kaivo tujauksen lämmikettä! ;)
Ilmankos se alkoi pulputtamaan :)
-
Tältä aamulta hieman tietoa: Pumppu käy nyt noin 3h ja lepää n.40 min. Lotina käytännössä loppunut. Nesteen pinta aavistuksen jatkaa laskuaan.
Ulkokierto -6,4/-3,0. Lattiakierto 31,1/26,3. Kok. sähkönkulutus 62kWh vuorokaudessa.
-
Vaikea ehkä paikallistaa tuota lotinaa, mutta mielestäni keruuputkistosta tuli ja juuri siltä puolelta missä ei ole tuota paisunta-astiaa. Asentajalta tuota kyselin syksyllä ja kuulemma normaalia on. Mikäli ilmaa on, pumppu sammuisi hyvin äkkiä ilmeisesti. Tuo lotinan rytmi on hyvin samanlainen mikä on betonimyllyssä eli ei tasainen, vaan siinä on sellainen huippukohta kun se betoni sieltä myllyn katosta tippuu.
Tältä aamulta hieman tietoa: Pumppu käy nyt noin 3h ja lepää n.40 min. Lotina käytännössä loppunut. Nesteen pinta aavistuksen jatkaa laskuaan.
Paisunta-astia on yleensä kaivosta tulevassa linjassa.
Lotina kuuluu siis kaivoon menevästä linjasta. Siitä ilman poistuminen on huonompaa, mutta kyllä se siitä vähitellen yleensä liukenee keruunesteeseen ja poistuu sitten aikanaan paisunta-astian kautta.
Ilman poistumista auttaa, jos liuospumppu käy mahdollisimman suurella teholla.
Ei olisi pahitteeksi vaikka keruun Dt 3,4C olisi pienempi, tähänkin auttaa liuospumpun tehon lisäys.
ATS
-
Ei olisi pahitteeksi vaikka keruun Dt 3,4C olisi pienempi, tähänkin auttaa liuospumpun tehon lisäys.
ATS
Varmistan pari asiaa:
Onkos se tuo LK-pumpun nopeus -niminen valinta? Nyt se on 75%. Paljonkohan voisi olla viisas ensimmäinen muutos ja onko tavoite dT3,0C?
EDIT:tuo säätöhän se näyttäisi googlen perusteella olevan.
-
Säädin 80 prosenttiin tuon nopeuden ja sillä tuli -6,3/-3,3 eli dT olisi nyt 3.0. Käyntiaika lyhenee jatkuvasti ja nyt on parin tunnin luokkaa.
Mahtaakohan tuo kiertovesipumpun nopeus olla hyvä? Lattiakierron dT on nyt ollut noin 4,7 ja 5.3:n välissä. Eikös se suurempikin saisi olla eli pitäisikö hidastaa? Vai onko näitä järkeä vielä tässä vaiheessa säätää, kun yritetään vasta saada kaivoa tokenemaan...
-
Kaivon "sielunelämän" selvittämiseksi voisi tehdä seuraavanlaiset mittaukset:
- Laita keruupumppu jatkuvalle käynnille.
- Kirjaa ylös minuutin välein kaivoon menevä ja sieltä tuleva lämpötila
- Aloita muutama minuutti ennen kompressorin pysähtymistä
- Koko seis-jakso
- Ja vielä 20min kun kompressori on käynnistynyt
- Tämän jälkeen keruupumppu normaalii käyntitilaan.
ATS
-
Tässä minuutin välein kerätyt lämmöt.
Käyntijakson loppu:
-3,3/-6,3
-3,3/-6,3
-3,3/-6,3
Lepo alkaa:
-3,3/-5,7
-3,0/-3,9
-3,2/-2,6
-3,2/-2,3
-3,2/-2,1
-3,2/-2,2
-3,2/-2,3
-3,2/-2,3
-3,1/-2,3
-3,0/-2,3
-2,7/-2,1
-2,5/-1,9
-2,3/-1,7
-2,3/-1,5
-2,1/-1,4
-2,1/-1,3
-2,0/-1,3
-1,9/-1,2
-1,9/-1,2
-1,9/-1,1
-1,9/-1,1
-1,9/-1,1
-1,8/-1,1
-1,7/-1,0
-1,7/-1,0
-1,6/-0,9
-1,5/-0,8
-1,5/-0,8
-1,4/-0,8
Käyntijakso alkoi:
-1,3/-1,0
-1,3/-2,6
-1,3/-4,2
-1,3/-4,6
Tätä en saanut valitettavasti pitemmälle kerättyä kun oli aivan pakko lähteä. Tuo jakso stabiloituu kuitenkin -3,3/-6,3.
Välillä nuo kymmenykset vaihtelivat aika haipakkaa edestakaisin, joten nuo kymmenysten heitot selittyvät osittain tuolla heilunnalla. Otin siis sen lukeman mikä juuri minuutin vaihtuessa oli, riippumatta siitä oliko valtaosan minuutista eri lukema. Trendi kuitenkin on oikea.
-
Tänään katselin omaa keruun paisuntasäiliötä lampulla, aika täynnä on ja ei ole muuttunut sitten asennuksen. Sitten huomasin, että säiliön "alapohja" on ruskean keltaisessa kurassa sisältä. Ylempänä ja alaosan kapeimmassa kaulassa on kyllä ihan kirkasta. Onko outoa? Mutasihdit oon katsonut kaksi kertaa ja olivat puhtaita.
-
Tätä en saanut valitettavasti pitemmälle kerättyä kun oli aivan pakko lähteä. Tuo jakso stabiloituu kuitenkin -3,3/-6,3.
Eikö siitä pumpusta löydy USB-porttia?
-
Tätä en saanut valitettavasti pitemmälle kerättyä kun oli aivan pakko lähteä. Tuo jakso stabiloituu kuitenkin -3,3/-6,3.
Eikö siitä pumpusta löydy USB-porttia?
Löytyy toki. Pitäisi varmaan sieltä saatavaan dataan perehtyä... ilmeisesti nuo olisi sitä kautta saanut suoraan? (miksipä muuten olisit kysäissyt :)
-
Analysointia
- Jompi kumpi tai molemmat mittaukset yhteensä näyttävät 0,7C väärin.
- Tästä johtuen Dt arvoihin on lisättävä 0,7C
- Liuoksen yhteen kierrokseen käyttämä aika näyttäisi olevan n. 10 min. Paremman arvon olisi saanut, jos mittausten keruuta olisi jatkanut vielä n. 10 min.
- Liuoksen virtausnopeus 0,6 -- 0,7 m/s ???
- Koska keruunesteen lämpötila nousi vain n. -1C:een 30min hullunkierron aikana, on tämä merkki siitä, että kaivo on keruuputkiston kohdalta todella kylmä tai pitkältä matkalta jäässä.
Tee mittaukset uudestaan, loppupäähän lisää mittauksia.
Vielä parempi jos saat ne suoraan tikulle.
(http://i5.aijaa.com/b/00692/9519016.jpg) (http://aijaa.com/006929519016)
ATS
-
Poistin viestin, kun oli väärä kuva...
EDIT: ATS, juuri näin. Kävin laittamassa uuden tallennuksen.
-
Jännä kun tuo näyttää nyt menevän plussan puolelle, vaikka pumpun näyttöpaneelista eilen otetuissa tiedoissa pysyttiin pakkasella kuitenkin.
Tässä ei keruupumppu tainnut olla jatkuvalla käytöllä?
Nyt kun saat mittaukset tikulle, niin ota kokonainen käyntijakso (käynti +lepo) ja vähän ekstraa kumpaankin päähän. Keruupumppu jatkuvalla käynnillä.
ATS
-
Tällaista tuli USB:n kautta.
(http://i2.aijaa.com/b/00159/9521773.jpg) (http://aijaa.com/001599521773)
-
Olen katsellut nyt muiden logeja ja niissä näyttäisi sisäkierron laskettu arvo vaihtelevan. Noissa usbin kautta tulleissa tiedoissa se pysyi vakiona ja se on kyllä ollut vakio aina kun olen sitä ruudultakin katsonut. Johtuuko se siitä ettei termostaatteja ole vielä asennettu, vai pitääkö tuosta huolestua?
-
(http://i8.aijaa.com/b/00023/9522990.jpg) (http://aijaa.com/000239522990)
Tästä kuvasta voi päätellä, että kierrokseen kuluu n. 14 min.
Liuoksen nopeus putkessa on n. 0,5 m/s
Sanoisin, että liuoksen kierrossa ei ole mitään vikaa.
Muodoltaan lämpötilakäyttäytyminen on tyypillinen kaivon trendi.
Ainoa ongelma on, kun kaivo käy näin kylmänä.
Toivottavasti kaivo pian elpyy ilmojen lämmittyä?
Jos anturit ovat helposti luoksepäästävässä paikassa, voisit irrottaa ne ja uittaa jääsohjossa, tällöin niiden pitäisi näyttää 0.0C.
Antureita takaisin asennettaessa tulee ne kiristää huolellisesti putkeen kiinni ja lämpöeristää hyvin.
ATS
-
Tästä kuvasta voi päätellä, että kierrokseen kuluu n. 14 min.
Liuoksen nopeus putkessa on n. 0,5 m/s
Sanoisin, että liuoksen kierrossa ei ole mitään vikaa.
Muodoltaan lämpötilakäyttäytyminen on tyypillinen kaivon trendi.
Ainoa ongelma on, kun kaivo käy näin kylmänä.
Toivottavasti kaivo pian elpyy ilmojen lämmittyä?
Jos anturit ovat helposti luoksepäästävässä paikassa, voisit irrottaa ne ja uittaa jääsohjossa, tällöin niiden pitäisi näyttää 0.0C.
Antureita takaisin asennettaessa tulee ne kiristää huolellisesti putkeen kiinni ja lämpöeristää hyvin.
ATS
Hyvä kuulla ettei sitten ilmeisesti tarvitse heittää kirvestä tuonne kaivoon.
Kaivo on jo reilun asteen lämmennyt ja täytyy tarkkailla vielä jatkossakin, että se nyt sitten oikeasti palautuu. Paljonkohan tuossa olisi suunnilleen raja-arvo, mistä tietäisi kaivon olevan kunnossa?
Tuota antureiden testausta voisi kokeilla jos ne on helppo ottaa pois. Jos se on vaikeaa, niin ilmeisesti kiertoa voisi sitten nopeuttaa vielä niin, että mitattu dT olisi 2,3-astetta?
Haluatko ATS niitä lukemia mitä aiemmin pyysit keräämään, vai selkenikö kuvio tällä viimeisimmällä mittauksella?
------
Seuraava askelko olisi sitten säätää lattiakierron dT vähän isommaksi? Se on nyt aika tasan 5.0 eli suosituksen alarajalla. Mikähän tuossa olisi hyvä?
LKV-kierron dT on 3-astetta ja suositus olisi 8-10C, joten sitä pitäisi sitten ilmeisesti myös säätää, mutta miten se voi noin pielessä olla?
-
Seuraava askelko olisi sitten säätää lattiakierron dT vähän isommaksi? Se on nyt aika tasan 5.0 eli suosituksen alarajalla. Mikähän tuossa olisi hyvä?
Lainaus
Mistä sait tuon suosituksen?
-
Mistä sait tuon suosituksen?
Taisin täältä foorumilta jostain lukea ja ihan kuin olisin manuaalistakin jotain tuon tapaista lukenut. Voisiko se olla jotain muuta kuitenkin?
Yritän latailla noita manuaaleja netistä, mutta se nyt tuntuu tökkivät. Pari päivää mokkula on ollut vain GPRS-yhteydellä :(
Käyttövedenkiertoa mietin, että voiko tuo dT koskea sitä tapausta jos ei ole ulkoista varaajaa? Eli pitäiskö muka saada 8-10C ero sillä että vesi kiertää pumpun sisällä...
-
Haluatko ATS niitä lukemia mitä aiemmin pyysit keräämään, vai selkenikö kuvio tällä viimeisimmällä mittauksella?
Nämä mittaukset riitti tällä erää.
------
Seuraava askelko olisi sitten säätää lattiakierron dT vähän isommaksi? Se on nyt aika tasan 5.0 eli suosituksen alarajalla. Mikähän tuossa olisi hyvä?
Minusta tämä on hyvä
LKV-kierron dT on 3-astetta ja suositus olisi 8-10C, joten sitä pitäisi sitten ilmeisesti myös säätää, mutta miten se voi noin pielessä olla?
Onko sinulla käyttöveden kierto ollut koko ajan päällä?
Käyttöveden kierto ja vielä näin suuri (Dt 3C) saattaa sekoittaa lämpöpumpun sielunelämän pahemman kerran.
Nyt kannattaa kierto pysäyttää kokeilumielessä kokonaan muutamaksi päiväksi ja katsoa vaikutus.
Ja sen jälkeen katsoa mitä tapahtuu suosituksenmukaisella lämpötilaerolla
ATS
-
Onko sinulla käyttöveden kierto ollut koko ajan päällä?
Käyttöveden kierto ja vielä näin suuri (Dt 3C) saattaa sekoittaa lämpöpumpun sielunelämän pahemman kerran.
Nyt kannattaa kierto pysäyttää kokeilumielessä kokonaan muutamaksi päiväksi ja katsoa vaikutus.
Ja sen jälkeen katsoa mitä tapahtuu suosituksenmukaisella lämpötilaerolla
Olenkohan ymmärtänyt oikein eli Lämpöjohtopumppu (-niminen valinta) ohjaa sekä lattiaan menevää, että käyttövettä? Niiden nopeuksia saa sen sijaan säädettyä erikseen. Tuo lämpöjohtopumppu on ollut automaatilla koko ajan eli silloin kai se ei jatkuva pitäisi olla. Valinta löytyy valikosta 5.1.10, jos joku Nibeläinen ehtii tarkastaa asian.
En viitsinyt katkaista tuota kokonaan, kun ajattelin, että lattiakiertokin loppuu sitten. Tietenkin jos laittaisi pumpun nopeuden nollaan?
-
Käyttövedenkiertoa mietin, että voiko tuo dT koskea sitä tapausta jos ei ole ulkoista varaajaa? Eli pitäiskö muka saada 8-10C ero sillä että vesi kiertää pumpun sisällä...
Tuolla erolla ei aiheuta niin pahoja ongelmia kuin nyt. Piuha irti kuten ATS kertoi ja katso miten tilanne muuttuu. Olettaen että teillä sellainen on. Epäilen ettei ole..
-
Tuolla erolla ei aiheuta niin pahoja ongelmia kuin nyt. Piuha irti kuten ATS kertoi ja katso miten tilanne muuttuu. Olettaen että teillä sellainen on. Epäilen ettei ole..
Juu siis nimenomaan ei ole ulkoista varaajaa. Pelkästään pumpun sisällä oleva. Onko tuo kolmen asteen dT hyvä silloin? Eikai sitä ole kymmeneen järkeä lähteä nostamaan kun ei ole sitä ulkoista varaajaa. Mietin muutenkin, että ei kai siellä mitään ole mikä edes varsinaisesti kiertää, mutta toisaalta kun tuo nyt dT:n näyttää niin siksi ajattelin pitäisikö jotain säätää, vaikka ei ole ulkoista.
-
Juu siis nimenomaan ei ole ulkoista varaajaa. Pelkästään pumpun sisällä oleva. Onko tuo kolmen asteen dT hyvä silloin? Eikai sitä ole kymmeneen järkeä lähteä nostamaan kun ei ole sitä ulkoista varaajaa.
Kiertääkö käyttövesi kokoajan eli siellä on käyttövedelle kolme putkea. Kylmä, kuuma ja kierto? Kierto on ohuempi.
-
Juu siis nimenomaan ei ole ulkoista varaajaa. Pelkästään pumpun sisällä oleva. Onko tuo kolmen asteen dT hyvä silloin? Eikai sitä ole kymmeneen järkeä lähteä nostamaan kun ei ole sitä ulkoista varaajaa.
Kiertääkö käyttövesi kokoajan eli siellä on käyttövedelle kolme putkea. Kylmä, kuuma ja kierto? Kierto on ohuempi.
Pumpun päällä on 4 putkea, joista kaksi menee kaivoon ja kaksi menee käyttöveden jakotukeille suoraan eli kylmä ja lämmin. Jakotukeilta menee suoraan suihkuile ja hanoille. Tarkoititko tätä, vai pitäisikö vilkaista pumpun sisälle?
-
Pumpun päällä on 4 putkea, joista kaksi menee kaivoon ja kaksi menee käyttöveden jakotukeille suoraan eli kylmä ja lämmin. Jakotukeilta menee suoraan suihkuile ja hanoille. Tarkoititko tätä, vai pitäisikö vilkaista pumpun sisälle?
Ei tarvi muuta eli ei teillä ole tuota käyttövedenkiertoa, joka saattaa aiheuttaa ongelmia.
-
Ei tarvi muuta eli ei teillä ole tuota käyttövedenkiertoa, joka saattaa aiheuttaa ongelmia.
Onko silloin tuo käyttöveden dT mitenkään merkityksellinen arvo ja onko se ok jos se on 3C?
-
Onko silloin tuo käyttöveden dT mitenkään merkityksellinen arvo ja onko se ok jos se on 3C?
En tiedä tarkalleen mitä se meinaa. Joku Nibeläinen osaa varmaan kertoa..
-
LKV-kierron dT on 3-astetta ja suositus olisi 8-10C, joten sitä pitäisi sitten ilmeisesti myös säätää, mutta miten se voi noin pielessä olla?
Onko sinulla käyttöveden kierto ollut koko ajan päällä?
Käyttöveden kierto ja vielä näin suuri (Dt 3C) saattaa sekoittaa lämpöpumpun sielunelämän pahemman kerran.
Nyt kannattaa kierto pysäyttää kokeilumielessä kokonaan muutamaksi päiväksi ja katsoa vaikutus.
Ja sen jälkeen katsoa mitä tapahtuu suosituksenmukaisella lämpötilaerolla
ATS
Tässä meni nyt käsitteet sekaisin.
Yleensä lämpimän käyttöveden kierrolla tarkoitetaan sitä, että pieni erillinen pumppu kierrättää käyttövettä käyttöveden varaajan ja etäisimmän kulutuspisteen välillä.
Tällä varmistetaan, että heti hanan aukaisun jälkeen tuleva vesi on lämmintä.
Nibe-terminologiassa LKV-kierrolla tarkoitettaneen sitä tilannetta, missä vaihtoventtiili on kääntänyt lämmitysveden lämmittämään käyttövesivaraajaa.
ATS
-
Tässä meni nyt käsitteet sekaisin.
Yleensä lämpimän käyttöveden kierrolla tarkoitetaan sitä, että pieni erillinen pumppu kierrättää käyttövettä käyttöveden varaajan ja etäisimmän kulutuspisteen välillä.
Tällä varmistetaan, että heti hanan aukaisun jälkeen tuleva vesi on lämmintä.
Nibe-terminologiassa LKV-kierrolla tarkoitettaneen sitä tilannetta, missä vaihtoventtiili on kääntänyt lämmitysveden lämmittämään käyttövesivaraajaa.
ATS
Näin se on. Meillä on vesi kylmää kun avaa hanan, joten ei siellä käyttövesi kierrä. Siksi varmaan ihmettelinkin, että miksi tuo ero voisi olla noin iso ja mitä siinä oikeasti edes mitataan, kun vesi ei pumpun ulkona kierrä, vaan ainoastaan poistuu hanasta.
-
Onkos tässä nyt jotain kaivon sulamisen jälkimaininkeja vielä, kun tuntuu, että sähköä kuluu nyt enemmän kuin alkuvuodesta jolloin oli kelit yhtä lämpöiset? Silloin ei ollut LTO päällä ja nyt on, mutta kulutus on luokkaa 10% enemmän ja pakkaslukemat aika vastaavat.
Pumpun muutokset tammikuun alkuun verrattuna on:
-Lämpökäytä 0 -> 4
-Kaivon kierron nopeus 75% -> 80%
-Asteminuutit -60 -> -150
-
Onkos tässä nyt jotain kaivon sulamisen jälkimaininkeja vielä, kun tuntuu, että sähköä kuluu nyt enemmän kuin alkuvuodesta jolloin oli kelit yhtä lämpöiset? Silloin ei ollut LTO päällä ja nyt on, mutta kulutus on luokkaa 10% enemmän ja pakkaslukemat aika vastaavat.
Pumpun muutokset tammikuun alkuun verrattuna on:
-Lämpökäytä 0 -> 4
-Kaivon kierron nopeus 75% -> 80%
-Asteminuutit -60 -> -150
Mulla on sellainen teoria, että sulla on edelleen kaivon yläpäässä aika tuhdisti jäätä. Aina kun keruuneste nousee putkea pitkin kaivon lämpimästä alapäästä ylös niin se joutuu nousemaan tuon jääkerroksen läpi sulattaen sitä eli luovuttaa siihen lämpöä. Tällöin MLP:lle tulee viileämpi keruuneste (siis verraten tilanteeseen, missä jäätä ei vielä ollut), joka taas laskee hyötysuhdetta, sähköä palaa enemmän.
Ollaan vähän kohtalotovereita siinä mielessä, että mullakin pumppu kävi tuon pakkasjakson aikaan liian pitkiä jaksoja (joskin eri syystä) ja veti teräsputkiosuuden jäähän. Mulla on kaivossa vesiautomaatin imuletku ja ainakin se oli jäätynyt 8m matkalta. Oletettavasti tuo 6m teräsputkiosuus oli siis aika tuhdissa jäässä. Keruulämmöt pahimmillaan -2/-6C. Keskiviikkona sain imuletkun sulatettua ja nyt olen pumpannut kaivosta vettä n. 30m3/vrk, jonka uskon sulattavan tuon teräsputkiosuuden aika tehokkaasti (kun reilu +3 asteinen vesi virtaa vieressä melkosta haipakkaa ohi). Eilen illalla keruu oli jo +2/-1C.
Eiköhän se sullakin sula aikanaan, mutta suht hidasta se voi olla, koska revit kuitenkin myös keruuputkilla lämpöä taloon samalla kun käytät niitä sulatukseen. Jos saat keruun jatkuvalle kierrolle niin se voisi nopeuttaa kaivon elpymistä kun lepojaksojen aikana keruuneste sulattaisi kaivon yläpäätä.
En sinuna kyllä murehtisi asiaa sen enempää. Laittaisin keruun jatkuvalle kierrolle vaikka viikoksi/pariksi ja seurailisin tilannetta viskilasin kera. :)
-
Mulla on sellainen teoria, että sulla on edelleen kaivon yläpäässä aika tuhdisti jäätä. Aina kun keruuneste nousee putkea pitkin kaivon lämpimästä alapäästä ylös niin se joutuu nousemaan tuon jääkerroksen läpi sulattaen sitä eli luovuttaa siihen lämpöä. Tällöin MLP:lle tulee viileämpi keruuneste (siis verraten tilanteeseen, missä jäätä ei vielä ollut), joka taas laskee hyötysuhdetta, sähköä palaa enemmän.
Ollaan vähän kohtalotovereita siinä mielessä, että mullakin pumppu kävi tuon pakkasjakson aikaan liian pitkiä jaksoja (joskin eri syystä) ja veti teräsputkiosuuden jäähän. Mulla on kaivossa vesiautomaatin imuletku ja ainakin se oli jäätynyt 8m matkalta. Oletettavasti tuo 6m teräsputkiosuus oli siis aika tuhdissa jäässä. Keruulämmöt pahimmillaan -2/-6C. Keskiviikkona sain imuletkun sulatettua ja nyt olen pumpannut kaivosta vettä n. 30m3/vrk, jonka uskon sulattavan tuon teräsputkiosuuden aika tehokkaasti (kun reilu +3 asteinen vesi virtaa vieressä melkosta haipakkaa ohi). Eilen illalla keruu oli jo +2/-1C.
Eiköhän se sullakin sula aikanaan, mutta suht hidasta se voi olla, koska revit kuitenkin myös keruuputkilla lämpöä taloon samalla kun käytät niitä sulatukseen. Jos saat keruun jatkuvalle kierrolle niin se voisi nopeuttaa kaivon elpymistä kun lepojaksojen aikana keruuneste sulattaisi kaivon yläpäätä.
En sinuna kyllä murehtisi asiaa sen enempää. Laittaisin keruun jatkuvalle kierrolle vaikka viikoksi/pariksi ja seurailisin tilannetta viskilasin kera. :)
Onkos tuohon mitään helppoa tapaa sulattaa tuota vesiautomaatin putkea? Mullakin on sellainen jo kaivossa ja ei tarvisi kytkeä kuin automaattiin kiinni. Putki täyteen tiesuolaa? :)
Nibessähän on tuo 10vrk jatkuva kierrätys tuolla keruupuolella. Ehkä sen voisi tosiaan laittaa päälle... ei ainakaan unohtuisi kesään asti jatkuvalle.
-
Onkos tuohon mitään helppoa tapaa sulattaa tuota vesiautomaatin putkea? Mullakin on sellainen jo kaivossa ja ei tarvisi kytkeä kuin automaattiin kiinni. Putki täyteen tiesuolaa? :)
Nibessähän on tuo 10vrk jatkuva kierrätys tuolla keruupuolella. Ehkä sen voisi tosiaan laittaa päälle... ei ainakaan unohtuisi kesään asti jatkuvalle.
Joo tuo 10vrk jatkuva voisi olla ihan fiksu veto.
Tuohon sulatteluun en voi sanoa ainakaan oman tapani olevan mitenkään helppo/kevyt, mutta toimiva kuitenkin. Eli puutarhaletkulla painetaan kuumaa vettä jäätä vasten. Homma etenee ehkä sentin minuutissa. Täsmää aika hyvin tuon sulatteluun kuluneen ajan kanssa. Eli kyllä siihen 8m matkan sulatteluun yli 10h meni. Ajattelin jäätä olevan metri/pari niin tuli vähän yllärinä tuo 8m. Vastaisuuden varalle aion kyllä laittaa sinne putkeen sulanapitokaapelin niin onnistuu sulatus ihan pistorasiaan tökkäämällä jos pääsee jässähtämään ääriolosuhteissa. Sähköllä vain pieni reikä läpi asti ja virtauksella sitten suuremmat sulaksi. Normisti pidän auki pienellä virtauksella.
-
Onkos tuohon mitään helppoa tapaa sulattaa tuota vesiautomaatin putkea? Mullakin on sellainen jo kaivossa ja ei tarvisi kytkeä kuin automaattiin kiinni. Putki täyteen tiesuolaa? :)
Nibessähän on tuo 10vrk jatkuva kierrätys tuolla keruupuolella. Ehkä sen voisi tosiaan laittaa päälle... ei ainakaan unohtuisi kesään asti jatkuvalle.
Joo tuo 10vrk jatkuva voisi olla ihan fiksu veto.
Tuohon sulatteluun en voi sanoa ainakaan oman tapani olevan mitenkään helppo/kevyt, mutta toimiva kuitenkin. Eli puutarhaletkulla painetaan kuumaa vettä jäätä vasten. Homma etenee ehkä sentin minuutissa. Täsmää aika hyvin tuon sulatteluun kuluneen ajan kanssa. Eli kyllä siihen 8m matkan sulatteluun yli 10h meni. Ajattelin jäätä olevan metri/pari niin tuli vähän yllärinä tuo 8m. Vastaisuuden varalle aion kyllä laittaa sinne putkeen sulanapitokaapelin niin onnistuu sulatus ihan pistorasiaan tökkäämällä jos pääsee jässähtämään ääriolosuhteissa. Sähköllä vain pieni reikä läpi asti ja virtauksella sitten suuremmat sulaksi. Normisti pidän auki pienellä virtauksella.
Ite huomasin kans ton teidän kommentin piirin pyörittämisestä pakolla. Kävin äsken tuikkaa päälle ja pitää seurailla nouseeko piirin lämmöt. Kone kun päällä tulee maasta noin -2. Nyt kun seurasin piirin lämpöjä kun ei kompura ollut käytössä kerkesi se juuri nousemaan 0. Oiskhan itelläkin sit jäätä. Kaivo tehty Marraskuussa ja porari sano et kyllä siellä jonkun verran vettä pitäs olla. Kaivo 2x120. Nibe 1245-12
-
Kaivo tehty Marraskuussa ja porari sano et kyllä siellä jonkun verran vettä pitäs olla. Kaivo 2x120. Nibe 1245-12
Teille, jotka olette suunnittelemassa maalämmitystä porakaivolla.
Jos vaihtoehtoina on tehdä yksi syvä kaivo, tai vaihtoehtoisesti kaksi vähän matalampaa.
Kannattaa aina yrittää porauttaa yksi mahdollisimman syvä kaivo.
Siihen on muutamia syitä, mutta tässä nyt pari.
- Kahteen kaivoon tarvitaan kahdesti se kalliimpi maaporaus, teräsputkineen ja kahdet liitosputket kaivoille ja mahdollisesti vielä kaivojen tehon tasaamiseksi kiertävän maanesteen kuristin säädöt.
- Porakaivon parhaat (tuottoisimmat) metrit ovat kaivon pohjalla. Porakaivon lämpötila on kylmimmillään noin 20-50 metrin syvyydessä. Kaivon pohjalla 200 metrin syvyydessä kallioperä on noin 1-2 astetta lämpöisempi, kuin 50 metrin syvyydessä.
Jos on siis madollista ja porari pystyy poraamaan syvän, jopa 240metrisen kaivon, kannattaa aina valita tuo yksi syvä kaivo.
Joissakin lämpöpumpuissa on hiukan heikkotehoinen maanesteen kiertopumppu, joka ei jaksa kunnolla kierrättää 400 metriä pitkässä putkessa maanestettä. Silloin kannattaa valita kolmiputkinen keräin. Se ei kuitenkaan mahdu kaikkein pieniläpimittaisimpiin porareikiin.
Kannattaa aina ennen, kuin sopii porausurakasta, ottaa tämäkin seikka huomioon.
-
Kaivo tehty Marraskuussa ja porari sano et kyllä siellä jonkun verran vettä pitäs olla. Kaivo 2x120. Nibe 1245-12
Teille, jotka olette suunnittelemassa maalämmitystä porakaivolla.
Jos vaihtoehtoina on tehdä yksi syvä kaivo, tai vaihtoehtoisesti kaksi vähän matalampaa.
Kannattaa aina yrittää porauttaa yksi mahdollisimman syvä kaivo.
Siihen on muutamia syitä, mutta tässä nyt pari.
- Kahteen kaivoon tarvitaan kahdesti se kalliimpi maaporaus, teräsputkineen ja kahdet liitosputket kaivoille ja mahdollisesti vielä kaivojen tehon tasaamiseksi kiertävän maanesteen kuristin säädöt.
- Porakaivon parhaat (tuottoisimmat) metrit ovat kaivon pohjalla. Porakaivon lämpötila on kylmimmillään noin 20-50 metrin syvyydessä. Kaivon pohjalla 200 metrin syvyydessä kallioperä on noin 1-2 astetta lämpöisempi, kuin 50 metrin syvyydessä.
Jos on siis madollista ja porari pystyy poraamaan syvän, jopa 240metrisen kaivon, kannattaa aina valita tuo yksi syvä kaivo.
Joissakin lämpöpumpuissa on hiukan heikkotehoinen maanesteen kiertopumppu, joka ei jaksa kunnolla kierrättää 400 metriä pitkässä putkessa maanestettä. Silloin kannattaa valita kolmiputkinen keräin. Se ei kuitenkaan mahdu kaikkein pieniläpimittaisimpiin porareikiin.
Kannattaa aina ennen, kuin sopii porausurakasta, ottaa tämäkin seikka huomioon.
Tulevat maalämpöilijät ottakaa yo kommentti huomioon. Nyt ite joutuu menemään niillä mitä on (ei ollu hajuakaan ja ei kyllä porari vihjassu yo asiosta)!!!! Mut onneks talossa on lämmintä riittäny ja vastukset ollu päällä vain L tappajaisissa, pakkkasta oli pahimmillaan viime La noin -35
-
Aikaisemmin kyselin siitä lasketusta menoveden lämpötilasta... nyt se ei enää ole vakio 30-astetta vaan on laskenut 28-asteeseen ja päivittyy koko ajan. Eli olisiko nyt ollut niin, että tuo menovesi oli jotenkin rajoitettu tuohon 30-asteeseen ja jos sen ympäriltä on integraalia laskettu, niin ehkä tuo on jotenkin väärin toiminut? Osaako joku kertoa teoriaa havainnon tueksi?
Kylmillä keleillä meno oli n. 30-astetta ja paluu 25. Nyt on tasaisemmin tuon 28-asteen ylä- ja alapuolella meno&tulo.
EDIT: erotus siis edelleen sama, mutta nyt mitattu ja laskettu menolämpötila ei ole sama enää, vaan mitattu on suurempi.
-
Eikö sen litkun dt:n eron pidäkin kasvaa kylmällä. Rakenteet ottaa paremmin lämpöä vastaan kuin lauhalla kelillä.
-
Eikö sen litkun dt:n eron pidäkin kasvaa kylmällä. Rakenteet ottaa paremmin lämpöä vastaan kuin lauhalla kelillä.
Taisin kirjotttaa epäselvästi eli dT siis on pysynyt samana suunnilleen, mutta nyt se on eri kohdassa kun verrataan tuohon laskettuun menoveden lämpötilaan minkä pumppu ilmoittaa. Ennen maksimimeno oli sama kuin laskettu, mutta nyt se on 2,5-astetta suurempi. Ja nyt tuo laskettu lämpötila vaihtelee kuten muillakin. Ennen se oli vain 30-asteessa.
Onko siis joku rajoitus ollut päällä tuolle lasketulle menovedelle ja onko se aiheuttanut jotain virheellistä toimintaa, mikäli sen ympäriltä se integraali lasketaan? Ajattelisin, että yläpuolelta laskettava integraali olisi aika pieni suhteessa alapuoleen.
-
Keruu, tulopuoli +3 astetta
Paluu, menopuoli +0,8 astetta
135m syvä kaivo, Nibe 1226-6, Etelä-Suomi ja uusi n. 140 neliöinen talo.
-
Laitetaanpa nyt jotain tietoa miten tilanne on kehittynyt: nyt keruupuolella näkyy jo plusasteita levossa ja käynnin aikana on pari astetta tippunut lämpötilat. Tosin nyt on kelitkin paljon lämpöisemmät kuin viikko sitten, mutta toisaalta onpahan nyt toiveita kaivon sulamisestakin. En tiedä paljonko kelien lämpeneminen vaikuttaa ja paljonko tuo jatkuva kierto vaikuttaa. Pääasia, että suunta on oikea, vaikkakin hitaampi kuin odotin.
Vuorokauden kok.sähkönkulutus on tippunut 88kWh->38kWh.
Asteminuuttiasetus -150 ja sillä tulee 12 käynnistystä vuorokauteen. 10h lepoa ja 14h käyntiä. Eikö käynnistyksiä voisi olla hieman vähemmänkin? (vai odottelenko ensi talveen ja alan sitten vasta säästämään oikeasti tuota pumppua ja sähköä, kun kaivon todennäköisesti ehtii kesän aikana sulamaan? :)
-------
Olikohan tuossa edellisen sivun lopulla kirjoitetussa kysymyksessäni (lask.menoveden l-tila) puutteita / muuten sekavaa? (/muuten turha?). Kysykää jos tarvitsette lisätietoa...
-
Poppis...Kompressorin tiheämpi käyntiväli on käytännössä todettu elvyttävän kaivoa . ( normaaliarvo max 20-25 kertaa vuorokaudessa)
Max lasketun menoveden lämpötilaa asetetaan/rajoitetaan menussa 5.1.2
Tämä asetus taittaa lasketun lämpökäyrän vaakasuoraksi asetetussa lämpötilassa.
Menoveden ylin lämpötilaa suhteessa laskettuun lämpötilaan määräytyy talon lämpöjärjestelmän senhetkisestä lämmönottotehosta ja lämpöpumpun antotehosta sekä asteminuuttiarvon säädöstä.
Menoveden max lämpötilaa rajoittaa myös max poikkeama-asetukset 5.1.3
-
Kiitos rayb! Max menovesiasetus oli tosiaan 30-astetta. Ilmankos ei meinannut lämmöt riittää silloin -27-asteen keleillä :)
-
Moi,
Meillä siis on 1226-6kW, lämpökaivoa 130m aktiivista syvyyttä. Talo on puurakenteinen 2010 määräyksillä ja tässä on 137m2 kahdessa kerroksessa. Lämmönjako on lattialämmityksen kautta. Lisäksi on huonekohtaisia termostaatteja.
Laitoin tiedonkeruun pyörimään yön yli ja sain oheisen näköisiä käyriä.
http://aijaa.com/005499588415
BT1=ulkol. BT2=meno, BT3=paluu, BT10=keruu tulo, BT11=keruu paluu ja BT6=LKV
Vähän ihmettelen tuota käyntijakson jälkeistä keruuliuoksen tulo/menolämpötilaa; näyttäisi siltä, että kaivoon menisi lämmintä keruuliuosta ja tulo olisi kylmempää... ikäänkuin pumppu lämmittäisi kaivoa. Keruun pumpun asetus on asennossa "ajoittainen" eli keruupumppu käynnistyy 20sek ennen käyntijakson alkua ja pysähtyy jakson lopussa. Liuoksen ei siis pitäisi edes liikkua keruuputkessa lepojakson aikana? Onkohan nuo lukemat todellisia vai liekö tässä jokin muu ilmiö joka aiheuttaa tällaista "harhaa"? Onko muilla ollut samanlaista havaittavissa ja tulisiko asialle tehdä jotain?
Miltä nuo käyrät muuten näyttävät, tuleeko palstalaisilla muuta kommentoitavaa mieleen? Kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita. :)
-
Moi,
Meillä siis on 1226-6kW, lämpökaivoa 130m aktiivista syvyyttä. Talo on puurakenteinen 2010 määräyksillä ja tässä on 137m2 kahdessa kerroksessa. Lämmönjako on lattialämmityksen kautta. Lisäksi on huonekohtaisia termostaatteja.
Laitoin tiedonkeruun pyörimään yön yli ja sain oheisen näköisiä käyriä.
http://aijaa.com/005499588415
BT1=ulkol. BT2=meno, BT3=paluu, BT10=keruu tulo, BT11=keruu paluu ja BT6=LKV
Vähän ihmettelen tuota käyntijakson jälkeistä keruuliuoksen tulo/menolämpötilaa; näyttäisi siltä, että kaivoon menisi lämmintä keruuliuosta ja tulo olisi kylmempää... ikäänkuin pumppu lämmittäisi kaivoa. Keruun pumpun asetus on asennossa "ajoittainen" eli keruupumppu käynnistyy 20sek ennen käyntijakson alkua ja pysähtyy jakson lopussa. Liuoksen ei siis pitäisi edes liikkua keruuputkessa lepojakson aikana? Onkohan nuo lukemat todellisia vai liekö tässä jokin muu ilmiö joka aiheuttaa tällaista "harhaa"? Onko muilla ollut samanlaista havaittavissa ja tulisiko asialle tehdä jotain?
Miltä nuo käyrät muuten näyttävät, tuleeko palstalaisilla muuta kommentoitavaa mieleen? Kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita. :)
täällä on muutamia logeja, itse kullakin näyttää vähän hassusti käyttäytyvän keruuliuoksen lämpötila lepojakson aikana, liekkö anturit sellaisissa paikoissa että liuosksen seistessä menopuolen anturi lämpenee ympäristön ym. vaikutuksesta nopeampaa kuin paluu, tai sitten anturit ei ole ihan tarkalleen kalibroitu keskenään ym, asiaa voisi tutkia pyörittällä keruupumppua tauotta ja katsomalla logia lepojaksojen osalta
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1546.msg14706#msg14706
-
Vähän ihmettelen tuota käyntijakson jälkeistä keruuliuoksen tulo/menolämpötilaa; näyttäisi siltä, että kaivoon menisi lämmintä keruuliuosta ja tulo olisi kylmempää... ikäänkuin pumppu lämmittäisi kaivoa. Keruun pumpun asetus on asennossa "ajoittainen" eli keruupumppu käynnistyy 20sek ennen käyntijakson alkua ja pysähtyy jakson lopussa. Liuoksen ei siis pitäisi edes liikkua keruuputkessa lepojakson aikana? Onkohan nuo lukemat todellisia vai liekö tässä jokin muu ilmiö joka aiheuttaa tällaista "harhaa"? Onko muilla ollut samanlaista havaittavissa ja tulisiko asialle tehdä jotain?
Olen itse havainnut saman ilmiön ja useissa kaivokeruupiirien trendeissä täällä foorumilla on nähtävissä sama ilmiö.
Selittäisin ilmiön näin:
Pumpun pysähtyessä kaivoon menevä liuos on kolmisen astetta kylmempi kuin kaivosta tuleva.
Puhtaan veden ominaisuuksista poiketen maaviinan tiheys kasvaa lähes lineaarisesti lämpötilan laskiessa. Ei paljon mutta kuitenkin.
Tämä pieni tiheysero kierrättää keruunestettä vielä useita minuutteja pumpun pysähtymisen jälkeen. Tämä on nähtävissä jopa minun keruupiirissä olevan energiamittarin virtausmittauksessa.
Lämpenemisen selittänee se, että höyrystimeen ja keruuputkistoon vuotaa lämpöä joko ympäristöstä tai kylmäaineesta.
En ole keksinyt ilmiöllä olevan mitään haittaa eikä asialle varmaankaan voi tehdä mitään.
ATS
-
Kummasti on keruun lämmöt noussu kun ilmat lauhtui. Kovilla pakkasilla kaivolta +0,2, paluu -2,7. Nyt +2,7 paluu -0,1.
Ipe
-
Moi,
Meillä siis on 1226-6kW, lämpökaivoa 130m aktiivista syvyyttä. Talo on puurakenteinen 2010 määräyksillä ja tässä on 137m2 kahdessa kerroksessa. Lämmönjako on lattialämmityksen kautta. Lisäksi on huonekohtaisia termostaatteja.
Laitoin tiedonkeruun pyörimään yön yli ja sain oheisen näköisiä käyriä.
http://aijaa.com/005499588415
BT1=ulkol. BT2=meno, BT3=paluu, BT10=keruu tulo, BT11=keruu paluu ja BT6=LKV
Miltä nuo käyrät muuten näyttävät, tuleeko palstalaisilla muuta kommentoitavaa mieleen? Kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita. :)
Tota noin, siis uudehko lattialämmitystalo ja lämpöjohdon menolämpö lämmityssyklissä lähes 40 astetta?
Mulla on vastaava pumppu, vähän enemmän neliöitä, ja menolämpö käynyt maksimissaan tänä talvena 32.5 asteessa 30 asteen pakkasessa.
Sisällä silloin noin 21 astetta.
-
Tota noin, siis uudehko lattialämmitystalo ja lämpöjohdon menolämpö lämmityssyklissä lähes 40 astetta?
Mulla on vastaava pumppu, vähän enemmän neliöitä, ja menolämpö käynyt maksimissaan tänä talvena 32.5 asteessa 30 asteen pakkasessa.
Sisällä silloin noin 21 astetta.
Muutin tuon jälkeen lämpökäyräksi 2 ja avasin kaikki huonetermarit ja jakotukkien käsiventtiilit täysin auki. Oheista linkistä huomaat, että tilanne muutuu n. 11.30 jälkeen. Menolämpötila on alempi.
Mitä muuta asialle voisi tehdä, että saisi tuon menolämmön vieläkin alhaisemmaksi?
http://aijaa.com/007349594888
-
Sulla on kaivon lämmöt ihan päin peetä.
-
Kummasti on keruun lämmöt noussu kun ilmat lauhtui. Kovilla pakkasilla kaivolta +0,2, paluu -2,7. Nyt +2,7 paluu -0,1.
Ipe
Mulla on vieläkin -4,5/-2,5. Noh, onhan tuo jo kolme astetta vähemmän kuin pahimmillaan, että eiköhän se kesä tästä vielä koita.
-
Muutin tuon jälkeen lämpökäyräksi 2 ja avasin kaikki huonetermarit ja jakotukkien käsiventtiilit täysin auki. Oheista linkistä huomaat, että tilanne muutuu n. 11.30 jälkeen. Menolämpötila on alempi.
Mitä muuta asialle voisi tehdä, että saisi tuon menolämmön vieläkin alhaisemmaksi?
http://aijaa.com/007349594888
Paljonko sulla oli käyrä ennen tuota muutosta kakkoseen? Entä missä liikkui pyynti ennen muutosta ja muutoksen jälkeen, tuollaisella parin asteen pakkasella?
Vois päätellä että käyrä oli turhan korkea ja puskit turhan lämmintä vettä ja termarit katkoi lämpöä...
Tuliko huonelämpötilaan laskua tuon klo 11:30 muutoksen jälkeen?
-
Muutin tuon jälkeen lämpökäyräksi 2 ja avasin kaikki huonetermarit ja jakotukkien käsiventtiilit täysin auki. Oheista linkistä huomaat, että tilanne muutuu n. 11.30 jälkeen. Menolämpötila on alempi.
Mitä muuta asialle voisi tehdä, että saisi tuon menolämmön vieläkin alhaisemmaksi?
http://aijaa.com/007349594888
Paljonko sulla oli käyrä ennen tuota muutosta kakkoseen? Entä missä liikkui pyynti ennen muutosta ja muutoksen jälkeen, tuollaisella parin asteen pakkasella?
Vois päätellä että käyrä oli turhan korkea ja puskit turhan lämmintä vettä ja termarit katkoi lämpöä...
Tuliko huonelämpötilaan laskua tuon klo 11:30 muutoksen jälkeen?
Aiempi käyrä oli 3, korotuksella +1. Jos tarkoitat huonetermarin pyyntiä, se oli 20 asteessa. Nyt kun termostaatit on täysillä, on huonelämpötila 20... 21 asteessa eli on pysynyt samoissa kuin ennen muutosta.
Mitä arvelet, onko sinusta minun liuospiirin lämpötiloissa jotain pielessä?
-
Ihanpihalla
Mitä arvelet, onko sinusta minun liuospiirin lämpötiloissa jotain pielessä?
Trendistä luettuna käyntijakson ajalta
-Tulo 5 --> 3 C
-Paluu 2 --> 0 C
-Dt 3 C
Arvot ovat kuin "oppikirjasta" :)
ATS
-
Aiempi käyrä oli 3, korotuksella +1. Jos tarkoitat huonetermarin pyyntiä, se oli 20 asteessa. Nyt kun termostaatit on täysillä, on huonelämpötila 20... 21 asteessa eli on pysynyt samoissa kuin ennen muutosta.
En tarkoittanut huonetermarin pyyntiä vaan pumpun sisäistä, joka laskeutuu käyrän mukaan.
Anyway, minua kiinnostaa millä arvoilla pääset noin korkeisiin menolämpötiloihin (35-40 astetta). Kyseessä sama pumppu kuin mulla, ainoa erotus on että sulla on huonetermari käytössä ja kaivosta tulee noin 3 astetta lämpimämpää litkua. Ilmeisesti tämä jälkimmäinen tekee tuon korkean menolämmön mahdolliseksi.
Ei silti, eihän se mikään hyvä tavoitearvo ole noin korkea meno, mutta kyselen silti miten tuo onnistuu.
Mulla ei tahdo nousta juuri 32 astetta korkeammalle vaikka pyyntiä kasvattaisi.
-
mutta kyselen silti miten tuo onnistuu.
Mulla ei tahdo nousta juuri 32 astetta korkeammalle vaikka pyyntiä kasvattaisi.
No sillähän se meno nousee korkeaksi kun tiputtaa kiertovesipumpun nopeutta. Vesi kerkiää lämmetä enemmän lauhduttimessa, dT kasvaa ja COP huononee.
-
Ei silti, eihän se mikään hyvä tavoitearvo ole noin korkea meno, mutta kyselen silti miten tuo onnistuu.
Mulla ei tahdo nousta juuri 32 astetta korkeammalle vaikka pyyntiä kasvattaisi.
Käännät lämmönjakopumpun pienelle tai suljet suuriimman osan kierroista kiinni tai tukit lämmönjaon rikkasihdin. Tuolla tavalla käyrällä 3 voi saada lämmönjakoon menemään +40c vettä dT 10c:llä.
"Ihanpihalla" tapauksessa kyse oli ilmeisesti siitä, että jakotukin termarit oli sulkenut monta kiertoa kiinni ja virtaus lämmönjaossa oli "liian" hidas.
Muutosten jälkeenhän noi lämmöt tippui ihan asiallisiin lukemiin.
-
No sillähän se meno nousee korkeaksi kun tiputtaa kiertovesipumpun nopeutta.
Kyseisessä pumppumallissa (1226) on 3-portainen nopeussäätö.
Pienemmälläkään nopeudella ei nouse dT kuin viiden ja puolen pintaan.
Eli tuollainen lähes 40 asteen meno tuntuu aivan utopistiselta :exclamation :(
-
Kyseisessä pumppumallissa (1226) on 3-portainen nopeussäätö.
Pienemmälläkään nopeudella ei nouse dT kuin viiden ja puolen pintaan.
Eli tuollainen lähes 40 asteen meno tuntuu aivan utopistiselta :exclamation :(
No se on sitten lämmityspiiristä kiinni, vastusta enemmän niin vesi virtaa heikommin ja dT on isompi. Ei tässä mitään ihmeellistä ole.
-
Aamulla kun vilkaisin pumppua, niin keruupiirin meno oli -3 ja paluu pumpulle 0. Vaakatasossa putkea kosteassa jokirannassa 2x300m. Ja kohde Etelä-pohjanmaalla.
-
käynnin alussa tulo 4.5 ja paluu 2 melkein kesän arvoissa jo :)
-
Olipas sitten ilmaa lämmönkeruun puolella. Talvella maasta nousi -2,0 asteista. Nyt kun on ilmat saatu pois tulo käynnin lopussa 0,2 ja meno -2,6.
-
Kiitos rayb! Max menovesiasetus oli tosiaan 30-astetta. Ilmankos ei meinannut lämmöt riittää silloin -27-asteen keleillä :)
Toista keskustelua lukiessa tuli mieleen taas tämä oma tapaus... Tosiaan kun menovesi oli rajoitettu +30-asteeseen ja lattiakierron dT oli koko ajan 5K, niin miten se voi olla mahdollista, että kaivo meni jäähän? Eihän pumpun pitäisi tarvita ottaa mitään huimia määriä energiaa kaivosta, jos sen ei tarvitse tehdä tuon lämpöisempää vettä tuon dT:n määrää enempää. Eli lattiaan ei mitenkään älyttömästi sitä lämpöä ole puskettu. Eli 30-asteinen vesi, lattian dt 5 ja pumppujen nopeudet myös ihan normaaleissa arvoissa. Eikö kaivon kuuluisi tätä kestää, vai mikä parametri tästä päättelystä vielä puuttuu?
-
Toista keskustelua lukiessa tuli mieleen taas tämä oma tapaus... Tosiaan kun menovesi oli rajoitettu +30-asteeseen ja lattiakierron dT oli koko ajan 5K, niin miten se voi olla mahdollista, että kaivo meni jäähän? Eihän pumpun pitäisi tarvita ottaa mitään huimia määriä energiaa kaivosta, jos sen ei tarvitse tehdä tuon lämpöisempää vettä tuon dT:n määrää enempää. Eli lattiaan ei mitenkään älyttömästi sitä lämpöä ole puskettu. Eli 30-asteinen vesi, lattian dt 5 ja pumppujen nopeudet myös ihan normaaleissa arvoissa. Eikö kaivon kuuluisi tätä kestää, vai mikä parametri tästä päättelystä vielä puuttuu?
Kyllä se pumppu vaan tuuppaa aina täysillä lämpöä veteen riippumatta veden lämpötilasta tai dT:sta. Pikemminkin niin päin, että matalammalla menoveden lämpötilalla kompuran antoteho kasvaa ja ottoteho pienenee. Eli kaivosta otetaan suurempi teho. Tässä vähän haarukointia Copelandin mitoitusohjelmalla:
Alkutilanne (hatusta):
Kaivosta: +4C
Menovesi: +30C
Ottoteho: 1,57kW
Antoteho: 9,27kW
Kaivo jäähtynyt:
Kaivosta: -5C
Menovesi: +30C
Ottoteho: 1,46kW
Antoteho: 6,71kW
Eli samalla menoveden lämpötilalla jäähtynyt kaivo laskee sekä antotehoa että ottotehoa selvästi. Antotehoa kuitenkin enemmän eli hyötysuhde laskee. Laskenut antoteho tarkoittaa, että käyntiaikasuhde kasvaa ja pumppu käy entistä pidempiä käyntijaksoja, jotta lämpöä siirtyy sama määrä.
Heitetääs sitten hatusta vielä mitä kävisi jos jäähtyneestä kaivosta tehtäisiin vaikka +45C menovettä:
Kaivosta: -5C
Menovesi: +45C
Ottoteho: 1,96kW
Antoteho: 6,31kW
Eli ottoteho kasvaa selvästi ja antoteho laskee. Kaivosta siis otetaan tässä tapauksessa 900W pienempi teho kuin +30C menovettä tehtäessä.
Sehän näissä hommissa onkin vähän hämmentävää, että korkea lämpötila ei mitenkään automaattisesti tarkoita suurta tehoa. Pikemminkin päinvastoin. Nuo laskelmat oli siis oman 8kW pumpun kompuralla.
-
Tosiaan kun menovesi oli rajoitettu +30-asteeseen ja lattiakierron dT oli koko ajan 5K, niin miten se voi olla mahdollista, että kaivo meni jäähän? Eihän pumpun pitäisi tarvita ottaa mitään huimia määriä energiaa kaivosta, jos sen ei tarvitse tehdä tuon lämpöisempää vettä tuon dT:n määrää enempää. Eli lattiaan ei mitenkään älyttömästi sitä lämpöä ole puskettu.
Kun lauhtumis(menoveden)lämpötila on tuossa +30 paikkeilla niin lämpöpumpun hyötysuhde on luultavasti korkein mahdollinen.
Jos oletetaan COP arvoksi 4 niin sähköverkosta 8kw:n lämpöpumppu ottaa n 2kw ja lämpökaivosta 6kw ja antoteho on 8kw.
Jos lauhtumislämpötila on +50 astetta niin hyötysuhde huononee.
Esim COP arvolla 3 samainen 8 kw:n lämpöpumppu ottaa sähköverkosta 2,5kw ja lämpökaivosta 5kw ja antoteho on 7,5kw.
Eli mitä korkeampi hyötysuhde on niin sitä enemmän lämpöpumppu siirtää ilmaista lämpötehoa kaivosta ja ottaa vähemmän kallista sähkötehoa verkosta.
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1145/ tekniset tiedot
Tuosssa Niben valmistajan ilmoittamat antotehot +35 ja +50 asteisella lauhtumislämpötilalla kun kaivosta tulevan liuoksen lämpötila on 0 astetta.
NIBE F1145- ------------ 6kw ---- 8kw
Antoteho (B 0 / W 35) * 6,3 kW 8,3 kW
Antoteho (B 0 / W 50) ** 5,1 kW 6,9 kW
-
Kiitos teille! Taitaa siis se "puuttuva parametri" olla käyntiaika...
Jos unohdetaan tuo pumpun pää ja mietitään pelkkää lattiaa, niin kuinka pitäisi näkyä se, että talo kuluttaisi paljon? Eli jos sisälämpötila pysyy vakiona, niin eikö silloin pitäisi lattiakierron dT kasvaa tai kierron lämpötila olla suurempi sellaisessa talossa mikä kuluttaa enemmän?
EDIT:
Sehän näissä hommissa onkin vähän hämmentävää, että korkea lämpötila ei mitenkään automaattisesti tarkoita suurta tehoa. Pikemminkin päinvastoin.
Kieltämättä on hämmentävää (mutta mielenkiintoista). Mihinhän se perustuu ettei sitten lattiaan ajeta niin paljon kuin lattiakierron pumpusta lähtee eli saataisiin mahdollisimman pieni dT jolloin kai voitaisiin käyttää suurempaa menoveden lämpötilaa?
-
Sehän näissä hommissa onkin vähän hämmentävää, että korkea lämpötila ei mitenkään automaattisesti tarkoita suurta tehoa. Pikemminkin päinvastoin.
Kieltämättä on hämmentävää (mutta mielenkiintoista). Mihinhän se perustuu ettei sitten lattiaan ajeta niin paljon kuin lattiakierron pumpusta lähtee eli saataisiin mahdollisimman pieni dT jolloin kai voitaisiin käyttää suurempaa menoveden lämpötilaa?
No sepä siinä, että kierto kannattaakin pitää nopeana. Rajan asettaa lähinnä se, milloin nopeampaan kiertoon tarvittava suurempi sähkönkulutus syö kannattavuuden parantuneesta MLP:n hyötysuhteesta. Menoveden lämpötilaa tuo ei kyllä suurenna. Päinvastoin. Eli nopeammalla kierrolla saadaan siirrettyä sama määrä energiaa pienemmällä lämpötilalla, jolloin kompuran hyötysuhde on parempi.
Jos unohdetaan tuo pumpun pää ja mietitään pelkkää lattiaa, niin kuinka pitäisi näkyä se, että talo kuluttaisi paljon? Eli jos sisälämpötila pysyy vakiona, niin eikö silloin pitäisi lattiakierron dT kasvaa tai kierron lämpötila olla suurempi sellaisessa talossa mikä kuluttaa enemmän?
Jos talo kuluttaa paljon per pinta-alayksikkö niin tarvitaan korkeampi menoveden lämpötila/nopeampi kierto. Hitaalla kierrolla dT kasvaa ja nopealla pienenee. Eli oikein oli tuo sun pohdinta.
Tärkeä juttu tossa on tuo pinta-ala. Samasta syystä pattereilla lämmitettäessä tarvitaan korkeampi menoveden lämpötila kun pattereiden luovuttava pinta-ala suhteessa talon ulkovaipan pinta-alaan on pienempi kuin (yleensä) lattialämmitystalossa.
-
Tärkeä juttu tossa on tuo pinta-ala. Samasta syystä pattereilla lämmitettäessä tarvitaan korkeampi menoveden lämpötila kun pattereiden luovuttava pinta-ala suhteessa talon ulkovaipan pinta-alaan on pienempi kuin (yleensä) lattialämmitystalossa.
Olen samaa mieltä.Jos pattereiden lämmönluovutuspinta-alaa lisättäisiin rakenteellisesti niin näissäkin pärjäisi matalammalla kiertoveden lämpötiloilla.
-
No sepä siinä, että kierto kannattaakin pitää nopeana. Rajan asettaa lähinnä se, milloin nopeampaan kiertoon tarvittava suurempi sähkönkulutus syö kannattavuuden parantuneesta MLP:n hyötysuhteesta. Menoveden lämpötilaa tuo ei kyllä suurenna. Päinvastoin. Eli nopeammalla kierrolla saadaan siirrettyä sama määrä energiaa pienemmällä lämpötilalla, jolloin kompuran hyötysuhde on parempi.
Jos nyt menen nopeuttamaan kiertoa, niin silloinhan dT pienenee, joten se kai olisi saatava takaisin sinne 5K:n ohjeistuksen mukaan. Tarkoittaako tämä sitä, että sitten säädän lämpökäyrän rinnakkaissiirtoa oikealle eli ylemmäksi eli menovettä lämpöisemmäksi, jolloin kenties päästäisiin takaisin isompaan dT-lukuun?
EDIT: ei kun eikös se dT pienene edelleen, jos nostan käppyrää? Mutta ei kai sitä laskeakkaan voi, ettei kämppä mene kylmäksi?
-
Jos nyt menen nopeuttamaan kiertoa, niin silloinhan dT pienenee, joten se kai olisi saatava takaisin sinne 5K:n ohjeistuksen mukaan.
Miksi?
Heitetääs vielä täysin käytännön elämästä vieraantunut laskuesimerkki:
Tapaus 1: (virtaama 0,2l/s dT 10K):
0,2l/s * 10K * 4,19J/(K·kg) = 8,38kW
Tapaus 2: (virtaama 2,0l/s dT 1K):
2,0l/s * 1K * 4,19J/(K·kg) = 8,38kW
Eli yhden asteen dT:lla saadaan sama teho kuin kymmenen asteen dT:lla kun virtausnopeus kasvatetaan kymmenkertaiseksi. Käytännössä 2,0l/s virtaama ei kuitenkaan ole hirveän realistinen.
Enemminkin nään nuo valmistajan suositukset niin, että jos dT on vaikka 20K niin täytyisi tehdä jotain, että sitä saisi alemmas. Jos dT taas on vaikka 3K niin kannattaa toki selvittää siihen syy. Jos käy ilmi, että dT on pieni koska virtaama on suuri niin ei mielestäni vaadi mitään "korjausta".
-
Jos nyt menen nopeuttamaan kiertoa, niin silloinhan dT pienenee, joten se kai olisi saatava takaisin sinne 5K:n ohjeistuksen mukaan.
Miksi?
Heitetääs vielä täysin käytännön elämästä vieraantunut laskuesimerkki:
Tapaus 1: (virtaama 0,2l/s dT 10K):
0,2l/s * 10K * 4,19J/(K·kg) = 8,38kW
Tapaus 2: (virtaama 2,0l/s dT 1K):
2,0l/s * 1K * 4,19J/(K·kg) = 8,38kW
Eli yhden asteen dT:lla saadaan sama teho kuin kymmenen asteen dT:lla kun virtausnopeus kasvatetaan kymmenkertaiseksi. Käytännössä 2,0l/s virtaama ei kuitenkaan ole hirveän realistinen.
Enemminkin nään nuo valmistajan suositukset niin, että jos dT on vaikka 20K niin täytyisi tehdä jotain, että sitä saisi alemmas. Jos dT taas on vaikka 3K niin kannattaa toki selvittää siihen syy. Jos käy ilmi, että dT on pieni koska virtaama on suuri niin ei mielestäni vaadi mitään "korjausta".
No hyvä! Tähän olisinkin tullut seuraavaksi, eli ei nuo suositukset mitenkään välttämättömiä ole, tai ei ne automaattisesti kerro parasta mahdollista toimintaa... nuo suositukset taitaa olla siis vähän sama asia kuin tehdasasetukset eli kun niillä mennään, niin keskimäärin mikään talo ei ole hirveän pahasti pielessä.
-
No sepä siinä, että kierto kannattaakin pitää nopeana. Rajan asettaa lähinnä se, milloin nopeampaan kiertoon tarvittava suurempi sähkönkulutus syö kannattavuuden parantuneesta MLP:n hyötysuhteesta.
Kysytääs nyt vielä sen verran, että onko tuohon mitään käytännön menetelmää millä tuon voi testata tai onko joku hihavakio olemassa? Kelit vaihtelee sen verran nopeasti, että mittaamalla ei varmasti huomaa mitään eroja. Pitäis olla labraolosuhteet. Kuulostaa tosin niin pieniltä nuo erot mitä pumppu voi viedä, joten tuntuu, että tällä asialla ei käytännössä ole merkitystä, vai olenko väärässä?
-
On siihen ihan pätevä ja kivuton konsti. Seuraa lauhduttimen lämpötilaeroa kaivon eri nopeuksilla. Pitäisi jonniin verran lukema "elää"
-
Pollucom heti lauhduttimen jälkeen on varmaankin varmin normikuluttajan saatavilla oleva tapa. Vaatii sekin tosin putkarihommia, mutta noita Polluja saa Saksanmaalta halvalla.
... ja sekin on varmaankin ihan totta, että tuskin noilla säädöillä suurta säästöä kunhan höyrystimen dT on luokkaa 2-4K ja lauhduttimella 4-10K. Hienosäätö on sitten enemmän harrastetoimintaa, eikä siihen kannata varmaan lähteä säästömielessä ellei sitten asia kiinnosta ihan mielenkiinnosta.
-
Käynnin lopussa Tulo -0,8 Meno -2,6
-
Tänään kävi Niben huoltoja/asennuksia tekevä kaverini mittaamassa koneeni lämpöantureiden paikkaansapitävyyden.
A-kompura:
Tulo maapiiriltä alussa +3,5C, parin tunnin käynnin jälkeen +3,2C
Meno +1,5C (delta lämpöpiiri 1,7C ja näyttää entisestään pienenevän pitkään käydessä)
Kuumakaasu 108C
deltaT 3C
B-kompura:
Tulo sama +3,2C (sama anturi)
Meno -1,9C (delta lämpöpiiri 5,1C)
Kuumakaasu 95C
deltaT 6C
Ulkolämpötila -15C
Pyynti sellaiset +43C patterikiertoon ja +31C lattiaan.
Molemmat kompurat lämmittävät samaa varaajaa (toki B myös käyttövettä ja uima-allasta sillon tällön, ei tämän mittauksen aikana), joten kovasti ihmettelen lukemia. Tarkoittaako tuo nyt sitten A:n olevan lähestymässä finaaliansa?
A:n käyttötunnit ja startit: 11500h/7800kpl
B:n vastaavat: 9500h/8500kpl
-
Tarkoittaako tuo nyt sitten A:n olevan lähestymässä finaaliansa?
Kompressori A:n kylmäainekierrossa on nyt jotain pielessä.Pitäisi hommata sellainen huoltomies joka osaa etsiä vian ja korjata sen. ;)
-
Kompressori A:n kylmäainekierrossa on nyt jotain pielessä.Pitäisi hommata sellainen huoltomies joka osaa etsiä vian ja korjata sen. ;)
OK. Tuo kaverini tosiaan tehnyt näitä hommia vasta puolisen vuotta, toki kylmäkierrosta oli hänelläkin varovaisia ajatuksia. Fiksu ja filmaattinen tyyppi kaikenkaikkiaan, ehkä vielä kuitenkin kokemuksen antama näppituntuma oire/syy-yhtälöstä puuttuu.
Mielellään otan vastaan ideoita tuon A-kompuran ongelmista, mikäli foorumilta tietäjiä löytyy.
-
A-kompura:
Tulo maapiiriltä alussa +3,5C, parin tunnin käynnin jälkeen +3,2C
Meno +1,5C (delta lämpöpiiri 1,7C ja näyttää entisestään pienenevän pitkään käydessä)
Kuumakaasu 108C
deltaT 3C
B-kompura:
Tulo sama +3,2C (sama anturi)
Meno -1,9C (delta lämpöpiiri 5,1C)
Kuumakaasu 95C
deltaT 6C
Ulkolämpötila -15C
Pyynti sellaiset +43C patterikiertoon ja +31C lattiaan.
Paljonko oli menoveden lämpötila? Meinaan kun tuo kuumakaasun lämpötila on kyllä melkoisen korkea jos meno on lähellä tuota +43C pyyntiä. Mulla menoveden lämpötilalla +43C (käyttövettä tehtäessä) kuumakaasu on 83C. Tuo ~100C piste saavutetaan kun tehdään 54C vettä. Sulla on vielä 3K lämpimämpi keruu, jonka pitäisi laskea tuota kuumakaasun lämpötilaa samalla lauhtumislämpötilalla...
Äkkiseltään tuntuisi, että paisuntaventtiili kuristaa kylmäainevirtausta liikaa, jolloin kylmäaine myös tulistuu liikaa. Toisaalta silloin keruun dT pitäisi olla suht pieni. Eli jotta tuo teoria voisi pitää paikkaansa niin keruun virtauksenkin pitäisi olla liian pieni. Jos meni oikein niin paisuntaventtiili(e)n tulistuksen säädöllä ja keruun virtaaman kasvatuksella pitäisi korjautua. Ihan harrastepohjalta olen näitä siis itse selvittänyt eli ei nyt kannata aivan liikaa mun höpötyksiin luottaa, mutta nuo nyt tulisi mieleen.
-
Jos mittaukset näyttävät oikein, niin epäilen eniten kylmäainekierron tehon huononemista.
Syitä voisi olla:
- Kompressori ei nosta painetta (kulunut)
- Vika paisuntaventtiilissä
- Vajausta kylmäaineen määrässä.
Kahteen ensimmäiseen tarvitaan ammattiasentaja, joka mittaa kylmäainepiirin paineet ja lämpötilat.
Kolmannen voi itsekin todeta. Jossakin kompressorin läheisyydessä on kolikon kokoinen näkölasi. Kompressorin käynnistyessä näkölasissa näkyy kylmäaineessa virtaavia kuplia. Kuplien pitää hävitä viimeistään n. minuutin kuluessa. Ellei häviä, niin kylmäainetta puuttuu. Kylmäaineen lisäys on ammattilaisen työtä.
ATS
-
A-kompura:
Tulo maapiiriltä alussa +3,5C, parin tunnin käynnin jälkeen +3,2C
Meno +1,5C (delta lämpöpiiri 1,7C ja näyttää entisestään pienenevän pitkään käydessä)
Kuumakaasu 108C
deltaT 3C
B-kompura:
Tulo sama +3,2C (sama anturi)
Meno -1,9C (delta lämpöpiiri 5,1C)
Kuumakaasu 95C
deltaT 6C
Ulkolämpötila -15C
Pyynti sellaiset +43C patterikiertoon ja +31C lattiaan.
Paljonko oli menoveden lämpötila? Meinaan kun tuo kuumakaasun lämpötila on kyllä melkoisen korkea jos meno on lähellä tuota +43C pyyntiä. Mulla menoveden lämpötilalla +43C (käyttövettä tehtäessä) kuumakaasu on 83C. Tuo ~100C piste saavutetaan kun tehdään 54C vettä. Sulla on vielä 3K lämpimämpi keruu, jonka pitäisi laskea tuota kuumakaasun lämpötilaa samalla lauhtumislämpötilalla...
Äkkiseltään tuntuisi, että paisuntaventtiili kuristaa kylmäainevirtausta liikaa, jolloin kylmäaine myös tulistuu liikaa. Toisaalta silloin keruun dT pitäisi olla suht pieni. Eli jotta tuo teoria voisi pitää paikkaansa niin keruun virtauksenkin pitäisi olla liian pieni. Jos meni oikein niin paisuntaventtiili(e)n tulistuksen säädöllä ja keruun virtaaman kasvatuksella pitäisi korjautua. Ihan harrastepohjalta olen näitä siis itse selvittänyt eli ei nyt kannata aivan liikaa mun höpötyksiin luottaa, mutta nuo nyt tulisi mieleen.
Ruåtsin foorumilta tarttunu semmoinen "kotikonsti", että kuumakaasu on osapuilleen menovesi x 2.
Pieni toleranssi sallitaan...
Jos keruupiirin liuos menee jäähtymättä ikäänkuin "sukkana läpi" niin eikös se kieli kylmäaineen vähyydestä/kompressoriviasta...?
-
Paljonko oli menoveden lämpötila? Meinaan kun tuo kuumakaasun lämpötila on kyllä melkoisen korkea jos meno on lähellä tuota +43C pyyntiä. Mulla menoveden lämpötilalla +43C (käyttövettä tehtäessä) kuumakaasu on 83C. Tuo ~100C piste saavutetaan kun tehdään 54C vettä. Sulla on vielä 3K lämpimämpi keruu, jonka pitäisi laskea tuota kuumakaasun lämpötilaa samalla lauhtumislämpötilalla...
Äkkiseltään tuntuisi, että paisuntaventtiili kuristaa kylmäainevirtausta liikaa, jolloin kylmäaine myös tulistuu liikaa. Toisaalta silloin keruun dT pitäisi olla suht pieni. Eli jotta tuo teoria voisi pitää paikkaansa niin keruun virtauksenkin pitäisi olla liian pieni. Jos meni oikein niin paisuntaventtiili(e)n tulistuksen säädöllä ja keruun virtaaman kasvatuksella pitäisi korjautua. Ihan harrastepohjalta olen näitä siis itse selvittänyt eli ei nyt kannata aivan liikaa mun höpötyksiin luottaa, mutta nuo nyt tulisi mieleen.
Muistaakseni menolämpö olisi ollut jotain +50C. Tämä isompi Nibe on vaan logitukseltaan olematon... >:( Tarkkailen asiaa. B-kompuran kuumakaasu kokoajan n. 10 astetta matalampi ja deltaT noin kolme astetta suurempi samaan varaajaan.
Kiitoksia paljon vastauksista ja toki lisääkin mielipiteitä/tietoja otetaan vastaan. Asia tullaan selvittämään perinpohjin.
Hassua pumpussa on maapiirin tuloputken ruostuminen (sellasta sinkityn näköistä, taipuisaa metallikudosputkea). Tuo putki huomattiin lämpötiloja eilen mittailtaessa lähes puhkiruostuneeksi ton lämpökuorensa alta. Samalla todettiin sen olevan litimärkä ja märkyyden olevan todennäköisesti kondenssivettä. Ainakaan tuo ei viinalle haissut. :P Vaihto-operaatio jätettiin odottamaan kesäkelejä...
-
Muistaakseni menolämpö olisi ollut jotain +50C. Tämä isompi Nibe on vaan logitukseltaan olematon... >:( Tarkkailen asiaa. B-kompuran kuumakaasu kokoajan n. 10 astetta matalampi ja deltaT noin kolme astetta suurempi samaan varaajaan.
Jos meno oli tuota luokkaa niin kuumakaasun lämmöt on suuruusluokaltaan ihan kunnossa. Ilmeisesti höyrystimiä on myös kaksi? Jos molemmille tulee myös sama virtaama niin onhan tuo A selkeesti pielessä. B:lla on aika iso keruun dT eli virtaamaa kannattaisi kasvattaa. Sitten taas A:n keruun dT pienenisi todennäköisesti entisestään. Eiköhän tuo seppaantin neuvo ole se, minkä mukaan kannattaa edetä.
-
Muistaakseni menolämpö olisi ollut jotain +50C. Tämä isompi Nibe on vaan logitukseltaan olematon... >:( Tarkkailen asiaa. B-kompuran kuumakaasu kokoajan n. 10 astetta matalampi ja deltaT noin kolme astetta suurempi samaan varaajaan.
Jos meno oli tuota luokkaa niin kuumakaasun lämmöt on suuruusluokaltaan ihan kunnossa. Ilmeisesti höyrystimiä on myös kaksi? Jos molemmille tulee myös sama virtaama niin onhan tuo A selkeesti pielessä. B:lla on aika iso keruun dT eli virtaamaa kannattaisi kasvattaa. Sitten taas A:n keruun dT pienenisi todennäköisesti entisestään. Eiköhän tuo seppaantin neuvo ole se, minkä mukaan kannattaa edetä.
Kaverille tossa soittelin foorumilta saamani vastaukset (kiitoksia kaikille avusta/tiedoista!) ja lupasi tulla seuraavassa rakosessa mittaamaan kylmäkierrot ja tarkastamaan ainemäärät samalla.
Tuosta maapiirin deltaT:stä vielä kyselisin: Miksi on haitaksi, jos tuo arvo kasvaa? Eikö tuo kuitenkin paranna hyötysuhdetta, kun tulo on lämmintä ja meno kylmää, vai olenko ihan hakoteillä (taas :)). Maapiirissäni lämpö tuntuu ainakin riittävän (putket harvaan vedettynä parin hehtaarin savipellossa vesisyvyydessä ja salaojia pitkin virtaa vesi viereisestä lähteestä pellon läpi läheiseltä suolta alkunsa saavaan pikku puroon), toki A-pumpun surkea toiminta varmaankin edesauttaa tuossa jonkinverran. Tänä talvena pumppu riitti n. -22C pakkasiin asti, jonka jälkeen öljypannu avitti toimintaa (lisäsähkö on suljettuna). Mielenkiintoista nähdä miten pakkasensiedolle (ja maapiirin kestolle) käy, kun A-pumppukin aikanaan saadaan pelittämään.
Hieman ummikko maalämmön säätöjen suhteen olen ollut ennen tälle foorumille osumista. Sen lisäksi Niben toiminta/opastus on ollut mielestäni ala-arvoista heille kannettuun rahamäärään suhteutettuna. Toki sieltä vastataan puhelimeen jopa viikonloppuiltaisin ja vastaillaan kysymyksiini, mutta kukaan ei ole kertonut, että millaisia kysymyksiä pitäisi kysyä...
-
Tuosta maapiirin deltaT:stä vielä kyselisin: Miksi on haitaksi, jos tuo arvo kasvaa? Eikö tuo kuitenkin paranna hyötysuhdetta, kun tulo on lämmintä ja meno kylmää, vai olenko ihan hakoteillä (taas :)).
Suuri dT on merkki siitä, että höyrystimeltä otetaan suuri teho, joka tietenkin on hyvä asia. Eli jos kasvattaisit virtausta niin höyrystimen lämpötila todennäköisesti kasvaisi, jolloin siitä voitaisiin ottaa vielä entistäkin suurempi teho. Pienentynyt dT ei siis tarkoita, että höyrystimen teho olisi pienempi, kunhan virtaus kasvaa "enemmän kuin dT pienenee".
Hidas kierto voi myös aiheuttaa sen, että virtaus keruuputkissa ei ole turbulenttia, jolloin lämmönsiirto kaivosta/maaperästä ei ole optimaalista. Turbulanttiin virtaukseen tarvittava virtaama on tosin maaviinalla aika järeä. Usein näkyy olevan ainakin näillä omakotitalopumpuilla ja 40mm putkella aika hankala saavuttaa. Sullahan oli vähän järeämpi pumppu eli voi olla, että keruun kiertovesipumppukin sitten olisi astetta järeämpi, jolloin turbulentti virtaus olisi helpompi saavuttaa.
-
Kiitoksia Xargolle opastuksesta. Tuohon maakierron nopeuteen ja deltaT:hen paneudutaan varmasti, kunhan A-kompura saadaan ensin pelittämään.
-
Katselin, että tuo laskettu menoveden lämpötila oli jämähtänyt 28-asteeseen. Siitä sitten ajattelin selailla valikoita ja sieltähän löytyi pienin menoveden lämpötila -asetus, joka oli juuri tuo 28-astetta. Jos sen pitää siinä, lepääkö pumppu niin kauan, että taloon ei tule liian lämmin, vaikka kelit menevät kesää kohti?
Vai pitäisikö tuota laskea? Pesutiloissahan pitäisi joku lämpö olla aina päällä eli voiko sitä senkään takia paljoa laskea? Termostaatteja ei ole vielä laitettu, joten niillä ei lämpöä saa alemmaksi. Mikä olisi siis sopiva arvo pienimmälle menolämpötilalle tai millä muuttujilla pystyn sen itselleni sopivan arvon etsimään?
-
Katselin, että tuo laskettu menoveden lämpötila oli jämähtänyt 28-asteeseen. Siitä sitten ajattelin selailla valikoita ja sieltähän löytyi pienin menoveden lämpötila -asetus, joka oli juuri tuo 28-astetta. Jos sen pitää siinä, lepääkö pumppu niin kauan, että taloon ei tule liian lämmin, vaikka kelit menevät kesää kohti?
Vai pitäisikö tuota laskea? Pesutiloissahan pitäisi joku lämpö olla aina päällä eli voiko sitä senkään takia paljoa laskea? Termostaatteja ei ole vielä laitettu, joten niillä ei lämpöä saa alemmaksi. Mikä olisi siis sopiva arvo pienimmälle menolämpötilalle tai millä muuttujilla pystyn sen itselleni sopivan arvon etsimään?
Minulla on kosteissa tiloissa lattialämmitys päällä kesällä. Ilmalämmityksen termostaatti ohjaa huonetilojen lämpötilaa ja kosteiden tilojen lattialämmityspiirin termostaatti kosteiden tilojen lattialämpöä. Olen nostanut Niben ohjeiden mukaisesti valikossa 4.9.2 automaattitilan asetukset 35 asteeseen ja alin menoveden lämpötila on 25 astetta. Asteminuutit - 200, tästä johtuen on melkopitkiäkin aikoja että lämpö tuntuu lattiassa ( havainto viime kesältä).
Olen seuranta linjalla, koska kokemusta on vielä olle vuosi järjestelmästä.
-
Tämä aihehan sinänsä liittyy tähän keruupuolen lämpötiloihinkin siten, että olin tekevinäni havainnon, että kun laski menoveden minimin 25-asteeseen, niin samalla kaivon kierto lämpeni asteella. Voisko tuolla tehdä sen, että jo syksystä asti lämmitin siis taloa liikaa ja samalla viilensin iv-koneen kesäasennolla? Olisiko osittain tuostakin syystä kaivo ollut niin kylmä?
Sähkönkulutus tippui tuon muutoksen myötä viidenneksen myös. Sen perusteella ajattelin, että ehkäpä sitä on taas tullut liikaa lämmiteltyä, koska sisälämpötila on edelleen sama. Pumppukin on huilannut aamusta asti ja asteminuutit ei tunnu vielä liikkuvan käytännössä ollenkaan.
Nyt pienen tutkailun jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että pesutiloissa lattia saisi olla sen 22-23-astetta ympäri vuoden ja näillä kevätkeleillä siihen pääsee kun on n. 2-astetta lämpimämpi menovesi. Tämä siis tässä 2010-määräysten talossa.
EDIT: nyt justiin meni herkkävarpainen koekaniini suihkuun. Katsotaan alkaako kohta kuulua huutoa :)
-
Paljonko teillä on nyt nollakeleillä keruupuolen lämmöt? Jos vaikka laittaisi vertailua noihin kylmimpiin keleihin, milloin täällä viimeksi noita lukuja kerrottiin.
Mulla oli siis -7,5/-5,5 (@-25C ulkolämpötiloissa) ja nyt nollakeleillä on -3,5/0,0.
-
Eilen käväisin teknisessä tilassa pitkästä aikaa mulkaseen että onhan kaikki kunnossa ja näytti nibe siinä mökkiä lämmittävän, kaivosta tuli sillä hetkellä +0,4 asteista ja kaivoon meni olikohan -3 asteista, ulkona taisi olla aste pari pakkasta.
Imukaasu muuten oli +2 astetta eli taitaa olla niin että jonkinlainen imukaasun lämmitin laitteessa on eikait se imukaasu höyrystimeltä tullessaan muuten olla lämpimämpää kuin keruuneste?
-
Kaivosta tulee +5,4c lämpöistä litkua ensimmäiset 15 min käynnin aikana. Edellisen vuorokauden minimiarvo +3,5c. Aamuisin ollaan pakkasen puolella, mutta päivällä mukavasti aurinko paistaa 8-).
-
Käyntijakson lopulla
-kaivosta 3,2
-kaivoon 0,1
ATS
-
Onko ihan normaalia, että keruuliuos sisään on ollut viime viikkoina pienempi kuin ulos. Talvella kun seurailin niin arvot olivat siinä yleisessä noin 2 asteen erossa ns. "Oikein päin."
Eli nyt esim. lämmönkeruu sisään (BT10) 7.5 astetta ja lämmönkeruu ulos (BT11) 7.9 astetta (kun pumppu käy). Kun ei käy niin näyttää sisään 11.5 ja ulos 11.7. Myöskään esim. kuumaakasu ei ole lähelläkään tuota "2x menovesi" periaatetta. Vaan tällä hetkellä menovesi sisään 24.1, menovesi ulos 24.3 ja kuumakaasu 27.0 astetta.
Olen kokeillut myös säätää lk-pumpun nopeutta (asentaja asettanut sen 100%) pienemmällle => ei vaikutusta.
Järjestelmässä mukana Enervent Pandionille rakennettu viilennyspiiri, joka näinä päivinä toiminnassa.
Pumppu 1145 8kW, 150m kaivo.
-
Eli nyt esim. lämmönkeruu sisään (BT10) 7.5 astetta ja lämmönkeruu ulos (BT11) 7.9 astetta (kun pumppu käy). Kun ei käy niin näyttää sisään 11.5 ja ulos 11.7. Myöskään esim. kuumaakasu ei ole lähelläkään tuota "2x menovesi" periaatetta. Vaan tällä hetkellä menovesi sisään 24.1, menovesi ulos 24.3 ja kuumakaasu 27.0 astetta.
Nuo lukemat sopisi sellaiseen tilanteeseen että kompressori ei käy (?).
Voisitko tarkistaa vaikka kädellä kokeilemalla kuumakaasu- ja imukaasuputkista onko toinen tulikuuma ja toinen hyvin kylmä.
-
Onko ihan normaalia, että keruuliuos sisään on ollut viime viikkoina pienempi kuin ulos. Talvella kun seurailin niin arvot olivat siinä yleisessä noin 2 asteen erossa ns. "Oikein päin."
...
Olen kokeillut myös säätää lk-pumpun nopeutta (asentaja asettanut sen 100%) pienemmällle => ei vaikutusta.
Järjestelmässä mukana Enervent Pandionille rakennettu viilennyspiiri, joka näinä päivinä toiminnassa.
Jos maaviileä on BT10 ja BT11 anturien välissä niin on ihan normaalia tuo lämpötilakäyttäytyminen. Maaviileä lämmittää siis kaivoa. Kompura ei kyllä luvuista päätellen ole päällä. Eikä sen maaviileää varten tarvitse ollakaan.
Keruupumpun tehonsäädöllä voit jonkin verran vaikuttaa maaviileän viilennystehoon (siis olettaen, että tuo lk-pumppu hoitaa viilennyskierron). Suuremmalla virtauksella suurempi viilennysteho. Mulla esim. on erillinen kiertovesipumppu viilennykselle ja viilennyskäytössä MLP:n lk-pumppu on seis. Valloxin ohjeen mukainen kytkentä.
-
Onko ihan normaalia, että keruuliuos sisään on ollut viime viikkoina pienempi kuin ulos. Talvella kun seurailin niin arvot olivat siinä yleisessä noin 2 asteen erossa ns. "Oikein päin."
...
Olen kokeillut myös säätää lk-pumpun nopeutta (asentaja asettanut sen 100%) pienemmällle => ei vaikutusta.
Järjestelmässä mukana Enervent Pandionille rakennettu viilennyspiiri, joka näinä päivinä toiminnassa.
Jos maaviileä on BT10 ja BT11 anturien välissä niin on ihan normaalia tuo lämpötilakäyttäytyminen. Maaviileä lämmittää siis kaivoa. Kompura ei kyllä luvuista päätellen ole päällä. Eikä sen maaviileää varten tarvitse ollakaan.
Keruupumpun tehonsäädöllä voit jonkin verran vaikuttaa maaviileän viilennystehoon (siis olettaen, että tuo lk-pumppu hoitaa viilennyskierron). Suuremmalla virtauksella suurempi viilennysteho. Mulla esim. on erillinen kiertovesipumppu viilennykselle ja viilennyskäytössä MLP:n lk-pumppu on seis. Valloxin ohjeen mukainen kytkentä.
Tosiaan, laitoin huoltovalikosta kompuran "jatkuva"-asentoon testiksi ja kyllähän lukemat muuttuivat. Eli lämmöt sen puoleen ok. Tulo oli 6.5 astetta, ja paluu 3.6 astetta.
Mulla on tehty Enerventin kaavion 2 mukaan viilennyspiiri, eli "Vaihtoehdot 2 ja 3:
Automatiikka sisältää iv-kojeen jäähdytyspatterin kiertovesipumpun käynnistämiseen tarvittavan releen ja jäähdytykseen
tarvittavan 3-tiesäätöventtiilin (Belimo R3..) sekä toimilaitteen (Belimo TR24-SR). Lämpötilan säätö tehdään iv-kojeen omal-
la EDA-ohjausautomatiikalla. Maaliuospumppua ei käynnistetä iv-kojeen jäähdytystä varten. ". Menopuolella on haara josta erillinen kiertovesipumppu, tässä tapauksessa Wilo Smart 25/4 pyörittää ja 3-tieventtiili kytkeytyy automaattisesti.
Tuossa aiemmin kyselin tuon kv-pumppumallin riittävyyttä sekä Wilolta että Enerventiltä ja Enerventiltä saamieni tietojen mukaan Wilon tekninen neuvoja sanoi että riittää jos nopeusasetuksena on 1 eli pienin talo.
Eli mullakin on erillinen kiertovesipumppu jäähdytykselle. Onko siis niin että vaikka kytken Niben lk-pumpun jatkuvalle, niin se ei vaikuta tuohon jäähdytystehoon? Ajattelin lähinnä että jos olisi näin voinut testata käytännössä Wilo Smart 25/4:n riittävyyttä. Nibessä taitaa olla Grundfossin 25-100. Tokihan automatiikka pitää myös testin aikana Smarttia päällä, joten onko tuolla testillä mitää oikeaa saavutettavaa?
Käytännössä viime päivinä vaikutus on ollut luokkaa Enerventin EDA-säätimellä:
raitisilma: 19.0
LTO tulo 18.5
tulo: 14.0
Suurin piirtein tuossa mittaluokassa. Yksi päivä kun käväisi raitisilma jossain 23:ssa niin tulokin nousi jo yli 17 astetta.
-
Eli mullakin on erillinen kiertovesipumppu jäähdytykselle. Onko siis niin että vaikka kytken Niben lk-pumpun jatkuvalle, niin se ei vaikuta tuohon jäähdytystehoon? Ajattelin lähinnä että jos olisi näin voinut testata käytännössä Wilo Smart 25/4:n riittävyyttä. Nibessä taitaa olla Grundfossin 25-100. Tokihan automatiikka pitää myös testin aikana Smarttia päällä, joten onko tuolla testillä mitää oikeaa saavutettavaa?
Ei nyt paukut riitä tutustumaan tuohon Enerventin kytkäriin sen tarkemmin. Kuulostaa kuitenkin siltä, että on aikalailla monimutkaisempi kuin Valloxin ratkaisu. Mulla siis on vaan haara, jota suljetaan magneettiventtiilillä ja tuossa haarassa on oma kiertovesipumppu. Ei siis mitään 3-tieventtiileitä.
Mutta kuitenkin jos se kerran haarana (rinnan) on niin jos laitat MLP:n oman keruupumpun päälle niin valtaosa tuosta "lisävirtaamasta" menee haaran ohi. Eli asian voi ajatella niin, että jos MLP:n pumppu on seis niin tuo haarassa oleva pikkupumppu joutuu veivaamaan kaiken kaivon kierron. Tällöin virtaus voi olla suht hidas. Jos laitat lisäksi MLP:n keruupumpun päälle niin pumput pyörittävät litkua yhdessä niin, että todennäköisesti MLP:n kiertopumppu hoitaa suuren osan kaivon kierrosta, mutta myös puskee ison osan litkusta ohi viilennyshaaran. Toisaalta koska viilennyspumpun kaivon pyörittämiseen tekemä työ pienenee niin myös haarassa kiertävän litkun nopeus lisääntyy jonkin verran.
Järkevä tapa olisi mielestäni hoitaa viilennys pelkästään viilennyshaaran pumpulla ja jos siitä loppuu mehut kesken (halutaan enemmän viilennystehoa) niin voihan sitä koittaa MLP:n pumpulla avittaa, mutta veikkaan, että lisäviilennysteho jää aika pieneksi. MLP:n keruupumpun sähkönkulutuskin merkkaa ehkä jotain... Itse en pidä MLP:n keruupumppua päällä viilennyskäytössä.
Tässä vielä kuva mun viilennyshaarasta:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/putketjaassa-1.jpg/_smaller.jpg)
IV-kone on siis tuossa vasemmalla alhaalla. Nykyään tuolla runkolinjassa on vielä kuvasta poiketen yksi levylämmönvaihdin, mutta se ei liity viilennykseen.
-
Syvä huokaus ja terve taas arvon maalämmittäjät! Arvanettekin millä asialla taas täällä liikun...
Tilanne ei ole yhtään sen kummempi kuin viime talvena. Kaivoon menee -5.0 ja sieltä tulee 3-astetta lämpöisempää. Pakkasta ei ole täällä ollut kuin viikon verran ja viikko sittenkin oltiin jo -3 ja -4 välissä kaivon suuntaan. Sähköä meni vuoden aikana hieman reipas 10 000kWh, nyt on autotallikin eristysten osalta viimeistelty ja LTO on ollut päällä ajoissa, joten kulutus ei pitäisi olla suuri niiden suhteen. Ilmastoinnin säätäjä sanoi, että talo on paine-eron perusteella ihan mallilllaan, että ei vuotoja pitäisi olla.
Nyt pitäisi saada vakuutettua putkari siitä, että tämä ei ole ihan sitä mitä olen kuvitellut ostavani häneltä. Kaivon syvyyttä yritämme viikonloppuna saada mitattua, mutta vähän epäilen, että ei tuonne enää mitään saa tiputettua.
-
Nyt pitäisi saada vakuutettua putkari siitä, että tämä ei ole ihan sitä mitä olen kuvitellut ostavani häneltä. Kaivon syvyyttä yritämme viikonloppuna saada mitattua, mutta vähän epäilen, että ei tuonne enää mitään saa tiputettua.
Tervehdys taas pitkästä aikaa.
Ei kaivoon saa ujutettua mitään narun päässä olevaa painoa (kokemuksesta tiedän), koska putket kiemurtelevat joka tapauksessa sinne sun tänne ja paino jää ennen pitkää jumiin.
Putkien pituuden tietäminen on tärkeämpi asia, jos ne vaikka eivät yletykaan kaivon pohjalle asti.
Liitin kaivolta auki ja paino siiman päässä putkeen ja eikun mittaamaan.
Paljonko lämpötilat olivat kesällä?
ATS
-
Aivan, putkeenpa tietenkin!
Kun muistaisinkin tarkasti tai löytäisin koneelta logit... jostain jäi sellainen kuva, että jossain +3:n paikkeilla oli toukokuussa se mitä kaivosta tuli ja nollan lähellä mitä sinne meni. Huhtikuun login mukaan oli vielä n. -4/-1.
-
Meillä myös keruulämpötilat alhaisia. Kaivolta -2,5 kaivolle -6. Talo on rakenteilla oleva talo. Eristykset on valmiina, mutta esim lattialämmitys virtauksia ei ole säädetty ollenkaan ja ilmastointi ei toiminnassa.
Voiko keruulämpötilojen pakkaselle meno johtua niistä? Ts. Energiakulutus vielä normaalia isompaa, joka vetää kaivosta energiaa enemmän mitä mitoituksessa.
Talo 160 neliötä + 40 neliötä puolilämmintä tilaa. Pumppu 8kw, kaivo 190m, vedenpinta 4m päässä maatasosta. Niin ja talo sijaitsee haukiputaalla.
Itsellä huolettaa se että porarit ei ole laittanut maahan putkea 190m. Ts. kaivosta tullut alitehoinen.
Ulkolämpötilat olleet nyt vajaa viikon verran -20 ja -25 välillä.
Mielipiteitä, kiitos.
-
Laskin suunnilleen rakennusnormiston mukaisen kulutuksen ja tulos näyttäisi tältä:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo Mica77. Uudisrakennus 2012, 90840 Haukipudas. Tulostuspäivä 06.12.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Lattialämmitystalo 21000 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 25800 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 190 m2 20,7 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 494 m3 8,0 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 190 m2 111 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 494 m3 210,0 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 190 m2 21000 kWh 111 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 207 m2 4000 kWh 29800 kWh 144 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 207 br m2 144 ET A luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle, 8,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 3 035 litraa 1,200 €/ltr 3 642 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 23 m3 68,00 €/m3 1 559 € 75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 25800 kWh 0,130 €/kWh 3 354 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 24727 kWh 0,130 €/kWh 1 096 € 3,4 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 1073 kWh 0,130 €/kWh 139 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 25800 kWh 8433 kWh 3,06 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 87,3% 7360 kWh 957 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 12,7% 1073 kWh 139 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 8433 kWh 1 096 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 546 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 2 258 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 42,9 kWh/m 601 m 1,1 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 210 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 4,4 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 3,06 COP 25228 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Liian pieni!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -34C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 4,8kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 5,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 6,5kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 7,4 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 8,3 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 9,2 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 10,1 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään →9,0 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kW. Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -28,3 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 3 225 h 36,8%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut →Haukipudas koko vuosi=5330 AP, tammikuu=855 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Kaivo näyttäisi tosiaan olevan liian pieni Haukiputaalle.
Tässä otin 210 metriä aktiivisyvyisen kaivon ja sekin on vielä vähän "hilkulla".
186 metriä aktiivisyvyyttä ei riitä. Kaivon lämmöntuotto metriä kohden laskee pohjoiseen mentäessä.
Rakennusaikainen lämmönkulutus on normaalikulutusta suurempi.
Lopullinen kulutus laskee, kun saadaan rakennekosteudet pois ja mahdolliset tilapäisrakennelmat korvataan lopullisilla.
-
Laskin suunnilleen rakennusnormiston mukaisen kulutuksen ja tulos näyttäisi tältä:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo Mica77. Uudisrakennus 2012, 90840 Haukipudas. Tulostuspäivä 06.12.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Lattialämmitystalo 21000 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 25800 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 190 m2 20,7 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 494 m3 8,0 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 190 m2 111 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 494 m3 210,0 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 190 m2 21000 kWh 111 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 207 m2 4000 kWh 29800 kWh 144 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 207 br m2 144 ET A luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle, 8,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 3 035 litraa 1,200 €/ltr 3 642 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 23 m3 68,00 €/m3 1 559 € 75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 25800 kWh 0,130 €/kWh 3 354 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 24727 kWh 0,130 €/kWh 1 096 € 3,4 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 1073 kWh 0,130 €/kWh 139 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 25800 kWh 8433 kWh 3,06 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 87,3% 7360 kWh 957 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 12,7% 1073 kWh 139 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 8433 kWh 1 096 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 546 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 2 258 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 42,9 kWh/m 601 m 1,1 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 210 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 4,4 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 3,06 COP 25228 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Liian pieni!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -34C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 4,8kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 5,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 6,5kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 7,4 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 8,3 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 9,2 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 10,1 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään →9,0 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kW. Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -28,3 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 3 225 h 36,8%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut →Haukipudas koko vuosi=5330 AP, tammikuu=855 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Kaivo näyttäisi tosiaan olevan liian pieni Haukiputaalle.
Tässä otin 210 metriä aktiivisyvyisen kaivon ja sekin on vielä vähän "hilkulla".
186 metriä aktiivisyvyyttä ei riitä. Kaivon lämmöntuotto metriä kohden laskee pohjoiseen mentäessä.
Rakennusaikainen lämmönkulutus on normaalikulutusta suurempi.
Lopullinen kulutus laskee, kun saadaan rakennekosteudet pois ja mahdolliset tilapäisrakennelmat korvataan lopullisilla.
Keväällä kun kyselin maalämpötarjouksia , niin tarjouksista muistaakseni 6 kpl oli 8kw ja aktiivisyvyys vaihteli 160 - 180m välillä ja 2kpl 10kw ja 200m - 220m . Eli ilmeisesti suositaan laskennoissa osatehoisen pumpun valintaa.
Yhdessä laskennassa (aktiivi on 170m) näköjään on mainittu että tulevan keruunesteen keskilämpötila on -2 astetta. Eli toi keruunesteen pakkaselle meno ei ilmeisesti niin vaarallista olekaan kuin luulin, kun se energialaskelmissa on huomioitu. :)
-
On arveluttavaa valita alimitoitettu lämpökaivo.
Ensimmäisenä vuonna kaivon lämpötila on korkeampi; tutkimusten mukaan se laskee ensimmäisten 5 vuoden kuluessa.
Vasta noin 5 vuoden jälkeen kaivon lämpötila on laskenut suunnilleen lopulliseen arvoonsa.
Tutkimusten mukaan kallioperä jäähtyy hiukan vuodesta toiseen noin 5 vuoden ajan.
Lopulta uhkana on jopa kaivon jäätyminen. Se voi rusentaa keruuputken.
Keruupiirin lämpötilan laskiessa, pumpun COP laskee merkittävästi.
Senkään takia ei kannata valita liian pientä lämpökaivon syvyyttä.
Ota huomioon, että ilmoitettu kaivon syvyys on niin sanottu aktiivisyvyys, eli se syvyys, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
-
Meillä myös keruulämpötilat alhaisia. Kaivolta -2,5 kaivolle -6. Talo on rakenteilla oleva talo. Eristykset on valmiina, mutta esim lattialämmitys virtauksia ei ole säädetty ollenkaan ja ilmastointi ei toiminnassa.
Voiko keruulämpötilojen pakkaselle meno johtua niistä? Ts. Energiakulutus vielä normaalia isompaa, joka vetää kaivosta energiaa enemmän mitä mitoituksessa.
Talo 160 neliötä + 40 neliötä puolilämmintä tilaa. Pumppu 8kw, kaivo 190m, vedenpinta 4m päässä maatasosta. Niin ja talo sijaitsee haukiputaalla.
Itsellä huolettaa se että porarit ei ole laittanut maahan putkea 190m. Ts. kaivosta tullut alitehoinen.
Ulkolämpötilat olleet nyt vajaa viikon verran -20 ja -25 välillä.
Mielipiteitä, kiitos.
Paljonko sulla tuo pumppu käy vuorokaudessa?
Mittaa kuinka kauan menee ennekuin lämmöt alkaa laskea kaivossa. Ekan kierroksen pitäisi kestää noin 13min sun tapauksessa jos höyrystin pumppu on ok.
-
Pora-reiän lämmöntuoton tuntematon tekijä on pohjaveden virtaus. Tasamaalla virtaus voi hyvinkin olla olematonta, ja reikä jäätyy.
Nyt suunnittelemaan kesä regenaraatiota, jolla reikä sulatetaan ja hiukan lämmitetäänkin heinäkuun helteillä.
Liuoskiertoon ensimmäiseksi puhallinkonvektori jäähdyttämään asuntoa kesäkaudeksi, ja tarvittaessa aurinkokeräin lisäämään maanlämmitystä. Sinne lämpöä mahtuu :)
Rakennusaikana lämpöä kuluu normaalia enemmän, älä vielä menetä uskoasi.
-
On arveluttavaa valita alimitoitettu lämpökaivo.
Ensimmäisenä vuonna kaivon lämpötila on korkeampi; tutkimusten mukaan se laskee ensimmäisten 5 vuoden kuluessa.
Vasta noin 5 vuoden jälkeen kaivon lämpötila on laskenut suunnilleen lopulliseen arvoonsa.
Tutkimusten mukaan kallioperä jäähtyy hiukan vuodesta toiseen noin 5 vuoden ajan.
Lopulta uhkana on jopa kaivon jäätyminen. Se voi rusentaa keruuputken.
Keruupiirin lämpötilan laskiessa, pumpun COP laskee merkittävästi.
Senkään takia ei kannata valita liian pientä lämpökaivon syvyyttä.
Ota huomioon, että ilmoitettu kaivon syvyys on niin sanottu aktiivisyvyys, eli se syvyys, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Tämä pitää paikkansa. Kaivon lämmöt putoavat ensimmäisten vuosien aikana.
Mulla oli porauksen jälkeen ekana kesänä kaivon lämmöt siellä +7 asteen nurkilla, vähän ylikin. Toisena, eli viime kesänä ei noussu enää 7 asteeseen.
Nyt syksyllä lämmöt tipahti nopeasti kolmeen asteeseen, kun viime syksynä ne oli siellä +4,5 - +5 asteen nurkilla.. Toki, kesäkin oli kylmä, mutta eipä tuo vissiin hirveesti vaikuta kallion lämpötilaan. Tietysti lämmitystarvetta oli keväällä enempi.
Tällä hetkellä ollaan +2 asteen paikkeilla. Paitsi jos pumppu on käyny 3 päivää putkeen niinkuin alkuviikosta, tipahti keruu +0,3 asteeseen. Tuo taas ei ole kaivon todellinen lämpötila, neste ei vaan ehdi ottaa lämpöä sieltä kaivosta tuon enempää.
Ipe
-
Paljonko sulla tuo pumppu käy vuorokaudessa?
Mittaa kuinka kauan menee ennekuin lämmöt alkaa laskea kaivossa. Ekan kierroksen pitäisi kestää noin 13min sun tapauksessa jos höyrystin pumppu on ok.
[/quote]
Jos en aivan väärin katsonut niin eilen pumppu oli käynyt n 20h ja pakkanen oli reilu -20 astetta.
Tarkoitatko kaivon tulolämpötiloja siitä laskien kun kompressori lähtee käyntiin?
Pumpussa oli aluksi ilmausongelmia. Vasta kolmannen ilmauskerran jälkeen lorinat loppui keruupiiristä. Asentaja myös kiristeli liitoksia, josta ilmeisesti ilmaa pääsi keruupiiriin. Ainakaan nyt ei kuulu lorinaa silloin kun katkaisee hetkellisesti kierron keruupiiristä.
-
Juu, kellota kuinka kauan nesteellä menee kaivossa kierrokseen.
Pitäisi pieni romahdus tapahtuja jokaisen kierroksen jälkeen.
Mittaus alkaa kun kompura/liuospumppu käynnistyy.
-
Paljonko sulla tuo pumppu käy vuorokaudessa?
Mittaa kuinka kauan menee ennekuin lämmöt alkaa laskea kaivossa. Ekan kierroksen pitäisi kestää noin 13min sun tapauksessa jos höyrystin pumppu on ok.
[/quote]
Kellotin (100% kv pumpun nopeudella) kierroksen aikaa keruupiirissä ja se oli n.13 min luokkaa täi vähän yli. Tarkoittaako tämä sitä että putkea olisi suurinpiirtein se 190m (380m) kaivossa ja voin porarin jättää sen puolesta rauhaan ;)
-
Kellotin (100% kv pumpun nopeudella) kierroksen aikaa keruupiirissä ja se oli n.13 min luokkaa täi vähän yli. Tarkoittaako tämä sitä että putkea olisi suurinpiirtein se 190m (380m) kaivossa ja voin porarin jättää sen puolesta rauhaan ;)
Kv-vispilöissä on varmaan eroja eri pumppujen kesken. Joku saman pumpun omaava kommentoikoon omalta osaltaan, mutta meillä on 160m porattua reikää, 150m aktiivi ja kierrokseen kuluu noin 13 minuuttia, Lässän uusi V9 pumppu. Tiedä sitten jos vaikka porarit olisivat meillä poranneet syvemmälle mitä maksut :), tuskin kuitenkaan.
-
Paljonko sulla tuo pumppu käy vuorokaudessa?
Mittaa kuinka kauan menee ennekuin lämmöt alkaa laskea kaivossa. Ekan kierroksen pitäisi kestää noin 13min sun tapauksessa jos höyrystin pumppu on ok.
Kellotin (100% kv pumpun nopeudella) kierroksen aikaa keruupiirissä ja se oli n.13 min luokkaa täi vähän yli. Tarkoittaako tämä sitä että putkea olisi suurinpiirtein se 190m (380m) kaivossa ja voin porarin jättää sen puolesta rauhaan ;)
[/quote]
Mulla menee noin 12 minsaa kierrokseen ja syvyyttä kaivolla 168m. Pumppu on Wilo top-s25/7.5
Aik
-
Aivan, putkeenpa tietenkin!
Kun muistaisinkin tarkasti tai löytäisin koneelta logit... jostain jäi sellainen kuva, että jossain +3:n paikkeilla oli toukokuussa se mitä kaivosta tuli ja nollan lähellä mitä sinne meni. Huhtikuun login mukaan oli vielä n. -4/-1.
Hei Poppis,
Olen lukenut tätä viestiketjua ja kiinnostaisi kuulla, millainen tilanne sinulla on tällä hetkellä? Löytyikö jotain syytä, mihin lämpöä kuluu enemmän vai oliko jotain muuta?
T. Mikko
-
Terve Mikko,
Sen verran löysin taas selitystä, että lämpökäyrä oli viime talven jäljiltä niin iso, että lattiassa kiersi liian kuuma vesi. Jakotukin toimilaitteet olivat käytännössä kiinni yhtä piiriä lukuunottamatta ja märkätilojen ja huoneiden ulkoreunojen piirit lämmittivät ainoastaan taloa. Niissä ei siis ole termostaatteja.
Pienensin käyrää niin, että laskettu menovesi tipahti reilut viisi astetta. Nyt on toki kelitkin olleet vähän lämpöisemmät kuin joulukuun pahimmilla keleillä, mutta näyttäisi, että jos kaivoa kierrättää jatkuvasti, niin kaivossa on edelleen hieman nollan yläpuolella nesteen lämpötila.
Käyntijakson lämpötilat ovat noin -4/-1 näillä pikkupakkasilla.
Viime talvena tosiaan oli LTO pois päältä pitkän aikaa ja autotalli ei ollut näin valmis, joten siitä syystä viime talven käyrä oli liian lämmin.