Kuinka paljon teillä pumppu kuluttaa sähköä lokakuun aikaan vuorokaudessa? Meillä kokonais kulutus on noin 20Kwh ja pumppu siitä kuluttaa noin puolet. Onko se paljon vai vähän vai sopivasti, ku meillä oli ennen öljylämmitys ja en tiedä ollenkaa mitä sähkön kulutus vois olla suoralla sähköllä, ku vuorokauden keskilämpö on 4-6 astetta??
Täällä MLP:lle lokakuussa 14kWh/päivä Talo 1990/200m2-lämmitettävää/500m3 Lounaisnurkassa...=70Wh/d/m2
Tuossa oli lööppejä Laura Voutilaisen maalämpöongelmista vaihtoventtiili ilmeisesti jumitellut, googletuksen perusteella heillä on asuntomessutalossaan niben MLP vuodelta 2004, samalla löytyi linkki josta voi seurata voutilaisen MLP:n kulutusta:
http://www.energiaperhe.fi/perheet/voutilainen/
LainausTuossa oli lööppejä Laura Voutilaisen maalämpöongelmista vaihtoventtiili ilmeisesti jumitellut, googletuksen perusteella heillä on asuntomessutalossaan niben MLP vuodelta 2004, samalla löytyi linkki josta voi seurata voutilaisen MLP:n kulutusta:
http://www.energiaperhe.fi/perheet/voutilainen/
Jep. Nibe kielsi ongelmat ja Laura terhakkaana tyttönä veti jutun käräjille saakka......
No enpä tuota tiennyt silloin kun laitteita asennettiin. Onkohan millainen homma sähkömieheltä asentaa jälkikäteen tuo erillinen mittari? Kukaan ei kyllä silloin sanallakaan kysellyt että haluatko sellaisen... >:(
Onkohan millainen homma sähkömieheltä asentaa jälkikäteen tuo erillinen mittari?Lämpöpumpulle menevä johto poikki ja kwh-mittari väliin siten että sähkö kiertää tuon mittarin läpi.
Viekö 6 kW pumppu aina käynnissään ollessa tasan 6kW?Se tuottaa lämpöä n 6kw:n teholla.Sähkötehoa ottaa n 2kw ja maasta/lämpökaivosta keruuliuoksen avulla n 4kw.
Itellä pumppu kuluttaa nyt näin -2 asteen kelillä 17 Kwh vrk. 0 kelillä pumppu kuluttaa tasan 1Kwh per käynnistys :DPaljonko tuo 17 kWh/vrk tekee tunteina vuorokaudessa? About 10 tuntia jos 6 kW kone?
Se mittari kannattaa ite laittaa jos joutuu sähkömiehelle jotain maksaa siitä hommasta.Enpä suosittele jos ei tunne asioita tuon operaation ympäriltä.
LainausItellä pumppu kuluttaa nyt näin -2 asteen kelillä 17 Kwh vrk. 0 kelillä pumppu kuluttaa tasan 1Kwh per käynnistys :DPaljonko tuo 17 kWh/vrk tekee tunteina vuorokaudessa? About 10 tuntia jos 6 kW kone?
Pumppu pois päältä, sulake pois taulusta!! piuha poikki jostain pumpun ja turvakytkimen väliltä ja ei muutako kattoa mittarin kyljestä kytkentä kaavion.!!LainausSe mittari kannattaa ite laittaa jos joutuu sähkömiehelle jotain maksaa siitä hommasta.Enpä suosittele jos ei tunne asioita tuon operaation ympäriltä.
Väärällä kytkennällä voi:
-tuhota maalämpöpumpun
-tuhota asennettavan kwh-mittarin
-aiheuttaa väärällä tai puutteellisella kytkennällä itselle tai samassa taloudessa asuville välittömän hengenvaaran.
Lisäksi on syytä tietää että sähköasennustyöt erinäisten lakien ja säädösten alaista työtä ja mahdollisen vahingon aiheuttaja on vastuussa vahingoista.Tietämättömyys ei ole lieventävä asianhaara.
siis mitä tarkoitat?sitä että mulla kun ei ole kulutusmittaria erikseen mlp:lle niin en näe sen vuorokausikulutusta, sen näen että se on päällä noin 10h/vrk, joka tekisi x (esim 17) kWh/vrk ?
Kuinka iso pumppu sulla on? itellä on 10 Kw pumppu niin se taitaa viiä 2.35 Kwh. uskoisin et se on jotain 20 Kwh mitä sun pumppu kuluttaa vuorokauessa.?
mitä muute suorasähkölämmitys vie 0 joko vrk tai kk??vaikka 150 m2 talossa(ei uudessa) olis mukava tietää, ku nibe lupaa 5 copin alle 35 asteen vedestä ja itellä kuluu jotain 15 kwh niin suorallasähköllä kuluis 75 kwh vrk. voiko se pitää paikkaansa?NIBE taulukossa on pelkän kompressorin COP -arvo, ilman kiertopumppuja.
mitä muute suorasähkölämmitys vie 0 joko vrk tai kk??vaikka 150 m2 talossa(ei uudessa) olis mukava tietää, ku nibe lupaa 5 copin alle 35 asteen vedestä ja itellä kuluu jotain 15 kwh niin suorallasähköllä kuluis 75 kwh vrk. voiko se pitää paikkaansa?Laskeskelin muinoin vanhan suorasähkölämmitteisen taloni OEK:TA ja tulos oli suorastaan masentava. Vanha talo 78kwh kuutiolla ja nykyisin 20kwh. Lisäksi on yli puolet enemmän kaikennäköistä vimpainta kuin silloin.
Ei kait nuo kiertopumput kuluta kuin 80-100w, eli onko Tomppeli tosiaan vaikutus cop-arvoon termilläsi ilmaistuna HUOMATTAVA?Pitänee yrittää laskea:
...joten arvailusi 1,3 - 1,4 Kwh kulutuksesta lienee liian alhainen.
Mulla Thermia DiplomatDuo 8 kuluttaa lämpimän veden teossa ~ 2,8 - 3 Kwh ja lämmitys -moodissa ~ 1,9 - 2,2 KwhTarkoitat varmaan kW, mutta tosiaa Timppa26 arvot lienevät ne datalehden alakanttiin pyöristetyt ihanneoloissa pyörivän kompuran...
...joten arvailusi 1,3 - 1,4 Kwh kulutuksesta lienee liian alhainen.
Tarkoitat varmaan kW, mutta tosiaa Timppa26 arvot lienevät ne datalehden alakanttiin pyöristetyt ihanneoloissa pyörivän kompuran...
Ottoteho ja hyötysuhde riippuvat siitä, kuinka lämmintä vettä pumpulla tuotetaan, joko lämmitysvettä tai käyttövettä.LainausTarkoitat varmaan kW, mutta tosiaa Timppa26 arvot lienevät ne datalehden alakanttiin pyöristetyt ihanneoloissa pyörivän kompuran...Arvo kysytty Nibelta ja lienee minimikulutus. Sähkömittari pitäisi hankkia niin sais oikean tehonkulutuksen. Ei kait se kuiteskaan yli 1,8 ole missään tilanteessa 6 kW pumpulla :-/
LainausTarkoitat varmaan kW, mutta tosiaa Timppa26 arvot lienevät ne datalehden alakanttiin pyöristetyt ihanneoloissa pyörivän kompuran...
Arvo kysytty Nibelta ja lienee minimikulutus. Sähkömittari pitäisi hankkia niin sais oikean tehonkulutuksen. Ei kait se kuiteskaan yli 1,8 ole missään tilanteessa 6 kW pumpulla :-/
Nibe 1245 8kw pumpussa ilmoitettu arvot n.1,7kw ja käytännön olosuhteissa mittarin takana tsekkailtuna (1,9) 2-2,3 kw
LainausNibe 1245 8kw pumpussa ilmoitettu arvot n.1,7kw ja käytännön olosuhteissa mittarin takana tsekkailtuna (1,9) 2-2,3 kw
2 kW ottoteho, 8 kW anto, vastaa arvoa 4 cop.
Vastaavasti 6 kW kone ottaisi 1,5kW. Lähden siitä oman pumpun kulutuslaskelmassa.
300 euroa en raaski laittaa pumpun erilliseen kulutusmittariin.
Tuollaisen hinnan sähköasentajani ilmoitti.
Nibe 1245 8kw pumpussa ilmoitettu arvot n.1,7kw ja käytännön olosuhteissa mittarin takana tsekkailtuna (1,9) 2-2,3 kwYleensä valmistajat ilmoittaa otto- ja antotehot sellaisissa olosuhteissa että pumpulle maasta tai lämpökaivosta tulevan keruuliuoksen lämpötila on nolla astetta (0C).
Ainakin vanhemmassa lämpöpumpussa otto- ja antoteho muuttuu sen mukaan mikä on tuon pumpulle tulevan lämmönkeruuliuoksen lämpötila.Vähän nurinkurista kun kesällä kaivon ollessa lämpimämpi, ottaa/antaa enemmän kuin talvella, jolloin tehoja tarttis enemmän?
Jos on plussan puolelle niin otto- ja antoteho suurenee ja vastaavasti jos keruuliuos on miinuksella niin otto- ja antoteho pienenee.
Vähän nurinkurista kun kesällä kaivon ollessa lämpimämpi, ottaa/antaa enemmän kuin talvella, jolloin tehoja tarttis enemmän?Tämä on puhdasta termodynamiikkaa, mikä taas perustuu luonnonlakeihin, joita ei edes insinööri pysty muuttamaan. :)
Niinpä. Onko mitään luonnonkonstia millä saisin kaivosta tulevaa litkua viileämmäksi. Tulee nyt 3.6 asteisena. Hidastin pumpun nopeutta hieman, mutta se ei kait laske tulevan lämpötilaa. Tai no, haitanneeko tuo "lämmin litku" yhtään mitään?LainausVähän nurinkurista kun kesällä kaivon ollessa lämpimämpi, ottaa/antaa enemmän kuin talvella, jolloin tehoja tarttis enemmän?Tämä on puhdasta termodynamiikkaa, mikä taas perustuu luonnonlakeihin, joita ei edes insinööri pysty muuttamaan. :)
ATS
Niinpä. Onko mitään luonnonkonstia millä saisin kaivosta tulevaa litkua viileämmäksi. Tulee nyt 3.6 asteisena. Hidastin pumpun nopeutta hieman, mutta se ei kait laske tulevan lämpötilaa. Tai no, haitanneeko tuo "lämmin litku" yhtään mitään?Hyvä, että kaivosta tulee "lämmin litku". 3,6 C on hyvä lukema. Kyllä se sitten talvipakkasilla siitä laskee. Toivottavasti ei kovin pajoa.
Hyvä, että kaivosta tulee "lämmin litku". 3,6 C on hyvä lukema. Kyllä se sitten talvipakkasilla siitä laskee. Toivottavasti ei kovin pajoa.Seurasin nyt eka kertaa pumpun vieressä sen koko lämmityssyklin ajan, 28min. Keruu sisään (BT10) oli alussa tuo 3.6 mutta laski loppua kohden ollen käynnin lopussa "vain" +1.9. Normaalia tuollainen lasku käynnin aikana?
Kaivon lämpötila laskee hiukan noin kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana. Sitten vähitellen lämpö-olohteet vakiintuvat kaivon ympärillä kallioperässä.
Mitä korkeampi maasta tulevan liuoksen lämpötila, sitä parempi hyötysuhde lämpöpumpulla.
Yleensä ei kannata laskea maakiertopumpun tehoa. Lämmöntuoton hyötysuhde huononee siitäkin.
ja LITKUN lämpötilalla ei oo periaatteessa mitää väliä onko se +5 ta 0 kuha on 2-5 erotus menon ja paluun välillä!! ei vaikuta hyötysuhteeseen milläänlailla. Ajatelkaa se homma mielummin näin, että kun kone käy niin se tuottaa voittoa :DKatso kompressorivalmistajien sivuilta.
Joulukuussa kompuran käyttötunnit 308, josta käyttövettä 87 tuntia.
Kulutusmittarin puuttuessa arvioin keskimääräisen tehonkulutuksen 6kW pumpulle 1,7 kW. (Teoriassa nibe ilmoittaa 1,3...1,4.)
-> 523 kWh
-> 25 Wh/vrk/m3 (talossa 650 m3)
Sähköä meni 1100, .
Meillä vastaavat luvut (samalla pumpulla):
-kompuran käyttötunnit 178 tuntia, josta käyttövettä 61 tuntia (lämmitystä siten 117 tuntia).
-km kulutus: 303kWh ja 25,65 Wh/vrk/m3 (talossa 381 kuutiota).
-sähköä meni 880.
SYYSKUU, 295Jos energiankulutus korjataan lämmitystarveluvulla, niin ei tuossa ole mitään epäloogisuutta.
LOKAKUU, 541
MARRASKUU, 623
JOULUKUU, 808
Kylläpä se vahvistuu käsitys, että säädöissä on kyllä jotain pielessä. Kyllä siinä 15-20% on ylimääräistä, noin suurinpiirtein?!
Nyt näyttää tammikuulle siirryttäessä ja pakkasen hieman kiristyessä kulutus nousevan aivan kohtuuttoman paljon. >:(
LainausKylläpä se vahvistuu käsitys, että säädöissä on kyllä jotain pielessä. Kyllä siinä 15-20% on ylimääräistä, noin suurinpiirtein?!
Nyt näyttää tammikuulle siirryttäessä ja pakkasen hieman kiristyessä kulutus nousevan aivan kohtuuttoman paljon. >:(
tokkopa säädöissä vika ellei sitten sisälämpötila ole epänormaalin korkea, jos taas pumppu pitää sisälämpötilan ns. normaaleissa lukemissa luokkaa +21 astetta tuolla kulutuksella niin ehkä parempi alkaa tutkimaan mihin se lämpö karkaa?
Milloin talo on rakennettu?
| BT1 Outdoor BT1 Mean BT2 BT3 BT10 BT11 Calc Supply GM Alarm RELAYS PCA BASE BT12 BT14 BT17 Tot.Int.Add Prio BT6 |
Kysymys siis on, että mitä nämä ovat paikallista murretta käyttäen ja selkokielellä:
BT1 Outdoor=ulkolämpötila
BT1 Mean=keski ulkolämpötila
BT2=lämpöjohdon meno
BT3=lämpöjohdon paluu
BT10=keruupiirin meno
BT11=keruupiirin paluu
Calc Supply
GM
Alarm
RELAYS PCA BASE
BT12
BT14
BT17
Tot.Int.Add
Prio
BT6
Suoraakin voi mahdollisia ongelmia kommentoida, jos silmään pistää...Mikäli oikein tulkitsin noita trendejä niin menoveden pyynti on lähes 50C.
Vai onkos toi niin, ettei tunne pilkkua ollenkaan??Ylimpänä rivinä on "Divisors" 10 tarkoittaa että luku pitää jakaa kymmenellä.
LainausSuoraakin voi mahdollisia ongelmia kommentoida, jos silmään pistää...Mikäli oikein tulkitsin noita trendejä niin menoveden pyynti on lähes 50C.
Tämä jo osaltaan selittää huonoa hyötysuhdetta ja suurta kulutusta.
Onko pattereissa termostaatit? Onhan ne avattu täysin ja säätö toimii pelkästään käyrän ohjaamana?
Muuten trendit näytti hyviltä.
Onko aiemmin lämmitetty öljyllä?
Paljonko öljyä kului vuodessa?
ATS
Meillä on puurakenteiset lattiat, paitsi eteisessä ja kylpytiloissa, joissa on valu ja laatoitus. Lisälämmönlähteenä on olohuoneessa takka jossa on talvikierto. Lattialämmitykseen kuuluu huonekohtaiset termostaatit.LainausMeillä vastaavat luvut (samalla pumpulla):
-kompuran käyttötunnit 178 tuntia, josta käyttövettä 61 tuntia (lämmitystä siten 117 tuntia).
-km kulutus: 303kWh ja 25,65 Wh/vrk/m3 (talossa 381 kuutiota).
-sähköä meni 880.
Uskomattoman pienellä käyttöasteella olet selvinnyt, noin 25%.
Lämmitätkö betonia/pattereita myös jollain varalämmönlähteellä? :)
Lämmitysjakson lopussa sulla pakosta paluulämpötila pyynnin tasolla jopa yli, koska täytyy huiliaikakin venyä kohtuu pitkäksi, vähintään kahteen tuntiin?
Milläs asetuksilla tuollaisiin arvoihin päästään samalla pumpulla, F1226 6kW?
Kiitos. Jatkan tyhmien kysymysten sarjaa.
http://dl.dropbox.com/u/53584780/Nibe%20F1145%20logi.txt
Väittäisi ulkolämpötilan olleen lähes -30 astetta. Pitääkö tuota tulkita va miten on. Todellisuudessa lienee 3 astetta ollut lähellä.
Miten tuosta pumpun käyntiajat saa selville.
Suoraakin voi mahdollisia ongelmia kommentoida, jos silmään pistää...
Käyntiajan saa helposti kun katsoo "RELAYS" sarakkeen arvoa ja kulunutta aikaa (sinulla onkin logitus minuutin välein eli yksi rivi vastaa yhtä minuuttia ajassa); Relays arvo 7 tarkoittaa että lämmitys on päällä ja 15 että lämmittää käyttövettä, 2 taas tarkoittaa sitä että laite vain kierrättää vettä lämmityspiirissä mutta kompura ei käy.
"Tot.Int.Add" kertoo lisävastuksen käytön ja se on sinulla 0 tässä logissa.
1) KeruuMeinaatko seppaant että keruupiirin virtausnopeutta nostamalla pumpusta tuleva litku olisi lämpimämpää?
Dt = 4C On hyvä arvo, mutta jos liuospumpussa on varaa niin voisi lisästä vähän virtausta.
Keruulta tulo 0C ja meno -4C on vähän alakanttiin.
Lainaus1) KeruuMeinaatko seppaant että keruupiirin virtausnopeutta nostamalla pumpusta tuleva litku olisi lämpimämpää?
Dt = 4C On hyvä arvo, mutta jos liuospumpussa on varaa niin voisi lisästä vähän virtausta.
Keruulta tulo 0C ja meno -4C on vähän alakanttiin.
Mistä lämpö otetaan? Merestäkö? Hämmästyttää kun lämpötila ei juurikaan laske pitkänkään käyntijakson aikana.
Talossa on erittäin vanhat patterit, joita ei ole huuhdottu, eikä vaihdettu. Olisikohan se ryhdyttävä harkitsemaan remonttia niiden suhteen tai mahdollisesti ensin säätömahdollisuudet käytettävä? Mitäs konkarit suosittaisitte?
Ehkä suurimmat patterit menee vaihtoon ainakin, voispa olla koko pakettikin. Kiitoksia tosiaan noista arvioista, hieno palsta!! :)
OK. Tuo 10 tavoitetaso siis ok. Pistin juuri USB tikun myllyn kylkeen niin saa huomiseen mennessä käyntidataa lisää. Vuodelle laskettu tavoitekulutus n. 8000kwh, ryhdyin vain ihmettelemään, että jos samaa tahtia nousee kulutus ja iskisi oikein kylmät talvikuut niin tavoite ryhtyy näyttämään epärealistiselta.
Maksimi teho tuossa 8kw pumpussa lienee ihan passeli 130m2 taloon ja ainakaan pätkäkäyntiä ei pitäisi ilmetä...
mutta maksimi menovedenlämpötila voi tuottaa ongelmia ja siksi vastukset varmaan lähtee päälle tuossa kun pakkaset kiristyy,
Minulla itsellä on lauhdutus (menoveden) lämpötilallaLainaus1) KeruuMeinaatko seppaant että keruupiirin virtausnopeutta nostamalla pumpusta tuleva litku olisi lämpimämpää?
Dt = 4C On hyvä arvo, mutta jos liuospumpussa on varaa niin voisi lisästä vähän virtausta.
Keruulta tulo 0C ja meno -4C on vähän alakanttiin.
Jos, niin perusteletko.
Jostain luin/kuulin että virtausta hidastamalla saisi litkun lämpöisempän, siksi
että se ehtii lämmetä enemmän ollessan kauemmin maan alla.
[
Minulla itsellä on lauhdutus (menoveden) lämpötilalla
35C keruun Dt = 3,3C
55C keruun Dt = 2,4C
Keruun Dt pienenee 0,9C lauhdutuslämpötilan noustessa 20C (35->55C)
Nyt "tollotes'lla" on Dt 4C lauhdutuslämpötilalla 50C.
Jos lauhdutuslämpötila (menovesi) olisi 35C olisi lämmönkeruun Dt jo lähes 5C
Lämmönkeruun Dt:n tavoitearvo on n. 3C+/-1C
Tällä perustelen, että Dt on parisen astetta tavoitearvoa korkeampi.
Menoveden lämpötilalla 50C pitäisi keruun Dt olla 2 - 3 C.
Keruupiirin virtauksen lisääminen lisää höyrystimen höyrystyskykyä ja täten lämpöpumpun antoteho kasvaa. Tätähän "tollotes" tarvitsee.
ATS
Missä valikossa liuospumpun virtausta voi säätää? Mikä arvo ok? Jatkan tyhmien kysymysten linjalla? ;)
No juu, kyllä se kilowattien vertailu aika luonnollista on, kun niistä loppujen lopuksi maksetaan.
Vanha kiekkomittari on, mutta kyllä se varmaankin oikein näyttää, kun vertaan talon muuhun sähkönkulutukseen, joka on pitkään ollut varsin vakioisella tasolla. Siis varsinaisesta päämittarista katsoen.
Yllämainitut oireet voivat mielestäni johtua myös MLP:n viasta. Jos tehot ovat syystä tai toisesta hukassa, niin keruupiirin dT on pieni ja patteriverkon vedenlämpötila pitää nostaa korkeaksi, koska antoteho ja hyötysuhde ovat heikko. Vai mitä mieltä ovat foorumin ammattilaiset?Minun mielestä "tollotes,n" Nibe toimii olosuhteisiin nähden oikein.
3) Käyntiaikasuhde
Kuvasta olen laskenut n. 7 h ajalta käynti- ja seisajat.
Pumppu on käynyt 78% ja seisonut 22% ajasta.
Patterit ilmattu ja pumppua säädetty. Tulokset nähtävillä osoitteessa:
http://dl.dropbox.com/u/53584780/Nibe%20F1145%20logi_s%C3%A4%C3%A4detty.txt
Aika paljon parempaan, jos nyt jotain ymmärrän itse. Suurinpiirtein samoissa pakkanen kuin oli aiemmalla jaksolla, vajaan asteen ero. LJ meno laskenut keskimääräisesti lähes 9 astetta. En ole noita käyntijaksoja ehtinyt vielä laskemaan, kun tuo Excelin käyttö on vähän hitaanlaista.
http://dl.dropbox.com/u/53584780/Vertailuluvut%20ennen%20ja%20j%C3%A4lkeen%20s%C3%A4%C3%A4d%C3%B6n.xlsx
Pari patteria toimii selkeästi heikosti, siellä voisi olla vaihdon tarvetta uudempaan ja tehokkaampaan. Miten näette tilanteen konkarit.
Tuplasin asteminuutit, hyvä kokeilla, kun pakkanenkin sopivasti kiristymässä.
LainausTuplasin asteminuutit, hyvä kokeilla, kun pakkanenkin sopivasti kiristymässä.
Kahlasin joitakin vanhoja viestejä läpi mutten enää onnistunut löytämään sinun järjestelmän kuvausta. Oliko niin että sinulla on pelkästään käyttövedelle oma varaaja, mutta ei patterikierrolle? Lämmitysveden lämpötilaa voisi laskea hiukan hankkimallaa ns. matalalämpöpatterit, mutta epäilen ettei tuo ole suurin ongelma, vaan se että pumppu on reilusti osatehoinen.
Mainitsit, että karkea arvio öljynkulutukselle on ollut 2500l/vuosi. Tuo tarkoittaisi sellaiset 20000 - 25000 kWh/vuosi + takkapuut.
Heitän tähän karkean arvion millainen talosi energiantarve voisi noiden kertomiesi tietojen valossa olla. Lähinnä tästä selviää yksi laskentatapa, ja viisaammat voivat korjata noita käyntiaikaprosentteja. Lisäksi jos pumppun pitäisi käydä kokoajan nin käytännössä se ei onnistu ja vastuksilla pitää avittaa kun lämpötilat ovat -8C tai alle.
Näyttää että noin -1C tienoilla sinun pumppusi käyntiaika on noin 50% (uusilla säädöillä). Tuosta approksimoiden vuoden aikana vuorokaudet seuraavasti (arvioin jostain säätilastosta nuo vuorokausimäärät oulun alueelle):
Lämpötila alle -8C: 70vrk ja käyntiaika 100% -> pumpun antama energia yhteensä tällä ajalla 13400kWh.
Lämpötila -5 -8C: 20vrk ja käyntiaika 75% -> pumpun antama energia yhteensä tällä ajalla 2800kWh.
Lämpötila +0 - -5C: 60vrk ja käyntiaika n. 50% -> pumpun antama energia yhteensä n. 5800kWh.
Lämpötila +5 - 0C: 70vrk ja käyntiaika n. 35% -> pumpun antama energia n. 4700kWh.
Lämpötila +13 - +5C: 110kpl ja käyntiaika n. 15% -> pumpun antama energia n. 3200kWh
Lämpötila >13C: 35kpl ja käyntiaika n. 10% -> pumpun antama energia 670kWh.
Yhteensä pumpun pitäisi antaa siis n. 30500kWh/vuosi.
Patterit eivät kyllä ole kauttaaltaan lämpimiä jokapaikassa, vaikka termarit auki ovatkin. Mielestäni pattereiden tulisi nyt olla jo kokonaan lämpimiä.Patterikohtaisia virtauksia on mahdollista säätää myös linjasäätöventtiileillä.Pitäisi löytyä jokaisen patterin alaosasta,kohdasta mistä paluuputki lähtee.Siinä on kuusikulmainen kansiosa jonka alta löytyy kuusiokoloruuvi.Jos alat säätämään niin kannattaa alkuperäissäätö laittaa ylös esim siten että käännä ensin täysin kiinni ja laske montako kierrosta säätöruuvia voi kääntää ennenkuin se on kiinni.Laita tuo luku ylös niin voit tarvittaessa palauttaa alkuperäisen säätöasetuksen.
- Käyntiaika n.48%
Tämä tarkoittaa sitä, että lämpöpumpun teho riittää n. -25 -- -30C pakkaseen asti.
Miten sinä arvioit tuon, että jos vaikka -1C:ssä käyntiaika on 50% niin teho riittää -25 - -30C:n asti?Tämä oli helppo ;)
Oman mittaushistorian mukaan meillä MLP syö -15 kelillä noin 2 kertaa enemmän sähköä kuin 0 kelillä. Patteritalossa ero on todennäköisesti vielä isompi.
Lainaus
Oman mittaushistorian mukaan meillä MLP syö -15 kelillä noin 2 kertaa enemmän sähköä kuin 0 kelillä. Patteritalossa ero on todennäköisesti vielä isompi.
Minun lyhytikäinen mittaushistoriani ei ihan samaa kerro.
0 kelillä lämmitykseen noin 27% kokonaisajasta, -15 asteessa noin 40%.
Samalla käyrällä eli 3, lämpötilasiirto -1.
Korostan että takana on vasta yksi -15 asteen vuorokausi. >:(
"Nyrkkisäännön" mukaan lämmitystehon tarve lisääntyy 5% kun lämpötilaero kasvaa 1 asteella. Tuota soveltamalla Tollotes:n kompura riittäisi näiden uusien käppyröiden perusteell noin -15..-20c keleille.Tähän 5% nyrkkisääntöön en oikein usko.
Oman mittaushistorian mukaan meillä MLP syö -15 kelillä noin 1,5-2 kertaa enemmän sähköä kuin 0 kelillä. Patteritalossa ero on todennäköisesti vielä isompi.
Tervehdys taas. Nyt on mittausdataa hiukan vajaan vuorokauden pätkällä pakkasjakson ajalta. Pumppua on taas säädetty täältä tulleiden ehdotusten mukaisesti. Amatööristä näyttää kohtuulliselta, joskin en noita pari äkillisempää tipahdusta ymmärrä?? Pakkasta oli jaksolla noin -15 astetta.Käyntiaika on n.78% -15C kohdalla.
Käyntiaika ehkä hieman reippaampi verrattuna seppaantin lukuihin, mutta kyllä potkua nyt varmaankin riittää päälle 20 asteen pakkasillekkin. Viikko sitten näytti, että ei riitä kymmeneenkään asteeseen, joten hyvä näin.
Mitäs näistä tuumaatte? Nyt lopetan sitten häiritsemisen ja koitan viedä oppimaani eteenpäin!! Hymiö
seppaant, olisiko tuota sinun tekemääsi excel kuvapohjaa mahdollista saada, voisi sen avulla koittaa itsekkin joskus noita laskentaharjoituksia suorittaa. Tai laskentaa tietysti voi muutenkin, mutta tuo visualisoi niin erinomaisesti.Laitahan yksityisviestillä sähköpostiosoite, niin lähetän niitä Excel'eitä
n. 0-asteessa n. 9h, n.18kwh, n.18 käynti krtSähkönkulutukset mulla on noinpiirtein samaa luokkaa. Käyntikerrat ja käyntiajat hiukan pienempiä. Kyseessä 1245 12 kW malli ja lämpimiä kuutiota perässä n. 550 etelä-pohjanmaalla.
n. -3 asteessa n.10h, n.11h, n.20kwh, n.18 käynti krt
n. -7/-17 ast n.13h, n.26kwh, n.16 käynti krt (tais olla iso osa päivästä kireempää pakkasta)
millä oot saanu tehtyä tommoset käyrät?Excel'illä
Hyvän näköiset käppyrät ja kaivokin kivasti elpyy jokaisen käyntijakson välillä. Eipä tuossa ole säätämisen tarvetta. Mulla on vähän saman näköiset käyrät, mutta olen nyt toistaiseksi laittanut asteminuuteiksi reilusti pienemmän arvon kun talon sisälämpötila sen sallii, sillä saa aikaan sen, että käynnistyksiä tulee 7-8 / vrk. Saattais olla COP:n kannalta parempi (?) että tulis hiukan tihemäpää noita käynnistymisiä, kuten jukka87:lla nyt, noin 16kpl.kyllä itekki laittaisin niin että käynistyksiä tulis vähempi mut ku ei pysty :D asteminuutteja ku lisäisin niin kämppä jäähtyis aika laila, mutta kyllähä tuolla käynti määrällä kuitenki alle 7000 päästää et siinä mielessä oon ihan tyytyväinen.
moro,ei kyllä pitäsi kuulua mitää paukahusta, ainakaa mun mielestä. pieni humina käy aluksi ja sit lähtee kompura käyntii. mitä ite noista ymmärrän niin näyttää ainaki et turhan tiheää pumppu käy...en tiiä vaikuttaako asiaan millään lailla, mutta kiertovesipumpun nopeutta saa ainaki laskee niin et saat meno ja paluun erotukseksi vähintääki se 5 astetta.
Mulla on jouluks valmistunu uus talo ja pitäs nyt lämmitystä vähän tarkkailla / optimoida että onko kaikki kunnossa putkarin jäljiltä :) Sopivasti tuli pikkupakkasiakin ku nappasin nibeltä login.
Ohessa vähän talon tietoja.
Huoneistoala 184m2, tilavuus 630m3. Lisäks erillinen talli / varastorakennus ~50m2 joka on puolilämmin. Lattiassa kiertää warmian putket. Ja kaivon syvyys ~160m. Pumppu nibe F1226-8 ja ilmastointi puoli hoituu Enerventin Pandion ECO EDE-CG:llä.
Olen ymmärtänyt että ekana vuonna energiaa kuluu enempi, koska rakenteet vielä kuivuun, eli ihan optimaalisiin vuosikulutuksiin ei taida ekana vuonna päästä.
Ohessa noin vuorokauden logi pumpulta, josta toivoisin kommenttia että ollaanko yhtään oikeilla jäljillä vai ihan hakoteilla :) Jos / kun jotain pitää säätää ni ois kiva jos sais hyvät ohjeet mistä valikosta mitäkin rassata :)
Jos ihmetyttää mikä tuo käyttöveden notkahdus tuossa login alussa on nii vaimo tais mennä kahden pojan kanssa suihkuun lotraamaan :)
Sen nyt varmaan voi jo huokasta että vastustuksella ei oo lisätty lämpöä tuonne, että kaikki on maasta tullutta. Näkeekö tuon muuten jostain valikosta että paljonko vastusta on kautta aikojen pidetty päällä?
http://dl.dropbox.com/u/57811846/120116-1.LOG
http://dl.dropbox.com/u/57811846/120117-1.LOG
Millainen ääni teillä kuuluu kun kompressori lähtee käyntiin? Minulla se on aika moinen jysäys / pamaus kun se jytkähtää käyntiin, onkohan tuo ihan normaalia??
Kiitoksia jo etukäteen! :)
Lainausmoro,ei kyllä pitäsi kuulua mitää paukahusta, ainakaa mun mielestä. pieni humina käy aluksi ja sit lähtee kompura käyntii. mitä ite noista ymmärrän niin näyttää ainaki et turhan tiheää pumppu käy...en tiiä vaikuttaako asiaan millään lailla, mutta kiertovesipumpun nopeutta saa ainaki laskee niin et saat meno ja paluun erotukseksi vähintääki se 5 astetta.
Mulla on jouluks valmistunu uus talo ja pitäs nyt lämmitystä vähän tarkkailla / optimoida että onko kaikki kunnossa putkarin jäljiltä :) Sopivasti tuli pikkupakkasiakin ku nappasin nibeltä login.
Ohessa vähän talon tietoja.
Huoneistoala 184m2, tilavuus 630m3. Lisäks erillinen talli / varastorakennus ~50m2 joka on puolilämmin. Lattiassa kiertää warmian putket. Ja kaivon syvyys ~160m. Pumppu nibe F1226-8 ja ilmastointi puoli hoituu Enerventin Pandion ECO EDE-CG:llä.
Olen ymmärtänyt että ekana vuonna energiaa kuluu enempi, koska rakenteet vielä kuivuun, eli ihan optimaalisiin vuosikulutuksiin ei taida ekana vuonna päästä.
Ohessa noin vuorokauden logi pumpulta, josta toivoisin kommenttia että ollaanko yhtään oikeilla jäljillä vai ihan hakoteilla :) Jos / kun jotain pitää säätää ni ois kiva jos sais hyvät ohjeet mistä valikosta mitäkin rassata :)
Jos ihmetyttää mikä tuo käyttöveden notkahdus tuossa login alussa on nii vaimo tais mennä kahden pojan kanssa suihkuun lotraamaan :)
Sen nyt varmaan voi jo huokasta että vastustuksella ei oo lisätty lämpöä tuonne, että kaikki on maasta tullutta. Näkeekö tuon muuten jostain valikosta että paljonko vastusta on kautta aikojen pidetty päällä?
http://dl.dropbox.com/u/57811846/120116-1.LOG
http://dl.dropbox.com/u/57811846/120117-1.LOG
Millainen ääni teillä kuuluu kun kompressori lähtee käyntiin? Minulla se on aika moinen jysäys / pamaus kun se jytkähtää käyntiin, onkohan tuo ihan normaalia??
Kiitoksia jo etukäteen! :)
Menovettä lämmitetään kuten mullakin noin 2 astetta yli pyynnin, paluuvesi samoin 2 astetta alle pyynnin,Paluuvesi on tuon asteen pari alle pyynnin pumpun pysähtyessä.
???
Aika jännä tuo säätö nibessä. Paljonko mahtaa olla paluuvesi alle pyydetyn kun pumppu pysähtyy?
Tähän 5% nyrkkisääntöön en oikein usko.
Sen on varmaankin laskenut joku energiansäästöintoilija, joka ei osaa prosenttilaskua ja on pinnannut matikantunnilta silloin kun on puhuttu negatiivisista luvuista.
1 aste 20:stä on kylläkin 5%.
Onko vertailuluku nolla astetta? Ei.
Minä laskisin seuraavasti.
Otetaan vertailuluvuksi energiankulutus ulkoilman mitoituslämpötilalla ja tätä energiankulutusta merkitään luvulla 100% .
Oletetaan mitoituslämpötilaksi -30C pakkasta.
Jos taloa ei lämmitetä lainkaan -30C pakkasessa, on talon lämpötila pian sama -30C.
Kun taloa lämmitetään samalla -30C pakkasella lämmityslaitteen täydellä 100% teholla on, on sisälämpötila 20C.
Nyt kun sisälämpötila kasvaa 50C, kasvaa lämmitysteho 100%
Tästä saadaan, että 1C muutos sisälämpötilassa vaatii 2% muutoksen lämmitystehossa.
Minulla tämä kerroin on keskimäärin 2,1%/C
ATS
peki, sulla on joku muu kuin niben pumppu?Joo, IVT:n tuote tuo mun lämmitin on. Yritän vaan selvittää eri pumppujen käynnin filosofiaa kun samalla ulkolämmöllä on jonkin verran eroja tulo/meno lämmöissä.
Nibessä asteminuutit lasketaan pyydetyn ja menolämpötilan erotuksesta.
Paluulämpöä ei huomioida, jolloin se yleensä (lähes aina) jää käynnin loputtua alle pyynnin,
Menon ja paluun keskiarvo (eli pyynti)
lienee lähellä sitä se minkä lämpöistä vettä keskimäärin piirissä on.
Viisaammat oikaiskoot tämän.
Ja tuossa on Timpan XLS pohjalla tempastu graafi, kiitoksia Timpalle pohjasta!!
http://dl.dropbox.com/u/57811846/18_1_2012.jpg
Mitäs tuumitte, vieläkö ois jotain tehtävissä, vai ollaan suht optimissa ja näillä mennään?? :)
Kiinnostaisi laittaa omaan kaivoon niitä sisäpinnaltaan spiraaliksi tehtyjä putkia, mutta melkoista haaskuuta olisi heittää vanhat pois, ellei nyt joku putkifirma hoitaisi hommaa referenssinä *vinkvink* ::)
Kiinnostaisi laittaa omaan kaivoon niitä sisäpinnaltaan spiraaliksi tehtyjä putkia, mutta melkoista haaskuuta olisi heittää vanhat pois, ellei nyt joku putkifirma hoitaisi hommaa referenssinä *vinkvink* ::)Tuo Turbulenssiputki toimii hienosti syvissäkaivoissa. Pariin kaivoon tuota oon käyttänyt ja lpt-ero on selkeästi parempi kuin tavallisella putkella. Toimii siis just kuten luvataan. Saattaa olla että oma 220m kaivo saa nuo nieluunsa joku päivä. Vaihto ei ole ongelma JOS kaivo pysyy auki.
Olen joskus miettinyt miksei putkiston alapäässä ole 5m kupariosuutta. Sinne pohjalle vaikka 4x32mm kuparihässäkkä...menisikö jäähän ja rikki? Tuskin, ja riskiä voisi vielä vähentää kierrättämällä maapiiriä koko ajan.Ei tuo varmaan jäädy koska siellä on aina lämmintä ja tuo neste menee vielä "sohjoksi" joka ei kyllä riko niitä.
Mitäs tuumitte, vieläkö ois jotain tehtävissä, vai ollaan suht optimissa ja näillä mennään??(http://i1.aijaa.com/b/00704/9396202.jpg) (http://aijaa.com/007049396202)
Noin 5min käynnistyksen jälkeen tekee höyrystimeltä keruuseen lähtevän liuoksen lämpötila parin asteen piikin ylöspäin.
Koska keruulta tulevassa lämpötilassa ei ole samalla kohtaa piikkiä, johtuu tämä kompressoripiirin toiminnasta.
Syynä saattaa olla häiriö paisuntaventtiilin toiminnassa. Säätö ?
Saako koneeltasi ulos kuumakaasun lämpötilaa? Jos saa niin siinä pitäisi myös näkyä epäloogisuus.
Eihän tuossa ole samasta kysysmys, sulla on dTkaivo kummiski aikasen liniaarinen...
Eikös kuumakaasun lämpötila ole BT12 ja se arvo sulla näkyy olevan logissa-
Kiitoksia huomiosta, ilmeisesti ei moista anturia ole pumpussa kun BT14 sarake on logissa tyhjä
Re: KulutusBT12 on pari astetta kaivosta tulevaa liuosta lämpimämpää, joten se ei voi olla kuumakaasu. Mutta mikä se on?
Eikös kuumakaasun lämpötila ole BT12 ja se arvo sulla näkyy olevan logissa-
BT 12 Lämpötila-anturi, lauhduttimen menojohtoMutta mikä hiivatti sitten on "lauhduttimen menojohto"?
Morjesta taas. Otin 20pv joulukuuta sähkönkulutksen lukemat ylös ja tein saman tänään. Kulutus oli tuolla ajan jaksolla 1159. Talo oli siis 211/260n2 Kuopion seudulla, rak 2007, alakerros lamellihirsi 202x202 ja yläkerta tehty pitkästä tavarasta. Miltäs toi sähkön kulutus teidän silmissä näyttää? Luvussa kaikki sähkö, lämmitys+valot jne.
T Nibe F1245-12
Morjesta taas. Otin 20pv joulukuuta sähkönkulutksen lukemat ylös ja tein saman tänään. Kulutus oli tuolla ajan jaksolla 1159. Talo oli siis 211/260n2 Kuopion seudulla, rak 2007, alakerros lamellihirsi 202x202 ja yläkerta tehty pitkästä tavarasta. Miltäs toi sähkön kulutus teidän silmissä näyttää? Luvussa kaikki sähkö, lämmitys+valot jne.
T Nibe F1245-12
LainausMorjesta taas. Otin 20pv joulukuuta sähkönkulutksen lukemat ylös ja tein saman tänään. Kulutus oli tuolla ajan jaksolla 1159. Talo oli siis 211/260n2 Kuopion seudulla, rak 2007, alakerros lamellihirsi 202x202 ja yläkerta tehty pitkästä tavarasta. Miltäs toi sähkön kulutus teidän silmissä näyttää? Luvussa kaikki sähkö, lämmitys+valot jne.
T Nibe F1245-12
Ei tuo pahalta minusta näytä. Meillä on menny pelkkään pumppuun 15.8-21.1 3343kWh. Näyttää siltä että tammikuun kulutus pumpulla on n. 1000kWh. Meidän kämppä on n. 200 neliöö, v. 1955, ilman lisäeristyksiä. Ööliä meni 4tonnia vuodessa. Meillä F1145 10kW. Olis saanu olla 12kW...
Näkeeköhän tuosta logista, että milloin ja minkä verran on ollut lisäsähköä käytössä?Eikös Tot.Int.Add sarake ilmaise vastuksen päälläolon.
LainausNäkeeköhän tuosta logista, että milloin ja minkä verran on ollut lisäsähköä käytössä?Eikös Tot.Int.Add sarake ilmaise vastuksen päälläolon.
Mulla oli viimeksi eräs yö kun legioonalaisia tapettiin, tuo arvo välillä 100...600, noin 10 min.
600 ilmeisesti=6kW
Mika.. Nibe pysäyttää kompressorin kun paluuveden lämpötila nousee 58C asteeseen.Ok, ettei mitään vaarallista.
Tässäpä tilastoa omasta kulutuksesta, tammikuun 12-22.
(http://i231.photobucket.com/albums/ee242/mikniemi/Maalampo/Tilastotammikuu2012.png)
Käyttövettä mennyt vähän, koska aika paljon poissa. Kompressorin sähkönkulutus tarkoittaa koko MLP:n kulutusta.
Näkeeköhän tuosta logista, että milloin ja minkä verran on ollut lisäsähköä käytössä?
Havaitsin, että poltetun puun osuus oli jäänyt yllä olevasta listasta epähuomiossa pois. Polttopuuta on poltettu n. 10 kg /pv, eli sen osuus hyötysuhde arvioituna ( 60 %) on n. alle 1KWh/h keskimäärin.LainausTässäpä tilastoa omasta kulutuksesta, tammikuun 12-22.
(http://i231.photobucket.com/albums/ee242/mikniemi/Maalampo/Tilastotammikuu2012.png)
Käyttövettä mennyt vähän, koska aika paljon poissa. Kompressorin sähkönkulutus tarkoittaa koko MLP:n kulutusta.
Näkeeköhän tuosta logista, että milloin ja minkä verran on ollut lisäsähköä käytössä?
Melkein samalta ajalta on minun seurantani. En ole noin tarkkaan katsonut mutta tässä tälläistä tietoa:
Tarkastelu aika 14 -22.1.2012
Kompressori käynnistynyt 101 kertaa
Kokonaiskäyntiaika 53 h
Käyntiaste 27,81 %
Kulutus 165 KWh
Kulutus vuorkaudessa 20,78 KWh
Ulkolämpötila ka. -5,8
Sisälämpötila 21,9
Lämmitettävää 583 kuutiota
Kone Nibe 12 KW
Kaivo 210m
Talo valmistunut 1980
Pääasiassa kaksi asukasta
Laitetaanpas tuo oma käppyrä tännekin, jos sitä joku osaisi lueskella, että onko arvot kohdillaan.
Laitellaan uutta kuvaajaa, nyt vähän pidempi 3 päivän seuranta. Kivasti tuli vähän viileämpi jakso, tais olla jopa 17,2 astetta pakkasta. Kuvasta oli pakko tehdä vähän leveämpi, että siitä jotain näkee.
Asteminuutit oli -120 ja muutin ennen seurannan aloitusta arvoksi -160. Sisällä ei kyllä ole huomannut mitään muutosta, ei siis ole ollut liian kylmä tai liian kuuma.
Keruupumppu 70%, KV-pumppu 60% ja lämmönjako 70%.
Ja isommaksi saa tämän klikaatua myös:
(http://i.imgur.com/UyaXyl.png) (http://i.imgur.com/UyaXy.png)[/quote
sinulla on aika maltillinen lämpökäyrä, pyynti näyttäs olevan jotain 32 astetta tossa 17 asteen pakkasessa, meidän pirtti vaatii kuumempaa vettä lattiaan samassa pakkasessa toisaalta "täys/yli" tehosena pumppu pukkaa aina jotain 35 asteista tai kuumempaa menemään toki pyynti vaikuttaa asteminuutteihin ja käyntiaikoihin
Joo, kaippa se matalaenergiatalo ja passiivitalon tiiveys jotain etua sitten tuo. 2010 marraskuussa muutettu tähän uuten kotiin ja tuntuu vaan, että ei tuosta pumpun sielunelämästä vieläkään tiedä kaikkea. Juurikaan mitän käyttökoulutusta tähän ei tullut vaikka sitä vielä erikseen kyselinkin. Ohjekirjan kanssa on tullut jotain säädettyä. Lämpökäyrä on nyt arvossa 3 ja korjausta on tehty +1.LainausLaitetaanpas tuo oma käppyrä tännekin, jos sitä joku osaisi lueskella, että onko arvot kohdillaan.
Laitellaan uutta kuvaajaa, nyt vähän pidempi 3 päivän seuranta. Kivasti tuli vähän viileämpi jakso, tais olla jopa 17,2 astetta pakkasta. Kuvasta oli pakko tehdä vähän leveämpi, että siitä jotain näkee.
Asteminuutit oli -120 ja muutin ennen seurannan aloitusta arvoksi -160. Sisällä ei kyllä ole huomannut mitään muutosta, ei siis ole ollut liian kylmä tai liian kuuma.
Keruupumppu 70%, KV-pumppu 60% ja lämmönjako 70%.
Ja isommaksi saa tämän klikaatua myös:
(http://i.imgur.com/UyaXyl.png) (http://i.imgur.com/UyaXy.png)
sinulla on aika maltillinen lämpökäyrä, pyynti näyttäs olevan jotain 32 astetta tossa 17 asteen pakkasessa, meidän pirtti vaatii kuumempaa vettä lattiaan samassa pakkasessa toisaalta "täys/yli" tehosena pumppu pukkaa aina jotain 35 asteista tai kuumempaa menemään toki pyynti vaikuttaa asteminuutteihin ja käyntiaikoihin
Nibe vie nyt 4,7 kwh/tunti eli 113 kwh/vrk tuntuu hurjalta mutta silti se on 50 % vähemmän kun vastaava energia öljyllä vuosi sitten.Kokonaiskulutus pumpulle 18.3.11- 2.2.12 on 8130 kwh.
sain keväällä sähkömieheltä kolmivaihemittarin, jonka laitoin ite kiinni marraskuun 5 päivä ja pumppu on kuluttanu siitä lähtien 1810 kwh sähköä. suosittelen kyllä niin loppuu arpominen paljonko pumppu on kuluttanu :D ja näkee helposti ja nopeesti kuinka paljon pumppu kuluttaaa erinlaisilla säädöillä ja lämpökäyrillä.LainausNibe vie nyt 4,7 kwh/tunti eli 113 kwh/vrk tuntuu hurjalta mutta silti se on 50 % vähemmän kun vastaava energia öljyllä vuosi sitten.Kokonaiskulutus pumpulle 18.3.11- 2.2.12 on 8130 kwh.
Millaisilla mittareilla näitä mittaatte...? Niben viereen laitettiin tuommonen ähkötaulu alakerralle erikseen niin olisi varmaan kohtuu helppo mitata...
Nibe vie nyt 4,7 kwh/tunti eli 113 kwh/vrk tuntuu hurjalta mutta silti se on 50 % vähemmän kun vastaava energia öljyllä vuosi sitten.Kokonaiskulutus pumpulle 18.3.11- 2.2.12 on 8130 kwh.Pakkasta - 31.1c keskilämpö -27.5c . Kulutus 7.65 kwh/h . Sähkömittarin ledi vilkkuu jo niin tiuhaan, että just ja just näkee sen vilkkuvan.
LainausNibe vie nyt 4,7 kwh/tunti eli 113 kwh/vrk tuntuu hurjalta mutta silti se on 50 % vähemmän kun vastaava energia öljyllä vuosi sitten.Kokonaiskulutus pumpulle 18.3.11- 2.2.12 on 8130 kwh.
Millaisilla mittareilla näitä mittaatte...? Niben viereen laitettiin tuommonen ähkötaulu alakerralle erikseen niin olisi varmaan kohtuu helppo mitata...
Joulukuussa:Tammikuussa:
-kompuran käyttötunnit 178 tuntia, josta käyttövettä 61 tuntia (lämmitystä siten 117 tuntia).
-km kulutus: 303kWh ja 25,65 Wh/vrk/m3 (talossa 381 kuutiota).
-sähköä meni 880.
Ihan hyvä, mutta jokainen voi tulkita tuota päissänsä. :)Ilmeisesti selvinpäin liian rankkaa katseltavaa :-/
Kokonaissähkökulutus: 1668
Nibe: 938
Tuntuu aika kovalta, kun Nibe kulutti tammikuussa 845, joulukuussa 467.
Kuin myös vappuna tuli 1-vuosi täyteen uudessa talossa. Talo 142m2 + varasto/autotalli 30m2, 690m3. Koko vuoden sähkönkulutus 6910kWh.Rakennusten vuosikulutus n. 7 Wh/m2/Astepäivä/vuosi.
Kuin myös vappuna tuli 1-vuosi täyteen uudessa talossa. Talo 142m2 + varasto/autotalli 30m2, 690m3. Lämpöjä pidetty 22-23 astetta ja varastossa/tallissa 16 astetta. Ilmanvaihto Pingvin eco EDE (tuloilman lämmitys sähköllä), maalampöpumppu F1245. Taloudessa 3 henkilöä ja vettä kuluin noin 85m3. Takkaa lämmitetty talven aikana noin 15 kertaa.
Koko vuoden sähkönkulutus 6910kWh. :)
Tammikuun alussa tuli vuosi täyteen pumpulla sähkömittarin perässä. Koko vuoden kulutus lämpöpumpulla oli euroina 650.Tuntuu uskomattoman pieneltä
13.10.2011-13.10.2012 mlp kulutus 4460kwh.
kokonaiskulutus oli himpun alle 9000kwh ja puut palaa pihasaunassa 8)13.10.2011-13.10.2012 mlp kulutus 4460kwh.
No tuo on jo tosi pieni kulutus pumpulle. Entäs käyttösähkö ja poltetut puut? ;)
Muu sähkö 350kwh kuukaudessa? Niin no jos syö ulkona ja käyttää pesulaa ja leffat leffassa :)
Ite lasken legionellakuumennuksen aikana kaikista hanoista vettä reilusti että putkistokin puhdistuisi.
Ite lasken legionellakuumennuksen aikana kaikista hanoista vettä reilusti että putkistokin puhdistuisi.
Juu. Ai että olis liian kuumaa?
Apuja kaivataan, laitoimme Niben F1245 ja Vallox Digit2 SE yhdistelmän.Koetin hiukan laskea rakennuksen kulutusta. Laitoin laskelman liitteeksi omaan viestiisi.
Reikä 185metriä
160m2, yksi kerros ja vesikierto patterit. Vanha talo 1977 mutta katon uusinnan yhteydessä villoitus uusittu myös.
Aiemmin siis öljylämmitys ja kulutus tuo 5600kWh kaikki sähköt
Öljyä vuodessa 2600l
Sähkönkulutus nousi järkyttävästi.
Ennen oli vuosikulutus kaikki sähköt 5600kWh
Nyt mennään 18000kWh
Valloxsissa ei ole sähkövastusta vaan vesikierto.Nopeasti laskettuna noin suurinpiirtein
Patterit yksilehtiset. Kiertovesipumppu lisänä.
Patterit yksilehtiset.Tuossa ensimmäinen vaaran paikka.
marras-joulukuussa oli iv kone päällä koko ajan ja kun sen otti pois seinästä putosi kulutus puolella/vuorokausi. (testit siis joulukuussa)
Valloxsissa ei ole sähkövastusta vaan vesikierto.
Onkohan missä vika? Valloxi oli seinästä pois kuukaudeksi maaliskuussa ja se pudotti kulutusta vain 200kWh/kk
Nibeltä sain ohjeet puhelimessa ja säädöt laitettiin. Otettiin vastuskin pois käytöstä ja ei auta mitään sekään. Kuvat alkaen marraskuu 2012
Vuoden sähkönkulutus 7600 kWh. Edellinen vuosi meni 6900kWh. Kasvu selittyy ainakin sillä, että vaimo kotona vauvan kanssa ja vettä ja taloussähköä käytetty 24h. Kohtuu lukemissa mennään edelleen... :)Ilmeisesti tuo oli kokonaissähkön kulutus sähkölaitoksen mittarilta, kun oli noinkin valtavan iso lukema? :)