Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: mnk - 10.10.04 - klo:10:04
-
EDIT: 8.3.2008:
Lämmöntuotannon polttoaineiden, sähkön ja asuntojen hintojen kehitys 1999 --> 2007
Indeksimuutokset
öljy: 100 --> 260
x) asuntojen hinnat 100 ---> 215
maakaasu 100 --> 210
polttohake 100 --> 160
*) sähkö 100 ---> 161
kaukolämpö 100 --> 140
kivihiili 100 --> 135
jyrsinturve 100 --> 96
elinkustannusindeksi 100 --> 118
Indeksien taustat:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=188.msg1020#msg1020
*************************
Olisin kiinnostunut käyttämään maalämpö -ratkaisua patteriverkkolämmityskohteessa
saneeraukseen. Tutkinta on vielä vaiheessa.
KOHDE:
Rakennettu 1980
kellari maan alla
Lämmitys aikaisemmin yösähköllä 3000 litran varaajaan, josta patterilämmitys ja pieni lattialämmityspiiri
Neliöt hukkatiloineen
160 asuintilaa ; tarve 21,5-22,5 C
160 m2 (sauna yms, varastot ja 2 auton talli) 19-22,5C
Tallissa oltava 19-20C, koska yläpuolella olohuoneen betonilattia.
Kuutioita kohteessa noin 780 m3
Karkeita mitoitusehdotuksia:
19w / m2 ----> 17KW
50w / m2 ----> 15,8 KW
=> 11KW + 3/6/9KW lisävastus
- 11kw pumpulle kaivoreikää ~170-180m
- kaivolta vaakavetoa pannuhuoneeseen ~15m
- erillinen noin 300 litran varaaja
TAI
14KW + 3/6/9KW lisävastus
14kw pumpulle kaivoreikää noin 230m
- erillinen noin 300 litran varaaja
Nykyinen systeemi:
3000 litran varaaja yösähköllä
Olen seurannut viikkotasolla sähkönkulutusta ja tiedän mihin suurinpiirtein mihin
kulutustasoon mahdollista päästä. 22C
asetuksilla vie noin 38 tkwh - 43 tkwh
HETKELLISIÄ MITTAUKSIA
LÄMPÖ LÄMPÖ
[C] [C] [C] [C] [C] VAISALAN WWW.-MITTARI
lähtö paluu sisä ulkona normali
57 44 21 -17 -19
55 42 21 -16 -22,5
53 35 21 -10 -11,8
57 45 22 -16 -18
48 41 21,5 0 -0,1
EDIT: eli mittaukset kovilla -25- - 30C pakkasilla puuttuu, mutta silloin sähkövastusten apukäyttö on OK optimi - mitoitusteknisistä syistä.
Eli max 65C riittää todennäköisesti
patterilähdössä paukkupakkasillakin.
Siihen pystyy IVT ja mikä muu toimittaja ?
Vai pystyykö IVT ? - lupaa kyllä.
Kellariin tulee 3 lattialämpöpiiriä, mutta asuinkerroksessa tulee
olemaan (toistaiseksi) pelkästään vesipattereita.
Lämpöhoroja kuutioita on senverran paljon, että maalämpö ei ole saneeraukseen ollenkaan hassu vaihtoehto, Ja kalliokin on pienellä tontilla OK.
Onko foorumin jäsenenä jotakuta, joka olisi
vesipatterilämmitteisen saneeraus-
maalämpökohteen kanssa pähkäillyt ?
Mitä mieltä olette ohjausperiaatteesta, että
lasketaan/korotetaan lämpöjä yöllä 1-1,5C ?
Myyjä sanoi, että lämpöpumpulle
parasta pitää tasaohjaus kokoajan,
että pysytään hyvällä keskihyötysuhdealueella.
Sanoi, että noiden viilennysten jälkeen
pitää huudattaa pitkään pumppua huonolla
hyötysuhteella !
SANEERAUSVAIHTOEHTOJA:
- Uusi vastaava sähkökattila ei tarjoa haluttua käyttösäästöä ja automatiikka on jo hyvä.
- Jos laittaa öljyn niin pitää piippu korjata ja säiliö vie harrastetilaa. Ei tuo käyttösäästöä.
- Kaukolämmön liittymän kaivaminen maksaa hunajaa 150m matkalle. Ei tuo käyttösäästöä.
- Pelletti-vaihtoehtoon samat kun öljyyn. Pelletti toisi käyttösäästöä, mutta vaiva + korjauskulut vie saavutetut edut.
- Halkolämmitystä varten pitäisi olla iso tontti ja kunnon puuvarasto, ei myöskään vaivaton ja halot eivät ole ilmaisia
Kertokaapas komentteja ja ideoita.
-
Itse olen miettinyt myös v.82 rakennetun omakotitalon lämmitysjärjestelmän saneerausta. Neliöitä kaikkiaan noin 200 ja lämmityksenä varaava sähkö. Patteriverkoston lämpötilat on kovimmilla pakkasilla ollu noin 60 asteen luokkaa. Maalämpö on kyllä ollut vakavassa harkinnassa, ainoastaan kustannuspuoli hiukan hirvittää. Käsittääkseni 200 neliön torpassa pitäisi käyttökulujen kuitenkin olla sen verran halvemmat, että investointi kannattaa.
Geopro mainostaa nettisivuillaan, että SH mallilla päästäisiin 75 asteen lämpötiloihin ja ilman sähkövastusta. IVT mainostaa myös 65 asteen lämpötiloja. Muilla lupaukset taitaa jäädä 55 asteeseen.
Tommy200:n talossa lattialämmitys ja patterit kannattanee varmaan jakaa kahteen erilliseen piiriin, jolloin tulee 2 erillistä sunttia. Joissakin lämpöpumppujen automatiikoissa on mahdollisuus ohjata kahta erillistä piiriä. Jos patteripiirin lähtö on heti lämmönvaihtimen jälkeen, niin eikös pattereille mene lämpöä ainoastaan silloin kun lämpöpumppu on käynnissä? Yleensähän lämpöpumppu liitetään suoraan johonkin varaajaan ja varaajasta sitten lähdöt lämmityspiireille.
Nuo kellonajoilla tehtävät lämpötilavaihtelut tuntuvat hiukan turhalta kikkailulta. Todellinen saavutettu säästö jää todennäköisesti aika pieneksi. Tosin en tiedä mitä lämpöpumpputoimittajat suosittelevat.
-
Tässä sulle jotain faktaa, joka saattaa sopia sulle: Talo -78 valmistunut, osin kaksikerroksinen,kellari osin maan alla--talossa sen ajan normaalit eristykset, ilmastointi painovoimainen, LP on IVT:n E11, +3/6/9 kW lisävastuksella ja 300litran erillisellä varaajalla. Maapiiri 610m erittäin tiiviissä savimaassa. (LP-kauppias tarjosi 200m porareikää, mutta riittävän tonttimaan ja maaperän takia en ole katunut valintaa). Asensin LP:n syöttöön oman kWh-mittarin, jotta seuranta on tarkempaa lämmityksen osalta. Maalämpö toiminut toukokuusta 2002. Perhe 3-henkinen+ iso koira jota pestään vähintään kerran päivässä lenkin jälkeen.
Mutta se tärkein, eli kulut. ensimmäinen vuosi kokonaiskulutus 21527kW, josta lämmityksen osuus 17904kW. Toinen vuosi, jolloin asensin taloon 6kpl puhallinkonvektoreita (Sabiana-merkkisiä jos kiinnostaa) vrt. ILP:n sisäyksikkö. Syy edelliseen toimenpiteeseen oli tyytymättömyyteni vanhojen öljylämmityspatterien lämmönluovutuskykyyn. Kokonaiskulutus toisena vuotena oli 17007kW, josta lämmityksen osuus 12598kW. ja nyt neliöt: yläkerta 224 m^2 alakerta 86 m^2, täysin lämmintä tilaa 280 m^2 lämpötila 21-22C loput autotalli, jossa noin 15C. Meillä muuten lämpökauppiaan laskennallinen vuosikulutusarvio n. 42000kW.
Ja nyt hieman faktaa...kW:n hinta 0,8682c/kWh sisältäen kaikki kulut(laskin hinnan 18000kWh:n kulutuksella) 17007kW/280m^2=60,74kW/m^2, rahassa 60,74kW * 0,8682c= 5,27€/m^2/vuosi.
Vaihto öljylämmityksestä maalämpöön oli kannattava jo ilman puhallinpattereita, mutta olen huomannut puhallinpattereista myös muita etuja: suodatin poistaa pölyä huoneilmasta (puhdistamme ne imuroinnin yhteydessä ), tasaa lämpökerrostumia ja lattioiden pintalämpötilat korkeammat. Meillä käyttövesivaraaja lämpiää vastuksilla kerran kuussa 65C:een, eli poistaa mahdolliset pöpöt.
Se 65C max patteriveden veden lämpötila ei ainakaan meillä ollut ongelma IVT:n pumpulla lisävastuksen kanssa. Puhallinpatterien asennuksen jälkeen meillä max. veden lämpötila oli n. 38C. Ensimmäisenä talvena lisävastus oli päällä noin 230h (Ok. 2002-2003 joulu-tammikuu tosikylmät), puhallinpatteri asennuksen jälkeen (2003-2004) lisävastus päällä VAIN 8h.
Mun kokemuksella (hurripumppu, vain käyttövesivaraaja) shunttisäätö turha, eri lämmityspiirien säädön voi hoitaa termostaateilla, kesällä kylpyhuone voi tietysti olla ongelma. Meillä kylpyhuoneessa kosteusanturilla varustettu imuri, EI ongelmaa. Jos lisää kysymyksiä, vastaan mielellään.
Email: pekkakoo@kolumbus.fi
-
No niin.
Nyt tämä toivottu foorumi alkaa tuntua aika kivalta tietolähteeltä pohdiskeluihin.
Suuret Kiitokset Peca:lle kommenteista !
Yritin löytää netistä lisää tietoa niistä puhallinkonvektoreista.
Sabiana-merkkisiä konvektoreita
http://www.prutec.fi/data/palvelumme.htm#puhallinkonvektorit
Mikä noista käytössä teillä (suunnilleen)
ja miten mitoitettu ?
Miten propelleja ohjataan tai tarviiko ne patterit
välttämättä propellivoimaa vai meneekö ilmankin ?
http://www.prutec.fi/data/futura-esite.zip
Millä strategialla vaihdoit vanhoja pattereita
pois noihin uusiin konvektorimalleihin ?
Joku sanoi, että älä laita alkupäähän linjaa
liian hyviä pattereita, ettei linjat jäähdy liikaa.
Pärjäsikö ihan IVT:n omalla kiertovesipumpulla
vai asensitteko nopeamman heti kättelyssä.
Paljonko oli viime tammikuun paukkupakkasilla
patteripiirin lähtöveden ja paluuveden lämpötilat
konvektoripatteripiireissä ?
Entä paljonko nyt 0-kelillä linjalämmöt ?
Onko teillä yhtään lattialämpöpiiriä ?
- ilmeisesti ei koska ei shunttejakaan.
Valmistaja
http://www.sabiana.it/eng/index_frame.htm
Mikä tuotemalli noilla sivuilla ?
Kotimainen valmistaja:
http://www.vasatherm.fi/tuotteet.htm
http://www.vasatherm.fi/sp13.jpg
http://www.teknocalor.fi/iv/gea_happel/puhallinkonvektori.htm
http://www.koja.fi/attachments/brio.pdf
sivu 16
http://hvac02.hut.fi/ptiv/files/suunnitteluohje.pdf
Oletko käyttänyt teidän puhallinkonvektori
pattereita kesällä jäähdytykseen ?
- tämä myös erittäin mielenkiintoista. Taipuuko
IVT:n ohjaus jäähdytykseen ?
Kokemustesi perusteella säästö energiassa oli
mittava huomioimatta investointikuluja
eli isossa mökissä jumppa kyllä kannattaa
saneeraukseen.
-
Tässä jotain tietoa lisää:
Meillä on
-Sabiana FSR 4 2kpl, toinen olohuoneessa, toinen allas-/takkahuoneessa.
-Sabiana FSR 2 2kpl kahdessa makuuhuoneessa.
-Sabiana FST 24-MO (kattomalli) 2kpl, toinen apukeittiö/harrastetilassa, toinen autotallissa.
Mitoituksesta: ostin ensin yhden FSR 4:sen allas-/takkahuoneeseen testatakseni melu/lämmöntuotto tasoa
kotona kaikessa rauhassa pidemmän aikaa (helmikuu -03 asensin), kevään aikana todettuani puhallinkonvektorin
toimivan hyvin tilasin loput seuraavana syksynä.
Mitoituksessa Prutecin Timo Rautiainen laski mitoitusohjelmalla patterin menoveden lämpötilan ollessa 42C
lämmitystehoksi n. 2kW puhaltimen ollessa 2-asennossa (puhaltimessa 3 tehoa). Edellisen ja oman kokemuksen
perusteella mitoitin itse loput patterit esitteen avulla.
Pattereissa on termostaatti-ohjaus, joka ohjaa patteria huonekohtaisesti. Ilman puhallinta patteri ei toimi,
koska matalassa veden lämpötilassa riittävän lämpömäärän siirtäminen huoneilmaan perustuu puhaltimen
kierrättämään ilmaan.
Putkilinjan alkupäässä patterikohtaisesti ehkä joutuu kuristamaan virtausta jonkun verran, että
linjan viimeiselle patterillekin on riittävä virtaus, (meillä ei joutunut kuristamaan) ainoastaan tavallisten
patterien virtausta jonkin verran. Makuuhuoneisiin ja takkahuoneeseen vaihdoin puhallinkonvektorin tavallisen
patterin tilalle, olohuoneeseen lisäsin puhallinkonvektorin vanhojen patterien lisäksi.
Meillä on kaikki patterit samassa piirissä, pesuhuoneen ja takkahuoneen lattialämmityspiirit, normaalit vanhat
öljylämmityspatterit ja Sabianat.
IVT:n pumpussa lämmönvaihtajalta ajetaan vesi suoraan patteripiiriin ja mitataan piiristä palaavan veden
lämpötilaa, joka ohjaa kompressorin käyntiä. Pumpun hyötysuhteen kannalta pumpulta lähtevän ja palaavan veden
lämpötilaero kuuluisi olla 6-10C, (Meillä ero n.7,5C) joka säädetään kohdalleen kiertovesipumppujen tehoilla.
IVT:ssä on sisällä yksi kiertovesipumppu ja pumpun ulkopuolella toinen, pumpun paluupuolelta on ohivirtausputki
lähtöpuolelle ja ulkopuolinen pumppu on lähtöpuolella ohivirtauksen jälkeen. Täällä systeemillä voidaan kierrättää
vettä ulkopuolisella kiertovesipumpulla patteripiirissä silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövettä.
Kovimmilla pakkasilla viime talvena paluuveden lämpötila oli n. 38C eli pumppu ajoi patteripiiriin n. 45 asteista
vettä. 0-asteen ulkolämpötilalla pumppu ajaa piiriin n. 36-asteista vettä.
IVT ei taivu jäähdytyskäyttöön, puhallinpatterien termostaattiohjaus kyllä hoitaisi sen automaattisesti, mutta
en ole kaivannut ainakaan vielä (3-kesän kokemus tässä talossa).
Öljyyn verrattuna investointi maalämpöön ja puhallinkonvektoreihin oli mielestäni melko kannattava, koska
lämmityskulut tämän hetken öljyn ja sähkön hinnoilla n.40 % öljyn hintaan verrattuna. Laskin viime talven jälkeen
maalämpö-investoinnin takaisinmaksuajaksi n.7 vuotta verrattuna uuteen öljylämmityskattilaan (vanha kattila oli
huonossa kunnossa jo taloa ostaessa).
Sopivia puhallinkonvektoreita etsiessäni totesin Sabianan huomattavasti halvemmaksi muihin verrattuna
(suuri valmistaja), laatuun olen erittäin tyytyväinen ja heillä on erittäin hyvä valikoima erilaisia
termostaattiohjauksia eri tarkoituksiin ja Prutec Oy antoi 2 vuoden takuun Sabianalle.
-
Sabianat tiedustelussa Timo Rautiaiselta.
Kertoisitko miten niitä pattereiden propelleja ohjatte:
- mikä ohjaussäädin käytössä
pdf:ssä sivulla 50 aika monta ohjaussäädinvaihtoehtoa
http://www.prutec.fi/data/futura-esite.zip
- mitä ohjainta suosittelet nyt kokemusten jälkeen ?
- kannattaako ottaa kaukosäädintä ?
- pattereissa varmaan termostaatti, mutta ohjataanko sillä myös propellia.
Oletko rakentanut mitään kokonaisohjausta
keskitetysti Sabianoille esim lämpöpumpun
ohjauskeskukselta ?
Kondenssivesipoisto ei liene tarpeellinen kun ei ole jäähdytystä ?
-
Meillä FSR-malleissa 1kpl TMV-M, muissa TMV-AU. TMV-AU parempi, koska enemmän mahdollisuuksia erilaisiin
säätöihin ja virittelyihin. Edellisten säätimien hinnoissa ei paljoa eroa.
FST:ssä TMO-T, koska kattomallin puhallinpatteri >> säädin ja termostaatti seinässä.
TMV-AU:n ja TMO-T:n olen todennut riittäväksi ainakin omaan taloon. Patterikohtainen säädin mielestäni
paras, koska huonekohtaisesti voi säätää lämpötilaa.
Tavallaan olen rakentanut keskitetyn säädön MLP:ltä, koska asensin pattereihin TME alimman veden lämpötilan
sulkutermostaatin, joka käynnistää patterin puhaltimen kun patterissa kiertävä vesi on 28C ja jos huoneessa
on lämmöntarve (termostaatti). Sammuttaa patterin puhaltimen veden ollessa 24C, riippumatta siitä, onko
huoneessa edelleen lämmöntarve vai ei (termostaatti). Normaali TME-anturi käynnistää puhaltimen vasta veden
lämpötilassa 38C, mutta matalalämpöjärjestelmässä aivan liian korkea lämpötila. Lisäsin anturiin sarjaan
1kilo-ohmin potentiometrin, jolla anturin voi säätää käynnistymään halutussa lämpötilassa (meillä 28C). TME-anturi
ei ole pakollinen, mutta jossain tilanteissa mukavuutta lisäävä tekijä.
Meillä termostaatti ohjaa ainoastaan pattereiden puhaltimia, paitsi autotallissa, jossa on patterissa myös veden
sulkuventtiili, koska tallin lämmöntarve pieni.
Kondenssivedenpoistoa ei tarvita lämmityskäytössä.
-
Spekulointia jatkettu ja taitaa tulla 11kw pumppu ja noin 180m aktiivireikää.
Pientä miettimistä herättänyt uuden erillisen varaajan valinta. Vanha 3000 litrainen menee mäkeen kilotavarana. Onko näppäriä ideoita millä vanhan varaajan saa atomeiksi ilman rälläköitä vai onko edes muuta tapaa ?
Harkinnassa Wiessemannin 300 litrainen doppelmanttel -varaaja, joka oikeastaan onkin Borö konsernin varaaja. Rosteria ja erillisellä suoja-anodilla.
http://www.boroe.com/
http://www.boroe.com/produkter/default2.htm
Varaajien markkinakatsaus:
http://www.energi.konsumentverket.se/Documents/energi/ved_pellets/ackumulatortankar_marknadsoversikt_2005.pdf
Pohdinnassa varaajan eristys, joka on lasivillaa. Mielellään ottaisi uretaanivuoratun varaajan. Muoto on kulmikas joten lisävaipan askartelu onnistuu, mutta mielellään ottaisi valmiina. NIBE:ltä löytyy uretaanivuorattu varaaja, joka patarautaa ja kuparipinnoituksella.
Korkea kompaktimalli 11kw integroidulla 160litran varaajalla maksaa enemmän kuin sama 11kw modulimalli isommalla varaajalla. Pakko kai ottaa isompi varaaja, kun mahtuu. Tosin varaajan valmistaja eri ja ilman sähköistä suoja-anodia.
D300/160 kaksoisvaippavaraaja ( 1900 € ) ja Wiessemann 300 ~1300,-
Millä hintatasolla olette yleensä 300 litran kaksoisvaippavaraajia nähneet maalämpökäyttöön ?
-
...Vanha 3000 litrainen menee mäkeen kilotavarana. Onko näppäriä ideoita millä vanhan varaajan saa atomeiksi ilman rälläköitä vai onko edes muuta tapaa ?
Täällä vanha 4 kuution varaaja on vielä paikoillaan, mutta lähtenee jossain vaiheessa polttoleikkauksella. Hiukan siistimpää, kuin rälläkällä.
-
Saneeraus etenee. Tänään oli tomittaja lämpökaivokatselmuksessa porarin kanssa ja onnen kantamoisella peruutusten takia saanen porauksen jo keskiviikkona/torstaina. Porari on poratekin jäsenkaivuri ja vaikutti hyvältä. Haluaa suojata talon kulman parilla lainapeitteellä porausroiskeiden varalta... kuinkahan sotkuista hommaa tiedossa.
Olen tehnyt pientä excel-vertailua eri toimittajien lämpökertoimista 50C ulostulossa ja ei eri toimittajien välillä ole merkittäviä eroja ja
11kw pumpulla valinta tehtävä.
HT Plus 6 0/35 1,30 5,90 4,54
Thermia Diplomat 6 0/35 1,38 5,78 4,20
Carrier 30NQ 60 6 0/35 1,40 6,00 4,29
HT Plus 7 0/35 1,60 7,30 4,56
Carrier 30NQ 60 7 0/35 1,60 7,30 4,56
Thermia Diplomat 8 0/35 1,77 8,13 4,60
Carrier 30NQ 60 0/35 2,00 8,90 4,45
HT Plus 9 0/35 2,00 9,10 4,55
Thermia Diplomat 10 0/35 2,17 9,54 4,40
HT Plus 11 0/35 2,20 10,70 4,86
Carrier 30NQ 60 11 0/35 2,30 10,80 4,70
Thermia Diplomat 12 0/35 2,47 11,12 4,50
IVT 11 vanha 0/35 2,60 11,20 4,31
HT Plus 14 0/35 3,10 14,40 4,65
HT Plus 17 0/35 3,70 16,70 4,51
Thermia Diplomat 16 0/35 3,78 16,61 4,40
HT Plus 6 0/50 1,70 5,40 3,18
Thermia Diplomat 6 0/50 1,78 5,52 3,10
Carrier 30NQ 60 6 0/50 1,90 5,90 3,11
HT Plus 7 0/50 2,10 6,90 3,29
Carrier 30NQ 60 7 0/50 2,20 7,20 3,27
Thermia Diplomat 8 0/50 2,27 7,73 3,40
HT Plus 9 0/50 2,60 8,40 3,23
Carrier 30NQ 60 9 0/50 2,70 8,70 3,22
Thermia Diplomat 10 0/50 2,80 9,24 3,30
HT Plus 11 0/50 3,00 10,10 3,37
Thermia Diplomat 12 0/50 3,19 10,53 3,30
Carrier 30NQ 60 11 0/50 3,20 10,50 3,28
IVT 11 vanha 0/50 3,80 10,90 2,87
HT Plus 14 0/50 4,20 13,90 3,31
HT Plus 17 0/50 4,90 16,20 3,31
Thermia Diplomat 16 0/50 4,93 15,78 3,20
Saneerauskohteessa tärkeätä tuo 50C lämpökerroin ja tarvittaessa tuo max 60-65C lämpölinjaan ennenkuin virittää pattereita paremmiksi .
ps.
Porattu kivituhka on kuulemma erittäin hyvää nurmikon hoitoainetta ja edistää ruohon kasvua kummasti.
-
Edelliseen hyötykerroinpakettiin liittyen:
Geopro:n hyötysuhdekaaviot netissä.
http://www.geopro.fi/maalampo/
- Geoprolla 50C lähtölämpö patteripiiriin, kun lämpölähteestä 0C; kuvan mukaan kerroin alle 3.
Lämpöässä:
(kattavat www -sivut )
http://www.maalampo.net/asennus.htm
Esite:
http://www.maalampo.net/PDF/Smallin_esite.pdf
-
Nuo eri pumppumallien lämpökertoimet ovat aika lähellä toisiaan, aivan niinkuin on oletettavissa laitteissa, joiden tekniikka on keskenään varsin samanlaista. Näin on myös sveitsiläisen tutkimuslaitoksen taulukoissa.
Itsekin saneerajana tuijotin tuota 50 asteen lämpökerrointa. Jos tulee vastaan lämmönjako-ongelma, en lähtisi nostamaan kiertoveden lämpöä esim. 60 asteeseen vain vaihtaisin pari strategista patteria paremmin lämpöä jakavaan. Lämpötilan nosto näet heikentää hyötysuhdetta aika lailla.
Tommy, toivottavasti poraus menee nappiin. Se on kyllä sitten sotkuista puuhaa, hyvä on laittaa peitteet seinälle (niin laittoivat täälläkin). Kun pora törmää pohjaveteen, voi roiskahtaa kunnolla!
-
Porattu nopeudella ~25m/tunti yhteensä 75m. Huomenna porataan loput.
http://www.inoa.fi/hakemisto/Kiinteist%F6/K-N/Maal%E4mp%F6kaivoja,+Maal%E4mp%F6pumppuja/265548/Konepalvelu+Eskelin+Oy/
Porausfirma on Poratekin listoilla oleva Firma. Heiltä löytyy 3 kpl porausyksikköä. Täällä käytössä oleva on ns.puutarhakelpoinen kumitelainen "kevytlavetti" ja painoa ~10t.
Saneerauskohteissa hyvä pointti on porausvehkeen pölynsidontalaitteisto eli "syklooni"
Talon yksi kulma peitettiin ISOLLA pressulla mutta yksi sivusta suojamatta ja kerää silti kivipölyä PALJON.
Seinistä kivipölyä ei pidä pestä painepesurilla vaan pyytää poraria järjestämään paineilmapistooli, jolla sitten voi puhaltaa pölyn seinästä ilmaan.
Pölystä huolimatta on myös ilman syklonia olevia porayksiköitä ja silloin pölyä on P A L J O N enemmän .
Melua A-painotettuna hitaalla mittauksella porakoneen vieressä noin 100DB+ ja kadulla 15m päässä noin 83Db. Isoimman melun aiheuttaa painekompressori.
-
Hienosti alkoi, toivottavasti loppukin sujuu samaan malliin!
Pölyä on paljon vaikka sitä miten sitoisi. 16 sentin halkaisijallisessa reiässä kiveä porataan tuusannuuskaksi joka porausmetrillä n. 20 litraa.
-
Se on sitten pohjassa ja vettä tulee hitaasti tihkumalla pikkuhiljaa. Hiushalkeamat meni porarin mukaan tukkoon porauksen aikana ja nostettaessa putkia pois reijästä porauksen päätteeksi , niin löytyi mukavasti märkää ja reikä alkaa ilmeisesti täyttyä vedellä pikkuhiljaa.
Vesituottoseuranta jatkuu mielenkiinnolla ja katsotaan, mihin asti vesi nousee. Ajattelin tehdä mitauksen viritetyllä virvelillä, johon laitan ongenkohon hyvällä painolla ja sitten koho pohjalle pudottaen ja kun siima löystyy, niin vesipinnasa ollaan. Annan kaivon täyttyä muutaman viikon ennenkuin mitataan.
Eli kovatuottoisesta kaivosta ei ole kysymys. Painehalkasukalusto kuuluu Eskelin:in varustukseen, mutta sanoivat, että malttia vielä, ennenkuin halkaistaan. Painehalkaisevat aina kun tekevät vesikaivoa.
Onnea oli siinä, että vettä ei tullut kuin kaverin kaivosta eli kuutiokaupalla (pari sataa kuutiota....), koska huonolla onnella se vesi olisi lillunut kivijalan vieressä ja kastellut koko talon.
Eli valitkaa lämpökaivon paikka saneerauskohteessa siten, että missään tapauksessa vesi ei valu kivijalan viereen. Mikään sadevesikaivosysteemi ei vedä tuottoisan kaivon vettä, joka tulee paineavusteisesti ryöppynä pinnalle.
-
Tänään kaivettiin lämpökaivon suojarenkaalle monttua porareijän ympärille ja havaittiin, että kaivonrenkaan asentaminen olisi PALJON helpompaa, jos reijän kohdalla olisi helposti kaivettavaa maata noin metriin asti minimissään. Toimittajan ohjeissa oli tarinaa tiiviistä suojakaivosta valumavesien takia ja siksi tehtiin tiivis versio. Kallio oli niin pinnassa, niin rälläköitiin renkaasta tavaraa pois ja valettiin betonilla asemiin ja korottamaan ympärillä olevaa maanpintaa sen verran, että kaivolta lähteville putkille saadaan maapeittoa riittävästi. Tuli aika siisti ja hyvä lopputulos, jossa myös mahdollisten valumavesien siirtoputki.
EDIT: 08/2006 Kaivopumppu ja liitokset.
(http://img59.imageshack.us/img59/8345/imghalpisvesiautomaatti4ow7.jpg)
Kaivovesiasiaa käsitelty täällä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=id_lampoassa;action=display;num=1150397090;start=0
Tutkikaa, ettei putkiston linjalle kohti taloa eksy yhtään kantoa, jonka joutuu poistamaan. Tässä tapauksessa linjalla oli 2 kpl hauskoja isoja kantoja, joiden ylöskaivaminen EI tapahdu äkkiä pikkukaivurilla.
Reikä kannattaa lisäksi porauttaa mahdollisimman lähelle sitä talon sivua, jolla vanha pannuhuone sijaitsee. Kannattaa tehdä etukäteen maaperä-analyysiä rautapiikillä ja löytää sopivahko kaivon paikka, johon saa ison suojarenkaan.
-
...että kaivonrenkaan asentaminen olisi PALJON helpompaa, jos reijän kohdalla olisi helposti kaivettavaa maata noin metriin asti minimissään.
Nyt kun kallio on niin pinnassa, niin joudumme rälläköimään renkaasta tavaraa pois ja valamaan renkaan betonilla asemiin ja korottamaan ympärillä olevaa maanpintaa sen verran, että kaivolta lähteville putkille saadaan maapeittoa riittävästi...
...Reikä kannattaa lisäksi porauttaa mahdollisimman lähelle sitä talon sivua, jolla vanha pannuhuone sijaitsee...
Joensuun Lämpötalolle täytyy nyt antaa täydet pisteet noiden molempien asioiden huomioonottamisessa! Kun edustajat kävivät ensimmäisen kerran paikan päällä, niin noista molemmista oli puhetta ja heput tekivät asian selväksi. Kaivo on ~10m:n päässä talon nurkasta ja kaivon kohdalla maanpinnasta on kallioon matkaa ~1½m.
Kuinka syvään Tommy200 saat kaivolta lähtevät putket?
Täällä ne ovat hieman vajaassa metrissä. Kaivonrengas asennettiin paikoilleen ennen kaivon porausta ja samalla reissulla kaivuri kaivoi myös kaivon ja talon seinän välisen ojan.
-
Putket tuli nyt noin 40cm syvyyteen. Kuormaa ei päällä juurikaan tule olemaan. Jos teetätte reikiä seinään, niin mielellään reilu reikä, jotta uretaania mahtuu kunnolla 110mm (viemäri) putkien ympärille.
EDIT: ei liian tiukkoja mutkia suojaputkiin
-
Noin kuukausi porauksen jälkeen kaivoon tullut vettä ja vesipinta maatasosta noin 3m päässä , joten vesisuonet lienevät auenneet riitävästi ilman painehalkasuakin.
Oppirahana voi todeta, että olisihan se ollut varmasti tehokkaampaa ottaa halkaisulla, mutta silloin oltava porakone vielä pihalla, jos tulisi sortuma, jonka joutuu aukaisemaan. Eli pyytäkää samaan tarjoukseen samaan hintaan nuo lisäherkut, jos haluatte hankkia systeemin, jolla pumpata porareijästä puutarhakasteluvettä / autopesuvettä.
Kustannusmielessä extraa menisi :
- ejektoripumppu
- imuputkitukset
- painehalkaisu tuoton lisäämiseksi
- vesireijän puhdistuspumppaukset/tuottomittaus
EDIT: ottakaa reikä painehalkaisulla, joka sisältyy hintaan ja sovittu etukäteen.
-
Sinua Tommy on joku "hoopottanut" tuolla painehalkaisuhommalla.
Yritys, joka peloittelee sinua reiän sortumisella, ei ilmeisesti vaan halua tehdä sitä työtä sinulle.
Jos kerran vesikaivo pystytään aina painehalkaisemaan, niin miksi sitten ei lämpökaivoa?
Eikä painehalkaisu vaadi porakoneen paikallaoloa, se on pötypuhetta. Tiedän yrityksen, missä painehalkaistaan samana päivänä parhaimmillaan 5-6 porareikää,siis valmiiksi porattuja, mutta kuiviksi jääneitä porareikiä, kun ne sattuvat sopivan matkan varrelle, niin että paineautoa pystytään tankkaamaan palokuntien tai kuntien vesiposteista.
Tokihan porareikä joskus myös sortuu, mahdollisuus on todella pieni. Usein myös paineauton mukana olevalla "pesusuuttimella" saadaan pieni sortuma samantien auki, jos painehalkaisun jälkeen reikään ei mene mammut-pumpun putki, eli sortuma huomataan heti.
Ihmettelen, jos Poratekiin kuuluvan porausliikkeen palveluun ei kuulu ilmainen porareiän puhdistuspumppaus saati ilmainen painehalkaisu!!
Tässä kannattaisi vertailun vuoksi lämpökaivoa suunnittelevien katsoa ja lukea myös:
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi
Noilla sivuilla on monille paljon uutta tietoa, mitä ei saa alan muilta nettisivuilta.
-
Homma edennyt hieman ja vanha painava puukattila poistettu pannuhuoneesta ja vapautettu lattiatilaa MLP:lle ja ulkoiselle varaajalle.
edit: viivettä siksi, että isoa investointia jaksotetaan ja odotetaan, josko mallit vaihtuisi ja hinnat laskisi. Ei kiirettä, koska vanha systeemi toimii.
Vanha 530kg kattila (irto-osilla purettuna noin 400kg) siirtyi jykevien tiilikärryjen varassa pannuhuoneesta pihalle 4:n avustajan voimin.
Apuna käytettiin myös vanerilevyjä. Oli helpompi keikka kun osattiin odottaa.
Vanhan kattilan alla oli 10cm betonivalulaatta, joka paljastui irralliseksi. Ajattelin ottaa laatan uusiokäyttöön MLP:n alle ja laittaa lattian ja laatan väliin 2-3cm paksun tukevan kumilaatan/maton ääniä vaimentamaan. Olisiko suosituksia sopivasta kumimatosta ? Mistä saa sopivasti tuollaista teollisuuskumia pääkaupunkiseudulla ?
EDIT 04/2006 : IVT:n pumppu on niin hiljainen, että lisälaattaa/kumimattoa ei tarvitse pumpun kehikon alle.
Googlella:
http://www.teollisuuskumi.fi/tuotteet/kumilevyt/kulutus%20kumilevyt.htm
http://www.noisetek.fi/fi_bar.htm
http://www.noisetek.fi/fi_floor.htm
http://www.ares.fi/pdf/kumilevyt_ja_-matot.pdf
http://www.helsinginkumi.fi/tekninen_kumi2.html
-
Laitoin oman pumpun alle vain 2x 6mm paksuista kumimattoa jonka leikkasin vielä neljään 20x20cm eri palaan
eli siitä tuli 4 kpl kumitassuja,jo pelkästään betonilaatta imee värinöitä.
minulla on kylläkin tuo scroll-pumppu joten värinät oli muutenkin vähänlaiset
mutta en usko että tarvitsee kovin paljon sitä kumia laatan alle laittaa.
kumimaton hinnasta ei ole tietoa,"lainasin" oman töistä ::)
-
Siirsin tämän yli puoli vuotta vanhan keskustelun tähän uuteen ryhmään, koska koko keskustelu käsittelee juuri saneerausmaalämpöä.
Ompahan hyvä pohja tuleville saneerauskeskusteluille.
- moderaattori k_k
-
Kiitos vaivannäöstäsi, Kuumaa_kalliosta.
Toivottavasti keskustelu viriää saneerauksesta, sillä sitä varmaan tulee tapahtumaan kymmeniätuhansia seuraavien vuosien aikana.
Terveisin Forum Admin
-
Olipa hauska lukea ihan käytännössä miten tuo asennus tapahtuu. Tämä jää usein edustajilta kertomatta.
-
Maalämpökoneen pitäisi mennä tulille ensi kuun aikana. Olen hieman esivalmistellut vanhaa pannuhuonetta ja kellaria putkiasennuksen nopeuttamiseksi. Toisessa thredissä mainitsin toimexin kannattimista http://www.toimex.fi/tuotteet.html ja olen vetänyt putkituksia varten kannattinkiskot valmiksi kattoon, niin putkien roikotustuennan saa tehtyä nopeasti. Koska putkia joutuu vetämään pannuhuonetta kohti kellarissa yli 10m, niin päädyin tekemään lämpökaivon putkille myös kourut valmiiksi etukäteen ja putket eristeineen sujutetaan nopeasti valmiisiin 110mm kouruihin. Samoin vedän sähkövedot valmiiksi Sormat:n sähköasennuskiinnittimillä ja kiskoilla. http://www.sormat.fi/fin/ Sähkäri sitten vaan yhdistää valmiiksi vedetyn johdon päät ja lisätään muutama kiinnike lisää.
Koska pannuhuoneessa oli valmiina savupiipun yhteyteen rakennettu tuuletushormi, niin porautin siihen lattianrajaan timanttiporalla 130mm reijän kanavapuhallinta varten, jotta saadaan vanhan varaajan poistotyötä varten kunnon "liesituuletin" pölyjä varten. Timanttiporari porasi myös yhteensä 6 läpivientireikää 3:een seinään joista kaivon putket menevät. (sisätiloissa poraaminen veden kanssa suositeltavampaa kuin ilman; reijän ympärille teipataan muovista kevyt roiskesuoja ja taitettu muovi roikkuu alaspäin ja poralieju valuu lattialla olevaan ämpäriin).
Valmisteluihin kuuluu myös ulkolämpötila-anturin johdon vieminen pannuhuoneesta ulos.
Tässä vaiheessa ei lisätä olemassa olevien pattereiden kapasiteettia ja yritetä hyötysuhteen optimointia. Se tehdään mahdollisesti seuraavassa isossa huoltokatkossa. Viime talven suunnittelumittausten mukaan tarjolla oleva maaläpökattilalta lähtevä patteristoveden lämpö pitäisi riittää.
Pitäisikö pannuhuoneeseen asentaa vesipatteri, kun enää ei ole saatavilla isosta varaajasta mukavaa hukkalämpöä ? ... :-) Ei ole energiansäästäjän elämä helppoa vaikka hieman hymyilyttää. Lisäksi pannuhuoneessa vapautuu reilut 20 kuutiota tilaa (Kattokorkeus 3,2m) kun vanhan varaajan poistaa.
Tehdyillä esivalmisteluilla saa säästettyä yksinkertaisen työn aikaa, lyhennettyä lämmityskatkosta ja voi keskittyä hankalampiin työvaiheisiin ja asentajien urakka tulee toivottavasti tehtyä laadukkaammin kun ei ole kiirettä. Lisäksi varattuna 5 mottia kuivia takkahalkoja pidemmän katkon lämmitystä varten....
-
...Pitäisikö pannuhuoneeseen asentaa vesipatteri, kun enää ei ole saatavilla isosta varaajasta mukavaa hukkalämpöä ? ... :-)
Kyllä se varmaankin vaatii patterin. Niin täälläkin jouduttiin tekemään.
-
Pitäisikö pannuhuoneeseen asentaa vesipatteri, kun enää ei ole saatavilla isosta varaajasta mukavaa hukkalämpöä ?
Meille taas mlp-asentajaliike ehdotti, ettei tarvitse. Ainakin viime talvena pannuhuoneessa oli suunnilleen huoneenlämpöistä. Sen verran kiertovesi- ja lämminvesiputkista tulee hukkalämpöä. Myös pumppu ja varaaja luovuttavat pikkuisen lämpöä ympäristöön.
Kun pannuhuoneessa ei polteta enää mitään, ei siellä ole tarvetta ilmanvaihtoräppänällekään, jonka entisestä reiästä n. metrin korkeudelta lattiasta liuosputket tulevat sisään. Äärimmäisen näppärä ratkaisu mielestäni.
-
Vanhan varaajan kapasiteettia tuli testattua tänään. Aloittaessa kattilan ylälämpö oli noin 65C. Kattilassa vesitilavuus noin 3500 L. kaikki kiertopumput pysäytettiin. sulut laitettiin kiinni, ettei patteriverkko tyhjene. Tyhjennettiin ehkä 1/3 kattilasta, jotta saatiin kattilan yläosasta lähtevän paisuntakalvosäiliöille menevän putken alapuolelle kattilan vesipinta.
Sen jälkeen tehtiin pannuhuoneeseen lattiatilat MLP:lle ja kuumavesivaraajalle siirtämällä 2 vanhaa isoa kalvopaisunta-astiaa toiselle puolelle p.-huonetta . Ne ovat siinä toistaiseksi. Pannulta lähtevä putkitus kalvosäiliöille purettiin ja mutkat ja putkipätkät laitettiin uudessa järjestyksessä ja kulmissa kiinni ja avot meni heittämällä uuteen säiliöiden asemapaikkaan. Aika hyvää tuuria. Pari palaa jäi vielä käyttämättä.
Samalla sähkäri kävi paikalla ja kytki seiniin esikiinnitetyt sähköjohdot kytkentätauluun ja seiniin kiinnitettyihin rasioihin:
3x25A linja (5x6 johdolla) MLP:lle
3x16A (5x2,5) voimavirtapistokkeelle pannuhuoneeseen
3x16A voimavirtapistokkeelle autotalliin
- tässä vaiheessa MLP:n sulakkeiden ns. sulakepohjia ei vielä kiinnitetty. Sähkäri käytti duuniin tunnin aikaa.
Kytkentöjen jälkeen kattilan ylälämmöt olivat noin 6oC. Sitten kattila täytettiin helsingin veden kylmällä vedellä. Täytöstä tehtiin siten, että viileällä vedellä linjapaineeksi saatiin noin 0.5bar. Kattilasta ilmattiin ilmat pois ja avattiin sulut ja kytkettiin pumput päälle. Paine tarkistetaan aamulla yön lämmityksen jälkeen.
Vanhan antiikkisen pannun rakenne hyvä, sillä kerrostuneen veden alaosassa oleva lämpö oli vain 20C ja ylhäällä 60C. Vaikka oli täytetty noin 1/3 kylmää vettä lämpökattilaan, niin silti riitti kuumaa vettä vielä suihkussa läträämiseen !
Irroitetut kattilan putket olivat erittäin hyvässä kunnossa 25v käytön jälkeen ja automaatti-ilmausventtiilit ovat toimineet ilmeisen hyvin.
Samalla tuli havaittua, että kaikki ("liikkuvat")huoltoa/vaihtamista joskus kaipaavat osat (pumput, painemittarit, automaatti-ilmausventtiilit) kannattanee erottaa verkostosta suluilla, niin huollot ovat huomattavasti nopeampia, kun ei tarvitse koko verkostoa tyhjentää. Samoin, että kalvopaisuntasäiliötä ei saa asentaa sellaiseen paikkaan, jossa se ei ilmaannu eikä ole irroitettavissa kohtuu helposti. Tässä asennusesimerkkejä, joissa jotkut asennukset ovat hieman tiukahkon oloisia:
http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php/topic,1925.0.html
http://www.stromvall.se/VP/
-
H-hetkeen aikaa viikko. Teemme toimittajan kanssa valmiustarkastuksen vielä tällä viikolla, että kaikki on ok hot swap switchoverin aloitukselle. Toivottavasti kelit säilyvät vielä reilun viikon näin "helteisinä".
-
Kelit muuttuivat yllättäen pakkasen puolelle. Toimittaja asentaa putket myös pakkasessa.
Viivettä tuli putkarin saatavuudesta. Ei haittaa, koska vanha kattila toimii koko ajan.
Aikaa ollut hieman enemmän odotellessä, joten tein koneelle ja varaajalle laatuauditin tehtaan kokoonpanon jäljiltä. Varaajan eristykseen olen hiemnan pettynyt. Tiesin kyllä etukäteen, että se on villaa. Jos et halua pannuhuoneeseen hukkalämpöä, niin voi lisätä eristystä kuorilevyjen sisäpuolelle. No jokatapauksessa rosterivaraaja ja vielä sen lisäksi suoja-anodit.
edit:
Rosterivaraaja ei sovi kaikille vesialueille
Solukumieristeen liittämiseen olevan liiman kuivumisaika (pienelläpainettuna) purkissa 36h. Kun sujutetaan 110mm putkeen kylmäliuosputkea, jonka päälle olisi tarkoitus saada jatkuva eristys solukumiputkesta (2m kankia käyttäen) koko matkalle, niin haasteena on kankien liimauksen kestävyys tuoreehkolla liimasaumalla.
Niksipirkka:
Nokkela vahvistaa saumat ilmastointiteipillä, mutta silloin eristeessä vetokuorma tulee pistemäiseksi laitetun ilmastointiteipin saumakohtaan ja sehän repeää "helposti" Vetolujuutta eristeelle saa lisää laittamalla (haaskaamalla) ilmastointiteippiä ns. pitkäksi vedoksi eristeen koko matkalle. 14m matkalle 28m teippiä kahdella vedolla pituussuunnassa klo 12 ja 18 kohtiin.
Eli eristetty putki vedetään narulla lämpökaivolta pannuhuoneeseen tai toisinpäin "alamäkeä" ja putken päällä oleva eriste vahvistettu teipillä ettei eriste veny poikki pitkän sujutuksen / vedon aikana. Valokuvat voisivat avartaa. Otan muutaman kuvan arkistoon.
Jos kohde olisi uusiokohde ja kaivoputkien läpivienti tulisi suoraan pannuhuoneeseen, niin ei olisi mitään ongelmaa. Nyt sisään tulevat pitkät katonrajaan koteloidut 110mm putkella tehdyt pintavedot aiheuttavat haastetta.
Tarina jatkuu....
-
No jokatapauksessa rosterivaraaja ja vielä sen lisäksi suoja-anodit.
Tiedoksi: Oikeassa rosterisäiliössä ei ole suoja-anodia.
vrt. esim: Haato ja jäspi RST-varaajat
-
Tiedoksi: Oikeassa rosterisäiliössä ei ole suoja-anodia.
vrt. esim: Haato ja jäspi RST-varaajat
Olisi kyllä hyvä olla, sillä naapurustossa kaksi Jäspin RST-varaajaa syöpyi puhki alle vuodessa. kun vesi oli sopivaa koostumukseltaan. Itsellä IVT:ssä suoja-anodi on jonkin verran kulunut.
-
Aikatavalla suunnittelukysymys. Periatteessa ei tarvitse, mutta pahoissa olosuhteissa syöpyy kumminkin. Haponkestävästä rosterista varaaja, niin voisi kestää, mutta hinta nousee...
Toisaalta onko hyvä juoda ko. vettä (kylmänä) jos se syövyttää rosterivaraajan puhki ?
vrt. korroosio, suoja-anodi, -threadi täällä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1130078206;start=0#2
=> Vyö & henkseli käyttöön = rosteri + suoja-anodi +valvonta.
-
Suoja-anodi on käsittääkseni sinkkiä???
Onko hyväksi juoda juomavettä johon on liuennut sinkkiä?
edit: Vai onko se magnesiumia.
-
Pistit hyvän vastakommentin !
http://www.scd-fi.info/7archives/7archives.html
Sinkki: Välttämätön etanolin hapettumiseen maksassa.Auttaa haavojen paranemisessa ja yhdessä B6-vitamiinin kanssa se heikentää histamiinin tuotantoa ja siten auttaa allergisissa reaktioissa. Puute: Huono ruokahalu,ripuli,ihottuma ja hiusten lähtö. Lähteitä: Siemenet ja pähkinät
Ja pitoisuudesta vedessä ei tietoa joten yllä oleva (minun teksti) huuhaata.
Kannattaa juoda kylmää vettä, joka ei kulje varaajan kautta.
-
Homma eteni tänään ja saatiin liuosputket asennettua pannuhuoneelta kaivolle suojattuna 13mm solukumieristeellä. Eristetty käärme vedettiin 110mm viemäriputken sisään noin 14,5m matkalle.
Ulkolämpötila-anturi tuli asennettua kellarin seinän läpi ohjeen vastaisesti itä-seinälle. Ohjeen mukaan pitäisi olla pohjoisseinällä. Pitää testata, miten kevätauringon säteet vaikuttavat säätöön itäseinällä...
-
Odottavan aikaa loivennettu hankkimalla mlp-pumpulle oma 3-vaihe kwh mittari ja asennettu se valmiiksi mlp-koneen takana olevalle seinälle. Samoin tehty tulevia IV-putkihässäköitä ennakoiden tilavaraus 200mm iv-putkelle mlp-pumpun yläpuolelle, ettei putkimies pysty syömään tarpeellista IV asennustilaa.
-
Päivän saldo:
- tarveanalyysi tarvittavista kilkkeistä paperille
- tavaroiden nouto tukusta / paljon tavaraa
- kaivon 90 mutkat kiinni pihalla ja kansi kaivon päälle (liitosten laatu vakuuttava)
- venttiiliryhmä laitetaan ahtaan tilan vuoksi toiseen huoneeseen
- kaivoputket koneeseen kiinni
- ulkoisen varaajan ja paisuntasäiliön liittämistä ja kytkentää, runsaasti liitoksia kiinni, putkea, mutkaa ja muuta herkkua paikalleen.
Päivän kommentti: saneerauskohteessa joutuu joskus tuomaan putket katon rajassa pannuhuoneeseen, joilloin asennusympäristöstä tulee hieman haastavampi. Olisi parempi, jos putket saisi pannuhuoneeseen sisälle alempaa kuin mlp-pumpun laittekehikon "katto". Nyt ei ollut mahdollista.
Vanhan systeemin lämmöt vielä päällä. Työn jälki on huolellisen siistiä ja suoraviivaista ja tarina jatkuu.
-
Tänään hyvä asennuspäivä, mutta pyörii vielä vanhalla kattilalla... . Nyt asennusta tehty ~2 päivää ja huomioitu mahdollisia jälkiasennustarpeita/ laajennuksia. Tuli muutama valokuvakin asennuksesta räpsittyä, mutta laitan kuvaa vasta valmiista käynnissä olevasta paketista.
-
Tulilla
Eilen saatiin maalämpöpumppu tulille. Katkos alkoi noin klo 11 ja uusi systeemi päälle noin klo 17. Ulkona oli noin -2C ja katkon aikana paikat eivät viilenneet käytännössä juuri lainkaan.
Alkuhankaluuksiakin oli kun MLP-pumpun sisäinen kiertovesipumppu oli hieman uudenkarhean tahmainen (Lämmityskierron Wilon ilmausruuvia 2 kertaa avaamalla ja ruuvarinpäällä akselinpäähän kopauttamalla ok; onkohan lyhytikäinen kiertopumppu?)
Ensimmäiset havainnot:
- ohjaus suoraan tehtaan arvoilla ilman modauksia käyrällä #4
- pattereiden termarit joka paikassa selällään
- lämmöt liki ok joka paikassa, mutta isoissa tiloissa (talon kulmissa olevia huoneita) oleviin pattereihin lisää virtausta tai ehkä isompaa patteria
- sisälämmöt nyt noin 20,5 ja haluaa noin 22C+
- pikakorjaus olisi nostaa linjalämpökäyrää hieman (, mutta ei oikaista siitä vielä vaan avataan ja tarkistetaan pattereiden virtausrajoittimet ensin)
- illalla suihkussa tuli havaittua, että varaajan vesi lämpenee ekalla kierroksella hitaasti
- nyt aamulla saa kaikista hanoista polttavan kuumaa vettä
- suihkun vanhat turvatermostaattihanat rajoittavat jostain syystä virtausta ja vedentulo ei riittävä (ennen oli hullunkierron pumppu, jolloin vettä pumpputehostetusti melkein riittävästi; rehellisyyden nimissä nyt huonompi)
- pitää tarkistaa suihkuhanojen siivilät (25v kertynyttä sakkaa...)
- tänään kytketään lattipiirit ja pari uutta patteria
Hiljaisuus:
- kone on hiljainen pannuhuoneessa, vaikka sitä ajaa ilman etukonepeittoa . Kokonaisuus pannuhuoneessa on hiljaisempi kuin vanha moottoriohjattu kuumavesikierron askelventtiili, joka raksutti pannuhuoneessa kokoajan.
- Grundfossin kiertopumput eivät pidä mitään ääntä
- konepeitto kiinni on aivan hiljaista
- pattereiden linjakohina ehkä hieman noussut (ei häiritse nukkumista; vanha vesikierron pumppu naukui joskus pahemmin pannuhuoneesta...
- mittaan desibelit pannuhuoneessa kun ehdin
- EDIT: Desibelit
- konepelti auki
- A -painotus
- hitaalla keskiarvolla
- 54 DB
- konepelti kiinni ei riitä mittaraja, joka on 50dB
Mittari:
http://www.fredsoundofmusic.com/soundmeter.html
tästä hieman uudempi malli:
http://www.tnt-audio.com/clinica/spl-meter_e.html
-
- lämpökäyrä nostettu #6:een edit: 7,2
- Lisäpattereita kytketty rättipattereiden tilalle
- oli yllättävän hidasta modata vanhaa patterivesiputkistoa ja liittää 2 uutta patteria verkkoon putkituksineen (liitokset ja vedot tehtiin unipipe putkilla)
- siirtoputket muovi-alumiini-muovia
- osa lattialämpöputkivalmistajista tekee tuota mallia ja osa pelkästä muovista
- putkarin mukaan pelkästä muovista tehty putki luovuttaa lämpöä paremmin; asennustapa samaa molemmissa
- Kuuman suihkuveden saannon ongelma ratkesi ja nyt saa kuumepaa vettä kuin ennen remonttia !
- suihkun hanan hiekkasihdit olivat keränneet 25v sakkaa ja siksi kuumaveden virtaus oli heikkoa
- hieman kaipaa kuuman veden kierrätystä. koska suihkussa joutuu hetken odottamaan ennenkuin linja lämmin
- ympäristö ei vielä valmis...
-
- manuaalista tarkistettuna 4:n tehdasarvot on lattiasysteemille (!) ja tuotti liian pienen sähkönkulutuksen ja tavoitelämpöön ei päästy ...
- Laiskotti ilalla, joten säädin vain käyrää
- piti saada lisää lämpöä ja isolla nostolla "kahvat kaakkoon"
- lämmöt nousi aamuksi 22,5 - 24,5 joten ruuvasin säätökäyrää aamulla alaspäin 6,5:een
- pannuhuoneen lämpötila koneen päällä olevilla peittämättömillä putkilla ja konepelti ylhäällä noin 22-23C
edit:
- pienensin varaajan GT3 tavoitelämpötilan 53->51C ; ehkä 49-50C olisi ok, koska varaajan yläosassa lämmöt noin 4-5 astetta enemmän kuin anturin kohdalla
- laskin lämpösäätökäyrää vielä 6,4:een
-
Aika pieneen kulmaukseen saatiin mahtumaan pumppu (kts. miten etulevyn ruuvit asennettu väärinpäin ;-) ja erillinen 300L varaaja. Kuva ehkä hieman liiottelee ahtautta. IV-putkelle piti saada läpivientimahdollisuuksien takia linjaus juuri koneen yläpuolelta. Pumpun KWH-mittari näkyy myös taustalla. Paketti vie ihmeen vähän sähköä vaikka lämmöt 22,5C - 23C ja ennen remppaa noin 21,5-22C Koneen yläpuolella olevat lämpöputket jää paljaiksi ilman eristettä , jotta pannuhuoneeseen ei tarvitse asentaa patteria...
Paisuntasäiliö ei ole aivan optimaalisessa paikassa iv-putken takia. Johtoja pitää vielä hieman viritellä. Solukumieristeet kylmäputkien päällä. (Tehtaan jäljiltä kylmälinjan eristeet pitää nostaa läpivientien läpi) Tulo- ja menopuolelle piti vielä saada analoogiset mittarit vaikka lämmöt näkee myös näyttötaululta. Kylmäputket tuotiin konehuoneeseen kuvan vasemmasta yläkulmasta IV-putken takaa.
(http://)
-
Lisää patterisäätöä tehty virtauksia muuttamalla. Missään ei ole termostatteeja pysäyttämässä virtausta. Viileämmällä alueella virtaukset nyt ilman kuristusta. Tuntuisi siltä, että ns. pienissä huoneissa aikaisempaa virtausta pitää alentaa todella reippaasti, että lämmöt laskee.
Samalla tuli uusi ongelma esille. 25 vanhojen pattereiden virtaussäätimet sen verran hapettuneita ja jäykkiä, että säätäminen hankalaa, koska kierre jumissa ja alkaa vuotaa tipoittain kierteiden välistä kun hieman herkistelee säädintä. Säätimen päällä korkki, jonka saa valkoisella putkariteipillä kiinni. Vinkkinä uusia virtaussäätimet kokonaan uusiin saneerauksen yhteydessä.
Sabianan propellipatteri toimii hyvin ja siinä oleva patterin päätyyn kiinnitettävä termostaatti on käytännöllinen. Termostaatin anturi haistelee patteriin alaosasta kennolle tulevan imuilman lämpöä. Erityisen kehuttavaa on se, että termarilla ohjataan kiertopuhallinta ja vesivirtaus koko ajan sama. Patteri lämmittää silloin (reilusti enemmän) kun propelli pyörii termarin pyynnöstä. Tästä syystä takkahuonekäytössä propellipatteri olisi käytännöllinen, koska takkaa käytettäessä patterin oma termari huomaa, että propellivesipatterilla ei tarvitse lämmittää huonetta ja takan lämpö tulee hyödynnettyä. Termaria saa myös seinäkiinnitysversiona.
Toisaalta vasta 1 ropellipatteri testikäytössä ja pitää tutkia, miten sen propellihuminaan suhtautuu. Vinkkinä, että mitoitus siten, että hiljaisimmalla nopeudella tehot riittää. Sen verran hifikorvaa ärsyttää kaikenlainen ylimääräinen humina. Suhtautuminen huminaan on aika subjektiivista. TM-tyyppisenä kommenttina: "kokonaisuutena hyvä patteri".
EDIT: 16.1 Sääennuste lupaa kylmenevää ja tästä lä'mmöt syöksyyn:
http://www.vaisala.com/weather/archive/2006/01/16/
EDIT: 17.1 käyrä nyt 5.9 ja hienosäätö 0C
EDIT: 19.1
- käyrä muutettu 5,0 , hienosäätö 0C
- käyrän taittamisen salat selvisivät ja sai 0C alueen kohdalleen
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idIVT;action=display;num=1137353128;start=0#0
EDIT: 0:n molemmin puolin kannattaa taittaa käyrää koholle. Tutki mikä riittää.
- taitettu käyrää ylöspäin +5C kohdalla 1,5C
- taitettu käyrää ylöspäin +0C kohdalla 3 C
- taitettu käyrää ylöspäin -5C kohdalla 1,5C
Vaisalan lähisää -21,2C
- tuulen nopeus 5m/s
http://www.vaisala.com/weather/
Täältä saa viikon keskiarvolämpötilan valmiina
http://www.pingrid.fi/weather.html
- Oma ulkomittari -19,1
- Pumpun mittari - 16,1 C (taitaa tiiliseinä saada lämpövuotoa sisältä tai mittarin sensorissa epätarkkuutta)
- Pumpulta lähtee 57,5C pattereille
- Paluu pumpulle 51C
- Kompressorin lämpö 92,7C
- Kaivolta saa +1,7C
- Kaivolle menee -0,9C
- huoneissa lämmön min ja max vaihtelee noin 0,5-0,7C pumpun 6 asteen hystereesillä
- tällä kelillä pumppu taitaa käydä koko ajan (ei jaksa odottaa sammuuko vai ei)
Lämpötila on nyt aika mukava sisällä. Makuuhuoneissa vielä noin asteen liikaa ja olohuoneessa saisi olla 0,5-1C lisää. Nyt ei missään ole enää 23,5C, joten väliaikaissäätö on aika hyvä.
Kuten foorumilla toisaalla on mainittu, niin puhallinpatterien lisääminen kannattaisi hyötysuhdesyistä, vaikka pärjäisi vanhoillakin pattereilla. Muutamalla uudella puhallinpatterilla saisi hyvän säädettävyyden, jos esimerkiksi polttelee takkaa silloin tällöin.
Toivottavasti pakkanen vielä kiristyy, että testiin tulisi lisää mittapisteitä.
EDIT 20.1
Pakkaskokemuksia:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1137655568
Mökki viilentynyt hieman lisää ja pakkanen noin -22C ja kylmä tunkee kivijalkaan... Käyrä 5,2:ssa ja pumppu käy koko ajan ja antaa lisävastusta avuksi. Pidempi kylmäjakso vaikuttaa ja vastusta tarvitsee ilmeisesti jo -20C kelilläkin. Aikaisemmin luulin, että ei anna vastustukea ja analyysihetkellä näin olikin. Eli tukevasti antaa suorasähköä välillä. Takkaa ei ole poltettu. Parhaat lämmöt ja säädettävyys huoneessa, jossa on puhallinpatteri.
Mittasin sähkön vuorokausikulutusta 126 kwh + erillinen sähköpatteri ~24 kwh huoneessa, jossa remppa kesken = 150 kwh. Arvioitu keskilämpötila -18C. Vanha systeemi vei vuodenvaihteen nollakelillä noin 172 kwh. Taitaa se vähän säästää. Palaan kulutukseen, kun tilastoa pidemmältä ajalta ja luvut enemmän vertailukelpoisia.
Täältä viikon pakkaskäyrät:
http://www.vaisala.com/weather/archive/2006/01/21/
http://www.vaisala.com/weather/archive/2006/01/26/
-
- Vaisalan sää Vantaalla -24,7 C
http://www.vaisala.com/weather/
- Oma ulkomittari -22,2
- Pumpun mittari - 18,9 C
- Pumpulta lähtee 63C pattereille (onkohan varaa vielä nousta ?)
- Paluu pumpulle 52,4C (koneen max kipuraja 54C manuaalissa)
- lisävastus tukevasti käytössä
- Kompressorin lämpö 94,1C
- Kaivolta saa +1,4C
- Kaivolle menee -1,3C
- takkaa poltettu ja nyt 24C sisällä :P
- laitoin takaisin patteripiirin kiertovesipumpun nopeuden 2 -> 1 ( ei vaikutusta)
EDIT pumppu nyt 2:lla 04/2006, koska lämpö jakaantuu tasaisemmin.
-
päivä 1:
Vanhan varaajan pintapellitys ja villat purettu iltapuhteena:
- tuli 14 kpl 200 litran säkkiä eristysvillaa
- käytä työn aikana hyvää hengityssuojainta (esim P3 luokan suojain + haalarit+ käsineet + huppu)
- villat kannattaa säkittää heti purkamisen edetessä
- jos on asbestia tai edes epäilys siitä, niin älä pura itse, vaan tilaa ammattilainen analysoimaan / tekemään selvitys/purkutyö
- aikaa pintapurkutyöhon meni noin 5 h yhdeltä hengeltä
EDIT: 04/2006 Vanhat villat sai vietyä Sortti- asemalle vuokrattavalla Sortti-peräkärryllä (5 eur vuokra) ja kuorman hinnaksi hinnastosta 12,5 eur. Mahtava Sortti-palvelu. KIITOS.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=sortti-asema&meta=
(http://img139.imageshack.us/img139/4669/purkumhkdscf00211pk.jpg)
päivä 2:
- vanhan putkituksien purku varaajan ympäriltä
- varmista, että sähkösyötöt purettu (sähkömies)
- sähköjohdotuksen purku kolmelta kiertopumpulta
- 2:lta moottorishuntilta
- 4 x 10,5KW vastusten irroitus (1 varalla 3 käytössä)
- kattilan painepesu sisältä
- kanavapuhaltimen virittäminen imuputkella käryjen poistoa varten savupiippuun
- mitä isompi puhallin sen parempi
- aikaa meni noin 5h
Huoltoluukun kautta kattila pestiin siksi, että plasmaleikkauksessa tulee vähemmän käryjä palavasta kuonasta ja palojen siirron aikana vähemmän sotkua
Vanha kattila oli silmämääräisesti sisältä virheettömän näköinen ilman syöpymiä. Ulkopuolella vastusten kiinnityskohdissa oli ~hikoiluvuotoa ja niistä tulleita pistesyöpymiä. - ehkä hamppua ja tiivistyspastaa liian vähän ? Säiliön sisäinen lämminvesikierukka oli kiinnitettynä huoltoluukkuun ja kierukka-käärmeenpesän koko oli melkoinen.
päivä 3:
plasmaleikkurilla kattilan (260cm korkea, halkaisija 150cm) purku 5:een osaan...
- seinämä oli 6mm
- aloittiin ylhäältä ja säiliön hattu ensin pois
- olisi voinut olla 1,6mm plasmasuuttimen sijaan 2mm suutin ja voimaa olisi ollut enemmän, mutta ei se tuollakaan tökkinyt
- leikkuri otti 35A virtaa ja painekompura 16A; pannuhuoneeseen asennettu 3-vaiherasia oli tarpeeseen.
- leikkuu oli nopeaa, mutta irroitettujen palojen siirto muuliin vei hieman aikaa
- plasmaleikkuri meni kuin veitsi voihin
- kanavapuhallin olisi voinut olla tehokkaampi, mutta saihan tuollakin alipaineen käryille
- ilman kanavapuhallinta tulee käryä, joka leviää
- aikaa meni reilu 3 tuntia kavitauolla
- tähän päälle vielä jälkisiivouksen vievä aika
- uutta tilaa tuli kivasti
- työvoimaa 1 pääleikkaaja ja 2 kantajaa
Leikkaajan tyylinäyte:
(http://img145.imageshack.us/img145/427/purkuplasmaleikkaadscf00302ip.jpg)
Eli noin ~2 pitkää työpäivää menee vanhan varaajasäiliön purkuun ja ulos viemiseen.
Muuta:
- soitto sähköälaitokselle
- vanha ohjattu varaava yösähkö muutetaan valinnan mukaan joko kaksitariffisähköksi tai yksitariffisähköksi
- uusi sopimus edellyttää nykyisen mittarin vaihtamista, koska kytketyssä yösähkössä oli eri aikajako kuin 2 tariffisähkössä
- mittarin hinta-arvio 63,-
http://www.helsinginenergia.fi/sahko/hinnastot/hinnastot.html
-
Sähkölaitoksen asentaja kävi vaihtamassa uuden 2-tariffi sähkömittarin ja yösähkö/päiväsähkö kytkentäkellon. Aikaa vaihtoon meni alle 1h.
-
Viimeisin huoltotoimenpide oli lämpöpiirin mutapussin puhdistaminen ja olihan se likaantunut vanhan patteriputkiston mustasta mönjästä. Vaikea sanoa oliko sillä vaikutusta, mutta hyvä se oli tutkia ja samoin jatkossakin.
Nyt kun ulkolämpötilat nousseet, niin saa tarkistella säätökäyrää vaihteeksi +10C ja +5C kohdilta. Kosteilla keleillä havaittavissa, että lämpöä menee suhteessa enemmän kuin -10C kelillä.
EDIT: nyt pumppu pyörinyt puhtaammalla kuumapuolen mutapussilla. Seurauksena oli virtauksen balansoituminen patteri- ja lattiapiirien kesken. Nyt piti lattiapiirin shunttia säätää pienemmälle kun tulee lämpöisempää vettä lattiapiiriin, Aika herkkä systeemi.
EDIT 4.4
Keskustelin Helsingin Energian tilastoaskentamiehen kanssa kulutuksista ja hän sanoi heidän laskentamenetelmien perusteella, että säästöä verrattuna vanhaan ympäristöön noin 20% ensimmäisen 3kk perusteella. Totesi COP kertoimen olevan huonompi kovilla pakkasilla patterisysteemissä. Seuranta jatkuu.
-
Jäspi GTV 270 Litran puskurivaraaja on lisätty lämpöpiiriin. Muita GTV-malleja:
http://www.kaukora.fi/fi/products/energiavaraajat/gtvvaraajat/#
Jos 500:nen mahtuu pannuhuoneen ovesta sisään niin sekin on hyvä vaihtoehto ja voi hiha-arviolla käyttää noin 3,5C hystereesiä (lisävastusten kytkeytymisen aikaa on pidennettävä ~ 2,5h)). Saneerausmielessä huomaa samalla sen tosiasian, että mikäli vanha yösähkölämmitteinen vesivaraaja halutaan peruskorjata=vaihtaa, tilaa ei ole ja vaihtoehdot ovat vähissä. Maalämmöllä saa menemään uudet releet pieneen tilaan ja ne mahtuu tulemaan ovista sisään ilman kantavien seinien rikkomista.
Ei halvin vaihtoehto lisäkustannuksen takia, mutta tuleepahan testattua hyödyt ja haitat. ( EDIT 0472006: haitta = hinta, muuten oikein hyvä) Hystereesi ennen 6C. Kokeilen 4,5C, kun käyntiaikoihin näytti tulevan reilusti lisää. => puskurin lisäys on OK ja kompressoristarttien määrä per vuorokausi putosi reilusti ja voi silti ajaa pienemmällä (mukavuutta?) hystereesillä. Lisäpuskuri ei ole puskurikäytössä (lue ei voi hyödyntää puskuria patteripiiriin), kun tehdään kuumaa talousvettä varaajaan. Puskuri tulee käyttöön kun vaihtoventtiili palaa takaisin patterilämmitysasentoon. Tehtaan kytkentä on manuaalissa. (kts. tehdasmanuaalin kohta ohituksella varustettu kytkentä).
Löytyy myös tästä postaus #11
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?action=display;board=idSuunYleis;num=1111651332;start=0#10
Havaitulla puskuripuutteella lämmitysveden teon ajan ei ole käytännön merkitystä patteritalossa. Aikaisemmin linkattu konehuonekuva ei ole enää ajan tasalla, kun puskurin lähtöä ja paluuta koneen päällä ja hullunkiertoa hieman muutettu. Paketti pyörii vanhoilla pattereilla ja korkeilla linjalämmöillä.
EDIT: Käyttöviikko puskurin asennuksen jälkeen. Päädyin 4,5C hystereesiin kokeilujen jälkeen. Käyrissä näkyvä keltainen lämpöpiikki poistui vaihtamalla patteripiirin paluusensorin paikkaa 30cm. Kuvan alussa oli 5C hystereesi ja kokeilin myös 4C. Talvella ajoin 6C hystereesillä ilman puskuria. Nyt huhtikuussa jäspi- puskurilla kompressorin startteja noin 12 per päivä.
(http://img161.imageshack.us/img161/4166/viikkopuskurinjlkeen0oy.jpg)
EDIT: 11/2006 Tehtaan kytkentä on huono ja voisin suositella, että puskuri kytketään piiriin siten, että se kaikissa käyttötilanteissa läpi vuoden on koko ajan kierrossa mukana ja lisää vesimäärää. Systeemi toimii myös hyvin jos varaaja olisi 500litraa 270litran sijaan.
Hintaero:
http://www.kaukora.fi/fi/products/hinnasto/
On mahdollista, että se toimisi myös 100:n litran puskurilla, mutta siitä ei ole omakohtaista kokemusta. Kokeilen vaihteeksi talvea varten 3,6c hystereesiä. Mukavaa kun helppo vaihdella asetuksia. Tavoite olisi löytää se hystereesiarvo, jolla pääsisi mukavasti ympäri vuoden. PS. Tehdas tutkinut asoita enemmän kuin kuluttaja, joten näillä lausunnoilla ei ole mitään vastuu-takuuta.
-
Älyttömän kuumaa vettä lämmityskierrossa, jos anturit kunnossa. Eikö vähempi riitä?
-
Sensoriarvoja ei ole kalibroitu, joten virhettä on ylös tai alas. Kovat on patterilinjalämmöt muissakin vastaavissa kohteissa:
http://www.husdata.se/userlist.asp.
Vanha systeemi kulutti ohjattua yösähköä (21:00-07:00 )kesällä 2004 (kesäkuu-elokuu) noin 49kwh per vuorokausi (sisältäen yöaikaan varaajan lämmityksen, jääkaapin ja pakasteen ja iv-koneen sähkön + television polttoa yms). Kokonaissähkö samalta ajalta oli noin 59kwh per päivä. noin 83% meni siis lämmitykseen. Uuden systeemin kulutus nyt likimain sama kuin vanha kesähelteillä.
Kylmän ajan kulutuksesta pitäisi laskea ns. vertailukelpoisia astepäiväluku- kulutuksia, jotka olisivat keskenään kohtuudella vertailukelpoisia uuden ja vanhan systeemin välillä. Pidemmän ajan tilastoista näkee, miltä kulutus alkaa oikeasti näyttämään.
EDIT: talven saldona yhteensä 89h vastusten polttoa, josta pattereille 92%. Vastaa maksimissaan 801 Kwh. Lisävastusten polton hinta reilut 30 eur.
-
Sain vihdoin laitettua ON/OFF kytkimen patteripiirin pumpulle ja ns. kesäsulkukausi on nyt alkanut. Aikaisemminkin olisi voinut patteripiirit laittaa kiinni. Yllä olevasta kuvasta näkee, miten lämpöä menee enemmän ilman kesäsulun päällä oloa.
Nyt lämmitys on vain kosteiden tilojen lattiapiirille.
11kw pumppu lämmittää pienen piirin vedet off-kytkentärajalle 4C hystereesillä. Kokeilen hystereesiä 4 -> 4,7 astetta ja seurataan, miten ajoajat muuttuu. 4C:llä meni noin 10-12min kompura-aikaa. Seuraavassa kuvassa pätkä kesäajoa. Startteja vuorokaudessa 5 kpl. Starttien määrä ja kulutus vaihtelee suihkuvesikulutuksen määrän mukaan: 8-14kwh per vuorokausi / 5-7 starttia ja ajoaikaa noin 2h per vuorokausi
Tais tulla kesä !
(http://img163.imageshack.us/img163/5084/kesajoa0ii.jpg)
-
Lämmöt ulkona:
http://www.pingrid.fi/weather-now.phtml
Tänään: 18.5 °C 03:40 25.6 °C 18:30 22.2 °C
keskiarvo viikolle 21.6 C
Startteja 6 kpl / 24h
ajoa 2h 18 min / 24h
kulutus 11.11kwh /24h
Tämän lämpöisemmäksi keli ei ehkä tule.
-
Noilla säädöillä ajettu koko kesä ja hyvin pelaa. Ei ole pätkäkäyntiä. Kellarin lattipiirit ohjataan käsishuntilla ja koneen lämpökäyrällä. Shuntti kokonaan auki on ihan ok. Aamu 11 on aina lämpöpikki itäseinän ulkoanturilla. Käsishuntti on hieman Aatamain aikuinen, mutta sillä pelaa vanhan lattiapiirin säädöt ihan hyvin. Mekaaniset säätösennot: kesä, välikausi ja paukkupaset.
(http://img50.imageshack.us/img50/5601/ptkistkej6.jpg)
-
Sähkölaitoksen asentaja kävi vaihtamassa uuden 2-tariffi sähkömittarin ja yösähkö/päiväsähkö kytkentäkellon. Aikaa vaihtoon meni alle 1h.
Kävi kuin odotin. Päivittivät eilen uuden kaukoluettavan Tanskalaisen mittarin. Uudessa mittarissa kokonaiskulutus yhteensä T1+T2 kwh: T1, T2 erikseen ja kaikkein mielenkiintoisimpana piirteenä hetkellisen tehon näyttö.
Kamstrup 382 kwh-mittari:
http://www.kamstrup.com/contents/tech_info/data_sheets/skema/elmeters/382/5810-285fi.pdf#search=%22kamstrup%20382%22
-
Puskuritestit:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idsaneeraus;action=display;num=1157611768
En olisi varmaan huomannut pitkiä ajoaikoja ilman puskuritestiä. Ongelma tuli siinä esille kelien kylmettyä - 14C , kun pumppu ei saavuta tarpeeksi äkkiä tavoitelämpöä ja räppää vastuksen lyhyeksi aikaa turhaan päälle. .... pumppujen nopeuksia oli itse räplätty kesällä ja unohtui viritellä säädöt takaisin talvea varten.
Kokeilen Pecan neuvojen pohjalta nopeusmuutoksia:
- koneen sisäisen Wilon P2 nopeus 2->3
- ulkoisen patteripiirin pumpun P3 gts 25-60 edelleen 2
- lattiapiirin gts 25-40 edelleen 1
- kaivopiirin pumppu 3->2
- Hystereesi 3,6C
- P3:n teho pitäisi olla suurempi kuin P2, jotta pumpun ohitus ei toimi väärään suuntaan (lähdön kuumat nesteet menee heti paluuseen)
Testaan, jos saisi muutoksilla lämmönvaihtimen yli lämpötilaeroksi lähemmäksi noin ~7 astetta.
Raportti:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=55&View=Rapport
Edit :
marginaalisesti lämpenee kaivon tulolämpötila (ehkä noin 0,5C korkeampi) , mutta lämmönvaihtimen delta T ~7C ei onnistu. Meni hieman lähemmäksi aikaisemmasta noin 10C:stä. Kuumakaasut hieman viilenivät.
Edit: Ei olisi pitänyt samalla koskea hystereesiin, kun tekee nopeusmuutoksia. Siinä oppipähkinä.
Kuvaa 11/2006 Sinisellä käsin lisätty pätkä todennäköistä käyrää, jos puskuri olisi ohituksen virtauksessa mukana. Tämä on tehtaan manuaalin kytkentäkuvan mukaan, mutta en tekisi sitä enää sen mukaan. Käyttömielessä oikeastaan sama ajaako 3,5c vai 4,5c hystereesillä, koska mukavuus aika lailla sama. Ainoa ero on käyntiajan ja lepoaikojen suhteen muuttuminen ja starttien määrä per vuorokausi. Sitä saa mitä itse parametroi. Kuvasta näkee myös kun hieman enemmän läträä suihkussa ja nopeasti kompura sen veden lämmittää ilman vastusta. Lieveilmiönä patterin lämmöt hieman laskee.
(http://img206.imageshack.us/img206/43/puskurihahmotelmaafl6.jpg)
Vertailun vuoksi, miten käy täysoptimoidulla kytkennällä ja isolla puskurilla patteritalossa http://www.kolumbus.fi/pecamail/last.htm
-
Kyllästyin lattiapiirin säätämiseen manuaalisesti ja hankin belimon shunttiohjaimen.
Belimoon menee kolme johtoa , joilla ohjataan täysauki, täyskiinni ja N. Niille saadaan signaalit suoraan pumpun liitäntäpiirilevyn SV1 kytkentäruuveilta. Belimosta lisää paketin mukana tulevassa manuaalissa ja täällä: http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idCarrier;action=display;num=1158491129;start=0#3
Sähköt lattiapiirin pumpulle saa Kytkentälevyn pumppuohjauksen P2 kytkentäruuveilta.
Shuntilta tuleva menolämpötilasignaali tuodaan kytkentäpiirilevyn GT4 anturiliitännän kytkentäruuveille. Anturiksi käy tehtaan anturi tai vastaava. Anturin käyttöönotto pitää hyväksyttää pumpun konsolissa, jotta shuntin säätövalikon saa näkyviin. GT4 signaalin saa myös dataloggerille, josta näkee kuinka hyvin Belimo onnistuu säätämään lattiapiirin lähdön lämpötilaa.
EDIT
6.12. shuntin GT4 anturi asennettu. Ajo toistaiseksi ilman belimoa mekaanisella manuaalishuntilla. Data näkyy huussidatassa. Käytän samanlaista anturia GT4:ssa kuin GT5:ssa eli itse tehtyä halpa-anturia.
EDIT
8.12. Belimon shunttimoottorin ohjaus pumpulta kytketty.
EDIT:
Keksin shunttisäädön dokumentoimattomien parametrien käyttötavan ja nyt toimii paremmin belimon ohjaus. http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idLammonjako;action=display;num=1163581709;start=0#2
Kun saan päälämpökäyrän ja shunttikäyrän kohdalleen niin teoriassa ainoat pumpun säätötarpeet ovat kesäsulun kiinni laittaminen ja pumpun pysäytys myöhään keväällä ja sama toisinpäin syksyllä. Muuta viriä ei enää tarvitse. (+ pieni patteripreppaus)
-
Vanhan talon patterilämmityksestä huolehtii hieman vajaa 3 kk sitten asennettu IVT-lämpöpumppu. Käsikirjan yksinkertainen neuvo: avaa pattereiden termostaatit ihan auki, että pumppu toimii mahdollisimman taloudellisesti.
Neuvoa kyllä noudatettiin, mutta uudehkot Danfoss-termostaatitpa on lukittu metallihakasella +22 asteeseen. Tosiassa ne ovat "kuristavia" jo alemmassakin lämpötilassa.
Niinpä tänään termostaatit vapautettiin tästä lukkopinnistä ja patterit alkoivat lämmetä ihan viimeiseen alakulmaan asti. Tämä 22-asteen tehdasrajoitin piti vain 1/3 patteria lämpimänä. Nyt lämpöä säteilevä pinta-ala 3-kertaistui useimmissa huoneissa. Niinpä lämpötilasäätöjä sai rukata heti alaspäin: hienosäätöä pari astetta ja koko käyrää 6.5:stä 4.9:ään (IVT). Seurauksena se, että patteriverkkoon riittää nyt -9 asteen pakkasella melkein 10 astetta viileämpi neste pattereille.
Pikainen tarkistus osoitti sähkölaskun pienenevän 30%!
Kiitän onneani, että huomasin sen nyt, enkä 5 vuoden päästä.
Joten termostaatit kunnolla auki! Talveksi vaikka kokonaan pois pattereista.
-
Takkaa käytettäessä on hyvä, että eivät ole ihan selällään. Muuten sisälämmöksi tulee 25C+ Täällä aukiasento ehkä ~23-24. Kesällä ei tarvitse termareita muutenkaan.
Kannattaa myös tutkia patterikohtaisen virtaussäätimen asento. Paljon myös kiinni siitä millainen verkko rakennettuna. Täällä verkon rakenne keskeltä molemmille reunoille ja reunan keskeltä sekä etelään ja pohjoiseen + paluut.
Millä linjapaineella ajat verkkoa ? Täällä hieman vajaa 1 bar.
Minkä havaintojen pohjalta ja miten laskemalla päädyit 30% säästöä tämän päivän aikana ? 30% on kiitettävän paljon "pienen" hienosäädön perusteella.
-
Mikä on patterikohtainen virtaussäädin.... ?
Patteriin yläpuolisessa putkessa on termostaatti ja alemmassa huoltoventtiili.
Vanhassa talossa tuo on aika normaali tapa miten patteriverkoston on tehty. Vanhassa talossa kertahäviöt on niin pieniä, että niistä ei ole haittaa.
1 bar:in paine on ihan ok.
-
Mikä on patterikohtainen virtaussäädin.... ?
Patteriin yläpuolisessa putkessa on termostaatti ja alemmassa huoltoventtiili.
.
Virtaussäädin on se säädin jolla säädetty patterin perusvirtausta. Säädin voi olla säätöpyörällä 1....8 tai kuusiokoloruuvilla säädettävä. Eräänlainen esiasetus tai miten sitä nyt kutsuukin. Vanhat perussäätimet ovat helposti jumissa ja avattava varovasti.
-
Takkaa käytettäessä on hyvä, että eivät ole ihan selällään. Muuten sisälämmöksi tulee 25C+ Täällä aukiasento ehkä ~23-24. Kesällä ei tarvitse termareita muutenkaan.
Kannattaa myös tutkia patterikohtaisen virtaussäätimen asento. Paljon myös kiinni siitä millainen verkko rakennettuna. Täällä verkon rakenne keskeltä molemmille reunoille ja reunan keskeltä sekä etelään ja pohjoiseen + paluut.
Millä linjapaineella ajat verkkoa ? Täällä hieman vajaa 1 bar.
Minkä havaintojen pohjalta ja miten laskemalla päädyit 30% säästöä tämän päivän aikana ? 30% on kiitettävän paljon "pienen" hienosäädön perusteella.
Kulutus on helppo seurata kWh-mittarista. Melko tasainen tuntikulutus tietyssä ulkolämpötilassa.
Danfoss-venttiileissä on vain usein tämä rajoitinpinni (hankala irrottaa, jollei ota koko termostaattia irti) laitettu varmaan kerrostaloja varten melko matalalle lämpötilalle.
Kyllä se ainakin IVT:ssä vaikuttaa tuon 30% sähkössä, koska esimerkiksi veden lämpötilan nosto (kompressori lähtölämpö patteriverkostoon) +50 tuonne +60 huitteille vie aika paljon lisäaika-aikaa, jos taasen tällä uudella patterisäädöllä riittää nosto +40 tuonne +50:een.
Vielä tuossa +60 muuten ei lisävastus tullut apuun, paitsi hetkeksi, jos piti lämmittää myös lämminvesi.
Varmaan tup sähkönsäästö tulee ihan siitä, että kompressori käy kolmanneksen lyhyemmän ajan nostaessan veden +40:stä +50:een kuin vastaavasti +50:stä +60:een.
Tätä ongelmaa ei huomaa kuin noin -10 asteen pakkasilla. -5 ja +5 asteen väleillä menee pattereihin muutenkin jo niin "vilpoista" vettä, ettei siinä parin asteen heittoja huomaa, mutta 10 asteen ero tuntuu ja näkyy sähkölaskussa! Joten patterit tehotarkastukseen: koko patterin tunnuttava kuumalta poistoputkea myöden.
-
Virtaussäädin on se säädin jolla säädetty patterin perusvirtausta. Säädin voi olla säätöpyörällä 1....8 tai kuusiokoloruuvilla säädettävä. Eräänlainen esiasetus tai miten sitä nyt kutsuukin. Vanhat perussäätimet ovat helposti jumissa ja alkavat tihkua hieman.
Ok, olin vähän eri asiassa. Patteritoimitukseen kuuluu patteriliitinsulkutulppa, jolla ei kuulu säätää mitoitettua esiasetusarvoa.
-
Miten olisi käynyt jos olisi termostaatteja irti ottamatta säätänyt käyrää alemmaksi? Olisiko huonelämpö pudonnut? Eikö silloin olisi termostaatin tehtävä ollut lisätä kiertoa?
Itsellä on termostaatit suunnillen puolessa pattereista. Huonekohtainen säätötarve vaihtelee uunien lämmityksen ja tuulen suunnan mukaan. Esimerkiksi eräs yläkerran iso patteri lämpiää vain voimakkaalla etelätuulella, mutta muuten suht kovallakin pakkasella pysyy kylmänä (painov.ilmanvaihto).
-
Itse ensin perussäädin lämpökäyrän kohdalleen termostaatit täysin auki ja sitten hienosäädin maun mukaan termarit, Enimmäkseen ne ovat edelleenkin liki täysauki. En ole huomannut eroa koska säädin systeemin ensin termarit täysauki asennossa.
Muutan jossain vaiheessa muutamat tehokkaammat patterit, mutta tässä vaiheessa kulutusta sillä ei ole kovin kiire, koska lämmitys vie jo nyt aika kohtuudella energiaa verrattuna vanhaan: 12.545 kWh.
EDIT: huom, että ollut erityisen lämmin vuosi 2006
Patteriliitinsulkutulpalla ei ole teknisesti mahdollista säätää virtausta, koska se on vain tulppa säädinruuvin päällä.
-
Itse olen säätänyt vanhat patterit kokonaan auki alakerrassa (ei edes termostaatti venttiilejä), jonka perusteella säädin pumpun lämpökäyrää sovittamalla talon lämmöt kohdalleen (heittoa +/-0,3C, meni ensimmäinen talvi pumppua hyväillessä :). Huonetermostaatin kyllä laitoin pumpulle, jonka vaikutukseksi olen säätänyt 10. Yläkerrassa olen hieman kuristanut pattereja että on sopiva nukkua, ja kellarissa venttiilit ovat kanssa täysin auki, koska siellä on vain kaksi patteria ja menee muuten liian kylmäksi. Hystereesi on 5, ja vesitilakin tuntuu sopivalta, kun alunperin ollut vapaakiertoinen, niin kahdentuuman putkeen vettä mahtuu.
-
Päivitetään hieman tietoja.
EDIT 7.1.
*************
Lisäsin vuosistatuksen dataa
7.1.2007 oli mittarissa laskennallisesti yhteensä 12.545 kWh
MLP Kulutuksesta puuttuu Grundfos kiertovesipumpun kulutus, koska se kytkettiin IVT:n kimppasähkömittaukseen vasta joulukuussa. Talon kokonaiskulutus viimeiseltä 52 viikolta: 22.460 kWh (MLP:n kulutuksesta puuttui vielä pari päivää ennen kuin asennusvuosi oli aivan täynnä.)
Tuotannon käyttötunnit 7.1. : 3624h
Tuotannon jako: LV 11% radiaattorit 89%
Lisävastuksia apuna yhteensä: 95h
Lisävastuksista 11,4h / 12% LV 83,6h / 88% radiaattorit
- Vaisalan sää Vantaalla -24,7 C
http://www.vaisala.com/weather/
- Oma ulkomittari -22,2
- Pumpun mittari - 18,9 C
- Pumpulta lähtee 63C pattereille
- Paluu pumpulle 52,4C
- lisävastus tukevasti käytössä
- Kompressorin lämpö 94,1C
- Kaivolta saa +1,4C
- Kaivolle menee -1,3C
- takkaa poltettu ja nyt 24C sisällä
- laitoin takaisin patteripiirin kiertovesipumpun nopeuden 2 -> 1
- Vaisalan sää -23,3 C
- Oma ulkomittari ..... on se siellä
- Pumpun mittari - 16,8 C !!
- Pumpulta lähtee 50,1C pattereille
- Paluu pumpulle 41,7C Delta T:tä en saa millään pienemmäksi vaihtimen yli.
- lisävastukset käytössä
- Kompressorin lämpö 81,71C
- Kaivolta saa +0,3C
- Kaivolle menee -2,7C
- takkaa poltettu pari pesällistä ja 23C sisällä
- patteripiirin kiertovesipumpun nopeus 3
- koneen sisäinen pumppu 3:lla
- kaivopiirin pumppu 3:lla
- stage 1 3kw 3:43 / kulunut vrk; husdatan rappari
- stage 2 6kw 3:09 / kulunut vrk
- yht 30kwh vastusta, jokla on rapian alle 3 eur
Aikaisempaan verrattuna ajan kovemmilla pumppunopeuksilla ja kaasut viileämmät. Kaivo tasoittunut viileämmäksi vuodessa. Vaihtimen lähdöstä menee "viileämpää" pattereille.
Lämmönkulutus sen verran kova, että kuumakaasujakaan ei saa kuumemmaksi noilla pumppujen kiertonopeuksilla.
Dataloggeri helpotti löytämään hieman paremmat ajo-arvot.
EDIT 22.2.
*************
- lisävastukset käytössä aika ajoin yht 23kwh/vrk
- Vaisala -21C
- GT2 -16,3C
- L.-vaihtimen yli delta ~8,4C
- Kompressorin lämpö 72C
- Kaivolta saa +0,2C
- Kaivolle menee -2,8C
- tasainen käynti ja käy koko ajan ;D
- kokonaiskulutus 97kwh/vrk
- takkaa poltettu 3 pesää
- vastuksia poltettu yhteensä 142h, joten tälle talvelle 47h tähän mennessä
***********
EDIT 23.2.
*************
- käy koko ajan
- Kompressorin lämpö 75,6C
- Kaivolta saa +0,1C Alin tähän mennessä
- Kaivolle menee -2,8C
***********
EDIT 10.3.
*************
- vastuksia poltettu yhteensä 147h, joten tälle talvelle 52h tähän mennessä
- joka olisi 9kw :lla karkeasti ~50 eur
- todellisuudessa lisätehon tarve ollut pienempi
EDIT 18.3.
*********
- päivitin mielenkiinnosta viikon kulutukset kun ollut reippaan lämmintä
- viikon keskiarvo 2,8C (http://www.pingrid.fi/weather-now.phtml )
- lämmitykseen 60% ja 40% muuhun kuin pannuhuoneeseen
- yösähköön 65%, päiväsähköön 35%
- viikon kokonaiskulutus 499kwh
- pannuhuoneeseen 298 kwh
EDIT:26.3
- ulkona koneen oma mittari: min 2,2, max 15,7, keskiarvo 7,5C
- käyntiaika 11:03 h / 37,9kwh
EDIT:28.3 !
- koneen oma mittari: GT2 nyt 8.7° k.a 9.3° max 19.3° min 4.5°
- käyntiaika 8:56 h / 31,44kwh
EDIT: 13.4
- koneen oma mittari: GT2 k.a 8.8° max 15° min 4.9°
- käyntiaika 9:33 h / 33,33kwh 13 starttia vuorokaudessa
EDIT: 28.4
Päivän keskilämpö ~ 11.6C+
Kulutusta noin 21 kwh (kaikki lämpöpiirit käytössä)
Kompura käy 5h 55min per vrk
Kompuran startteja 9 per vrk
EDIT: 1.6
Kulutusta noin 12,55 kwh/vrk (vain kesäpiirit käytössä)
Kompura käy 2h 25min per vrk
Kompuran startteja 8 per vrk
Näillä keleillä jatkuvasti käynnissä olevat kiertopumput vievät merkittävän osan (noin 30%) sähköstä.
Husdatasta:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=55&H=&View=Pulse
-
Testailin mielenkiinnosta, paljonko menee kwh enemmän kun lämmitti viikonlopun keleillä koko taloa. Kulutusero on karkeasti noin 10 kwh per päivä (~1 eur) extraa jos pattereita lämmitetään.
Kulutus kesällä ilman patterilämmitystä noin 9-12 kwh per päivä läträämisen määrästä riippuen. Eli reilu ~ 330 kwh per kuukausi kun kellarissa lattialämpöä päällä ja LV-kulutusta.
Ei ole kompuran pätkäkäyntiä, kun on puskurivaraaja kesällä käytössä.
Shunttiventtiilin ohjaukselle pitäisi vielä laittaa on/off kytkin jolla saa kesäksi shuntin turhan sähkösyötön pois päältä. Ajo ulkolämpötilakäyrällä shuntti kokoajan selällään toimii ok.
-
Missä Martta, miten homma etenee?
-
Tämä on maalämpöpumpun syys- "nuohous": - talvisäädöt päälle:
sisäinen kiertopumppu (lämmitys) 2 ---> 3
ulkoinen patterin kiertopumppu 2 ---> 3
ulkoinen lattioiden kiertopumppu 3 ---> 2
(haluan, että hieman enemmän kiertää pattereiden kautta)
sisäinen kaivopumppu 3 = 3
hystereesi 5 --> 3
Kaivoon meno -1,9C ja saanto +1,9
Kuumakaasut 64-68C ja 82C kun tehdään varaajaan kuumaa vettä.
EDIT:
Viikon (lämmitys)kulutus nyt noin 336kwh (liki sama kuin kesällä kuukaudessa). Vanha systeemi (varaava yösähkö) vei heinäkuussa zuunnilleen saman kuin uusi marraskuun 0-keleillä,
Kelluva käyrä hystereesille ulkolämpötilan mukaan olisi toivottava uusi piirre tehtaalta uusiin Rego-versioihin.
-
Tämän lyhyen ja ytimekkään viestiketjun jälkeen voimme siis todeta, että laitetaan pumppuja vaan niihin uusiin taloihin. Varsinkin kun se ei ole mitenkään edes ekologinen teko. Kaikki tuo tusaaminen tuottaa sen verran hiilidioksidi päästöjä että voit polttaa öljyä 1000vuotta. Ja ikinä et patteritalossa saa sijoitustasi rahassa takaisin. Tietenkin kun on alan mies ja tykkää tarkkailla asiaa ja oppia, niin mikäs siinä :)
nimim. Juuri uusimme öljypoltinta v. 1917 rakennettuun taloon :)
-
Investointimielessä on merkittävää paljonko säästää vuodessa operatiivisia käyttö- ja rahoituskuluja. Isoissa (vanhoissa ) kohteissa säästö on helposti 20.000 kWh vuodessa.
%-säästöistä paljon puhutaan, mutta ne ovat markkinamiesten höpö-höpöä. Absoluuttiset kWh- säästöt ratkaisevat.
Investointimielessä vertailuvaihtojen pakollisen investoinnin minimitason yli menevät kulut kannattaa huomioida säästö-kannattavuus laskelmassa. Jotkut laskevat myös ns. mukavuusarvoista tai ekoloogisuudesta plussaa.
Aikaisemmin poltin lämmitykseen huippusähköä pakkasilla noin 30kW teholla (yösähkö + varaaja). Nyt menee maksimissaan noin pumppu 2.7kW + vastus 3kW + vastus 6kW, joka on hieman vähemmän huipputehoa kuin aikaisemmin. Tuosta voi laskea "ekosäästöä" maksimikulutuksen huippujen ja päästöjen leikkaamisen takia.
Joku laskee mukavuudellle ja helppoudelle myös oman arvonsa, mutta unohdetaan se tällä kertaa turhana hömpötyksenä, koska eri ihmiset arvostavat mukavuutta niin eri tavalla. Ekoloogisuuteen otan vain kantaa pienetyneen huipputehotarpeen näkökulmasta.
tsmott:lle onnittelut uuden polttinen hankinnasta
-
MNK kirjoitti:
Viikon kulutus noin 336kwh (liki sama kuin kesällä kuukaudessa).
no meillä menee kyllä heinäkuussa 600kwh jos koko poppoo on kotosalla...joo siis tarkoitan kaikki sähkö yhteensä.
Meillä olen pannut merkille seuraavaa: kun mittaa 15.10-15.11 kulutuksen ja kertoo sen 12 kertaa niin ei ole kovin kaukana toteutuvasta vuosikulutuksesta.
Maalämpöön siirtyminen vuonna 2004 kyllä harmittaa meikeläistä.
Se olisi pitänyt tehdä jo 4 vuotta aikaisemmin kun asia oli mielessä ensimmäisen kerran.
ex-öljypoltinhemmo.
-
Kesäkuussa 2006 lähti pumppu käyntiin ja lokakuun alusta -06 olen seurannut kuukausittain sähkönkulutusta sitä varten asennetulla erillisellä mittarilla.
Koko vuoden kulutus lokakuusta -06 lokakuuhun -07 oli 5876 kwh ja heinäkuussa -07 vain 197 kwh (oltiin kyllä paljon mökillä). Lisäys: toinen kiertovesipumppu unohtui laskelmista, koska se ei ollut ko. mittarin takana. Oikea kulutus on siis noin 6130 kwh.
Talon kerrosala on 162 neliötä ja kuutioita 490. Lämmönjako pattereilla ja kodinhoitohuoneessa sekä kosteissa tiloissa lattialämmöllä.
Olen kovin tyytyväinen ;D kulutukseen ja säästöön öljylämmitykseen nähden. Öljyä kului aiemmin noin 2330 l vuodessa 17 vuoden aikana. Jokainen voi laskea siitä vuosisäästön nykyisillä sähkön ja öljyn hinnoilla.
Hankinta- ja asennuskustannuksia vähensi mukavasti energia-avustus ja kotitalousvähennys yhteensä 4100 eurolla.
Pumppu on Gs 60.
-
Tämän lyhyen ja ytimekkään viestiketjun jälkeen voimme siis todeta, että laitetaan pumppuja vaan niihin uusiin taloihin. Varsinkin kun se ei ole mitenkään edes ekologinen teko. Kaikki tuo tusaaminen tuottaa sen verran hiilidioksidi päästöjä että voit polttaa öljyä 1000vuotta. Ja ikinä et patteritalossa saa sijoitustasi rahassa takaisin. Tietenkin kun on alan mies ja tykkää tarkkailla asiaa ja oppia, niin mikäs siinä :)
nimim. Juuri uusimme öljypoltinta v. 1917 rakennettuun taloon :)
No, kertoisiko tsmott ystävällisesti omista lämmityskululukemistaan ja toteutuneista säästöistä, sekä millainen tusaaminen se tuottaa tuommoiset päästöt??
-
Kesäkuussa 2006 lähti pumppu käyntiin ja lokakuun alusta -06 olen seurannut kuukausittain sähkönkulutusta sitä varten asennetulla erillisellä mittarilla.
Koko vuoden kulutus lokakuusta -06 lokakuuhun -07 oli 5876 kwh ja heinäkuussa -07 vain 197 kwh (oltiin kyllä paljon mökillä).
Talon kerrosala on 162 neliötä ja kuutioita 490. Lämmönjako pattereilla ja kodinhoitohuoneessa sekä kosteissa tiloissa lattialämmöllä.
Olen kovin tyytyväinen ;D kulutukseen ja säästöön öljylämmitykseen nähden. Öljyä kului aiemmin noin 2330 l vuodessa 17 vuoden aikana. Jokainen voi laskea siitä vuosisäästön nykyisillä sähkön ja öljyn hinnoilla.
Hankinta- ja asennuskustannuksia vähensi mukavasti energia-avustus ja kotitalousvähennys yhteensä 4100 eurolla.
Pumppu on Gs 60.
On niin lähellä omaa saneeraustarvetta, että kiinostaa tietää lisää...
Aika hyvänlaiset säästöt, tommoset 1200-1300e karkeesti laskien :). Noin 6v kuoletus?
Mitä sun sen lisämittarin takana on:
-kompura
-kiertovesipumppuja xkpl?
-sähkövastus?
-...?
Sulla oli nuo patterit minkälaisia menovesilämpöjä olet saanut aikaiseksi?
Mites käyttövesi riittänyt?
Onko lämmöt olleet tasaiset?
Onko vastus pomppinut päälle?
Montako henkee?
Sauna sähkö vai puu?
Takan käyttö?
Paljonko on kokonaissähkön kuutus?
Onko patterit "naksuneet"?
Missä korkeudella suomee?
Onko toiminut nuon muuten huolettomasti?
Ohjaako GS molempia piirejä automatiikalla ja shunteilla?
Onko sisäanturi?
...
-
Täällä pannuhuoneen sähkönkulutusta varten on erillinen (ex Virallinen KWh) mittari, jonka takana kaikki lämmityksen järjestelmiin liittyvä: MLP, vastukset, kiertovesipumput. Eli pumppujen sähköt kytketty suoraan MLP:ltä. Lisäksi Husdata seuraa pumpun käyntiä, kulutusta ja sensoreita.
EDIT: 2008-01-09
2 vuotta täyteen mittarin kytkemisestä: mittarilukema 69710 kwh
Pannuhuoneen oman VALMET-IVO - kwh-mittarin mukaan 2:n ensimmäisen vuoden aikana :
25918 kwh eli karkeasti
12959 kwh per vuosi
pelkkään pannuhuonekulutukseen eli peruslämmitykseen lämminvesineen.
EDIT 5.3.2008
*************
- käyttötunnit 8197
- kumulatiivinen lisäenergia 160h
- 11% LV 89% radiaattorit
- lisäyksen jako 18% LV ja 82% radiator
- vastuksia poltettu viime vuoden maaliskuusta tähän päivään yhteensä 160h, joten vuoden aikana yhteensä 13h tähän mennessä.
EDIT 7.3.2008
*************
- GT2 -4 C
- Kaivolta sai kylmimmillään +0,8C
- kompressorin max 83.4C (LV tekoa)
- Kaivolle menee min -2,3C
- kokonaiskulutus 54 kwh/vrk
- lähinnä kaivon viilenemishavainto
EDIT 10.3.2008
*************
Vuorokauden kokonaiskulutus
IVT HT+ 11E (2008-03-10)
Kulutus: 35.75 kWh kello: 23:58:01
Outdoor GT2
23:58 5.2°
keskiarvo 5.4°
max 7.4°
min 3.4°
hieman lämmintä maaliskuulla
***********
EDIT 17.8.2008
*************
Kesän sähkökulutus pelkälle pumpulle konehuoneen erillisellä mittarilla:
75050
76112
29.5. - 17.8 yhteensä 1062 kwh
Keskimäärin 13,3 kwh per vuorokausi
Keskimäärin 93 kwh per 1 viikko
Keskimäärin 372 kwh per 4 viikkoa
Keskimäärin 399kwh per 30 vrk
Edellisenä vuonna kesällä ~336 kwh per 4 viikkoa.
Nyt ajettu kahvat kaakossa kesäpiireihin 1 - 1,5 kwh per päivä enemmän kuin ennen. Kesä 2008 ehkä ollut hieman sateisempi ja viileämpi kuin edellinen ?
-
Jep, tässä joitain vastauksia:
Aika hyvänlaiset säästöt, tommoset 1200-1300e karkeesti laskien Smiley.
> säästö noin runsaat 1000€/v ja kuoletusaika sähkön hinnasta riippuen 9-10v.
Mitä sun sen lisämittarin takana on:
>koko pumppu, muttei kiertovesipumppuja
-kiertovesipumppuja xkpl?
> 2kpl grundfossin ups 25-60 (lattialle ja pattereille omansa)
-sähkövastus?
> toki vastus pumpun osana on mittarin takana, muttei tarvittu kertaakaan!!!
Sulla oli nuo patterit minkälaisia menovesilämpöjä olet saanut aikaiseksi?
>koko vuoden menee lattiaan noin 30 asteinen vesi ja pattereille käyrän ja asetusten mukainen vesi
Mites käyttövesi riittänyt?
>ei ikinä ollut ongelmia riittävyydessä
Onko lämmöt olleet tasaiset?
>olemme pitäneet päällä noin 21,5 astetta
Onko vastus pomppinut päälle?
>ei kertaakaan, koska viime talven kokeilin kovemmillakin pakkasilla vain kompuran käyttöä, mutta tänä talvena annan uteliaisuuttani myös vastukselle mahdollisuuden; saas nähdä meneekö päälle?
Montako henkee?
>vakituisesti vain vaimo ja minä
Sauna sähkö vai puu?
>sauna lämpiää tietenkin puilla, mutta käyttö on vähäistä mökkeilymme takia
Takan käyttö?
>takkaa tulee jonkin verran ( ehkä 5-10 krt/vuosi) lämmitettyä
Paljonko on kokonaissähkön kulutus?
> kokonaissähkön kulutus on liikkunut vuosien varrella 10000-12000 kwh:n välillä. Suurimmat kuluttajat ovat autotalli, jossa lämpöä on noin 12 astetta ja kaksi varastoa, joissa kummassakin pidämme noin 10 asteen peruslämpöä sekä keittiön laatoituksen alla oleva mukavuuslämmitys
Onko patterit "naksuneet"?
>ei mitään tuon tyyppisiä ongelmia
Missä korkeudella suomee?
>Tampereen nurkilla
Onko toiminut muuten huolettomasti?
>alunperin melu entisessä pannuhuoneessa häiritsi, muttei enää, erilaisten eristämistoimien ansiosta. Kumma kyllä käyttöveden lämmitysääni (2 krt/vrk) on selkeästi voimakkaampi kuin lämmitysveden.
Koska vanha pannuhuone on kivi- ja cyproc-pintainen, niin vielä voisin viitsiessäni vähentää akustista kaikua.
Toki vieläkin kuuluu kompuran meno päälle, muttei sitä edes huomaa, jos ei tarkkaile; kuuluihan se polttimenkin kohina aina.
Ohjaako GS molempia piirejä automatiikalla ja shunteilla?
>kodinhoitohuoneen ja kosteiden tilojen lattiaveden lämpötilan ohjaus tapahtuu Danfossin ECT 5006 säätimellä ja shuntilla. Danfoss jätettiin käyttöön, kun öljysysteemi purettiin. Muutoin gs hoitaa hommat
Onko sisäanturi?
>ei, mutta pattereissa termostaatit
Tulipa pituutta, muttei haitanne :D
-
Elikkäs olen jo pitkään pohtinut öljystä siirtymistä maalämmölle. Talo on 1921 rakennettu hirsirunkoinen lisäeristetty talo, jossa noin 430m2 ja 1300m3. Lämmönjako on pattereilla, joista osa 1 kerros ja osa 2 kerros malleja. Asukasmäärä on 6 ja suihkuja voi olla samaan aikaan käytössä kolme ja ammetta ei ole. Kiertovesi pitää olla lähes 60-asteista kovilla pakkasilla, jotta sisälämpötila pysyy sopivana. Porakaivot on ainoana vaihtoehtona keruulle. ...niin ja öljyä kuluu nyt noin 7000-8000l/vuosi.
Eli investointi on vissiin kannattava, mutta mitkä laitteet ovat järkevät näillä kulutuksilla?!
-
Elikkäs olen jo pitkään pohtinut öljystä siirtymistä maalämmölle. Talo on 1921 rakennettu hirsirunkoinen lisäeristetty talo, jossa noin 430m2 ja 1300m3. Lämmönjako on pattereilla, joista osa 1 kerros ja osa 2 kerros malleja. Asukasmäärä on 6 ja suihkuja voi olla samaan aikaan käytössä kolme ja ammetta ei ole. Kiertovesi pitää olla lähes 60-asteista kovilla pakkasilla, jotta sisälämpötila pysyy sopivana. Porakaivot on ainoana vaihtoehtona keruulle. ...niin ja öljyä kuluu nyt noin 7000-8000l/vuosi.
Eli investointi on vissiin kannattava, mutta mitkä laitteet ovat järkevät näillä kulutuksilla?!
Ainoa kannattava lämmitysmuoto oman puun ja hakkeen lisäksi taitaa olla maalämpö.
Tarvittaisiin 2 kpl vähintään noin 210 metrisiä kaivoja, paikkakunnastasi riippuen.
noin 23-25 kW tehoinen (@50 astettaC) pumppu
ja muutama patteri isommaksi, koska pumpulla ei saa juurikaan yli +55 asteista menovettä aikaseksi.
Vaihtoehtona, jos huonesysteemiin sopii, puhallinkonvektori/ konvektoreita.
Varaajatilavuus tarpeeksi iso, esim. 700 - 1000 litraa.
-
Tuli ensimmäinen huoltosessio, kun koneen sisällä olevan kaivopiirin lämmönvaihtimen alareunassa oikealla sivulla oleva taaimmaisempi messinkinen kartiokiristin murtui kolmen vuoden ajon jälkeen. "Aidon Täyssähkön" käyttö ilman kompuraa huoltoa odotellessa oli kirpaiseva kokemus :o
IVT:n huolto vaihtoi uuden kartiokiristimen, joka ruuvattiin takaisin vaihtimen reunassa olevaan vaihtimen rosteriseen lähtöön. Kylmäeristys tuunattiin takaisin tiiviiksi ja suurtehopumpulla kaivopiirin ilmausta reilu tunti. Aikaa meni yhteensä noin 1:45. Compact-pumpulla ei olisi ollut noin nopea huolto, koska konehuone on ahtaampi.
Edeltävään kommenttiin, totean kertauksena, että HT+ pumpulla saa hyvät linjalämmöt ilman vastusta: 61C (54C + 7C = 61C). Puhallinpattereiden lisääminen on hyvä ja suositeltava idea alentaa linjalämpötarvetta ja parantaa hyötysuhdetta. Linjalämpötarvertta saa pudotettua myös sillä, että lisätään energiavirtauksen määrää patteripiiriin ( kiertopumppu riittävän suuri ja suurella nopeudella). Optimi nopeus silloin kuin delta T lämmönvaihtimen yli noin 7 C.
-
Kun tuo foorumin edit EI toimi... ....Ulkoiset kiertopumput:
Lattiapiirissä
Grundfos 25-40 180
25/35/45 W
pn 96281384
Patteripiirissä
Grundfos 25-60 180
50/60/70 W
pn 96281483
-
Toinen huoltosessio:
- kolmitieventtiiili (vaihtoventtiili) bugitti
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1041.msg9253#msg9253
Sähkön kesäkulutus pumpun omasta mittarista suihkuveden lämmitykseen lisättynä kellarin lattialämmityksellä ~11 kwh per vrk....
-
2007 helmikuussa oli näin
- Vaisalan sää -23,3 C
- Oma ulkomittari ..... on se siellä
- Pumpun mittari - 16,8 C
- Pumpulta lähtee 50,1C pattereille
- Paluu pumpulle 41,7C Delta T:tä ei saa pienemmäksi vaihtimen yli, ellei isonna ulkoista kertopumppua
- lisävastukset käytössä
- Kompressorin lämpö 81,71C
- Kaivolta saa +0,3C
- Kaivolle menee -2,7C
- patteripiirin kiertovesipumpun nopeus 3
- koneen sisäinen pumppu 3:lla
- kaivopiirin pumppu 3:lla
Tammikuussa 2010:
*********
aamulla noin -24C
http://www.vaisala.com/vantaaweather/history.htm
http://testbed.fmi.fi/history_browser.php
dataloggerista aamun dataa
- Pumpun mittari - 15.8 C
- Pumpulta lähtee 49,9 C pattereille
- Paluu pumpulle 41,2C
- lisävastukset ei käytössä
- Kompressorin lämpö 79,9C
- Kaivolta saa +0,1C
- Kaivolle menee -3,1C
- patteripiirin kiertovesipumpun nopeus 3
- koneen sisäinen pumppu 3:lla
- lattiapiirin pumppu oli 2:lla ja nostin 3:lle.
- kaivopiirin pumppu 3:lla
dataloggerin kwh mittari (pumput ja "mlp-pannu") näytti edelliselle vuorokaudelle kertymää 77,8kwh
edit:
eilisen 24 käyttötuntia yhteensä vastuksilla 14,85 kwh ja kylmimmillään -26C
-
Hieman statistiikkaa talteen. Ei ihmeempiä haasteita muuta kuin 7/24 husdatatietokoneen päivitys hieman uudempaan.
EDIT 19.9.2010
*************
- käyttötunnit 17275 (valikko 7.1)
- kumulatiivinen lisäenergia 302h
2009 ja 2010 talvelle tasajaolla 71h sisältäen legionellalämmitykset kerran kuussa
- 11% LV 89% radiaattorit
- lisäyksen jako 25% LV ja 75% radiator
- kwh mittarilukema 103191 kWh
- asennuksen aloituslukema 43797 kWh
EDIT 5.3.2008
*************
- käyttötunnit 8197
- kumulatiivinen lisäenergia 160h
- 11% LV 89% radiaattorit
- lisäyksen jako 18% LV ja 82% radiator
-
EDIT 3.3.2011
*************
- käyttötunnit 19910 (valikko 7.1)
- kumulatiivinen lisäenergia 372h 7.3
sisältäen legionellalämmitykset kerran kuussa
- 11% LV 89% radiaattorit 7.2
- lisäyksen jako 24% LV ja 76% radiator 7.4
- kwh mittarilukema 112287 kWh
- asennuksen aloituslukema 43797 kWh
Kävi tulot kylmimmilään - 0.6. Nyt +0.1 ja edelleen paisarin pinta ihan samalla korkeudella. Silloin käyntiaika oli " liki koko ajan" ja nyt 15:50h 12 startilla. Kwh kulutus vuorokaudessa keveni melko paljon noista kulutushuipuista. Edelleen käyntiaikaa ihan kivasti, mutta Vastuksilla mentiin jokunen päivä reilusti avittaen kun kylmimmillään oli liki -30. http://www.vaisala.com/vantaaweather/archive/2011/02/ tuossa 21 päivän arkistossa.
Lisäyksenä vielä, että takkaa tullut polteltua noin 6-7 kertaa tänä talvena ja arvaatte varmaan minä päivinä tuon statistiikan perusteella.
-
Hieman statistiikkaa talteen:
- käyttötunnit 10v takana: 28 910h (valikko 7.1) 2891 h per vuosi
- kumulatiivinen lisäenergia 520h
- 11% LV 89% radiaattorit (tämä näköjään jysähtänyt ennalleen)
- lisäyksen jako 31% LV ja 69% radiator
- pumpun oman kwh- mittarin lukema 168 940 kWh
- asennuksen aloituslukema 43 797 kWh
- sähköä on poltettu pannuhuoneessa 125 143 kWh
viileätä piisannut:
http://go.vaisala.com/vantaaweather/history5d.htm
http://go.vaisala.com/vantaaweather/archive/2016/01/21/
-
Jobin postia. Koneella vaan ajettu ja "mutafiltteriä" putsattu silloin tällöin. Edellinen pieni säätö oli lämminvesivaraajan deltan pienennys ja sillä on (toistaiseksi) saanut kolmitieventtiilin satunnaisten jumitusten määrää vähenemään. Silloin tällöin toki edelleen tulee jousiventtiilimekanismia herkisteltyä ees taas.
Edellinen isompi vika oli 2009. Tänään koneen sisäinen kiertopumppu p2 alkoi vuotamaan alakiinnitysmuhvin yläpuolelta. Vuoto ei ole liitosmuhvissa vaan pumpun rungosta vuotaa. Kohta soitto huoltoon ja takkaan tuli päälle. Ihan hyvä vikaantumisen ajoitus, ettei mennyt lomamatkan aikana tai kovilla pakkasilla.
Vanha pumppu on mallia Wilo 4511050 RS 25/6-3P
1450rpm 0,2A 46W
1900rpm 0,3A 67W
2200rpm 0,4A 93W
olisko suosikkia vähäenergisestä korvaavasta pumpusta?
wilon pump finder:
https://www.wilo-select.com/PumpExchange.aspx
http://www.ecopumpen.de/media/docs/wilo-austauschspiegel.pdf
antaisi vinkiksi Stratos PICO/Yonos PICO 25/1-6
-
http://www.ecopumpen.de/media/docs/wilo-austauschspiegel.pdf
antaisi vinkiksi Stratos PICO/Yonos PICO 25/1-6
Samaa pumppua käytetään paljon mlp:n toisiopumppuina tehtaalla asennettuna. Lisäksi suosittu myös esim jäähdytyskäytössä.
-
Kiitoksia kommenteista.
Huoltomies oli sitä mieltä, että koska vanha pumppu on 3 asentoinen manuaalinen niin automaattisäätöistä ei kannattaisi laittaa etenkin jos on "hullunkiertosysteemi". Saa nähdä mihin päädytään. Onneksi ulkona kesäinen keli 8)
-
Kiitoksia kommenteista.
Huoltomies oli sitä mieltä, että koska vanha pumppu on 3 asentoinen manuaalinen niin automaattisäätöistä ei kannattaisi laittaa etenkin jos on "hullunkiertosysteemi". Saa nähdä mihin päädytään. Onneksi ulkona kesäinen keli 8)
Eiköh tuossa ole monta eri säätötapaa?
Esivalittavat säätötavat kuormituksen optimointiin: Δp-c (paine-ero vakio, Δp-v (paine-ero muuttuva) yhdistettävissä säätötoimintoon Dynamic Adapt
Käyttöön ei toki automaattiasetusta.
https://wilo.com/fi/fi/Tuotteet-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6alueet/Mallisarjahaku/Stratos-PICO-25-1-6-130_7388.html
-
Tänään koneen sisäinen kiertopumppu p2 alkoi vuotamaan alakiinnitysmuhvin yläpuolelta. Vuoto ei ole liitosmuhvissa vaan pumpun rungosta vuotaa.
Jos kysessä on märkämoottoripumppu niin saattaisi korjautua tiivisteen vaihdolla ;)
-
Uusi pumppu on monipuolinen ja tukee ohjaustapoja:
- A) paine-erolla
- B) speed steps 1, 2, 3
- C) tai manuaalinen hienosäätö halutulle nopeudelle portaattomasti
Ja tuo extra ohjausherkku maksoi vain rapian lisää, niin valinta oli selvä. Avaan vanhan pumpun ja tutkin mikä mennyt rikki.
Vuoto oli pumpun sisältä olevasta normaalista vuotoreijästä -> akselitiiviste ?
Uusi pumppu on TACO ES2 adaptiivinen invertteripumppu 5:n vuoden takuulla (taidetaan myydä Askoll nimellä myös)
Kiertopumpun energiankulutus täysteholla putosi noin puoleen verrattuna vanhaan ja minimiajossa (kesäkäyttö) reilummin.
Pumpun tiedot:
ES2 ADAPT 25-60/130
100644
211829
Pmin 3W
P1 max 42W
asennusväli 130mm
paketissa tulee mukana kylmäkäytön eristestyroksikuoret
Vanha wilon pumppu kesti noin 20800 tuntia.
Huolto oli osaavaa ja suositttelen lämpimästi tätä IVT:n listaamaa Keravalaista huoltofirmaa.
Sähköä pumppu söi elinkaarensda aikana noin 200:lla eurolla ja uudella menisi arviolta 50% vähemmän jos ajaa täysteholla. mutta noin 60% vuodesta ajetaan vajaalla "kesä-teholla" joten automattiikka lienee hyväksi ja pikkuteholla pumppu on hyvin vähäruokainen.
-
Kommentteja uudesta ekopumpusta. Vanhan pumpun tilalle tuli vastaavan kokoinen automaattiohjattu pumppu, mutta olisi pitänyt ottaa noin 20% suurempi pumppu, jotta voisi ajaa sopivasti automaattikuormasäädöllä kesäaikaan ja olisi hieman enemmän pelivaraa. Nyt TACO ES2 adaptiivinen pumppu on ehkä hitusen pieni ja Luigin automatiikka ei kesällä toimi kunnolla. Voi johtua myös tuosta pienestä ns. hullunkierrosta. Pitää kysellä asentajalta mitäs tehdään. Vanhan pumpun laakereiden kunnon heikkeneminen ja hidastuminen olisi pitänyt huomata kun alkoi tulla delta T ylityshälyjä. Eli tiivistevaihto ei olisi auttanut.
Tänään oli ohjelmassa pannuhuone pc:n päivitys kun vanhasta antiikkikannettavasta meni tuuletin ja bios ei antanut lupaa enää käynnistykseen. Uusi kone on passiivijäähdytetty noin 1.5litran purkissa oleva shuttle teollisuus pc ilman mitään liikkuvia osia eli SSD - kovalevyllä.. Antiikkia tuo shuttlekin, mutta 10v uudempi kuin edellinen. Husdata tuli samalla asennettua uudestaan ja luovuin vanhasta xp:stä ja nyt pyörii win 7:lla.
Olen huomannut, että koneen etulevyssä oleva regon pyöreä hopeinen säätöpyörä hyppii valikoita yli ja tuntuma on hieman huono joten olisiko liikaa hapettumaa ?
Nyt kun husdata taas toimii, niin sillä saisi säädettyä etänä jos tuo säätöpyörä sanoo sopimuksen irti.
Millä pääsee regon säätämisen admin moodiin etäkäytössä ?
Meni kuin arvasin, eli kävellään koneen luo ja painetaan pitkällä painalluksella valikosta admin moodi koneeseen ja jatketaan etäkäytön valikosta PC:n päässä.
-
Statistiikkaa talteen:
- käyttötunnit kun noin 14v takana: - 13 863 h .... pienenee (valikko 7.1)
- kumulatiivinen lisäenergia sähkövastuksilla 755h
- energiaa mennyt 11% LV 89% radiaattorit (tämä jysähtänyt ennalleen)
- lisäyksen jako 31% LV ja 69% radiator ... tämäkin jysähtänyt
- pumpun oman kwh- mittarin lukema 221 411 kWh
- asennuksen aloituslukema 43 797 kWh
- sähköä on poltettu teknisessä tilassa 177 614 kWh
Ajettu on ja käy ja kukkuu. Automaattisien ilmausventtiilien alapuolella olevien kuulasulkujen akseleissa hieman vuotohikoilua.
Seuraavana projektissa on ilmanvaihtokoneen päivivitysprojekti, jossa iv-koneen paikka siirtyy ullakolta kellari tekniseen tilaan ja iv-putkitus "hieman" muuttuu. Projekti ollut meneillään jonkin aikaa näin koronan aikana, kun ei ole matkoja ja jotain pitää tehdä, niin nyt se iv-konepaikka vaihtaa maisemaa parempaan pisteeseen. Ymmärrän hyvin miten koronakausi lisää remppaintoa. DIY tekemällä menty ja edetään verkkaisesti. Kriteereinä on parempi hyötysuhde ja tulo/poistoputkisto lämpöiselle puolelle ja systeemistä hiljainen. Vanha (huono) iv-kone on edelleen ajossa joten projektilla ei ole ajolähtöä vaan hitaasti kiiruhtaen. Laitan kuvia jossain vaiheessa.
-
Vikaa pukkaa vaihteeksi ja vielä pakkaskelillä. Kellarin askarteluhuoneen Sabiana puhallinpatteri lopetti propellikiertoisen lämmittämisen kun aksiaalipuhallin ei pyöri enää. Onko jollain ollut samaa vikaa ja millä sai korjattua. Käsipelillä ropeli pyörii hädin tuskin ja jouheudesta ei ole tietoakaan. Pitää varmaan hieman purkaa ja osaa vaihtaa.
Viritin väliaikaiseksi kesäkäyttötuulettimen puhaltamaan ilmaa kennon läpi. Hieman pieni puhallin, mutta siirtää ilmaa.
-
Kellarissa Sabiana puhallinpatterin moottori oli kunnolla kärähtänyt ja jumiutunut. Tarina tässä säikeessä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10273.msg133640#msg133640
EDIT: korvaava varaosamoottori noin 170 eur
Tilasin uudet kiertovesipumput patterikierrolle ja lattiapiirille, kun tarjouksessa Grundfos Alpha1 pumpuja. Otin patteripiiriin pykälää isomman pumpun ja lattiapiiriin liki sama kuin ennen. Ei tietoa kauanko vanhat ups pumput kestää, mutta parempi nuo olla jo varalla asennukseen, kun maalämpöpumpun sisäinen pumppu jo meni rikki, niin jossain vaiheesssa muutkin leviää. Tarjoukset on Onnisella ja Taloonkomissa juuri nyt. Alpa2 ja Alpha3:ssa ei ole merkittävästi parempi hyötysuhde, mutta niissä olisi puhelinappi tarjolla. Alpha1 pumppu saa kelvata, kun halvalla saa.
-
Isompi alfa1 "80" asennettu UPS60 pumpun tilalle, kun tuo "uusi" sisäinen pumppu tuli havaittua hieman pieneksi ja meluisaksi täysillä ajossa. Alphan virtasyöttönarujen liitäntätapa on hieman työläämpi (oli 2.5 johdot ja uuteen mahtuu max 1.5) kuin aikaisempi ups pumpun johtojen kiinnitystapa ja aikaa menee. Käytä jotojen pikalukitusten ohjauslevyä. Äänitasoltaan Alpha1 pumppu on hyvä ja hiljainen kuten ups sarjan pumppu oli. Tuntuisi hiljaisemmalta kuin Italialainen pumppu, joka aikaisemmin vaihdettiin maalämpöpumpun sisäiseksi pumpuksi.
EDIT 18.9.2021
*************
- käyttötunnit näytöllä oli jossain vaiheessa enemmän (valikko 7.1) ja nyt -10609 eli bittilaskuri "pyörähtänyt" hieman vinoon
- lämmityksen jako-osuudet 12% LV 88% radiaattorit 7.2
- kumulatiivinen lisäenergia 775h 7.3 sisältää legionellalämmitykset kerran kuussa
- lisäyksen jako 31% LV ja 69% radiator 7.4
- kwh mittarilukema 232 454 kWh
- asennuksen aloituslukema 43 797 kWh
- 188 657kWh kumulatiivisesti
EDIT 20.01.2022
Uusien pumppujen säädöissä pientä hakua vielä, mutta näillä saa helpommin halutut deltat vaihtimen yli.
Husdatan H60 on ollut hyvä ostos ja näppärä katsoa selaimelta ajonäkymä ja sensoreiden arvot. Oli tullut H60 ja H1 ohjelmapäivitykset, jotka sai asennettua klikkaamalla selaimen ruudulta "update" ja äkkiä valmista. Dataloggerikin pyörii pienessä virtuaalikoneessa, mutta en ole sitä ihmeemmin tutkaillut.
Alpha 1 25-80 180mm - ajossa 33W mittarissa
Alpha 1 25-40 180mm - ajossa 13W mittariss
Taco 25-60 / 130 - ajossa ~28W
Kylmäpiirissä vanha wilo 365W
Muistista pikaisesti vaihdettuja osia, kovaa ajoa ja säätöä
1 3-tieventtiilin ohjausmoottori
1 rikkoontunut hiushalkeamalla oleva vuotava messinkinen liitäntämuhvi
1 sisäinen kiertovesipumppu
1 sabianan rikkuuntunut moottori
2 ulkoista kiertovesipumppua vaihdettu jo ennen rikkoontumista (UPS -> Alpha)
muutama parannuskierros husdatan monitorointipaketteja, joista viimeisin on tuo H60 loggeri verkossa kiinni
Tämä systeemi ei ole vielä edes täysi-ikäinen...
-
Pientä truppelia vaihteeksi. Nyt meni vaihtoventtiilin ohjausmoottori Honeywell VC4012 rikki niin, että jäi varaajan lämmitysasentoon pysyvästi. Vielä jäi yksi varaosa VC4012 hyllyyn.
Aikaisemmin mainitsemani lcd-näytön himmeys ja menupyörän takeltelu pänni jo sen verran, että tilasin uuden varaosapanelin täältä https://jsenergi.eu/
Rahteineen noin 200 eur. Niitä kuulemma menee paljon.
Edit: hinta noussut kovasti!
EDIT 2: päivää myöhemmin ja paneli jo saapuikin :)
EDIT 3: Vapun jälkeen panelin vaihto:
- kone off asentoon käyttöpanelin kalvokytkimellä
- pumpun konepelti eri etulevy irti
- pumpun sähkön sisäiset sähkösyötöt 2x kytkintä nollille
- käyttöpanelin maajohdon mutterin ja aluslevyn irroitus
- käyttöpanelin alareunasta RJ-tyypinen kytkentäjohto irti
- käyttöpanelin 2 torx ruuvia koneen sisäpuolelta irti
- uuden käyttöpanelin kiinnitys käänteisessä järjestyksessä
- kone ei unohtanut/hukannut ohjaus arvoja, jotka on talletettuna keskuspurkkiin
- uuden panelin valintapyörä on taas jämäkkä, valikot ei hypi ja lcd panelin kirkkaus on tapissa eli liian kirkas ja taas pärjää noin 15 vuotta
- Käyttöpanelin vaihto on helppo tehdä itse ja panelin hinta on ok itse vaihdettuna
Vanhaa valintapyörää löytyy varmaan varaosana myös kunhan sen tyyppi selvillä.
Ohjainrullaan tulee kolme karvaa piirilevyllä ja ohjain on kahdesta pinnistä kolvattu piirilevylle.
Rullapyörän sisuskaluissa on kolme sektoria valinta-alueita.
kello 12 - kello _4: 6 step positiota
kello 4_ - kello _8: kiinteä yhtenäinen 1 liuku-alue
kello 8_ - kello 12: 6 step positiota
=> eli tuon yllä olevan perustella voisi olla 12 step positiota yhteensä?
Valintapyörä sitten ehkä tyyppiä
- ec12 rotary encoder 12 pulssia per kierros ja akseli noin 6mm halkaisijaltaan ja 20mm pituudeltaan
https://www.google.fi/search?q=ec12+rotary+encoder+12+pulses+6mm+shaft
Saa joku muu tutkia, kolvailla, urheilla ja kokeilla lisää ;-) Tutkin ehkä sitten lisää, kun rullapyörä takkuilee seuraavan kerran.....
-
Vikakoodia vaihteeksi ja talo viileni. Vikakoodissa useampi häly pressostaatti matala. Ajoin huoltomoodissa 5 valikosta komponentteja läpi ja huomasin, että keruupiirin pumppu ei halua käynnistyä joka kerta. 3-nopeuskytkintä ropaamalla huomasin, että kytkin on liki vainaa ja kytkennässä johtavuusongelmaa ja hieman ritisee kipinää.
Avasin wilon pumpun kytkinlaatikon ( kytke ensin koko mlp irti sähköverkosta!) . Hennosti rakennetun kytkimen liukupinnat hapettuneet ja sähkö johtuu huonosti. Mittasin samalla moottorin kondensaattorin ja 8uF arvosta jäljellä noin 1/4. Korvasin kytkimen kolvattavalla hyppyjohdolla ja laitoin sen pysyvästi käytössä olleelle 3 nopeudelle. Vanha kytkin kannattaa purkaa sivuleikkurilla jylsimällä pois että kolvaus ikävässä asennossa helpottuu ja saa tinalle tartuntapintaa enemmän ja punainen muovi ei sula ympärillä.
Sähköt takaisin päälle, odotus ja hyvin lähti käyntiin vanhallakin konkalla ja mökki lämpeni normilämmölle. Ostan vielä uuden moottorikonkan partcosta ( noin 8 eur) ja taas kovaa ajoa. Laitan tähän vielä kuvat niin näkee miten mennyt rikki.
Ei tarvitse vielä tuota vanhaa Wilon arvokasta pumppua vaihtaa ja heikon lenkki siinä on muutaman kolikon arvoinen huonosti toteutettu 3- nopeuskytkin. Eli ajan kanssa tämä kytkinvika tulee varmasti kaikille.
Millaista korvaavaa vähäenergistä keruupiirin kiertopumppua olette laittaneet ivt ht+ laitteisiin tilalle? Vanha wilo on sähkösyöppö 400W teholla.
-
Valaistumista magneettisuodattimen tarpeesta ja sellainen pitää saada ja miettiä vielä minkä mallin laittaa ja valinta varmaan sen mukaan mitä mahtuu asentamaan ja että virtaus ei heikkene sekä hyvä keruukyky.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10465.msg146542#msg146542
Tuolla aiheesta lisää vanhassa thredissä. Kannattaa lukea ja laittaa tuo filtteri saneerauskohteeseen, jossa putkistossa rautamöhnää.
Likaantumiseen liittyen kannattaa puhdistaa tai uusia koneen sisältä lämmönvaihtimen punosletkut. Puhdistuksessa ei tarvitse irroittaa molempia päitä ja putket voi rassilla puhdistaa. Aikaa menee jonkin verran ja lähtee yllättävän paljon töhnää letkun sisältä. Puhdistukseen menee aikansa ja voi miettiä laittaako kokonaan uudet paremmin diffuusiosuojatut letkut. Budjetti uusilla paremmilla osilla tehtynä noin 150 eur. Seuraavassa varaosanumerot. Osat saa esimerkiksi JS:n verkkokaupasta https://jsenergi.eu tai muusta vastaavasta varaosakaupasta. Huolto kannattaa tehdä, niin virtaus on taas parempi ja lämmönvaihdin toimii paremmin.
IVT Greenline HT Plus E11
Flexible hose ¾" 1" Running ¾" Running L = 600
! tarkista onko omassa koneessa letku naaras naaras vai naaras -uros (kts letkujen kuvat varaosanumerolla) !
original 68.36€ alkuperäinen
IVT SKU: 87183122620 JS ID: 87183122620-14774
007aC. Flexible hose¾ External¾ Screw nut run¾
50.68€ incl. VAT paremmin diffuusiosuojattu ja halvempi
JS SKU: JS201872260 JS ID: JS201872260-00001
016C. Flexible hose 3/4 90 degree bend Length = 640 mm
72.56€ incl. VAT alkuperäinen
IVT SKU: 87107352290 JS ID: 87107352290-14775
53.78€ incl. VAT paremmin diffuusiosuojattu ja halvempi
JS Log SKU: JS201872290 JS ID: JS201872290-00005
Shut-off valve 22 mm 11/2" 6204000 suorakulmaliitokseen uusi liitin, alkuperäinen IVT
SKU: 87174052500 JS ID: 87174052500-7332
-
Vikakoodia vaihteeksi ja talo viileni. Vikakoodissa useampi häly pressostaatti matala. Ajoin huoltomoodissa 5 valikosta komponentteja läpi ja huomasin, että keruupiirin pumppu ei halua käynnistyä joka kerta. 3-nopeuskytkintä ropaamalla huomasin, että kytkin on liki vainaa ja kytkennässä johtavuusongelmaa ja hieman ritisee kipinää.
Avasin wilon pumpun kytkinlaatikon ( kytke ensin koko mlp irti sähköverkosta!) . Hennosti rakennetun kytkimen liukupinnat hapettuneet ja sähkö johtuu huonosti. Mittasin samalla moottorin kondensaattorin ja 8uF arvosta jäljellä noin 1/4. Korvasin kytkimen kolvattavalla hyppyjohdolla ja laitoin sen pysyvästi käytössä olleelle 3 nopeudelle. Vanha kytkin kannattaa purkaa sivuleikkurilla jylsimällä pois että kolvaus ikävässä asennossa helpottuu ja saa tinalle tartuntapintaa enemmän ja punainen muovi ei sula ympärillä.
Sähköt takaisin päälle, odotus ja hyvin lähti käyntiin vanhallakin konkalla ja mökki lämpeni normilämmölle. Ostan vielä uuden moottorikonkan partcosta ( noin 8 eur) ja taas kovaa ajoa. Laitan tähän vielä kuvat niin näkee miten mennyt rikki.
Ei tarvitse vielä tuota vanhaa Wilon arvokasta pumppua vaihtaa ja heikon lenkki siinä on muutaman kolikon arvoinen huonosti toteutettu 3- nopeuskytkin. Eli ajan kanssa tämä kytkinvika tulee varmasti.
Millaista korvaavaa vähäenergistä keruupiirin kiertopumppua olette laittaneet ivt ht+ laitteisiin tilalle? Vanha wilo on sähkösyöppö 400W teholla.
Mä laitoin tilalle Wilon 0,5-10 pumpun, joka käsittääkseni käy kaikkiin malleihin korvaavaksi pumpuiksi. No joo joo tietysti se maksaa, mutta laitatte ittelle sitten mitä haluatte. Mulla pelaa suht hyvin ja vanhan pumpun suhteen liuoskierto parani suht selvästi ollen nyt lähellä 4000 L/h lukemaa. Eli säätöjä riittää joko invertterille, tai on/off koneille luokassa 1-20 kW tehoille ainakin. Jälkikäteen arvioiden olisi omalla kohdalla ollut ehkä järkevämpää ottaa jo varoiksi tuosta seuraava tehopykälä, kun on 17 kW kone ja nyt pitäisi kuulemma olla virtaus tapissa tällä 2 x 360 m letkuilla. Seuraava ylämäessä jo sitten olisi jo 30 kW tehoiselle riittävä vähintään, kunhan keruu on muutoin oikein tehty. Tässä mallissa tilavuusvirtaus rupeaa tökkimään tuosta 4000 L/h eteenpäin kohtuu nopeasti. Eli suosittelen ottamaan tuon 0,5-10 mallin, jos pumpun teho on pienempi, kuin 17 kW ja keruun putkitus on hyvin suunniteltu. Varmaan onnistuu laskeminenkin tarkemmin, jos tietää tarkemmin.
https://www.maalampotukku.fi/product/3587/wilo-yonos-maxo-2505-10-pn10
https://www.maalampotukku.fi/product/3588/wilo-yonos-maxo-2505-12-pn10
-
Kiitokset tuosta keruupumppusuosituksesta ja kommenteista:
wilo-yonos-maxo-2505-10-pn10 9.6m3/h
wilo-yonos-maxo-2505-12-pn10 11.7m3/h
Jossain vaiheessa keruupumpun vaihto tulee olemaan ajankohtainen. Vanha pumppu on wilo top-s 30/10 1~ 400W,
https://pumppuvaihtoon.fi/pumput/nykyinen-pumppu/kiertovesi/top-s-3010-1
Nopeussäätö 3:lla korjattuna kolvatulla hyppylangalla kun säädettävä nopeuskytkin menee vanhemmiten rikki.
Nykyisen alkuperäisen pumpun kyky noin max 10m3/h joka riittää
Keruupumpun nopeudesta https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2577.0
Aikaisemmin löydettyjä korvaavia vaihtoehtoja:
Stratos 30/1-12 1~ 310W korvattu jo uudemmalla....
Stratos maxo 30/0.5-12 1~ 260W
Yonos maxo 30/0.5-12 1~ 305W
Syksyn vikaraporttia:
- Rego 637:sta löytyi vanhuuden vikaa, mutta sen sai korjattua. Vuosilaskennan virhe jatkuu.
- Regon epäloogiset oireet: ajo pelkillä sähkövastuksilla antaa liian vähän energiaa, rego tekee resettejä mystisesti ja virrat sammuu, kompura pysähtyy äkkiä startin jälkeen ja rego ohjaimella noin 15v käyttövuosia -> vaihda kondensaattorit
- Uusia 637:ja ei saa ja 637 -> 1000 päivitys on saatavilla ja varmaan senkin saatavuus loppuu
https://jsenergi.eu/rego-63x-1000-conversion-kit-ivt-e-fi-en-cz.html
- vanha paisuntaventtiili TLEX-E0581 vaihtui Danfosin vastaavaan kuulemma paremmin säädöt pitävään malliin therm exp valve te2 r407c 068Z3446, jossa orifice #4 ja samalla vaihdettiin
- Emerson Alco 3/8" kuivain adk-163S 003615 kiinni juottamalla putkistoon vanha oli Ranskalainen Carly RCYC 523S
- kylmäainetta oli hävinnyt 18 vuoden aikana noin ~ 240g
- korjauksen jälkeen alensin lämpökäyrää 0C, -5C ja -10C kohdista kun sisällä tuli liian kuuma
- ulkona viilenemään päin -10C yöllä http://go.vaisala.com/vantaaweather/history.htm joten hyvä, että taas toimii
Rego vika ja huonosti lämpenevän kuumakaasun tarina täällä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11765.0
Kylmänä hetkenä kävi jo mielessä korvaavan MLP:n hankkiminen
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11788.msg147553#msg147553
REGON:n korjaus REGO 600, 637, 638 pienellä korjauspaketilla
1 kpl MUISTINVARMENNUSKOND. 0,1F 5,5V
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/passiivit/kondensaattorit/superkondensaattorit/5817-muk-0f1.html
2 kpl LOW ESR ELKO 1000UF 35V 13x21mm (alkuperäinen on 25V)
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/passiivit/kondensaattorit/elektrolyyttikondensaattorit/elkot-low-esr/6020-le-1000u-35v.html
Osat itse vaihdettuna Regon ongelmat ja pätkivä käyttäytyminen loppui. Päivämäärälaskurin vaeltavaan vuosimuutokseen ei kuitenkaan apuja tullut. Korjauksen hinta itse tehtyna 7€ osiin.
Koneen sammutus on/off, MLP:n sulakkeet irti, Etulevyn kiinnityksen torx ruuvit irti, Etulevyn nosto ylös pois. Rego laatikon pohjasta näyttökaapeli irti, lattakaapeli irti, valkoinen kaapeliliitin samoin. Purkki nousee slaidaamalla ylöspäin. Purkin päätyruuvien avaus liittimien päästä. Ohjainyksikön piirilevyt liukuu urissa ulos, välistä myös suojalevy pois. Ylempi piirilevy yhdysliittimestä irti. Muuntaja on HAHN BV EI 304 2086 ta 70/F 9V 1.05VA, mutta harvemmin menee rikki. Jos et halua tehdä itse kondensaattoreiden vaihtoa, niin vie osat elektroniikkakorjaamoon ja teetä työ. Aikaa menee noin vajaa tunti kotona korjattuna.
Jos MLP:ssäsi on yllä mainitun oloinen vikakuvaus, niin REGO-korjauksella, uudella kuivaimella ja painesäätimellä siirtää uuden kone- ja asennuspaketin ostoa tulevaisuuteen useammalla vuodella.
-
Tämähän olikin sen romuläjän elvytys juttu, niin tuo Wilon pumppu on kyllä puhtaasti ”helmiä sioille”. Sehän tarttee vain tuollaisen 1-3 säätöisen pumpun, jolla nostokorkeutta luokkaa 10 m, tai jopa alle. Jos käsitin oikein, niin sitä on nyt pumpattu jollain luokkaa 12 m pumpulla ja täysteholla. Lämpöjohtopumppu, joka sietää vähän pakkasta tulee maksamaan muutaman satasen vs tonni tuollaisesta Wilosta. Rompetorilta löytyy satasella varmaan käypäinen.
Edit
Wilon Yunos sarjassa on vakiopaine ja vakiovirtaama säätöjen lisäksi vakioteho, joka on ainoa mitä on/off kone tarvitsee. Stratos sarjassa on lisäksi pulssiohjaukselle äly mukana. Eli molemmat on vähän turhan monipuolisia ja hintaa tulee vain lisää. Omalla kohdalla sama juttu. Alkuperäinen oli Stratos, eikä mitään tarvetta pulssiohjaamiseen on/off koneessa. Tosin voisihan sen sitten laittaa niin, että säädön saa tehdä valikosta käsin. Ehkä se onkin, mutten ole kattonut, oliko vanha asetettu siten. Uusi ei pysty olemaan, kun ei porttia pulsseille ole. Vanhassa ei ainakaan tullut pulssijohtoja pumpulle, niin otin tilalle Yonos mallin, enkä edes yrittänyt ettiä valikosta mitään moottorisäätöjä liuospumpulle.
-
” Olen seurannut viikkotasolla sähkönkulutusta ja tiedän mihin suurinpiirtein mihin
kulutustasoon mahdollista päästä. 22C
asetuksilla vie noin 38 tkwh - 43 tkwh”
Siis pitääkö tämä edelleen paikkansa? 11 kW tehoinen kone ja 180 m kaivo, josta saadaan Dt 3:lla energiaa tuohon tarpeeseen. 18 vuoden jälkeen kaivon kunto on erinomainen ja tulo pysyy +:lla jatkuvasti. 11 kW koneelle varmaan riittää 180 m kaivossa aika paljon pienempi, kuin tuollainen 12 m nostokorkeudella oleva möhkäle. 400 W vakiotehon tilalle joku alle 100 W nykyinen taitaa tuottaa saman virtaaman.
Tuosta jos kattoo esim vaadittavalla tilavuusvirralla sopivaa, niin vähän pienempikin saattaisi käydä, kuin 12 m Maxo versio.
-
MLP lämmittää korjauksen jälkeen taas odotusten mukaisesti. Kuluvan kuun max -15C pakkasilla tulo pysyi hyvin plussalla vaikka kaivo varmaankin ajan kuluessa hiipunut, kun naapuritkin kaivoja poranneet, mutta nyt on taas loskakelit. Alkuperäinen keruupumppu toimii toistaiseksi ja sillä mennään.
Tilasin uudemman version Husdatan datakeräimestä kun oli edullinen h66 päivityshinta h60 käyttäjille.
Muistakaapa pelastusarmeijan joulupatakeräys ja lahjoittakaa sopiva summa.
-
Tietääköhän kukaan miten Rego 600 vaeltavan päivämääräkäyttäytymisen saa korjattua? Aiemmin viikonpäivät pysyivät oikein, mutta nyt nekin sekosivat.
Samoin näyttö lagaa niin paljon, että käyttöliittymää on vaikea käyttää. Tosin mun Rego 600:n ohjelmisto on alunperinkin ollut buginen ja täynnä käännöskukkasia, että siitä olisi pitänyt reklamoida jo vuonna 2003. Mutta silloin oli paljon muuta tekemistä
-
Ei ole tiedossa pvm korjausta.
Datalogger Husdatatan tilalle - Taustaa:
Homeassistant (HA) logger piti hommata vanhan pc loggerin tilalle, kun on vanha pumppu.
Loggerissa myös enerventin eAir ilmanvaihtokoneen seuranta. Dataloggeria voi käyttäätHA-ohjelmalla tabletissa tai puhelimessa ja pc:n selaimella talon wifi-verkossa.
Käyttö:
Dataloggerista näkee, että maalämpö toimii ok ja iv-koneen lämmöntalteenotto samoin.
Dataloggerista voi tarkistaa, että tärkeimpien sensoreiden arvot ja tarvittaessa katsoa sensoreiden aikasarjoja. Yhdestä tabletin täydehköstä dashboardruudusta näkee kaiken tarvittavan. Etähallinta edellyttää kotiroutterin palomuuriporttien avaamista / VPN-yhteys. HA:n pystytyksen osa-alueita tässä.
Rompelistaa :
- Raspberry Pie5 serveri
- enerventin (eAir) wifi moduli
- lämpötilojen seurannan antureita
- Energy Wizard palikka sähkömittariin talon sähkökulutuksen paikalliseen reaaliaikaiseen seurantaan
- Energy Wizardille oma erillinen näyttöpaneli, josta näkee talon sähkökuorman
- maalämmön datojen lukua varten husdatan h66 kortti
- laitoin myös myös lämpösensorit jääkaapille ja pakasteelle
Linkkejä ja vinkkejäHA:n integraatioiden asennukseen:
- Husdatan H66 wifi moduli maalämpöpumppun tietojen kerääjäksi homeassistentille
https://husdata.se/produkt/h66-wifi-gateway/
- Husdatan alkuperäinen homeassistant taustakuvamonitorinäkymä (ilman enerventin eAir ilmanvaihdon seurantaa- kts hieman modattu kuva alla).
https://husdata.se/docs/h60-manual/home-assistant-integration/dashboard-example/
- ensin laitetaan Husdata H66 moduli perusasennuksena ja konffataan se sopivaksi maalämpöpumpulle oikealla liitäntäkaapelilla
- H60 ohjeet sopii H66:lle
- https://husdata.se/docs/h60-manual/quick-start-guide/
(parametrien nimissä voi olla eroja ja alla oleva esimerkki on vanhalle IVT HT+ 11E -mallille erillisellä varaajalla)
- alla lisää H66 asennuksesta ja integroinnista homeassistanttiin
- Homeassistenttiin pitää perustaa käyttäjä mqtt_user_H66, joka hakee sensori-datan H66:sta
- Husdatan H66 modulin rajapintaan pääsee selaimella laittamaan parametrit kohdalleen
- esimerkki H66 osoitteesta http://192.168.y.xxx/config
- H66 pitää ensin olla asennettuna onnistuneesti ja sinne MQTT_USER määrittelyihin laitetaan mqtt_user_H66
- https://husdata.se/docs/h60-manual/home-assistant-integration/setup-home-assistant-for-h60/
- H66:lle on kerrottava raspberry pie homeassistant serverin ip osoite
- vastaavasti homeassistantille kerrotaan integraatiossa H66:n ip osoite
- Kotireitittimessä kannattaa pakottaa assigned IP:t eli aina kiinnitetyt omat IP osoiteet sekä H66:lle ja HA serverille
- Husdata mqtt integraation asetukset H66 - modulissa
MQTT_SRVR 192.168.8.xxx
MQTT_PORT 1883
MQTT_USER mqtt_user_H66
MQTT_PASS *****
MQTT_SUBS 0
MQTT_PUBALL 2
MQTT_DISCOV 1
MQTT_PREFIX
MQTT_NAME HP
Integraation selityksiä:
MQTT_SRVR = IP address of Homeassistant server (Raspberry Pi5)
MQTT_PORT = 1883 (vakio)
MQTT_USER = mqtt_user (set here the same user name what is used in HomeAssistant server configuration)
MQTT_PASS = 1234 (set the integration password same as in in HomeAssistant configuration)
MQTT_SUBS = 1 (1=HP setting can be changed from HA, 0= Read only)
MQTT_PUBALL = 20 (Time in minutes for re-publish all data, 0=off), 2 minutes used above
MQTT_DISCOV = 0 Auto-Discovery, See below. (0=Disabled, 1=Enabled, 2=Enabled in persistant mode)
MQTT_NAME HP (name given stands for heat pump)
- Enervent eAir:n monitoroinnin kytkentä ja liittäminen tehdään wifi modulilla, ohje:
https://www.enervent.fi/isla/commissioning/
- modulin yli HA lukee arvot eAir:sta integraation yli
- eAir wifi modulin avulla voi käyttää myös enerventin ISLA Android-sovellusta
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.enervent&hl=en&pli=1
- Homewizard P1 energy meter
https://www.homewizard.com/fi/kauppa/wi-fi-p1-meter/?_gl=1*162nsmw*_up*MQ..&gclid=EAIaIQobChMIway7juXgiAMVkxmiAx1hAgFyEAAYASAAEgLvKPD_BwE
- homeassistantissa näkee talon kokonaissähkökulutuksen
- homewizard energy display
https://www.homewizard.com/fi/kauppa/energy-display/?_gl=1*3tgph5*_up*MQ..&gclid=EAIaIQobChMIway7juXgiAMVkxmiAx1hAgFyEAAYASAAEgLvKPD_BwE
Airthings ilmanlaatumittari
Huonetilan Co2 -mittari homeasistanttiin. Airthings view plus mallin, koska siinä erillinenn näyttö ja usb virtalähde
Laitteessa on tarkka CO2 mittasysteemi ja muitakin mittasensoreita esim radon-mittaus löytyy, kosteusprosentti ym.
https://www.airthings.com/en/products
Homeassistant "Heat & Vent" monitorinäkymä webselaimessa tai tabletin ruudulle HA sovelluksella
- kuvassa on lämmityksen ja ilmanvaihdon yhden näkymän dashboard -kortti: Heat & Vent
- Liitteessä HA:n House-kuva selaimen ikkunasta eli husdatan alkuperäisestä dashboard kuvasta hieman modattu kuva
- kuvan sensoreiden selitystekstit ja sorsakoodi on seuraavissa säikeissä alla
- kortti sisältää myös laskettuja laiteseurannan sensoreita ja niiden arvoja
- kortista pääsee klikkaamalla näkemään sensoreiden aikasarjakäyriä
- aikasarjasta näkee paremmin pidempiaikaisen toiminnan ja sensoriarvojen kehittymisen
- Heat & Vent pääkortin käyttämät sensorit on määritelty homeassistentin konfiguraatiossa valikossa configuration.yaml
- Heat & Vent valikon -kortissa käytetty kuva on ladattu lokaalisti HA:n valikon www -hakemistoon
- www-valikon ja yaml koodin saa näkyviin lataamalla homeassistant ohjelmaan Studio Code Server -lisäpalikan
- tiedostojen lataus onnistuu ehkä helpoiten File Editor -ohjelmalla homeassistant configin www - hakemistoon
- kuva file Heat & Vent korttiin on raakakoodin lopussa mainittu image: local/HP_BV_5c_HA.png
- kaikki tärkeät sensorit ja elimet "mahtuu" näkyviin ja turhat voi delata pois oman tarpeen mukaan
- kuva on ehkä hieman täynnä, mutta paljon hyvää dataa
Heat Eff.
- lämmityksen aikasarjakäyrät toiminnalliseen aikasarjalukujen seurantaan
- sisältää valitut kootut sensorit perusnäkymän
- sensorit lisätään edit moodissa. Sensoreita voi myös vähentää analyysissä niin kuva kevenee tai lisätä muita adhoc sensoreita näkyviin
Kylmäkaapit
- pakasteessa ja jääkaapissa on lämpötilasensorit OWON Zigbee THS-317-ET (V2)
- aikasarjasta näkee miten kylmäkompura toimii ja miten lämmöt seilaa kaapeissa
Vent Eff.
- Enervent eAir ilmanvaihdon aikasarjakäyrät
- sisältää valitut kootut sensorit perusnäkymän
- sensoreita voi lisätä tai vähentää tarpeen mukaan
Energy
- P1 energy wizard talon sähkömittarin reaaliaikaiset sensoriarvot
- näkee myös kolmivaiheiden tehokulutukset kussakin vaiheessa
- näyttää myös kWh kulutusta
Homeassistantin konffaamisesta
Jotta configuration.yaml :iin voi kirjoittaa omaa koodia, integraatiot pitää ensin perustaa
- Homeassistant vasemman reunan päävalikosta alhaalta Settings -> Devices & Services > + ADD INTEGRATION
- lisätty seuraavat integraatiot:
- Airthings ilmanlaatuasema
- HomeWizard Energy (sähkömittari), edellyttää mittarin rajapinnan avauspyynnön sähkön siirtoyhtiöön
- https://www.google.com/search?q=HAN-portin+avauspyynto+sahkoyhtiolta
- Meteorologisk institutt (Met.no) eli sääasema
- Modbus Enervent eAir varten
- MQTT (IVT tai vastaava maalämpöpumppuintegraatio)
* Husdata sivulla on aiheesta dokumentaatiota
- Zigbee Home Automation yksittäisille lämpötilasensoreille
* lämpötilasensori OWON Zigbee THS-317-ET (V2) toimii hyvin, pitkä anturikaapeli, toimmi pitkään paristoilla
Onnistuneet integraatiot näkee siitä, että sensorit ja niiden arvot tulee homeassistant näkymän vasemman reunan valikon sivulle Overview.
Sinne tulee myös kytkentäpainikkeita. Sensoreita ja kytkimiä voi sitten lisäillä omiin card-näkymiin ym...
-
Yläpuolella olevan HA montorinäkymän kuvan selitykset
- avaa tämä toiseen selainikkunaan ja laita ikkunat ruudulle rinnakkain
- alla liitteenä kortin koodissa käytettävä kuva HP_BV_5c_HA.png
* 1011 hPa vasemmalla ylhäällä sääaseman ilmanpaine hPa tai mBar
* 3174 W oikealla ylhäällä talon kokonaistehotarve 3174 Wattia
* alempana oleva MLP:n laskennallinen (!) teho liian korkea sähkömittarilta mitattuun kokonaiskulutukseen nähden. Eli pitääpä hieman tutkia ja muuttaa arvoja.
* OH lämpötila 21,4C (owon_ths317 sensori), kosteus 24% ja CO2-arvo 607ppm (Airthings ilma-asemasta molemmat)
* 5,4C jäteilmalle tuleva E2E lämpöhäviö ulkoilman lämpötilasta
* 10,2C jäteilman lämpötila enerventin sensorista
* 22,1 poistoilman lämpötila enerventin sensorista
* 21,2 tuloilman lämpötila huonetilaan putken sisältä (owon_ths317) [kaikki talon IV-putket ns. lämpöisellä puolella]
* 38 % ilmanvaihtokoneen poistopuhaltimen nopeus
* 11,9C poistoilman viilenemä jäteilmaksi talteenottokennolla enerventin sensoreista
* 36 % ilmanvaihtokoneen tuloilmapuhaltimen nopeus
* 22,5C kellarin harrastetilan lämpötila MLP:n sisälämpötilasensorista
* 49,9C lämminvesivaraajan lämpötila IVT:n sensorista H66 kautta
* 76% poistoilman hyötysuhdeprosentti enerventistä
* 22% kosteusprosentti enerventin koneen mittaamana
* 19,6C tuloilman lämpötila 4kW lämmittimen jälkeen enerventin sensorista
* 0,96 Vac on poistoilman viilentymästä ja raitisilman lämpenemästä laskettuna yksinkertaistettuna
* kuvastaa noin 4%:n alipainetta, joka hieman vähäinen, mutta riittävä huomioiden muut "säädöt"
* 100 PI Enervent eAirin lämmöntalteenoton säätöarvo eli lämmöntalteenotto täysillä
* 0% jälkilämmityksen prosentuaalinen tehomäärä 4kW lämmitystehosta
* 4,8C ulkoilman lämpötila raitisilaman sisäänoton seinäritilästä (owon_ths317 sensori)
* 6,6C raitisilman lämpötila enerventin sensorista iV-koneen sisältä (putkessa 19mm solukumieriste)
* 80% tuloilman hyötysuhdeprosentti enerventistä
* 19C tuloilman lämpötila ennen sähkölämmitintä enerventin sensorista
* 0W jälkilämmityksen käytössä oleva lämmitysteho watteina
* 12,4C raitisilamn lämpenemä tuloilmaksi talteenottokennolla enerventin sensoreista
* 0% maalämpöpumpun lisävastuksen prosentuaalinen osuus 9kW kokonaistehosta
* 29,9C Patteripiirin paluun lämpötila
* 1,9C lämmönkeruupiirin tulolämpötila
* salama kertoo että kompressori on päällä
* 40,1C lämmönvaihtimen lähdöltä lämpötila - patteritalo eli korkealla mennään
* -0,9C lämmönkeruupiirin paluun lämpötila takaisin kallioreikään
* 77C kompressorin kuumakaasun lämpötila kun kompura käynnistynyt joku aika sitten
* kaasun max lämpöä voi säätää, jos koneessa säädettävä venttiili
* 30,9C lämmönvaihtimelle paluu lämpötila
* 2,8C lämmönkeruupiirin delta - noin suunnilleen kolme olisi hyvä
* 3200W laskennallinen MLP:n käyttämä kokonaisteho, kun kompura käy ja pumput päällä
* 9,2C lämmönjaon delta - hieman korkea ja noin 8C olisniideni parempi
* 5C on maalämpöpumpun oman sensorin lämpötila talon ulkoseinässä, jossa lämpöhäviöitä
Alla oleva suoraan hyödynnettävä kuva HP_BV_5c_HA.png sijaitsee homeassistenti hakemistorakenteessa seuraavan kuvan www -hakemistossa
- www hakemisto on koodissa local vaikka sillä on eri ihan eri nimi ruudulla
- asenna HA:lle File editor lisäohjelma, jotta pääsee www hakemistoon lisäämään kuvapohjia
- asenna HA:lle Studio Code Server lisäohjelma, jotta voi editoida yaml -konfiguraation koodia
- seuraava kuva näyttää missä yaml konfiguraatio sijaitsee
-
Homeassistant Heat & Vent kortin koodi
- HA board kuvan sensoridatan koodi on alla liitteessä.
- Sillä saadaan julkaistua sensoreista saatava data ruudulle Heat & Vent kuvan päälle
- modaamalla kuvaa ja sensoreiden sijaintien koordinaattipisteitä voi tehdä oman paremman version
- Sensoriarvot sijoitetaan cardille koordinaattipisteiden avulla koodissa seuraavasti:
- left 80%
# Left 80% arvo vie sensoriarvoa cardin vasemmasta reunasta oikealle
- top 20%
# top 20% arvo vie sensoriarvoa yläreunasta alaspäin
- huomioi, että koodi kortissa ja yaml-konfiguraatiossa on ronkeli rivien sisennyksille
- sensorit on esitelty/määritelty configuration.yaml :ssa jotta niitä voi kortissa käyttää ja data voidaan hakea
- useamman erillisen sensorin arvoista laskettu sensoriarvo on määriteltävä kukin oman kaavan avulla
- kortin kuva on funktionaalinen ja siinä on maalämpöpumppu, ilmanvaihtokone ja katto pään päällä...
- kuva on www hakemistossa. aihiota voi modata tarpeen mukaan tai tehdä uuden tai useampia erilaisia
- koodi kopioidaan txt filestä HA_heat_and_vent_code.txt sellaisenaan 1:1
- koodi pastetaan kuvan vasemman alareunan painikkeen SHOW CODE EDITOR ikkunaan
- käytetyllä ohjelmaversiolla ei saanut selvennyskommentteja sekaan cardin koodiin
- kommentit sensoreille on yaml-konfiguraatiossa
-
Homeassistant YAML config, IVT heat pump, Enervent eAir
- yaml konfiguraation koodi, jolla dataa kerätään sensoreilta /alijärjestelmistä ja rajapinnoista
- Konfiguraatiossa tehdään käytössä olevat sensorit tunnetuiksi HA:lle
- configuration.yml tarvitaan, että HA osaa perustaa sensorit ja lukea niille arvot integraatioiden viesteistä
- tässä lasketaan myös jalostettuja arvoja uusiksi enemmän kuvaaviksi sensori-arvoiksi
- koodia on kerätty monesta lähteestä ja tässä copy pastea kootusti, jotta pääsee helpolla vauhtiin
- voi olla parempiakin tapoja tehdä, mutta tällä nyt ainakin mahdollistuu tuossa aloituskuvassa oleva Heat & Vent näky
- huomioi, että koodi yaml-konfiguraatiossa on ronkeli rivien sisennyksille
- koodi kopioidaan txt filestä sellaisenaan 1:1 ja paste configuration.yml sivulle
- configuration koodia voi modata tarpeen mukaan ja huomioida muutokset dashboard korteilla
- koodin seassa on kommentit alkaen # merkillä
- kaikki koodirivit 1 - 455 on HA_YAML_config.txt filessä
-
Raspberry pie 5 ja HA asentamisesta
- Pie:ssa pyörii dataloggaus eli homeassistant serveri
- serveri on asennettu NVME- levylle , että nopea ja hieman kestävämpi kuin Pien vakiona oleva SD muistikortti
- kun käyttöön tulee paljon sensoreita, tietokantatallennusta, niin kannattaa valita raspi, jossa on max määrä keskusmuistia eli RAM:ia
https://raspberrypi.dk/en/product/raspberry-pi-5-starter-kit/?ct_bot_detector_event_token=false
- asenna homeassistant raspberry pie 5 serverille (näyttö, näppis, hiiri kiinnitettynä), ohjeita:
- (esim https://www.google.com/search?q=install+homeassistant+to+raspberry+5+with+nvme+disc )
- Homeassistant (HA) perusnäyttöön pääsee homeassistant serverin asennustyön jälkeen web-selaimella kotiverkossa osoitteella:
http://homeassistant.local:8123/
- katso vinkkejä https://www.google.fi/search?q=Home+Assistant+at+homeassistant.local
- homeassistant android (tai Apple) sovellus puhelimeen ja tablettiin sensoriarvojen selaamiseen: https://www.home-assistant.io/integrations/mobile_app/
- HA - systeemin voi konfiguroida monella tavalla ja edellä esitetty yksi dashboard korttinäkymä
- konffaa raspberry pie 5 niin että siinä on nopea nvme levy ja viimeisin pie5 bios, joka tukee nvme levyä
- nyt nvme levy helpompaa asentaa kuin aikaisin viime vuonna. Käytä uusinta asennusimagepakettia
- https://www.google.com/search?q=how+to+install+homeassistant+to+raspberry+5+with+nvme+disk
- homeassistentin voi asentaa nvme levyn sijaan raspberryyn myös halvemmalle sd muistikortille
- sd muistikorteissakin on paremman kestävyyden (high endurance) kortteja, että ei kannata ottaa halvinta mahdollista peruskorttia
- oma raspberry on LAN-kaapelilla suoraan reitittimessä kiinni
- Homeassistenttiin ohjelmaan kannattaa lisätä seuraavat lisäpalikat
- File editor * voi helposti lisätä card kuvan serverille hakemistoon www ,joka on niin sanottu local hakemisto, jonne card-kuva talletettu
- Studio Code Server * voi editoida Homeassistant YAML configuration koodia
- https://www.google.com/search?q=how+to+add+file+editor+to+homeassistant
- https://www.google.com/search?q=how+to+add+Studio+Code+Server+to+homeassistant
- https://www.google.com/search?q=how+to+add+files+to+homeassistant+www+local+folder
Homeassistentin käyttäjien eli People valikkoon määritettiin seuraavat userit eli käyttäjät
- homeassistant -user eli pääkäyttäjä ja salasana
- mqtt_user_H66 , jolla rooli hakea dataa Husdata H66 rajapinnasta useridn ja salasanan avulla
- mqtt_user_H66 salasana *****
- Husdatan H66 modulin rajapintaan pääsee selaimella laittamaan parametrit kohdalleen
- esimerkki h66 osoitteesta http://192.168.y.xxx/config
- H66 pitää ensin olla asennettuna onnistuneesti ja sinne MQTT_USER määrittelyihin laitetaan tuo mqtt_user_H66
- katso lisää Lisää Husdata ja H66 tietoa:
- https://husdata.se/h66/
- https://husdata.se/docs/h60-manual/home-assistant-integration/setup-home-assistant-for-h60/
- H66:lle kerrottava raspberry pie homeassistant serverin ip osoite
- Kotireitittimessä kannattaa pakottaa assigned IP eli aina sama IP osoite H66:lle ja homeassistent serverille
-
Kuvia homeassistant energy dashboardista eli saa esim tälläistä näkymää kWh kulutuksesta ja kW kuormasta.
Viime vuodelta tulee vain osa vuoden dataa, kun ympäristö tuli asennettua myöhään keväällä.
Kolmas kuva on airthings dataa homeassistantin valikosta. Radonia hieman ja CO2 arvo noin 600.
kWh kulutus - graafin valikosta esim. per päivä, edellinen päivä, kuluva viikko, kuluva kuukausi, tai valittu vuosi.
Tehopiikkejä voi myös tutkiä kun laittavat tehomaksun. Voi myös tutkia, jos pääsulakkeet on tiukalla.
Keskimääräinen kWh per vuosi pelkälle koko lämmitykselle MLP:n omalta erilliseltä kWh mittarilta
~12000 kWh / vuosi kaikilta käyttövuosilta asennuksen jälkeen.
Uuden ilmanvaihtokoneen asennuksen jälkeen talon koko sähkökulutus on hieman pudonnut,
koska kone ei ole enää ullakolla kylmässä vaan nyt iv-kone on kellarissa ja putket lämpöisessä
ja kuutiokone vaihtui pyöriväkennoiseen. IV-koneen kulutusseuranta on kesken. IV-koneella on oma kwh mittari,
joten seuranta helppoa. Dataloggerista näkyy 4,5C raitisilmalla pihalta tuloilma huoneeseen putkesta 20,9C ja jäteilma 9,9C.
Jälkilämmityspatteria ei ole tähän mennessä tarvittu.