Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: msa1 - 18.01.21 - klo:11:37
-
Meille asennettiin marraskuussa maalämpö öljylämmityksen tilalle. Asennuspöytäkirjaa ei ole vielä tehty ja muutenkin "pari pikkujuttua" tekemättä, eli asentajat tulevat vielä paikalle.
Osaisiko joku auttaa tulkitsemaan laitteelta keräämääni dataa ja antamaan vinkkejä optimointiin? Data on jaettu kahteen osaan tiedostokoon vuoksi.
Olen seuraillut Niben myUplinkilla laitteiston toimintaa ja muuten minulla ei ole hyvin pienellä osaamisellani muuta sanottavaa, kuin että lämmityksessä sähkövastus tulee hyvin herkästi tueksi. Minulle lupailtiin, että sitä tarvittaisiin vain vuoden kylmimpinä päivinä, mutta datasta näkee, että kyllä se tukee muutenkin. Ja sen näkee sähkönkulutuksessa.
Mielestäni jotain korjattavaa tai muutettavaa siten olisi.
Niben kaveri sääti sähkön tulemaan tueksi -400AM kohdalla. Muistaakseni +5 asteen ulkolämpötilassa sähkövastuksen käyttö on estetty.
Lisäksi uima-altaan 30min lämmitys näyttää sotkevan asteminuutit melkoiseen syöksyyn. Kovilla pakkasilla järjestelmä ei antanut edes lämmittää allasta, mikä voi toki olla viisastakin.
Piiskapumppua tuohon suunniteltiin mukaan, mutta asentaja katsoi virtauksia ja totesi, ettei sellaista tarvita. Tähän en itse osaa ottaa kantaa.
Laitteisto:
340m kaivo (Niben mitoittama) ja 45mm putket
Nibe S1155-16
Nibe VPB S300 R
Nibe UKV 20-300
Lisäksi kiertoon taitaa olla kytketty Nibe Nibette 5
Pool-40
Kohde:
Tiilitalo rv. 1990
N. 270m2 (sis. porrastilan ym.)
Kolme kerrosta
Patterilämmitys ja lisäksi maanalaisessa kerroksessa noin 70 m2 alalla vesikiertoinen lattialämmitys
Valmet kotilämpö (tänne myös kierto varaajasta)
Kylpyhuoneen & uima-allastilan iv-kone (tänne myös kierto varaajasta)
Uima-allas noin 27 m3
Lämpimän käyttöveden kierto
-
Paljonko öljyä meni vuodessa? Missäpäin Suomea?
Onpas laitettu syvään kaivoon 45 mm keruu. Olisi ollut syytä laittaa 50 mm. Mitä piiskapumpusta oli sovittu? Siis oliko luvattu laittaa ilman lisähintaa tarvittaessa vai säästitkö sen hinnan.
-
Kohde on Espoossa.
Muutimme taloon vasta syyskuussa, joten öljynkulutusta on todella vaikea arvioida, etenkin kun edellinen omistaja ei asunut talossa pääasiallisesti enää viimeiseen vuoteen. Nibelle arvioin kulutuksen muistaakseni 5000 litraa vuodessa, mutta se oli ihan oma arvioni.
Piiskapumppu oli jo kohteessa ja se oli teholtaan mielestäni todella iso - 400W. Sitten todettiin, että ei sitä tarvitakaan ja tuon kokoisella pumpulla olin tyytyävinen asiasta. Sovimme, että tilannetta seurataan ja tarvittaessa asennetaan joku pienempikin. Tässä vaiheessa se on vielä helpompaa, koska loppulaskua ei ole maksettu.
-
400W Piiska on siis lämmönjaossa...onko kytkentäkuvaa kokonaisuudesta?
Laita kuvia näyttöruuduista, niistä voi nähdä jotain
-
Ajantasaista kytkentäkuvaa ei muuten valitettavasti nyt ole. Aluksi piti nimittäin asentaa S1255, ja se toimitettiinkin meille, mutta sitten totesivat, ettei se oikein mahdukaan tilaan ja vaihtoivat sen malliin S1155.
400W pumppu oli siis tarkoitettu tukemaan tuota kaivon nesteen kiertoa.
Tarkennatko vielä mistä näyttäruuduista kannattaisi ottaa kuvia.
Muutenhan olisin ihan tyytyväinen tähän järjestelmään ja kaikki toimii, mutta tuo sähkövastuksen suuri käyttö nimenomaan lämmityksen tuotossa ihmetyttää. Käyttöveden tuottamisessa se ei tule tueksi juuri koskaan.
-
Ajattelin kun sanoit että on jo kohteessa että lämmönjakoon koska aikaisemmin oli öljy ja siinä ei piiskaa tuottopuolella tarvita...
Niistä kuvia missä on niitä lämpötiloja yms. oloarvoja koneesta
-
Ohessa jälkimmäinen tiedosto Excel-muodossa, jos siitä löytyisi vinkkejä.
Pikaisella vilkaisulla keruu on OK
Kompressorin Herzit ovat maltilliset
BT2 huomattavasti lämpoisempi kuin BT25 -> pitäisi tietää kuinka varaajat on kytketty
ATS
-
Mitä nyt yritin noista liitetiedostoista tulkita, ei tuo ole ajanut kuin hyvin lyhyitä pätkiä suuremmilla taajuuksilla ja keruupumppukin on 100%:lla vain ajoittain. Teho siis ei vaikuttaisi oleva kortilla. Sen sijaan käyttövettä tehdään todella usein. Mihin käytetään käyttöveden kiertoa? Ei kai sillä lämmitetä mitään? Tuolla on huono COP ja ei taida saada täyttä tehoakaan.
Näyttäisi siltä, että vastuksiakin on käytetty vain käyttöveden teossa.
Saako udella paljonko oli hinta moisesta kokonaistoimituksesta?
-
Näyttää siltä että lämmönkeruupuolen ja pumpun kapasiteettia on riittävästi. Vastukset tulevat liian helposti avuksi. Voisi kokeilla laittaa lisälämmön esto päälle tai nostaa lisälämmön käynnistyeroa suuremmaksi . Tehdasastus 400 => 800.
-
Näyttää siltä että lämmönkeruupuolen ja pumpun kapasiteettia on riittävästi. Vastukset tulevat liian helposti avuksi. Voisi kokeilla laittaa lisälämmön esto päälle tai nostaa lisälämmön käynnistyeroa suuremmaksi . Tehdasastus 400 => 800.
Oliko tuolla merkittävää vastusten käyttöä lämmitykseen? Itse katsoin vain muutamaa kohtaa ja siinä vastuksia käytettiin asteminuuttien pysyessä vakiona. Sitten ne nousivat nopeasti ilman vastuksia eli teho riitti. Myöskään kompura ei käy kuin lyhyitä piikkejä korkeilla kierroksilla.
Uskoisin, että vastukset liittyvät käyttöveteen, jota tehdään hyvin tiheään.
-
Positiivista on, jos lämmönkeruu on OK ja teho ei lopu laitteesta kesken. Sitten pitänee kai saada vain asetukset kuntoon. Kuten sanoin, olen näissä hommissa melko tietämätön vielä, mutta itsellä kävi mielessä juurikin piiskapumpun tarpeellisuus lämmönkeruun yhteydessä ja lisäksi se onko lämmityksen 300 litran varaaja riittävä talvikaudelle.
Seurailen hyvin (=liian) tiiviisti kännykästä tuon myUplinkin kautta miten mikäkin vaihe käyttäytyy ja sen mukaan mitä minä olen sitä katsonut tilanne on mielestäni täysin päinvastoin, eli lämmitys käyttäisi vastuksia pakkasella lähes koko ajan ja käyttövesi taas hyvin harvoin.
Käyttöveden kierrossa on mukana myös neljä rättipatteria ja saunan patteri. Lisäksi kiertoon saisi mukaan ylimmän kerroksen kylpyhuoneen lattian, mutta siellä on riittävän lämmintä muutenkin, joten ko. lattian venttiili on kiinni. Talossa on kolme kerrosta, niin kyllä sitä hukkaa tulee väkisinkin matkan varrella. Sitä tasoittamaan asennettiin myös se pieni 5 litran varaaja kierron loppuun (en ole sen säätöihin koskenut, joten en ole varma missä lämpötilassa se astuu mukaan).
Priorisointi on käyttövesi - lämmitys - allas ja kaikki 30 min. Altaan kiertovesipumpun kytken tällä hetkellä muutaman kerran päivässä puhelimesta päälle ja lämmitys siihen alkaa, kun priorisoinnissa tulee sen vuoro. Ajastuksia en ole tehnyt ainakaan vielä, koska en halua ottaa sitä riskiä, että altaan kiertovesipumppu menee päälle, kun en ole kotona ja tapahtuu laiterikko.
Uskaltaako vastuksen mukaantuloa säätää näillä pakkasilla tuota AM 400->800? Miten huomaan, että aiheuttaako se ongelmia kompurassa?
Vai pitäisikö lyhentää käyttöveden lämmitykseen menevää aikaa?
Tarkoituksena ei ollut siirtää öljyn kustannuksia sähkölaskuun ja tällä hetkellä ei varmaan olla kaukana siitä :)
Kyllähän paketin hinta meni 30 keur pahemmalle puolelle jonkin verran asennuksineen ja vanhan järjestelmän purkuineen. Takaisinmaksuaikaa en ole edes laskenut, mutta se ei varmasti ole lyhyt. Enemmänkin tässä oli valinta luopua öljystä, koska se olisi ollut edessä ennemmin tai myöhemmin kuitenkin. Uskon myös, että jos tulee tilanne myydä asunto niin maalämmöllä se menee huomattavasti helpommin kaupaksi, kuin öljyllä.
-
Lisälämmön käynnistyseroa voi kasvattaa huoletta tai lisälämmön estoa laittaa päälle. Huomaa vaikutuksen korkeintaan torpan/käyttöveden tai altaan viilenemisenä jonkun vuorokauden sisällä. Samalla näkee vaikutuksen sähkön kulutukseen. Omassa pumpussa lisäläämmön käynnistysero on 1000.
-
Jotain outoa on asetuksissa! Kun piirrän "teho sisäinen lisälämpö kW" vs. "kompressorin taajuus", on vastuksia käytetty hyvin alhaisillakin taajuuksilla. Mitä järkeä siinä olisi? Jopa 9 kW vastuksia on käytetty 30 Hz kompurataajuudella eli lähes minimiteholla.
Suurin osa vastuskäytöstä näyttää olevan melko alhaisella menovedellä ja kompressoritaajuudella eli täysin turhaan.
Ja vastuksia on käytetty myös runsaasti, kun ulkona ei ole ollut kylmää.
Vastusten käyttö ei siis mitenkään selity tehon alimitoituksella. Vaan jotain on pielessä kytkennässä tai asetuksissa. Kun kyse on kokonaistoimituksesta, pitäisi heidän laittaa tuo kuntoon!
Varsin huono tilanne, jos käyttöveden kierrossa on useita pattereita ja vielä lattialämmityskin. Ne pitäisi poistaa sieltä. Muuten tuo tekee käyttövettä valtavia määriä, jolloin sähköä kuluu ja pumpun elinikä lyhynee.
-
Aivan. Ja olen seuraillut tuota marraskuusta asti paljon ennen pakkasia ja silloinkin vastukset ovat olleet mukana. Tästä ajasta minulla ei ole dataa, mutta käyttäytyy varmasti hyvin samalla tavalla, kuin nyt.
Osaatko sanoa mihin suuntaan tutkinnassa kannattaisi lähteä, eli mitä asetuksia pitäisi lähteä säätämään? Aiemmin jo ehdotettiin lisälämmön mukaantulon AM säätöä vaikka 800:aan.
Tuskin tuo puskurivaraajakaan ihan alimitoitettu on, kun patteriverkoston kierto ja käyrät näyttävät pysyvän järkevissä lämpötiloissa, paitsi silloin kun allasta on lämmitetty.
Lähetin muuten Nibelle jokin aika sitten vain kuvakaappauksia myUplinkin historiasta (AM, keruu sisään & ulos lämpötilat ym.) ja kommenttina oli, että järjestelmä toimii kuten pitääkin. Olen hiukan eri mieltä.
-
Tuohan on invertteri, joten ei se edes sitä puskurivaraajaa tarvitse välttämättä, varsinkaan lämmityskaudella. Tärkein funktio on estää kuuma piikki pattereihin, kun vaihtaa käyttövedeltä lämmitykseen. Noita on asennettu kokonaan ilman puskuria paljon ja 100 l puskurilla. Itselle tullee 12 kW versio ilman puskuria ellei tule joku muu merkki.
Itse vaatisin asennusfirmaa hoitamaan tuon kuntoon, jos olet kokonaistoimituksesta maksanut. Niihinhän leivotaan tonneja lisää hintaa, joten pitää palveluakin saada.
Mitkä nyt on ne asteminuuttiasetukset? Tuolla lokissa on varsin suuria asteminuuutteja tai siis paljon negatiivisia. Yleensähän patterilämmityksellä laitetaan asteminuuttiasetus alle 100:n ja invertteri sitten pitää sen vakaasti siellä. Nyt asteminuutit seikkailevat lähinnä -700 ja -400 välillä. Miksi?
Esim. 17.1. on ihme sahausta. Kompuran kierrokset hyppii ensin 35-60 ja myöhemmin 35-100. Samalla vastukset päälle pois. Menolämpö nousee aina n. 60 C saakka. Noita piikkejä on useammin kuin kerran tunnissa.
Mistäs tuosta näkee tekeekö käyttövettä vai ei? Minun tulkintani olisi, että tuo ei ehdi lämmittämään, kun kokoajan tekee käyttövettä. Tuossa 17.1. "ulkoinen meno" ehtii juuri tasaantua n. 50 C:ksi ja sitten romahtaa (eli tehdään käyttövettä).
Oisko käyttövedelle väärät asetukset? Tai sitten vaan aivan liikaa kuormaa kierrossa eli talo lämpeää paljolti käyttövedellä.
-
Laitetaan pätkä trendiä ihmeteltäväksi
-Asteminuutit seilaa -400 - -700 välillä
-Taajuus 55 - 32 Hz
-Vastus 6 - 9 kW
-BT25 n. 8C kylmempi kuin BT02
Kumpaa BT2 vai BT25 käytetään asteminuuttien laskentaan?
Suuri ero tarkoittanee että suuri osa paluuvedestä kiertää suoraan varaajan kautta menoveteen.
Kaivo käy suorastaan kuumana
kaivosta tulo n. 4,0C kaivoon meno n. 0,5C ja Dt n. 3,0 C
Tehon puutteesta ei ainakaan johdu vastusten käyttö
ATS
-
Lähetin muuten Nibelle jokin aika sitten vain kuvakaappauksia myUplinkin historiasta (AM, keruu sisään & ulos lämpötilat ym.) ja kommenttina oli, että järjestelmä toimii kuten pitääkin. Olen hiukan eri mieltä.
Laita tännekin...
Se puskurivaraaja on ihan hyvä kun oli patterit ja montaa muuta lämmtyskennoo, tai mikä sen oikea nimitys onkaan...itse sisäistän puskuri-nimitystä verkoston lisälitroja tarjoovana pönttönä joka on kytketty sarjaan koneen perään, jos kone lataa pönttöö(n) niin sitten varaaja-nimitys mielestäni kuvaavampi (3:lla tai 4:llä putkella). Uskoisin että tämä on 'varaaja' tyyppinen ratkaisu!?
Monet kyllä puhuu pelkkä 'puskuri' käytetään sitä ihan millä tavalla vaan...tuossa jää vaan monta erilaista vaihtoehtoa kuink se siellä on kytkettynä.
Siitä 1255 versiostako oli joku kytkäri, sekin olis hyvin kuvaava juttu jos lämmitys on sen mukaan tehty...
-
Bt25 ohjaa asteminuutteja. Mihin tuo on kiinnitetty?
-
Varaajalta patteriverkkoon menevä lämpötila (BT25) on lähes kymmnen astetta matalampi kuin koneelta tuleva lämpötila (BT2)
Laskeskelin että patteriverkon/varaaja virtaus on n. 1,8 kertainen koneen/lauhduttimen virtaukseen.
Varaajassa on koko ajan reilu virtaus ylöspäin patteriverkon kylmää paluuvettä. Eli se on lähes täynnä kylmää paluuvettä.
Lämmitysjaksolla pitäisi virtauksen varaajassa olla hissukseen alaspäin jotta se täyttyisi koneelta tulevalla kuumalla vedellä ja toimisi tosiaan varaajana käyttövesijaksojen aikana.
Järjestelmässä on ilmeisesti ulkoinen kiertovesipumppu. Jos on, niin sen virtausta pitäisi pienentää niin paljon että varaajan sisäinen virtaus kääntyisi lämmitysjaksojen aikana tapahtumaan ylhäältä alaspäin.
Tämän seurauksena ulkoinen meno (BT25) kasvaisi lähes kymmenen astetta.
Ja koska asteminuutit lasketaan BT25:n mukaan menee asteminuuttilaskenta "uuteen asentoon"
ATS
-
VALIKKO 7.1.6.1 - MAKS. ERO MENOLÄMPÖTILA
BT12 poikkeama
Säätöalue: -5 – 5 °C
T12 poikkeama: Jos lämmitysveden menolämpötilan
anturin (BT25) ja lauhduttimen menolämpötilan anturin
(BT12) välillä on eroa, voit määrittää tässä kiinteän siirron
eron kompensoimiseksi.
Tuolta saisi hieman säädettyä BT25 ja BT12 eroa, jos patteriverkon kiertopumppu on pakko olla hieman kovemmalla..
-
Eipä tuon Bt25 sijainnista ole vielä tietoa...eikä asetuksista eli vaikea tietää tuon eron syytä...
-
Tässä hiukan lisää ihmeteltävää. Tosiaan meno on suurempi kuin ulkoinen meno. Mutta miksi se romahtaa vähän väliä? Kai noiden on pakko olla käyttövesijaksoja, kun tuossa kuitenkin molemmat menot tasaantuvat ja sitten toinen romahtaa. Ja miksi vastuksilla tehdään?
Invertterillähän tuo pitäisi olla suoraa viivaa ja ilman vastuksia.
-
Noniin tuota kuvaa ajattelin että miten menee suhteessa laskettuun menolämpöön... ei tuota nyt voi kovin fiksuksi sanoa kun noin sahaa ja ohjearvo kumminkin noin rauhallista.
BT12 taitaa kumminkin olla se mikä ohjaa kompuran nopeutta, mitähän se tuohon mätsää...
Tuo aikaisempi mainittu astetus "VALIKKO 7.1.6.1 - MAKS. ERO MENOLÄMPÖTILA", sinne lieneen jotain tuupattu arvoksi?
On kyllä kumma jos tuommonen on Niben huollon arvostelemana normaalia toimintaa, vähän taas huojuu horjuu Niben suhtautuminen.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13196;image)
-
Miten kuvan saa noin näkyviin?
-
Kuvasta klikaten sen osoite ja pastaus imagena viestin sekaan, eli foorumi toimii fileserverinä...
-
Kuvasta klikaten sen osoite ja pastaus imagena viestin sekaan, eli foorumi toimii fileserverinä...
Niinpä tietysti eli ei toimi ilman, että alunperin laittaa liitteeksi.
Tämän seurauksena ulkoinen meno (BT25) kasvaisi lähes kymmenen astetta.
Ja koska asteminuutit lasketaan BT25:n mukaan menee asteminuuttilaskenta "uuteen asentoon"
Tuolloin sitten paluulämpö kierrosta tippuu ja käyrää joutuu nostamaan. Varaajan idea lienee osin, että lämmitys toimii sen ajan kun allasta ja käyttövettä lämmitetään.
Paluu MLP:lle näyttää olevan pari astetta kylmempää kuin ulkoinen meno.
Käyttövettä tehdään kerran tunnissa yölläkin. Normaalitilanne olisi kahdesta vuorokaudessa. Kierrollakin kai sentään harvemmin kuin kerran tunnissa yleensä.
-
Nyt pitäisi kyllä saada systeemistä kuva mistä näkyy puskurin ja shunttipiirien sekä kv-pumppujen kytkentä ja missä se bt25 sijaitsee. Menee muuten ihan arvailuksi.
-
Kiitos paljon vastauksista. Olen vaan sen verran uuno vielä tämän kanssa, että en oikein osaa antaa vastauksia kaikkiin kysymyksiinne tai ihan ilman googlea tai sen kanssa edes ymmärrä niitä täysin.
Liitteenä on alkuperäinen kytkentäkaavio, mutta en usko, että siitä on paljon apua. Siinä on väärä pumppu ja lämpimän veden varaaja. Kuten mainittu, niin tätä järjestelmää ei ole vielä luovutettu minulle. Kannattanee pyytää vielä päivitetyt kytkentäkaaviot lopuksi?
Lisäksi liitteenä on kolme valokuvaa kytkennöistä, jos ne tuovat jotain ajatuksia.
Sitten kävin katsomassa myös asetuksia, joita kyseltiin. Alla näitä:
7.1.10.3 Asteminuuttiasetukset
Nykyinen arvo -421AM (sattui olemaan sillä hetkellä)
Lämmitys, auto - pois
Käynnistä kompressori -60AM
Suht. AM käyn. lisäl 400AM
Lisälämm. portaiden ero 60AM
7.1.6.1 Maks. ero menolämpötila
Maks. ero kompressori 10 astetta
Maks. ero lisäläm. 3 astetta
BT12 offset 0 astetta
-
Ei ole lainkaan normaalia, että asteminuutit ovat -400, kun asetus on patterilämmitykselle normaali -60.
Kokeile sammuttaa käyttövesikierto. Nouseeko asteminuutit 0- -60 välille?
Menon ja paluun lämpötilaero on suuri. Sille on jossain säätöarvo, joka vaikuttaa Niben sisälläolevan lämmönjaon kiertopumpun kierroksiin.
Kuva tarvittaisiin puskurivaraajan kytkennöistä eli miten putket kytkeytyvät Nibeltä siihen ja vastaavasti siitä lämmönjakoon.
Onkos tuo puskurivaraaja sellainen, että pitäisi olla selvästi kerrostunut vai lähinnä tasalämpöinen? 16 kW pumppu + 300 l varaaja kai menee lähinnä tasalämpöiseksi?
-
Mikä on asteminuuttiasetuksissa "käynnistä kompressori" arvo?
Ajatuksen tynkä:
- Inverttereissä akuutti GM asetuu normaalisti "käynnistä kompressoriarvon" nurkille (20-30%, jopa tarkemmin).
- Asteminuutit näyttää tässä seilaavan -400--500 alueella, jopa -700.
- Kun lisäys lopetetaan sen perusteella että menevä lämpötila ylittää pyynnin määrällä X (tässä 3C), niin akuutiksi GM - arvoksi muutetaan karvan alle lisäyksen käynnistymisrajan (tässä -400GM).
-> Mikäli käynnistä kompressori arvo on kovin lähellä käynnistä lisäys arvoa, ei kompressorin kiihdytyksille jää "tilaa".
-> Lisäyksen käynnistäminen pitää olla reilusti enemmän kuin käynnistä kompressori (esim. 3*)
-> Vertailuarvona: Tehdasasetus patterilämpötaloille on/off koneissa on -60GM ja lisäyksen käynnistäminen -400GM
Voisiko jäsen msa1 laittaa 14.1.2021 lokin tänne, niin pääsee katsomaan sitä logintutkijalla?
Edit: Näytti jäsen jmaja ajateellen samaa samaan aikaan ;)
-
Normaalisti siis invertteri käy melko vakiokierroksilla ja AM pysyy -60 paikkeilla. Sitten tulee tarve tehdä käyttövettä, jolla on suurempi prioriteetti. Sillä välillä AM laskee. Nyt kompuran pitäisi käydä korkeammilla kierroksilla ja kiriä AM takaisin.
Jostain syystä tämä normaali tapa ei toteudu.
Ko. tapaukssa käyttövettä tehdään n. kerran tunnissa, mikä on epänormaalia. Toinen epänormaali on varsin korkea menovesi ulkoiseen menoveteen nähden. Siis Nibestä lähtevä vs. varaajasta lämmönjakoon lähtevä.
Jompi kumpi tai molemmat yhdessä noista luultavasti ovat syynä epänormaaliin toimintaan, joka johtaa turhaan vastuskäyttöön.
-
Liitteenä data päivältä 14.1.2021.
-
Liitteenä data päivältä 14.1.2021.
Laitatko sen lokitiedoston.
-
Tuossa heti alussa vastus päällä, koska AM pienempi kuin -460 ja toinen vastus -520:ssä. Kompressorin kierrokset pienet ja laskee lähelle minimiä ennen kuin rivillä 58 alkaa tehdä käyttövettä. Tekee käyttövettä n. 60 rivin välein. Tuon näkee releen (28 vs 24) ja prioriteetin (20 vs 30) muutoksesta.
Miksi kompressorin kierrokset laskee, vaikka AM kaukana tavoitteesta? Tuon pitää johtua siitä, että menolämpö nousee liikaa tai ulkoinen menolämpö nousee yli tavoitteen. Mutta täysin tolkuton tilanne, että vastuksia käytetään vaikka kierrokset eivät läheskään täysillä ja vielä vastuksia tuli lisää samalla kun kierrokset laski.
Jossain on joku asetus aivan pielessä tai ohjelmistossa bugi.
Kokeile tosiaan käyttövesikierron poistoa (töpseli irti pumpusta vaikkapa). Voit myös kokeilla kasvattaa tuon -400 vastusrajan vaikkapa -1000:een. Vastuskäytön pitäisi loppua jälkimmäisestä, mutta saattaa johtaa AM tippumiseen hiljalleen tuonne -1000 alapuolelle ja taas vastukset on käytössä.
-
Havainto:
Altaan lämmitys romahduttaa BT25 lämpötilan sekä asteminuutit.
Vaikuttaa siltä, että Nibe Pool altaalle on kytketty puskurivaraajan perään, eikä Niben.
Jos näin on, se ryöstää "talosta lämmöt" ;
-
Yhtälaillahan tuo ulkoinen menovesi romahtaa käyttövettä tehdessä, mutta käyttövesijaksot vaan on lyhyitä.
Patteritalo + 300 l varaaja. 400 l varauskapasiteetti? Tuosta otetaan 10 kW pattereihin niin jäähtyy yli 20 C tunnissa. Teho tietysti tippuu lämpötilan mukana, mikä myös näkyy käyrissä.
Tuossahan on pool-kortti, jolloin on varmasti myös vaihtoventtiili ja pelkkä allas Niben perässä.
Kun katsoo paluulämpöjä, on selvää, että allas ei ole varaajan perässä.
Varsin korkeat ovat meno- ja paluulämmöt allasta lämmitettäessä. Huono COP! Tuossa on pihistetty ja lämmönvaihdin on alimitoitettu. Vai onko vanha öljylämmitykselle tehty?
-
Kytkennöihin en osaa ottaa kantaa. Minulla on kuvan mukaiset asetukset asteminuuteissa ja vastaava Nibe 1255, energiasyöppö vanha hirsitalo eikä vastuksia ole tarvittu. Vastaavien asetusten (liite) kokeilu on helppoa vaikka Uplinkistä muuttamalla.
-
Kytkentäkuva jossa tuo LV poikkeaa, tässä oli todellisuudessa erillinen LV säiliö 300L (Nibe VPB S300 R) ja siten tuo LV kiertokin erilailla.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13213;image)
-
Havainto:
Altaan lämmitys romahduttaa BT25 lämpötilan sekä asteminuutit.
Vaikuttaa siltä, että Nibe Pool altaalle on kytketty puskurivaraajan perään, eikä Niben.
Jos näin on, se ryöstää "talosta lämmöt" ;
Lämmitysverkko sen BT25:n romauttaa...missähän se BT25 käytännössä on?
-
Tässä vielä tuo mun aiempi kuva, johon lisätty prioriteetti (20=käyttövesi, 30=lämmitys ja 40=allas) sekä paluuvesi. Tuosta saa aika selvän kuvan mitä tapahtuu eri tilanteissa. Aina kun ei lämmitys ole päällä ulkoinen menovesi laskee. Hitaammin, kun se on jo alhainen. Lämmitysvaihdossa paluu aina hyppää eli tulee muualta kuin ennen.
-
Onko siinä datassa BT12 ... se vielä tuohon kuvaan
-
Onko siinä datassa BT12 ... se vielä tuohon kuvaan
Mitäs siitä selviää? Kato, osasin laittaa kuvan. Piti siis ottaa se linkki tietysti suurennetusta kuvasta.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13217;image)
-
No se siitä näkyy mihin pelkkä kompura saa lämmön nousemaan...
Kyllä tämä jotenkin tuohon BT25 anturiin kulminoituu, jos tämä olis mulla tuossa niin kokeilisin tuupata siihen BT12 offset/poikkeama +5C korjausta...tuo manuaalin selostus on kyllä niin vajavainen ettei oikein aukee tarkalleen mitä se duunaa ja mihin suuntaan pitää kompensoida, mutta arvauksella "kuinka paljon BT12 näyttää enemmän kuin BT25" niin kokeilisin tuolla +5C:llä.
Tämä siltä pohjalta ettei anneta takuuta mitä tekee kun ei moista masiinaa omista 8).
VALIKKO 7.1.6.1 - MAKS. ERO MENOLÄMPÖTILA
BT12 poikkeama
Säätöalue: -5 – 5 °C
T12 poikkeama: Jos lämmitysveden menolämpötilan
anturin (BT25) ja lauhduttimen menolämpötilan anturin
(BT12) välillä on eroa, voit määrittää tässä kiinteän siirron
eron kompensoimiseksi.
Tuolta saisi hieman säädettyä BT25 ja BT12 eroa, jos patteriverkon kiertopumppu on pakko olla hieman kovemmalla..
-
Lämmitysverkko sen BT25:n romauttaa...missähän se BT25 käytännössä on?
Näin se varmaan on.
-
Kiertopumppu käy tuossa aika matalilla kierroksilla. Tietysti suuri osa menon ja paluun erosta tulee vastuksilla. Kierroksia nostamalla saisi menoa alas.
Mutta on tuo softa aivan älytön, kun samaan aikaan pienentää kompuran kierroksia ja lisää vastuksia.
-
Joo älytön tilanne.
Onneksi msa1 huomasi tilanteen ajoissa :)
Nibe lämmittää käyttöveden ja altaan maalämmöllä, mutta käyttää lämmitykseen 80% suoraa sähköä.
Onhan tuokin maalämpökone ;)
Kun asennus on vielä kesken, niin kutsu huolto paikalle.
Kone käytti (14.1) lämmityksessä keskimäärin n. 3,8kW suoraa sähköä, vaikka koneessa on varaa ottaa maasta enemmän.
-
Tässä taas nähdään kuinka hyviä nuo logitukset on kertomaan kaikkea tämmösen koneen toiminnasta jossa on hitaat muutokset, kukaa jaksa vieressä ruutuvihkoa täyttää jotta sais samat selville. :D
Se on hyvä kyllä kun se loppukatselmus ja -lasku vielä maksamatta, lisää varmuutta saada vehkeet runnaamaan kun on vielä kaiken lisäksi parhaat kelit säätämiseen, tyypinotto kelit.
-
Onko käyttöveden kierto ollut suljettuna perjantaina 15.1.2021 klo 02:00 - n. 04:00? Siltä näyttää oheisen trendin käyttäytyminen.
Tänä aikana on KV-säiliön lämpötila laskenut vain n. 0,8 C/h
Normaalisti lämpötila laskee n. 10 C/h
Yksi seikka mikä sekottaa koneen käyntiä on se että käyttövettä tehdään varsin usein, keskimäärin kerran tunnissa varttitunnin ajan.
KV-jakson jälkeen ovat lämpötilat sekaisin ja kaukana stabiilin tilanteen arvoista.
Kone ei ehdi stabiiliin käyntitilaan KV-jaksojen välisenä n.45 min aikana.
Jos sulkisit KV-kierron vähintään yön ajaksi mielellään koko vuorokaudeksi, niin nähtäisiin stabiloituuko koneen käynti.
ATS
-
Tuossa ajaa pari tuntia lämmitystä, mutta alun jälkeen ei enää nosta AM:ää. Ja käyttää vastuksia. Mystistä!
-
Tuossa ajaa pari tuntia lämmitystä, mutta alun jälkeen ei enää nosta AM:ää. Ja käyttää vastuksia. Mystistä!
Ja paluujohto BT3 sekä ulkoinen meno BT25 käytännöllisesti katsoen saman lämpöiset??
Vastus päällä ja kompressori käy, minne se lämpö meni?
ATS
-
BT25 paluuputkessa? Ei selitä GM toimintaa :(
Kuinka lämmintä talossa on?
-
Ettei olis yritetty laittaa se BT25 menoputkeen varaajan jälkeen ja livahti vahingossa paluuputkeen?
-
Ainoastaan klo 02 -04 ajan lämpötilat meni käsi kädessä, muulloin niillä on looginen ero mikä jotunee ulkoisen pumpun suuremmasta virtauksesta verrattuna sisäiseen
-
Ensimmäinen asetusmuutos kokeilussa. Vaihdoin AM400 --> 800. Logitus päällä, joten huomenna voisin ottaa datan koneelle jossain vaiheessa.
Tämän jälkeen voisi ottaa käyttöveden pumpun pois joksikin aikaa.
-Talossa ei ole varsinaisesti kylmä. Muutama palohälytin kertoo myös lämpötilan ja se on siinä reilut 24 astetta.
-Minä en ole sulkenut käyttöveden kiertoa tuolloin 15.1. yöllä.
-Altaan lämmönvaihdin on teholtaan 40kW. Tämä itse asiassa juuri vaihdettiin uuteen samantehoiseen. 40kW oli nimenomaan varmastikin sopivampi öljylämmitykseen, mutta vaihdon tehneen allasfirman mukaan tämäkin riittää. Maalämpöasentaja sen sijaan oli sitä mieltä, että tehokkaampi olisi parempi maalämmön kanssa. No, se on mikä on, enkä ala sitä juuri nyt vaihtaa. Altaan saa pidettyä aika sopivassa lämmössä, kun joka päivä lämmittää sen reilut 60min. Nyt tosin kovan pakkasen aikana MLP ei suostunut lämmittämään allasta ja lämpötila pääsi laskemaan hiukan liian alas.
Saako tuota käyttöveden tekoa ohjelmoitua jotenkin muutenkin, kuin että mennään priorisoinnin mukaisesti? Nyt tosiaan 30 käyttövesi-30 lämmitys-30 allas (silloin, kun altaan pumppu on päällä).
Se pitää sanoa, että taloudessa on viisi henkilöä, joten kyllä sitä vettä tietysti kuluukin. Toki yöllä ei ja silloin ehkä sen hukkaan menevän lämmön näkee tilastoistakin tarkemmin.
-
Veikkaan että asteminuutit ajetaan aika nopeasti tuonne uuteen asetusarvoon nykyisellä BT25 ja BT12 erotuksella.
Offset asetuksella saisit sitä vähän hillittyä, mutta kannattaa ensin Seppaant ohjeiden mukaan kääntää ulkoista pumppua pikkaisen pienemmälle.
Itselläni on S1155-12 ja patteri lämmitys (247m2) & pieni lämminvesivaraaja, joten tuota käyttöveden tekoa tapahtuu kohtuu usein. Kertaakaan ei ole kone vastuksia tarvinnut apuun. Myös asteminuutit pysyttelee visusti samalla tasolle -80 /-120
Oliko sinulla jakaa lämmityskäyrää ja tietoa kuinka kuumaksi käyttövesi on asetettu.
Minulla puskurivaraaja on kytketty ilman ulkoista pumppua ja BT25 anturia niin en pääse kokeilemaan miten nuo kyseiset asetukset toimivat.
-
Siltä tuo trendi tällä hetkellä vaikuttaa, eli AM ovat aika jyrkässä laskussa.
Eli patteriverkoston pumpun tehoa pienemmäksi seuraavaksi vai käyttöveden pumppu hetkeksi pois? Kannattanee tehdä yksi muutos kerralla.
Kun näyttää siltä, että AM-muutoksella ei ole toivottua vaikutusta niin kannattaako vaihtaa AM-asetus takaisin 400:ään vai onko sillä mitään merkitystä?
-
Käännä sitä patteriverkon pumppua pienemmälle.
Luulisi alkavan nopeasti näkymään mihin suuntaan AM muuttuu.
-
40 kW on yleensä pienin mahdollinen uima-altaan lämmönvaihdin. Teho ilmoitetaan 60 C lämpötilaerolla. Siis 30 asteen altaan lämmönvaihtimeen pitää mennä 90 C vettä, jotta tuon tehon saa. MLP:lle optimaalisilla lämpötiloilla tuon teho on suuruusluokkaa 5 kW.
https://www.pahlen.com/wp-content/uploads/download/swimming-pool-heat-exchanger-maxi-flo.pdf
https://www.pahlen.com/our-products/pool-heating/heat-exchangers/calculate-swimming-pool-heat-exhanger/
Mutta ei tuo mikään katastrofi ole. Ehkä kannattaa säätää uima-altaan lämmityksen kompurakierroksia alemmaksi, jolloin invertteri lämmittää pienellä teholla ja paremmalla COPilla.
Oletko ollut yhteydessä asentajaan? Hän on jotain laittanut oudosti ja saisi korjata. Joku asetus tai kytkentä on tuolla nyt väärin.
Mitä tuo nyt tekee, kun AM:t tippuu? Joku ihme tuolla rajoittaa kompuratehoa.
-
7.1.10.3 Asteminuuttiasetukset
Nykyinen arvo -421AM (sattui olemaan sillä hetkellä)
Lämmitys, auto - pois
Käynnistä kompressori -60AM
Suht. AM käyn. lisäl 400AM
Lisälämm. portaiden ero 60AM
Lämmitys, auto - pois --- mitä tämä pois tarkoittaa?
S1155 - tuntijat voisi valaista.
Valokuvista näyttäisi että BT25 on asennettu ulkoisen lämmityspumpun eristeen sisälle. Ohut johto menee sinne ja loogisesti oikea paikka.
Voisit tarkastaa, että anturi on kiinni pumpussa ettei se ole jäänyt/pudonnut eristeiden väliin.
Anturi pitää olla hyvin kiinni putkessa/pumpussa.
-
Tuossa muutoksessa 800:aan asteminuuttiin kävi niinkuin oletus olikin - kts. liite.
Laitoin nyt lämmityksen pumpun hiukan pienemmälle, katsotaan miten käy AM ja pysyykö asunto lämpimänä.
Olin eilen yhteydessä asentajaan ja hänkin oli sitä mieltä, että homma ei toimi niin kuin pitäisi. Lupasi hoitaa asiaa.
Kyllä se anturi näppituntumalta tuntuisi olevan putkessa kiinni. Ehkä pieni ilmarako siinä johdon kohdalla saattaa olla.
-
Se on tietty huono jos anturi(t) ei ole hyvin kiinni pinnassa mitä mittaa...
Kait se nyt tuon liitteen mukainen varaaja on?
Montako putkee siinä on kiinni?
Tuolla on tietty monia kytkentä esimerkejä https://ammattilaiset.nibe.fi/nibedocuments/25677/031788-8.pdf , kuinkahan se on kytketty, 3-putkella (liite)?
-
Olin eilen yhteydessä asentajaan ja hänkin oli sitä mieltä, että homma ei toimi niin kuin pitäisi. Lupasi hoitaa asiaa.
Kyllä se anturi näppituntumalta tuntuisi olevan putkessa kiinni. Ehkä pieni ilmarako siinä johdon kohdalla saattaa olla.
Hyvä että hoitaa, koneen pitää osata nostaa hertsit 100:aan ja vasta sitten ottaa vastuksia käyttöön.
Minulla oli BT25 aluksi kiinni vain teipillä. Laitoin anturin ja putken väliin piitahnaa ja anturin hiukan vinoon nippusiteellä, niin että otti mahdollisimman hyvin putkeen kiinni. Anturin päälle alumiinisuikale ja lopuksi eristettä.
Näyttämä korjaantui muistaakseni 1,5C.
Parinkympin IR lämpömittari on varsin hyvä, kun pitää tehdä referenssimittauksia.
Mittauskohtaan on hyvä laittaa pala mustaa teippiä. Sillä kompensoituu eri materiaalien erot.
-
Roori kyllä se on kuvan kaltainen ja kytketty juurikin tuolla tavalla neljällä putkella.
-
Roori kyllä se on kuvan kaltainen ja kytketty juurikin tuolla tavalla neljällä putkella.
Tuo kytkentäkuva on 3 putkella, varaaja on siis kytketty kolmella?
Lämmitykseen lähtö onko se XL1:ssä?
-
Lämpökamera tai IR-lämpömittari ei välitä väreistä. Teipin ei siis tarvitse olla musta eikä juuri sähköteippiä.
-
Roori Siis on neljällä putkella:
oik. ylh. lämmitysverkosto lähtö
oik. alh. lämmitysverkosto paluu
vas. ylh. MLP:lta tulo
vas. alh. MLP:lle lähtö
-
Siis neljä putkea varaajassa kiinni eikä mitenkään kytketty toisiinsa?
-
Liitteenä kuva.
-
Mitähän mahtaa olla lämmityksen pumpun jälkeisen veden lämpötila tuosta kupariputkesta mitaten...jos se BT25 on vaan huonosti mittaamassa...pystytkö mittaamaan ja esim vertaamaan siihen pumpulta tulevaan kupariputkeen?
Kun tuo putkikähtö ottaa kumminkin tuolta ylhäältä vetensä:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13237;image)
-
Pystyn, mutta vaatii käynnin rautakaupassa ja mittarin ostamisen. Eli työpäivän jälkeen sitten aikaisintaan.
-
Jos BT25 mittaisi väärin, pitäisi lämmönjakoon mennä selvästi liian kuumaa vettä. Silloin olisi termarit lähes kiinni tai talossa kuuma. Onko?
Miten se selittäisi vastusten käytön? Menoveden liian suuri ero BT25:een estää kompuran, muttei vastuksia?
-
Kaikki termarit ovat auki ja talossa sopivan lämmin meidän tottumuksiimme, eli 24+ astetta.
-
Lämpökamera tai IR-lämpömittari ei välitä väreistä. Teipin ei siis tarvitse olla musta eikä juuri sähköteippiä.
Musta on tyylikäs tyylikkäin ;)
msa1:llä on niin hienosti tehdyt asennukset, ettei tuota kannata pilata.
-
Lämmitys, auto - pois --- mitä tämä pois tarkoittaa?
S1155 - tuntijat voisi valaista.
7.1.10.3 Lämmytys, auto - jos tuon laittaa päälle kone säätää automaattisesti AM asetuksia, ilmeisesti valitun lämmönjaon mukaan (manuaaliset valinnat katovat tuosta valikosta pois kun tuon aktivoi).
Itse ajan tuolla auto-modella ja on toiminut hyvin. Ehkä tuota olisi syytä kokeilla jossain vaiheessa, jos vaikka Nibe sitten auto-modessa tajuaisi ajaa kompressorilla AM kiinni.
Saako ketjun aloittaja katsottua 7.1.1.2 , 7.1.6.2 ja 7.1.10.2 valikon asetukset.
Olet varmaan kokeillut laitteen sammuttaa kokonaan virroista ja käynnistää uudelleen ::)
-
Käyttötilaksi pitäisi valita ehkä auto.
4.2
Lämpöpumpun käyttötilaksi asetetaan yleensä "auto". Voit asettaa lämpöpumpun tilaksi "vain lisäys", jolloin käytetään vain lisäystä tai "käsinohjaus"
ja valita itse, mitkä toiminnot sallitaan.
Muuta käyttötila merkitsemällä haluttu tila ja painamalla OK-painiketta.
Kun käyttötila on valittu, oikealla näytetään sallitut (yliviivattu = ei sallittu)
ja valittavat vaihtoehdot. Valitse sallitut toiminnot merkitsemällä toiminto
säätöpyörällä ja painamalla OK-painiketta.
Käyttötila auto
Tässä käyttötilassa lämpöpumppu valitsee automaattisesti, mitkä toiminnot
sallitaan.
Käyttötila käsinohjaus
Tässä käyttötilassa voit itse valita, mitkä toiminnot sallitaan. Et voi deaktivoida "kompressori" käsinkäyttötilassa.
Käyttötila vain lisäys
Tässä käyttötilassa kompressori ei ole aktiivinen ja lämmitys tapahtuu
pelkästään lisälämmöllä.
MUISTA!
Jos valitset tilan "vain lisäys" kompressori poistetaan käytöstä ja käyttökustannukset nousevat.
Toiminnot
"kompressori" tuottaa käyttöveden ja lämmitysveden. Jos "kompressori"
deaktivoidaan, se osoitetaan päävalikon symbolilla. Et voi deaktivoida
"kompressori" käsinkäyttötilassa.
"lisäys" auttaa kompressoria lämmittämään talon ja/tai käyttöveden, kun
lämpöpumppu ei pysty yksin täyttämään koko tarvetta.
Luku 3 | F1255 – palveluksessasi NIBE™ F1
-
mauriAntero ehti ensin. Oma pumppu myös automodella.
-
Jos BT25 mittaisi väärin, pitäisi lämmönjakoon mennä selvästi liian kuumaa vettä. Silloin olisi termarit lähes kiinni tai talossa kuuma. Onko?
Miten se selittäisi vastusten käytön? Menoveden liian suuri ero BT25:een estää kompuran, muttei vastuksia?
Se on suhteellista 'mikä on liikaa', sinne voikin mennä 'liian kuumaa' kun on niin iso ero pumpun menolämpöön BT2, silti kämpässä voi asiat tuntua ok jos/kun käyrä säädetty tiloja haistelemalla eli menolämpö verkostoon on ihan oikea. Kuten msa1 sanoi niin lämmöt on sopiva heille.
BT25 laskee ne AM:t niihän tuossa nyt aikaisemmin kertoiltu, tiedä sitten mitä kaikkia asetuksia vielä voi olla poskellaan, BT25 näyttäis olevan jollakin tarkkuudella 'laskettu menolämpö' käyrällä.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13217;image)
-
Onhan se tietysti mahdollista, että talo vaatii 57 C menoveden, jolloin siis BT25 vain näyttäisi 7 astetta liian vähän. Kai myös on mahdollista, että tuo varaaja vain sekoittuu tehokkaasti ja menolämmöissä on oikeasti suuri ero. Saako tuohon varaajaan ylipäätänsä suurta lämpötilaeroa korkeussuunnassa?
Tuo asia selviää kun mittaa kaikkien neljän putkien pintalämmöt.
Vaikka BT25 näyttäisi sen 7 astettetta väärin, ei ole mitään logiikkaa käynnistää vastuksia ennen kuin kompressoria ajetaan täysillä. Joku ihme asetus tuon tekee tai sitten ohjelmistossa on bugi.
-
Käyttötila oli muuten "auto", mutta Niben kaveri laittoi sen pois käydessään meillä reilu kuukausi sitten. Silloin hän oli varsinaisesti katsomassa altaan sähkökytkentöjä, mutta sanoin silloin, että vastuksia käytetään ja hän teki tuon muutoksen.
Voin toki koittaa taas autoa, mutta voisi ensin katsoa onko pumpun tehon pienennyksellä ollut merkitystä. Uplinkiä seuranneena vaikuttaisi siltä, että merkitystä ei ole, mutta voisin illalla ottaa datat talteen.
Asetukset ovat seuraavasti:
7.1.1.2 Käyttöasetukset
Latausmenetelmä -> lämpötilaero
Latausteho -> Auto
7.1.6.2 Virtausas. läm. järj.
Asetus -> Lämpöpatteri
MUT -> -25,0 astetta
7.1.10.2 Autotilan asetukset
Lämmit. pysäytys -> 23 astetta
Lisälämmön pysäytys -> 5 astetta
Suodatusaika -> 12h
Ilmeisesti putkien lämpötilat kannattaa myös mitata edelleen?
-
Lämpökäyrä näyttäisi olevan 8.
-
Jos kieltäisi vastusten käytön, niin mahtaisko kompressori "innostua" nostamaan hertsejä?
14.1.2021 kompressori kävi 100Hzllä kun 9kW vastusta oli myös mukana. Solidaarinen kompura ;)
-
Kännykästä kun nyt katsoin, niin käyrä näyttäisi olevan 6 ja poikkeama (tarkoituksella) 4. Lattialämmityksen osalta poikkeama on 0.
-
Kännykästä kun nyt katsoin, niin käyrä näyttäisi olevan 6 ja poikkeama (tarkoituksella) 4. Lattialämmityksen osalta poikkeama on 0.
Ok. Katsoin pyyntilämpötilat pisteissä -5C, -10C ja -15C, niissä 8 oli lähinnä. 6+4 ei ole kaukana.
-
Jos kieltäisi vastusten käytön, niin mahtaisko kompressori "innostua" nostamaan hertsejä?
Onhan se aina mahdollista, mutta epäilen. Tuossahan kokeiltiin jo tiputtaa vastusten käynnistysrajaa huonolla menestyksellä.
-
Onhan se aina mahdollista, mutta epäilen. Tuossahan kokeiltiin jo tiputtaa vastusten käynnistysrajaa huonolla menestyksellä.
Rajan muutos on eri asia.
-
Rajan muutos on eri asia.
On tietysti, mutta ei näytä kompura mitenkään reagoivan vastusten rajoihin. Oletettavasti kämppä jäähtyy, jos vastukset estetään nykysäädöillä. Eli AM:t jatkaa ikuisesti tuota laskua, mikä -400 -> -800 seurasi.
-
Jos nuo jmaja ehdottamat lämpömittaukset osoittaa että logit näyttää oikein, niin olisi varmaan hyvä testata sen BT12 poikkeaman asetus 7.1.6.1 valikosta.
Silloin AM ei nousisi niin rajusti, voiko tuossa Nibessa olla joku automaatio että ottaa vastukset lämmityksessä käyttöön kun olettaa että BT12 ja BT25 ero ei lähde kapenemaan pelkällä kompressorilla.
Kun siihen asettaa + tai - arvon niin minuutissa näkee kumpaan suuntaan AM muuttumista se vaikuttaa.
-
Silloin AM ei nousisi niin rajusti, voiko tuossa Nibessa olla joku automaatio että ottaa vastukset lämmityksessä käyttöön kun olettaa että BT12 ja BT25 ero ei lähde kapenemaan pelkällä kompressorilla.
Kaiken järjen mukaan pitäisi ensin nostaa kompressorin kierroksia. Mutta tämähän vain iskee vastuksia päälle AM-rajojen mukaisesti ja sitten hiljentää entisestään kompuran kierroksia.
Ilmeisesti kompuran kierroksiin iskee joku ihme raja, joka ei iske vastuksiin. Yksi tälläinen voisi olla kaivoon menevän keruun liian alhainen lämpötila, mutta sehän oli pääosin plussalla, kun kaivosta ei oteta tehoa. Voisi silti tarkistaa, ettei sinne ole syötetty vahingossa hölmöä arvoa. Taitaa alkaa jarruttamaan kompuraa 2-3 C ennen rajaa ja oletusarvo on -8 C. Jos tuossa on -4 C tai lämpimämpi, kannattaa kokeilla laskea.
-
On tietysti, mutta ei näytä kompura mitenkään reagoivan vastusten rajoihin. Oletettavasti kämppä jäähtyy, jos vastukset estetään nykysäädöillä. Eli AM:t jatkaa ikuisesti tuota laskua, mikä -400 -> -800 seurasi.
Veikkaan että 1-2 tunnissa näkee vaikutuksen ja talo ei siinä ehdi jäähtyä
-
Tutkiskelin vielä tuota perjantaiyön parin tunnin stabiilihkoa jaksoa.
Oheisesta kuvasta selviää että klo 02 - 04 välisenä aikana
-Allas ei lämmennyt
-Käyttövesi ei lämmennyt
-Talo ei lämmennyt koska BT25 ja BT3 ero oli 0 C
Mutta kuitenkin
-vastusteho oli 2 - 4 kW
-Lauhdutinteho oli 4 - 8 kW
- Eli koneen antoteho oli keskimäärin 10 kW
Kone puski lämpöä 10 kW:n teholla mutta mikään paikka ei lämmennyt.
Tämä on mahdoton yhtälö
Lähinnä epäilen että ulkoinen meno BT25 näyttää useita asteita liian vähän.
Anturin asennuksessa on jotain vikaa johtuisikohan siitä että tämä on ainoa putkimiehen asentama anturi kun taas muut ovat tehdasasennuksia.
Jos se on asennettu jollain tapaa pumpun yhteyteen, niin se ei ole oikea paikka, koska siinä tulee joka tapauksessa liikaa rautaa veden ja anturin väliin.
Ota kuva nykyisestä anturin asennuksesta.
Minusta nyt ei kannata tehdä mitään muutoksia ennen kuin tämän BT25 kohtalo on selvitetty.
ATS
-
Ilmeisesti kompuran kierroksiin iskee joku ihme raja, joka ei iske vastuksiin. Yksi tälläinen voisi olla kaivoon menevän keruun liian alhainen lämpötila, mutta sehän oli pääosin plussalla, kun kaivosta ei oteta tehoa. Voisi silti tarkistaa, ettei sinne ole syötetty vahingossa hölmöä arvoa. Taitaa alkaa jarruttamaan kompuraa 2-3 C ennen rajaa ja oletusarvo on -8 C. Jos tuossa on -4 C tai lämpimämpi, kannattaa kokeilla laskea.
Tätä myös mietin, mutta kun 9kW vastuksia on päällä, niin kompresori rallattaa iloisesti 100Hz.
Kannattaa silti tarkastaa.
-
-Talo ei lämmennyt koska BT25 ja BT3 ero oli 0 C
BT25 mitataan (pitäisi) puskurin lähdöstä lämmönjakoon. BT3 mitataan paluusta MLP:n sisällä. Ei noiden erosta voi päätellä mitään tehoa.
Voi hyvin olla, että BT25 näyttää väärin. Mutta voi myös olla, että puskuri on hyvin sekoittunut eli mistä tahansa otetaan ulos, tulee lähes samaa lämpötilaa. BT25 ja BT3 otetaan molemmat ulos puskurista, ainoa ero on korkeus ja yhteen puoli.
Voihan se helposti kädelläkin koittaa onko MLP:ltä yläosaan tuleva paljon kuumempi kuin ylhäältä lämmönjakoon lähtevä. Ja onko myös ylhäältä lämmönjakoon lähtevä lähes yhtä viileä kuin MLP:lle alhaalta palaava.
Tuossa pätkässä prioriteetti 30 ja BT25 pysyi vakaana. Siis lämmönjakoon tehoa meni. Muuten BT25 laskisi.
-
Eihän siellä kompuralla ole taajuuden rajoituksia, 102Hz oli suurin tuossa yhdessä excelissä...
VALIKKO 7.1.3.1 - ESTOALUE
Estoalue 1 ja 2
Säätöalue käynnistys: 20 – 115 Hz
Säätöalue pysäytys: 22 – 120 Hz
Suurin säätöalue: 50 Hz.
Tässä voit asettaa taajuusalueen, jossa kompressori on
estetty. Säätöalueen rajat voivat vaihdella lämpöpumppumallista
riippuen.
-
Mitä näyttää suhteessä tuo varaajasa oleva mittari noihin koneelta lähtevään lämpöön ja verkkoon lähevään lämpöön:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13241;image)
Oliskohan tuo varaaja fiksumpi olla 3-putki kytkennällä, niin sekottuminen olis pienempää...ei se nyt mikään ongelman alkujuuri ole mutta kuitenkin.
-
Lämpökäyrä:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13254;image)
-
Eihän siellä kompuralla ole taajuuden rajoituksia, 102Hz oli suurin tuossa yhdessä excelissä...
VALIKKO 7.1.3.1 - ESTOALUE
Estoalue 1 ja 2
Säätöalue käynnistys: 20 – 115 Hz
Säätöalue pysäytys: 22 – 120 Hz
Suurin säätöalue: 50 Hz.
Tässä voit asettaa taajuusalueen, jossa kompressori on
estetty. Säätöalueen rajat voivat vaihdella lämpöpumppumallista
riippuen.
"Kaikkia" taajuuksia näyttää esiintyvän.
-
Oheisessa kuvassa todistelen että BT25 näyttää väärin, useita asteita liian vähän
ATS
-
Tarkemmin ehkä näkee, kun on pidempi pätkä lämmityksestä taukoa. Sellainen on uima-allas+käyttövesi. Tuossa esim. 13.1. n. 7:30 BT25 käy alimmillaan 32,9 C:ssä ja sitten vaihdon jälkeen paluu on 33,4. Varsin pieni ero siis.
Tuossa voi olla myös hitautta eli paluuvesi käy alempana, mutta anturi ei ehdi mukaan. Paluuanturihan on juuri ollut yli 50 C käyttöveden takia. Miten nopeasti sitten kuuma meno vaikuttaa jo paluuseen? BT25:ssa se näkyy heti eli ensimmäinen data prioriteetilla 30 on jo 0,3 C lämpimämpi ja seuraava 1,4 C, jolloin se on jo kuumempi kuin paluu.
Kai tuossa pitää olla ainakin 5 C virhe, jotta tuo mitään selittäisi MLP:n käytöksestä? 2 C virhe tulee helposti jo siitä, että toinen on asennettu tehtaan toimista kuuman koneen sisälle ja toinen "ulos" jälkikäteen.
-
Nyt on mittari hommattuna ja pari pikaista testiä tehty.
Liitteenä kuva BT25 sijainnista. Tuossa mittarin sijainnin huonossa paikassa voi muuten olla itua, koska sehän on nyt aika paksussa kohdassa, eikä ohuemmassa kupariputkessa kiinni.
IR-mittarissa on tetysti jonkinlainen virhemarginaali, mutta Uplinkin näyttäessä BT25 40,4C on pumpun jälkeen kupariputkessa reilut 41C (lukema vaeltaa hiukan koko ajan) ja BT25 sijaintipaikassa mitattuna IR-mittarilla 40,0C. Varaajan oma mittari näyttää aavistus alle 42C. Mitään ihan merkittävää eroa ei pikaisesti siis tullut. Vai onko näissä hommissa reilu aste jo merkittävä ero?
Silmämääräisesti AM seuraamalla ei sillä pumpun tehon piennnyksellä ollut merkitystä, joten palautin sen entiselleen.
Kone oli myös käynnistänyt itsensä uudelleen päivällä ja AM mennyt tietysti nollaan, joten vaihdoin asetuksen takaisin 400AM.
Nyt asetukset ovat siis lähtötilanteessa.
Voisin huomenna laittaa uutta dataa.
-
Onhan tämä jo ihan käsittämätön juttu tämäkin episodi! Vähän sivusilmällä seurannut topiccia, mutta kuitenkin. Annan ääneni sille vastusten blokkaamiselle kokeilumielessä.
-
Kone oli myös käynnistänyt itsensä uudelleen päivällä ja AM mennyt tietysti nollaan, joten vaihdoin asetuksen takaisin 400AM.
Nyt asetukset ovat siis lähtötilanteessa.
Koneen käynnistyessä asteminuutien akuutti arvo menee nollaan ja siitä Nibe alkaa laskemaan.
Kun asteminuutit alittaa "käynnistä kompressori"-arvon kompressori käynnistyy.
Sitä ei pidä mennä muuttamaan käsin.
Mitä arvoa tarkkaan ottaen muutit ja mitä kaikki aseteminuuttiarvot nyt ovat?
-
Koneen käynnistyessä asteminuutien akuutti arvo menee nollaan ja siitä Nibe alkaa laskemaan.
Kun asteminuutit alittaa "käynnistä kompressori"-arvon kompressori käynnistyy.
Sitä ei pidä mennä muuttamaan käsin.
Mitä arvoa tarkkaan ottaen muutit ja mitä kaikki aseteminuuttiarvot nyt ovat?
Kyllä sen voi muuttaa käsin takaisin alle kompuran käynnistysrajan jos se on nollaantunut buutissa eikä halua odotella kompuran uudelleenkäynnistymistä. Ei riko eikä sekoita mitään.
-
Kyllä sen voi muuttaa käsin takaisin alle kompuran käynnistysrajan jos se on nollaantunut buutissa eikä halua odotella kompuran uudelleenkäynnistymistä. Ei riko eikä sekoita mitään.
Käynnistyraja on aloittajalla -60 ja lisäyksen raja -400.
En näe mitään syytä muutella akuuttia arvoa käsin, kun on ongelmallisesta kohteesta kyse.
Kone käynnistyy automaattisesti näillä kulutuksilla varsin pian.
-
Eli BT25:ssä ei ole suurta virhettä. Laitoithan teipit noihin ennen mittausta?
Eihän sillä saisi olla mitään väliä, jos BT25 näyttää vaikkapa 2 C liian vähän. Vika on jossain muualla.
Mittasitko myös ne kolme muuta putkea?
Miten Nibe tulkitsee tuon BT25:n? Pitääkö sille kertoa jotain kytkentätavasta? Tuo varaaja on ilmeisen hyvin sekoittunut. Pistätkö käyriä ajalta, jolloin ulkoinen pumppu oli pienemmällä?
Milloin asentaja tulee?
-
Niin olis voinu tietty referoida vaikka varaajan koneelle meneviin muihin putkiin CU ja koneen BTx arvoihin, että näkee BT25 mahdollisen mittausvirheen/oikeellisuuden.
Näistä huhua:
-BT25 laskee AM:t
-Näyttäis käyristä että yrittää ajaa koneen niin että BT25 menisi lasketulle käyrälle, joka olis loogista tuolla anturin paikalla.
Jos BT25 mittaa kumminkin oikein niin taitaa laittaa vedet 'hyrskyn myrskyn' siellä varaajassa kuin Urmas Viilunkin verottaja ;)
-
Liitteenä kuva BT25 sijainnista. Tuossa mittarin sijainnin huonossa paikassa voi muuten olla itua, koska sehän on nyt aika paksussa kohdassa, eikä ohuemmassa kupariputkessa kiinni.
Tuossa anturin asennuksessa on muutama huono toteutus
- Anturin paikka on paksussa "raudassa"
- Liian ohut lämpöeriste päällä
- Anturin johto ei ole kiinnitetty putken pintaan
Asenna seuraavasti
- Paikka pumpun jälkeisessä kupariputkessa.
- Anturin ja putken väliin piitahnaa, jos sellaista on käytettävissä
- Kiinnitä anturi tiukasti putken pintaan esim nippusiteellä tai nykyisen kaltaisella eristeteipillä tai ilmastointiteipillä
- Paketoi anturi ilmatiiviiseen pakettiin jollakin edellämainitulla teipillä ja lisäksi siten että anturin johto menee jonkin matkaa tiukasti putken pintaa pitkin
- Rakennelman päälle vähintään 20 - 30 mm paksu ja 200 mm pitä paketti putkieristettä.
En väitä että ongelma poisttuu sillä että mittaus näyttää oiken
Joka tapauksessa BT25 mittausta käytetään AM laskentaan ja AM taas ohjaa koneen käyntiä ja vastusten käyttöä.
Jotta koneen ohjaus toimisi oikein tulee BT25:n näyttää oiken.
ATS
-
Joo, ei se anturi häävisti tuossa ole...
Nyt ei varmaan itse kannata väkästellä kun toimitus kesken, tai riippuu mimmonen on yhteys toimittavaan tahoon...
Periaatehan on aina että mitattujen arvojen pitää olla oikein ennekuin voi koneellisesti jotain päätellä ja tehdä ohjauksia, sitä varten anturoinnit on kaikissa koneissa että antavat oikeaa tietoa.
-
Liitteenä on nyt dataa 19.1. noin klo 17.25 - 21.1. noin klo 9.40.
Tässä datan aikana tapahtunut siis:
19.1. n. klo 19-20 välillä vaihdoin AM400->800 // tässä kävi siis niin kuin oli oletus, eli AM tippui sinne 800 alle ja taas tulivat vastukset mukaan
20.1. n. klo 8-9 laitoin lämmityksen pumpun pienemmälle (noin puolet aiemmasta tehosta)
20.1. klo 13.40 kone käynnisti itsensä uudelleen (käyttöliittymä olikin tahamnnut hieman aiemmin aamulla)
20.1. n. klo 14.25 huomasin uudelleenkäynnistyksen, otin datan talteen ja vaihdoin AM takaisin alkuperäiseen arvoonsa 400
20.1. n. klo 22.05 Palautin lämmityksen pumpun entiselle teholleen
Edit. Niin ja asentajan pitäisi tulla käymään huomenna iltapäivällä.
-
... Vai onko näissä hommissa reilu aste jo merkittävä ero?
Käytitkö mittauskohdassa teippiä?
Eri materiaalien (kupari, valurauta, mustaputki, muoviputki...) pintojen IR-ominaisuudet saa eliminoitua teipillä.
-
Joo, kyllä käytin. Voisin illalla toki mitata vielä uudelleen ja kaikki putket samalla.
Sen tosiaan huomasikin, että lämpötila oli ihan mitä sattuu, kun mittasi kupariputkea ilman teippiä.
-
Kyllähän tuo pumpun hidastus vaikutti parantavan tilannetta eli BT25 (ulkoinen meno) nousi BT3 (sisäinen paluu) nähden. Eli varaajan kerrostuma parani. Ideaalista olisi, että BT25=BT2 ja BT3=paluu lämmönjaosta. Nyt tilanne on se, että pönttö sekoittuu tasalämpimäksi. Ulkoisen pumpun virtaama pitäisi siis olla sama kuin sisäisen, mutta nyt ulkoinen on tuolla hitaammallakin reilusti hitaampi.
Asia selviää paremmin, kun mittaat kaikki neljä. Mutta joko ulkoista pumppua pitää hidastaa vielä enemmän tai sisäistä nopeuttaa. Tuo riippuu siitä millaine ero ulkoisessa menossa ja paluussa on. Sen olisi syytä olla useita asteita (5?).
Tuo tuskin on kuitenkaan syy varsinaiseen ongelmaan eli kompuran kierrosten pysymiseen niin alhaalla, että AM:t tippuu vastuksille. Tai voi se ollakin, jos menolle iskee rajoitus heti kun se nousee "liikaa" yli BT25:n.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13269;image)
Onhan tuossa vastuskäyttökin vähentynyt selvästi eli ehkä se on kuitenkin se ratkaisu? Siis muuttaa kierroksia JA muuttaa säätöjä niin, ettei kierrokset laske, vaikka meno olisi selvästi yli BT25:n.
-
Tutkiskelin ulkoisen pumpun virtauksen vaikutusta
KV-jakson aikana, jolloin lämmitysvesi kiertää vain pattereiden ja varaajan kautta.
- Nykyisellä virtauksella lähti varaajasta n. 4 min ajan lämmintä vettä lämmön jakoon ja tämän jälkeen lämpötila putosi nopeasti 3 -4 astetta.
Eli varaajan yläosassa oli varastoituna jonkin verran lämmintä vettä ennen kuin lämmönjaon viileä vesi tavoitti lähtöyhteen.
- Kun virtausta pienennettiin kasvoi lämpimän veden jakso n. 8 minuuttiin.
Tavoite olisi se että lämmintä vettä riittäisi koko KV-jakson n. 15 min ajaksi.
Tällöin ei tulisi BT25:een AM-laskentaa häiritsevää notkahdusta.
Mielestäni varaaja on hyvin kerrostunut.
Kun saadaan BT25 mittaamaan oikein ja ulkoisen pumpun virtaus sopivaksi niin kone toimii varmasti paljon paremmin.
ATS
-
Mielestäni varaaja on hyvin kerrostunut.
Kun saadaan BT25 mittaamaan oikein ja ulkoisen pumpun virtaus sopivaksi niin kone toimii varmasti paljon paremmin.
Minä en ole vielä vakuuttunut, että BT25 näyttäisi niin paljoa väärin, että se olisi oleellista. Onhan tuolla kerrostuneisuutta, kun BT25 kuitenkin on korkeampi kuin paluuu. Mutta ei välttämättä kovin montaa astetta.
Selvittäisi paljon tilannetta, jos saataisiin ne lämpötilamittaukset kaikista neljästä putkesta. Sen BT25:n voisi mitata IR:llä myös pumpun jälkeen, mutta en kyllä usko, että merkittävää eroa tulee. Vaikka tuo 90-asteen mutka on paksu, johtaa se erinomaisesti lämpöä eli IR-mittarilla pitäisi saada se oikein.
-
Kännykästä kun nyt katsoin, niin käyrä näyttäisi olevan 6 ja poikkeama (tarkoituksella) 4. Lattialämmityksen osalta poikkeama on 0.
Mikä on lattialämmityksen käyrä?
-
Havainto: Niben LJ-pumppu on lämmityksessä kiinteästi 44%. Käyttövesi- ja allastilassa nopeus on automaatilla.
Jos "tasalämpöinen" puskurivaraaja osoittautuu syypääksi, niin tuota voinee laskea, jotta pääsee lähelle BT12-BT3 deltaa 10C.
Edit: Tuollekin lienee peruste. 14.1 Nibe kävi 100 HZ (+9kW), niin silloin BT12-BT3 oli ~10C.
-
Yx kysymys...onko näissä Nibe S-sarjalaisissa lämpöantureiden kalibrointi parametreja olemassa, lähinnä offset-korjaus tulee mieleen?
Ei ne anturit nyt niin tasalaatuisia ole vai onko niin että käyvät läpi 'penkkitestin' ennen asennusta...
-
Nämä asetukset on jo saatettu käydä läpi, tuuppaa tämän nyt vaan tähän että kelaan viestejä...nyt jus ei ehdi :)
*****VALIKKO 7.1.6.2 - VIRTAUSASETUS, LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ*****
Asetus
Vaihtoehto: patteri, lattialämmitys, pat. + lattialäm.,
Oma asetus
Säätöalue MUT: -40,0 – 20,0 °C
Oma asetus
Säätöalue dT MUT:ssa: 0,0 – 25,0
Säätöalue MUT: -40,0 – 20,0 °C
Tässä asetetaan, minkä tyyppiseen lämmönjakojärjestelmään
kiertovesipumppu on kytketty.
dT MUT:ssa on meno- ja paluulämpötilojen välinen ero
mitoittavassa ulkolämpötilassa.
*****VALIKKO 7.1.6.3 - TEHO MUT:SSA*****
Vaihtoehto: Manuaalinen valittu teho MUT:ssa, Teho
MUT:ssa
Man. val. teho MUT:ssa
Säätöalue: päälle/pois
Teho MUT:ssa
Säätöalue: 1 – 100 kW
Tässä valitset kiinteistön vaatiman tehon mitoittavassa
ulkolämpötilassa (MUT).
Jos et aktivoi "Manuaalinen valittu teho MUT:ssa", S1255
valitsee sopivan tehon MUT:ssa.
-
Noniin. En ole tänään sen viisaampi. Eipä ilmoitellut asentaja itsestään mitään, eikä näkynyt paikalla.
Nyt kun on lämpimämpää, vastukset eivät tule niin herkästi tueksi.
Mittaan vielä niiden varaajaan menevien putkien lämpötilat, kun kiireiltä ehdin.
-
Uusimpia logeja kun vilkaisee niin näkee melko selvän trendin että lämmitysjaksolla kompressori nostaa hertsejä kun BT25 laahaa "Laskettu menolämpötila":n perässä, ja lähtee hiljakseltaan laskemaan kun se on saavutettu. Näyttää toimivan pienellä viiveellä.
Eiköhän tuo ihan toimiva peli ole kunhan saattaa BT25 ja BT12 synkkaan, tavalla tai toisella.
Nyt on ehdotettu BT25 parempaa sijoitusta ja kiertopumppujen kierrosten säätöä & BT12 offset asetusta tarpeen mukaan, luultavasti noilla tulee AM kuriin ja jos kompressoria haluaa huudattaa kovempaa niin käyrää isommalla :)
-
Katselin arvoja 20.1 uudelleenkäynnistymisen kohdalta ja ne näyttivät loogisilta.
mm. lauhdutinvirtaus on luokkaa 12l/s ja invertteri kiihdytti nopeutta hissukseen (35).
Kun muutit asteminuuttiarvoa, niin kompressorin nopeus putosi minimitaajuuteen (20) ja lauhdutinvirtaus nousi 22litraan.
Sen jälkeen lämmityksen lauhdutinvirtaus on ollut 22 l/s.
Ehdotan että käynnistät Niben ja et tee mitään muuta.
2-3 tunnin kuluttua laita loki tänne ja katsotaan sitä porukalla.
Laita loki niben tekstimuodossa, ei siis excelillä käsiteltynä.
-
Edelleen jankutan tästä BT25 anturin asennuksesta.
Olen joskus tutkinut anturien asennuksen vaikutusta mittausvirheeseen.
Nykyinen asennus vastaa melko tarkaan kokeessa ollutta asenusta No 5,
missä anturin ja putken välissä oli piitahnaa ja kiinnitys ilmastointiteipillä ja ilman eristystä.
Riippuen ulkolämpötilasta on BT25-putken ja huonetilan välinen lämpötilaero n. 20 - 30 C
Oheisesta kuvasta nähdään että mittausvirhe on
- Eristämätön anturi -> n. -2,5 - -3,5 C
- 20mm solumuovi -> n. -0,7 - -1,1 C
- 10mm solumuovi + 50 mm styrox -> n. -0,5 - -0,7 C
Eristeen lisääminen yli 20 mm ei juurikaan paranna mittaustulosta.
Jos käytetään rakennetta mikä näkyy tuossa siniraitaisessa ja 20 mm eristettä, putoaa virhe n. -0,1 C:een
ATS
-
Minä taas jankutan niiden neljän putken mittauksesta. Eihän se ole kuin muutaman minuutin homma. Jos sitten eroa löytyy yli 2 C, helpointa lienee eristää tuo anturi paremmin. Onhan siinä nytkin sentään hiukan jeesusteippiä parempi eristys.
-
Vaikea uskoa että tulisi pelkän anturin eristyksellä kuntoon tuo AM ongelma, jos Niben varaaja mittaristakin näkee että puskuri sekoittuu ja näin ollen BT12 vs BT25 saa eri arvot = AM kasvaa..
Pakko säättää kiertopumppuja tai BT12 offset:ia, logeista näkee että noiden mitatut arvot lämmityksessä on kokoajan yli 2 astetta.
Ja vaikka ero olisi alle 2 astetta niin pitäisihän sekin korjata, muuten AM kasvaa.
-
BT12 vs BT25 saa eri arvot = AM kasvaa..
Pakko säättää kiertopumppuja tai BT12 offset:ia, logeista näkee että noiden mitatut arvot lämmityksessä on kokoajan yli 2 astetta.
Ja vaikka ero olisi alle 2 astetta niin pitäisihän sekin korjata, muuten AM kasvaa.
Mikä logiikka tuossa on Nibessä? Senhän pitäisi säätyä juuri BT25:n perusteella. Miksi se sitten kuitenkin säätää BT12:n mukaan. BT12:lle tietysti on joku maksimi.
Eihän AM kasva, ellei Nibe anna sen kasvaa. Sehän pienentää kovasti kompuran kierroksia, vaikka AM on liian alhainen.
-
Onko BT12 tai BT2:lla jokin aseteltavissa oleva maksimiarvo mitä ei saa ylittää?
Mikä suure ohjaa kompressorin Herzejä ?
ATS
-
Mikä logiikka tuossa on Nibessä? Senhän pitäisi säätyä juuri BT25:n perusteella. Miksi se sitten kuitenkin säätää BT12:n mukaan. BT12:lle tietysti on joku maksimi.
Eihän AM kasva, ellei Nibe anna sen kasvaa. Sehän pienentää kovasti kompuran kierroksia, vaikka AM on liian alhainen.
AM minuutit kasvaa BT12 ja BT25 erotuksella, ja nyt kun puskurivaraajassa vesi sekoittuu ja anturi on huonossa paikassa / huonosti eristetty näyttää BT25 kokoajan huomattavasti pienempää lukua ja AM kasvaa.
Kun anturi on korjattu ja kiertopumput säädetty halutuiksi pitäisi BT12 ja BT25 ero olla kohtuu stabiili, sitten loppu korjataan tuolla BT12 offset asetuksella.
Sen takia siellä on se asetus että BT25 ei aina saada asennettua sellaiseen paikkaan että se näyttää täysin oikein.. Myös Roori mainitsi aikaisemmin että sitä voisi olla syytä säätää.
Ajattelin itse että kompressoria säädetään tuon Lasketun menolämpötilan ja BT12 erotuksella, mutta kun katsoo logeja niin näkee että kompressori kierrokset lähtee aina laskemaan kun BT25 ylittää Lasketun menolämpötilan arvon.
Tein itse kokeen että ajoin asteminuutit miinukselle, ja kun Nibe rupee niitä ajamaan kiinni kompressorilla niin se tekee tasaisesti n. 1.5C kuumempaa vettä kun Laskettu menolämpötila.
Kompressori käy noin 10Hz kovempaa kuin ennen koetta. Itselläni ei ole BT25 anturia kytkettynä niin siksi laskenta varmaan menee kompressorille pakosti eri tavalla..
-
AM minuutit kasvaa BT12 ja BT25 erotuksella
Miksi? Tuonhan pitäisi tietysti ajaa vain BT25:n perusteella ja AM:t lasketaan tietysti BT25:n ja lasketun menolämmön erotuksesta. Tuohan pysyykin vakaana, mutta vasta sitten, kun vastuksilla pidetään AM siellä vastusrajoilla eli -400 ja alempena.
BT12 ei pitäisi vaikuttaa oikein mihinkään, kunhan se ei ylitä jotain maksimiarvoa.
-
Onko BT12 tai BT2:lla jokin aseteltavissa oleva maksimiarvo mitä ei saa ylittää?
Mikä suure ohjaa kompressorin Herzejä ?
ATS
Ainakin On/off koneissa on jokaiselle lämmitysjärjestelmälle oma Max. Bt2 arvo, jota ei saa ylittää.
Lämmitysvelka ohjaa isossa kuvassa, mutta hertsit ei mene tappiin jos velkaa on. Eli kasvattaa nopeutta hissukseen ja voisi kuvitella että siinä lasketaan edellisen teholisäyksen vaikutusta lämmitysvelkaan ja valitaan sitten uusi tehotaso.
-
Miksi? Tuonhan pitäisi tietysti ajaa vain BT25:n perusteella ja AM:t lasketaan tietysti BT25:n ja lasketun menolämmön erotuksesta. Tuohan pysyykin vakaana, mutta vasta sitten, kun vastuksilla pidetään AM siellä vastusrajoilla eli -400 ja alempena.
BT12 ei pitäisi vaikuttaa oikein mihinkään, kunhan se ei ylitä jotain maksimiarvoa.
Samaa mieltä AM - laskennasta (laskettu meno - lämmitykseen menevä).
BT12 ja BT2 välissä on sähkövastukset.
BT12 ja BT3 osallistuvat lauhduttimen suojaukseen.
-
Miksi? Tuonhan pitäisi tietysti ajaa vain BT25:n perusteella ja AM:t lasketaan tietysti BT25:n ja lasketun menolämmön erotuksesta. Tuohan pysyykin vakaana, mutta vasta sitten, kun vastuksilla pidetään AM siellä vastusrajoilla eli -400 ja alempena.
BT12 ei pitäisi vaikuttaa oikein mihinkään, kunhan se ei ylitä jotain maksimiarvoa.
Totta tuollahan se ohjeessa luki ja olin ekalle sivulle jo kopioinut:
Maks.erokompressori:
Jos menolämpötila ylittää lasketun menolämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuuttilukemaksi+1...
Eli BT25 vs Laskettu menolämpö ohjaa AM.
Pahoittelut :)
Jos laitetta ajetaan vain BT25 arvolla kun se on kytketty niin sitten ei ole väliä kuinka sen eristää (tarkemmin mietittynä tietysti on merkitystä kun näyttää liian vähän suhteessa palaavaan veteen :) ), eikä VALIKKO 7.1.6.1 - MAKS. ERO MENOLÄMPÖTILA
BT12 poikkeama arvoa tarvitse koskaan asettaa.
Itse uskon että nuo pitäisi saada vastaamaan toisiaan ja siksi tuollainen asetus Niben on laitettu.
Tosin Niben manuaalissa sana muoto on "voit" minkä voi tulkita aikaa vapaavalinnaiseksi..
"Jos lämmitysveden menolämpötilananturin(BT25) ja lauhduttimen menolämpötilananturin(BT12) välillä on eroa, voit määrittäätässä kiinteänsiirroneron kompensoimiseksi."
-
Trendejä tutkiskellessa tein seuraavan havainnon:
Kumpi on syytä ja kumpi seurausta.
Kun BT12 ja lasketun menon ero saavuttaa n. 5C, alkaa kone pudottamaan taajuutta ja pitää BT12 - lask.meno eron vakiona n. 5C.
Vai
Kun kone jostain syystä pudottaa taajuutta asettuu BT12 ja lask.menon ero n. 5C:een
Tutkin tätä ilmiötä neljällä eri lask menon arvolla (40, 43, 47, ja 49C) ja totesin että ilmiö on riippumaton lasketun menon arvosta
Jos BT25 näyttäisi oikein, niin tämä ero pienenisi ja sallisi koneen käydä suuremmalla teholla eikä vastuksia tarvittaisi kompensoimaan puuttuvaa kompressoritehoa.
Nythän menovesi on BT25 virheen verran suurempi kuin mitä kone luulee.
Kun BT25 on korjattu tulee käyrää nostaa tuon virheen verran.
ATS
-
Eikö tuo kierrosten lasku tapahdu, kun BT25 ylittää laskennallisen?
-
Täällä on viittaus, jonka mukaan tuo BT12 ja BT25 eron asetus vaikuttaa oleellisesti kierroksiin:
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.msg704747#msg704747
Tuo on S1155:ssä valikossa
"VALIKKO 7.1.6.1 - MAKS. ERO"
Tuotahan jo ehdotettiin ja nähtävästi tuonne pitää laittaa negatiivinen arvo, jotta kompura ottaa enenmmän kierroksia.
Erikoinen ohjaussysteemi tuossa, jos tuo vaikuttaa. Sitähän ehdotettiin jo monta päivää sitten. Tuossa valikossa ne kaksi muutakin voivat vaikuttaa. Kompressorieron pitäisi loogisesti olla selvästi suurempi kuin lisälämmityseron, jotta kompressori ei sammu ennen lisävastuksia.
En tiedä miten Nibe noihin arvoihin reagoi. Saattaa hyvinkin laskea kierroksia kun lähestytään rajaa. Noin ainakin tekee kaivoon menon alarajaa lähestyttäessä eli jo muutama aste ennen rajaa vähentää kierroksia ja rajalla sammuu.
-
Onko puskuri varaajassa anturitaskua BT25 anturille? Minulla on F1225-12+ UKV100 jossa on anturitaskut ylhäällä ja alhaalla. Oma ukv neliputki kytkennällä ja ei tahtonut syksyllä lähteä lämmittämään ilman BT25 anturia käyttöveden lämmityksen jälkeen ennen kuin sisäinen anturin lämpö oli laskenut alle pyynnin. Anturi taskussa oleva BT25 näyttää lämmityksen aikanq muutaman desimaalin tarkkuudella samaa lämpöä kuin sisäinen anturi.
-
Katselin arvoja 20.1 uudelleenkäynnistymisen kohdalta ja ne näyttivät loogisilta.
mm. lauhdutinvirtaus on luokkaa 12l/s ja invertteri kiihdytti nopeutta hissukseen (35).
Kun muutit asteminuuttiarvoa, niin kompressorin nopeus putosi minimitaajuuteen (20) ja lauhdutinvirtaus nousi 22litraan.
Sen jälkeen lämmityksen lauhdutinvirtaus on ollut 22 l/s.
Ehdotan että käynnistät Niben ja et tee mitään muuta.
2-3 tunnin kuluttua laita loki tänne ja katsotaan sitä porukalla.
Laita loki niben tekstimuodossa, ei siis excelillä käsiteltynä.
Katselin uudelleen 20.1 tilannetta ja kaikki ei ollut ihan kuin kirjoitin.
Nibe oli jossain virhetilanteessa, eikä antanut käynnistää kompressoria 30 minuuttiin. Teki käyttövesiä alussa vain vastuksella.
Mutta ehdotukseni on edelleen voimassa.
-
Täällä on viittaus, jonka mukaan tuo BT12 ja BT25 eron asetus vaikuttaa oleellisesti kierroksiin:
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.msg704747#msg704747
Tuo on S1155:ssä valikossa
"VALIKKO 7.1.6.1 - MAKS. ERO"
Tuotahan jo ehdotettiin ja nähtävästi tuonne pitää laittaa negatiivinen arvo, jotta kompura ottaa enenmmän kierroksia.
Erikoinen ohjaussysteemi tuossa, jos tuo vaikuttaa. Sitähän ehdotettiin jo monta päivää sitten. Tuossa valikossa ne kaksi muutakin voivat vaikuttaa. Kompressorieron pitäisi loogisesti olla selvästi suurempi kuin lisälämmityseron, jotta kompressori ei sammu ennen lisävastuksia.
En tiedä miten Nibe noihin arvoihin reagoi. Saattaa hyvinkin laskea kierroksia kun lähestytään rajaa. Noin ainakin tekee kaivoon menon alarajaa lähestyttäessä eli jo muutama aste ennen rajaa vähentää kierroksia ja rajalla sammuu.
Itsekkin tuota asetusta eilen mietin tässä keississä, mutta asentajan oppqan mukaan tuon asetetun eron ylittyessä asteminuutit vain nollaantuu.
Edit. Olikin f-sarjalaisen opas, taitaa olla sitten vähän erilaiset systeemit tuossa s-sarjalaisessa.
-
Itsekkin tuota asetusta eilen mietin tässä keississä, mutta asentajan oppqan mukaan tuon asetetun eron ylittyessä asteminuutit vain nollaantuu.
Edit. Olikin f-sarjalaisen opas, taitaa olla sitten vähän erilaiset systeemit tuossa s-sarjalaisessa.
Tuo linkki ruotsalaisfoorumille koski F-sarjalaista. Tuota rajaa ei varmasti ole tehty ylitettäväksi eli varmaankin kompuran kierrokset tippuu ennen sitä. Erikoinenhan olisi toiminta, jossa AM:t jatkuvasti nollautuu ko. syystä.
Vielä erikoisempaa on kyllä nykyinen toiminta, jossa jokin rajoittaa kompuran kierroksia ja samalla kuitenkin nostetaan menolämpöä reilusti vastuksilla.
msa1:n mittauksia ja ko. asetusarvoja odotellessa...
-
Nämä pitäisi tarkastaa, että ei olisi ristiriitaisuuksia
ATS
-
Nämä pitäisi tarkastaa, että ei olisi ristiriitaisuuksia
ATS
Ketjun aloittaja nuo laittoi jo ensimmäiselle sivulle:
7.1.6.1 Maks. ero menolämpötila
Maks. ero kompressori 10 astetta
Maks. ero lisäläm. 3 astetta
BT12 offset 0 astetta
Nuo kaksi ensimmäistä asetusta toimivat ainakin omassa S1155 vallan mainiosti..
-
Nuo kaksi ensimmäistä asetusta toimivat ainakin omassa S1155 vallan mainiosti..
Sivuloikkana: Sanoit muistaakseni tuolla jossain että sulla on joku 'pieni' LV pönttö tuon jatkona, mikä se lienee?
-
Sivuloikkana: Sanoit muistaakseni tuolla jossain että sulla on joku 'pieni' LV pönttö tuon jatkona, mikä se lienee?
Energy Save BT100 TC-2 ja lisäksi 60l tulistusvaraaja.
Tiedä sitten miksi VILP asentaja päätyi moista suosittelemaan ratkaisuksi 300l Daikinin tankin tilalle, mutta tuon takia aika pienoinen LV käyttö heittää veden lämmityksellä (olen alarajaa hieman laskenut ettei kokoajan lataile)
Jos tarkoitit puskurivaraajaa niin se on Austria Email PS 100 :)
-
Näin kait tuon pitäs toimia. Itellä ollu nyt kuukauen S1155-12, 200l käyttövesvarrooja ja 100 l puskuri lämmitykseen. En oo millään tappoo asiantuntija, mutta on ahkerasti seurannut tuota asteminuutti hommoo. Itellä pysyny asteminuutit nätisti kurissa -79 ja noosoo kokoajan kohti -60 mutta tos hittaasti. Asteminuutit tipahtelloo reelusti kun tuo BT12 ja BT25 ero on isollaan, eli kun tekköö käättövettä. Mulla BT25 anturi on puskurin kylessä. Niinku joku tuolla jo ehotti, niin pistä BT12 offsetti -5 ja kato miten vaekuttaa. Seuroomisen mukkaan Asteminuutiin lasku ee pysähy nii pitkään ku BT25 on matalampi ku BT12. Ja kyllä halusin välttämätä 100 l puskurin lisäks, vaekka on invertteri kone. Patterilämmitys.
-
Tuossa vielä omat käärät mistä voipi kahtoo asteminuuttiin vaikutusta kompuraan. Kyllä olisin sitä mieltä myös, että BT25 anturi tulis asentoo huolella. Esim 0,1 asteen muutoshan o ihan suoraan vaekutuksessa asteminuutteihin. Tekkööhän se jo päevässä 144 asteminuuttia. Oonko viärässä?
-
Näin kait tuon pitäs toimia. Itellä ollu nyt kuukauen S1155-12, 200l käyttövesvarrooja ja 100 l puskuri lämmitykseen. En oo millään tappoo asiantuntija, mutta on ahkerasti seurannut tuota asteminuutti hommoo. Itellä pysyny asteminuutit nätisti kurissa -89 ja noosoo kokoajan kohti asetettua -60 mutta tos hittaasti. Asteminuutit tipahtelloo reelusti kun tuo BT12 ja BT25 ero on isollaan, eli kun tekköö käättövettä. Mulla BT25 anturi on puskurin kylessä. Niinku joku tuolla jo ehotti, niin pistä BT12 offsetti -5 ja kato miten vaekuttaa. Seuroomisen mukkaan Asteminuutiin lasku ee pysähy nii pitkään ku BT25 on matalampi ku BT12. Ja kyllä halusin välttämätä 100 l puskurin lisäks, vaekka on invertteri kone. Patterilämmitys.
Myö ny ainakkii tuota vinkkasin, en tiiä kuinka mon muu, mutta ei harmaita aavistusta mihin suuntaan, ehdotin +5, tuosta manuaalin/asian selitystekstistä ei kyllä oikein mitään selevöö saa mitä tuo oikeasti tarkottoo, piässäni oon aatellu että BT25 pitää kasvattaa x astetta jotta vastaa BT12...mutta tuosta tekstistä voi asian käsittöö/johdattoo ihan kuinka vaan vaikka BT25-BT12 = poikkeama.
Onko sinulla @Pikkey tuossa joku arvo laitettuna?
Tää antaa hyvin kuvaa yleisesti näistä manuaaleista että ne on ihan luokattomia monella, ei selitetä yhtään sitä toimintalogiikkaa jotta vois ymmärtää minkäkin arvon merkityksen, nämon vaan tämmösiä listauksia että tämmösiä asetuksia löytyy. :D
Vastuu sitten kokonaan lukijalla 8)...
Manuaalista poimittuna:
VALIKKO 7.1.6.1 - MAKS. ERO
MENOLÄMPÖTILA
Maks. ero kompressori
Säätöalue: 1 – 25 °C
Maks. ero lisäläm.
Säätöalue: 1 – 24 °C
BT12 poikkeama
Säätöalue: -5 – 5 °C
Tässä asetetaan suurin sallittu ero lasketun ja todellisen
menojohdon lämpötilan välillä kompressori- ja lisäyskäytössä.
Maks. ero lisäys ei saa koskaan olla suurempi
kuin maks. ero kompressori.
Maks. ero kompressori: Jos menolämpötila ylittää lasketun
menolämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuuttilukemaksi
+1. Jos tarvitaan vain lämmitystä, lämpöpumpun
kompressori pysähtyy.
Maks. ero lisälämpö: Jos ”Lisälämpö” on valittu ja aktivoitu
valikossa 4.1 ja menolämpötila ylittää lasketun
menolämpötilan asetetulla arvolla, lisälämmönlähde pysäytetään.
BT12 poikkeama: Jos lämmitysveden menolämpötilan
anturin (BT25) ja lauhduttimen menolämpötilan anturin
(BT12) välillä on eroa, voit määrittää tässä kiinteän siirron
eron kompensoimiseksi.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13331;image)
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13333;image)
-
Miltä @Pikkey näyttää kaaviot vrk tasolla...joku 'paha' päivä?
-
Tässä kovin päevä. Eekä lisäkämpöö vielä tarvittu.
Ei oo Itellä BT12 offsettia, kun ei pysty kymmenyksiä laettamaan. Tarve olis luokkoo + 0,2, eli seurailen vielä tilannetta. Tasanen mutta hias noosu on havaittavissa. Konneen käynnistyessä asteminuutit ol -120 Luokkoo ja nyt kk päästä tuon -79. Auto asetuksella muuten konetta käätän vielä. Legionellan tappo 2 krt/kk Eekä siihenkää vastuksia tarvittu.
-
Seuroomisen mukkaan Asteminuutiin lasku ee pysähy nii pitkään ku BT25 on matalampi ku BT12.
Mistä näin olet päätellyt? Oliko sinullakin selvä ero noiden välillä MLP:n lämmittäessä?
Erikoinen olisi kyllä Niben ohjelma, jos ei sietäisi paria astetta alempaa lähtöä varaajasta kuin sisäinen.
-
”Myö ny ainakkii tuota vinkkasin, en tiiä kuinka mon muu, mutta ei harmaita aavistusta mihin suuntaan, ehdotin +5, tuosta manuaalin/asian selitystekstistä ei kyllä oikein mitään selevöö saa mitä tuo oikeasti tarkottoo, piässäni oon aatellu että BT25 pitää kasvattaa x astetta jotta vastaa BT12...mutta tuosta tekstistä voi asian käsittöö/johdattoo ihan kuinka vaan vaikka BT25-BT12 = poikkeama.
Onko sinulla @Pikkey tuossa joku arvo laitettuna?
Tää antaa hyvin kuvaa yleisesti näistä manuaaleista että ne on ihan luokattomia monella, ei selitetä yhtään sitä toimintalogiikkaa jotta vois ymmärtää minkäkin arvon merkityksen, nämon vaan tämmösiä listauksia että tämmösiä asetuksia löytyy. :D”
Vastuu sitten kokonaan lukijalla 8)...
Ja totta :D Aattelin vuan, että BT12 sammaan on suatava BT25 kansa keenolla millä hvvään. Joka tappausssa tämä näättää siltä että BT25 on viärin. Tosiaan o kaakana BT 2:sta . Onneks o ammattilaiset ja vielä kysyjällä takkuu voimassa.
-
Joka minuutti GM muutos = BT25 -Tc, missä Tc on käyrästä laskettu tavoitelämpötila.
Jos minuutin sisälle voisi kurkistaa, niin veikkaan että Nibe ottaa yhden näytteen (BT25 - Tc).
Tai voihan se ottaa useammankin näytteen mutta tuskin sillä olisi merkitystä kun lämmöt muuttuu kuitenkin sen verran hitaasti.
Mielestäni ei ole isompaa merkitystä onko poikkeamaa BT25 vs. BT12. Tai poikkema vastaa säätökäyrässä tehtävää pientä +/- korjausta.
-
Juu en usko, että minuutti peliä, mutta BT12 ja BT25 (jos semmoinen asennettu) ero vaekuttaa asteminuutteihin. Ja jos tuota ei o, niin sitte se vertaa BT2. Oonko viärässä? Tiällä foorumilla ol hyvä kaava asteminuuttiin laskemiseen. Anteeks en ossoo lainailla enkä vastata suoraan kommentoijille vielä. Jään seurailemmaan, niin en tuki koko ketjua. Kiinnostaa seurata miten kysseisen systeemin asentaja tämän homman ratkasoo.
-
Kun kytkin potentiometrin BT25 kiinni, voin virittää potentiometrin niin että Niben näyttämä BT25 lämpötila on sama kuin laskettu menolämpö. Silloin GM ei muuttunut. BT12 offsetia en ole asettanut.
-
Ja vielä, että se +5 BT12 offsettia kannattaa kokkeilla miten vaikuttaa. Ei pitäs ainakaa huonontoo.
-
S1155 toiminta lämmityskäytössä
Olen tässä mietiskellyt mitenkä Nibe S1155 toimii lämmityskäytössä.
- Jos on korjattavaa, niin korjatkaa
- Jos on lisättävää, niin lisätkää
Lämpöpumpun toimintaa ohjaa pääsääntöisesti asteminuutit (AM)
- Kun AM laskee alle -60 käynnistyy kompressori
- Kun AM laskee alle -400 kytkeytyy lisälämmön ensimmäinen porras
- Lisälämmön lisäportaat ovat -60 AM
- Kun AM nousee yli +1 pysähtyy kompressori.
- Kompressorin taajuutta (Hz, teho) ohjaa AM:n gradientti jonkinlaisen algoritmin kautta. Kun AM laskee nousee kompressorin taajuus, kun AM ei muutu pysyy taajuus samana, kun AM nousee laskee kompressorin taajuus.
- Maks ero kompressori (asetusarvo 10C). Jos BT25-lask meno nousee yli asetusarvon, asetetaan AM:n arvoksi +1 ja kompressori pysäytetään ellei ole LV-tarvetta.
- Maks ero lisälämpö (asetusarvo 3C). Jos BT25-lask ero nousee yli asetusarvon, kytkeytyy lisälämpö pois.
- BT12 poikkeama. Jos lämmitysveden menolämpötilan (BT25) ja lauhduttimelta lähtevän veden (BT12) lämpötilan välillä on eroa, voit määrittää kiinteän siirron eron kompensoimiseksi.
Asteminuutit lasketaan BT25 ja lask. meno erotuksesta; (BT25-lask.ero)*min
Oikean AM-arvon saamiseksi on ensiarvoisen tärkeää että BT12 ja BT25 näyttävät samaa.
Itse koneen ohjauslogiikka näyttäisi toimivan oikein. Syy ongelmiin on siinä että logiikka saa käyttöönsä harhaanjohtavaa tietoa.
Tämänhetkinen pääongelma on se että kompressori käy ja vastukset ovat samanaikaisesti päällä.
Kun AM on alle -400 ja maks ero lisälämpö 3C ei ole voimassa, on lisälämpöpyynti päällä. Jos samanaikaisesti AM alle -60, kompressori käy, ja vastukset ovat päällä.
Edellä olevaan ongelmaan vaikuttaa myös se että käyttöveden kierrosta johtuen tehdään käyttövettä n. kerran tunnissa neljännestunnin ajan. Koska AM:a lasketaan myös KV-jakson aikana, on lämmitysjakson alkaessa AM:ssa suuri poikkeama. Lyhyen lämmitysjakson aikana ei prosessi ehdi tasaantua kun jo uusi KV-jakso sekoittaa uudelleen prosessin.
BT25 mittausarvoon saattaa vaikuttaa myös sisäisen ja ulkoisen kiertovesipumpun epäedullinen virtaussuhde.
Korjattavia asioita:
- BT25 anturin siirto pumpun jälkeiseen kupariputkeen ja lämpöeristäminen
- Lopun BT12 ja BT25 välisen lämpötilaeron korjaaminen säätämällä BT12 poikkeamaa.
- Käyttöveden kierron optimoiminen.
- Kierrosta erotettava kaikki tarpeettomat kuluttajat
- Säädettävä virtaus niin pienelle kuin mahdollista kuitenkin niin että ei saavuteta ”kipurajaa”
- Kellokytkimellä pätkitään kiertoa ja pysäytetään kierto kokonaan silloin kun se ei ole tarpeen.
- Sisäisen ja ulkoisen kiertovesipumpun virtauksien suhteen optimointi.
ATS
-
- Kompressorin taajuutta (Hz, teho) ohjaa AM:n gradientti jonkinlaisen algoritmin kautta. Kun AM laskee nousee kompressorin taajuus, kun AM ei muutu pysyy taajuus samana, kun AM nousee laskee kompressorin taajuus.
Oikean AM-arvon saamiseksi on ensiarvoisen tärkeää että BT12 ja BT25 näyttävät samaa.
Itse koneen ohjauslogiikka näyttäisi toimivan oikein. Syy ongelmiin on siinä että logiikka saa käyttöönsä harhaanjohtavaa tietoa.
Tämänhetkinen pääongelma on se että kompressori käy ja vastukset ovat samanaikaisesti päällä.
Kun AM on alle -400 ja maks ero lisälämpö 3C ei ole voimassa, on lisälämpöpyynti päällä. Jos samanaikaisesti AM alle -60, kompressori käy, ja vastukset ovat päällä.
Eiköhän kompuraa ohjata PI-säätimellä, jolloin taajuus tulee sekä AM-poikkeamasta että menolämmön hetkellisestä poikkeamasta. Siis kierrokset alkavat laskea, kun menolämpö nousee laskennallisen yli. Nyt vain laskee aivan liikaa. Tuo voi johtua BT25 ja BT(1)2:n välisestä erosta, mutta mielestäni outoa ja huonoa ohjelmointia, jos noiden välinen muutaman asteen ero pilaa koko toiminnan.
Jos tuo on lopputulema, mielestäni kyse on bugista!
Ei oikea AM-arvo mitenkään edellytä, että BT25 on sama kuin BT(1)2. BT25 on se, josta AM lasketaan ja jolla AM:n pidetään vakaana. Ei BT12 ja BT2:sta edes tarvitse mitata tuohon. Mutta selvästikin tämä ei Nibessä toimi kunnolla.
Eikä silläkään pitäisi olla mitään merkitystä toiminnan kannalta, jos BT25 anturi näyttää muutaman asteen väärin riippuen huonolämpötilan ja menolämmön erotuksesta. Tuo vaatii tietysti eri käyrän, mutta muuten sen ei tarvitsisi vaikuttaa yhtään mihinkään.
Eihän BT2 ja BT25 ole mitenkään välttämättä samoja. BT2 ei edes näytä mitään AM:n kannalta mielekästä, kun pumppu lämmittää käyttövettä tai allasta. Sitten kun sen lämmittää lämmönjaon vettä, on välissä varaaja, jossa voi olla yhteet hyvinkin eri lailla ja joka voi sekoittua tehokkaasti tai kerrostua tehokkaasti. Tuonne voi tulla myös lämpöä auringosta, öljykattilasta, sähköllä jne.
Selvästikään Nibe ei osaa toimia nyt alkuunkaan toivotulla tavalla BT25-ohjauksessa. Mistä se sitten johtuu, on toinen juttu.
Pitäisihän Nibessä nyt olla aivan selvä ehtolause, että vastuksia ei laiteta päälle, jos ei ole pakottavaa syytä. Eli kompurassa ei teho riitä tai siitä ei voi ottaa täyttä tehoa.
-
Täällä on avattu miten tuo Niben AM yms. toimii, eiköhän tuo S-mallit pääosin toimi kuten wanhat on/off pumput noiden osalta?
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/174662/Mero_Teemu.pdf?sequence=2&isAllowed=y
"Lämpöpumpun säätö perustuu nk. asteminuuttisäätöön, joka on yleisesti käytössä muissakin NIBE:n lämpöpumpuissa. Kompressoreiden käynnistystä ja pysäytystä ohjataan ulkoisen lämpöanturin BT25 perusteella. Tämän arvoa verrataan lämpökäyrän perusteella muodostettuun laskettuun menoläm-pötilaan. Mikäli mitattu arvo poikkeaa lasketusta, säädin summaa joka minuutti näiden arvojen ero-tuksen asteminuuttilaskurin arvoon. Laskurin arvon muutosten perusteella ohjataan kompressoreita ja tarvittaessa lisälämmitystä päälle ja pois. Invertterikylmäyksikön tehoa käynnistyksen jälkeen ohjataan kylmäyksikön menolämpötilaa mittaavan BT12 lämpöanturin arvon ja lasketun menolämpötilan perusteella."
Jos jollain saatavilla sama aineisto kun lopputyön tekijällä voisi asian S-mallin pumpuista tarkistaa:
"NIBE koulutusmateriaali, ei saatavana julkisesti"
On myös juttua miten pumppu toimii täysin päinvastoin kuin ketjun avaajalla jos BT12 ja BT25 ero on toiseen suuntaan.
Luulen että jos Seppaant listan kävisi läpi niin homma tulee kuntoon, mutta todella outoa että pumpun asentanut yritys ei tule noita asiota korjaamaan. Laskua ei ole vielä maksettu niin luulisi kiinnostavan.
Ei tässä ketjussa ole vielä vastaavia ongelmia ilmennyt kenellekään muulla S1155 pumpun omistajalla, joten vaikka softa on todella typerä (mitä toisaalta muuta voisi olettaa) niin kyllä sen kuntoon saa.
-
Selvästikään Nibe ei osaa toimia nyt alkuunkaan toivotulla tavalla BT25-ohjauksessa. Mistä se sitten johtuu, on toinen juttu.
Pitäisihän Nibessä nyt olla aivan selvä ehtolause, että vastuksia ei laiteta päälle, jos ei ole pakottavaa syytä. Eli kompurassa ei teho riitä tai siitä ei voi ottaa täyttä tehoa.
Havaitsin samankaltaisia oireita noin vuosi sitten ja raportoin niistä foorumilla:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9093.msg121553#msg121553
Silloin myös vastukset meni päälle vaikka kompura oli tyhjäkäynnillä. Latasin silloin vanhemman SW (Nibe huollon ohjeesta) ja ongelma poistui. Myös meillä on kaksi pumppua sarjassa ja BT25 käytössä.
Tänä talvena on ollut yksi kunnon pakastuminen ja havaitsin että Nibe ohjaus laahaa perässä (uusin SW). Piti kompensoida se lisäämällä +2 C käyrään pakkasen kiristyessä. Vastukset kytkin kokonaan pois. Kun pakkanen lauhtui, sai Nibe kiinni käyrästä.
Olen pitänyt kompressorin käynnistysrajana -300. Epäilen että tähän PI-säätimeen liittyy dokumentoimaton ominaisuus jossa säätimen keskeiset ominaisuudet riippuvat niinkin viattoman tuntuisesta tekijästä kuin kompressorin käynnistysraja.
-
Tuo voi johtua BT25 ja BT(1)2:n välisestä erosta, mutta mielestäni outoa ja huonoa ohjelmointia, jos noiden välinen muutaman asteen ero pilaa koko toiminnan.
En ole havainnut mitään vaikutusta Niben toimintaan BT12 poikkeamalla. Tällä hetkelläkin se on 1,9 C yli BT25 ja lask. menoveden. Offset säädöstä ei ole tarvinnut välittää (ollut 0,0).
Olen syksyn lauhoilla säillä ajellut BT25 huijauskytkentää, jonka tarkoitus on pitää GM vakaana -300 vaiheilla ja Niben teho mahdollisimman pitkään päällä minimissä.
Tuo rivi tosin laittaa miettimään:
Invertterikylmäyksikön tehoa käynnistyksen jälkeen ohjataan kylmäyksikön menolämpötilaa mittaavan BT12 lämpöanturin arvon ja lasketun menolämpötilan perusteella.
-
Tuo rivi tosin laittaa miettimään:
Invertterikylmäyksikön tehoa käynnistyksen jälkeen ohjataan kylmäyksikön menolämpötilaa mittaavan BT12 lämpöanturin arvon ja lasketun menolämpötilan perusteella.
Tuota minäkin mietin! Mitä järkeä tuossa on, jos BT25:n mukaan ajetaan?
-
Tuota minäkin mietin! Mitä järkeä tuossa on, jos BT25:n mukaan ajetaan?
Osaakohan Roori tähän vastata, hän totesi saman jo tuolla ensimmäisellä sivulla
"BT12 taitaa kumminkin olla se mikä ohjaa kompuran nopeutta, mitähän se tuohon mätsää..."
Voihan se olla että Niben "insinööri koodareille" on ollut turhan vaikeapaikka tehdä ohjelmaa mikä osaisi ohjata kompuraa eri tavalla kun BT25 on kytketty vs kun se ei ole, joten kaikilla toimii sitten samalla tavalla :)
-
Uskon ja toivon että S1x55 toimii yksinkertaisesti asteminuuttien AM osalta niin että ne on pelkästään näiden eri kytkentäpisteiden valintaa varten:
-Kompura päälle esim AM = -120
-Kompura pois AM = +1
-Vastusten apuun tuleminen esim AM = -400 ja eri portaiden kytkeminen apuun
-...ehkä muitakin portaita
Itse kompressorin nopeusohjaus oikealle nopeudelle+teholle olisi (perinteisen) PI säätimen hommia lämpötila ohjatusti, ohjearvona 'laskettu menolämpö' ja oloarvona aluksi BT12 anturi (lauhdutin) jos vastukset on pelissä niin BT2 (vastusten jälkeen), periaatteessa tuo BT2 pitäisi tuossa toimia aina oli vastukset pelissä tai ei. Tuossa @MauriAntero lainauksessa tuo Boldattu antaa ~samanlaisen selityksen tuolle nopeusohjaukselle paitsi sanotaan BT12.
Sitten tuo parametri BT12 Offset (poikkeama) ehkä olisi semmonen jolla sallitaan BT25:lle tietty poikkeama BT12:een *ettei tarvii olla huolissaan* eikä tarvii laskee AM:ja jos ollaan offsetin haarukassa tai se offset on siinä AM laskentakaavassa...tämä on manuskassa niin luokattomasti selostettu että tarvittaisiin parempaa materiaalia tuon ymmärtämiseen. Pumpun kanssa tuon varmaan pystyis selvittämään laittamalla arvoja ja seuraamalla AM laskentaa käyristä...mutta kun ei ole tommosta leikkikalua ;)
Jos jollain saatavilla sama aineisto kun lopputyön tekijällä voisi asian S-mallin pumpuista tarkistaa:
"NIBE koulutusmateriaali, ei saatavana julkisesti"
"Invertterikylmäyksikön tehoa käynnistyksen jälkeen ohjataan kylmäyksikön menolämpötilaa mittaavan BT12 lämpöanturin arvon ja lasketun menolämpötilan perusteella."
Aloittajan koneen käyrät ei kyllä toisaalta tuota kuvausta tue kun kone paukuttaa reilusti yli 'lasketun menolämmön' pelkällä kompuralla ja nappaa vastuksia vielä apuun. Parhaiten tuohon 'laskettuun menolämpöön' osuu BT25 anturi.
Tehdasasetukset takas ja uudelleen wizardit/setupit kohdilleen :D
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13217;image)
Jos tuosta vehkeestä joku "NIBE koulutusmateriaali, ei saatavana julkisesti" on olemassa niin tommonenhan pitäisi jokaisen saada kouraansa...tuossa luulisi ohjauksen toimintakuvausta olevan tarjolla.
-
S1155 toiminta lämmityskäytössä
Tämänhetkinen pääongelma on se että kompressori käy ja vastukset ovat samanaikaisesti päällä.
Pääongelma on, että kompressori käy osateholla ja silti käyttää lisävastuksia.
Tätä voi aloittaja pitää toimittajan suuntaan päävaatimuksena ennen laskun maksamista.
Aloittaja on kovin hiljaa! :'(
Soisi vastaavan esittyihin kysymyksiin/ehdotuksiin kun yhteisö näkee vaivaa. >:(
Ansiokas päättötyö johon ylempänä on viittaus, käsittelee kahden kompressorin järjestelmää.
-
Perinteinen PI-säädinhän olisi juuri tehon tai vaikkapa BT(1)2:n ohjaus noilla P:llä ja I:llä. P on hetkellinen poikkeama ja I=AM-poikkeama. Siis säätöarvo = a*(laskettu meno - BT25) + b*(AM_set - AM)
Tuo AM_set voi olla 0 tai vaikkapa se valikkoihin syötettävä AM (esim. -60).
Nyt siis tulee suuri teho (tai korkea BT2), jos sekä BT25 että AM on liian alhainen. Jossain vaiheessa säätöarvo menee nollaan tms. ja kompura sammuu.
Tuollaisen olen ohjelmoinut ja rakentanut lämpötilakalibraattoriin (säätöalue -25 - +85 C).
Voihan tuossa olla kaksi peräkkäistäkin PI-säätöä. Ensimmäinen kertoo tarvittavan BT2:n ja toinen tarvittavan kierrosluvun.
Mutta paha bugi on nyt jossain, kun AM:t ei pysy lähelläkään säätöarvoa ja vastuksia käytetään täysin turhaan.
Voihan se bugi olla se, että luullaan BT12-säädöllä saatavan BT25 halutuksi.
-
Osaakohan Roori tähän vastata, hän totesi saman jo tuolla ensimmäisellä sivulla
"BT12 taitaa kumminkin olla se mikä ohjaa kompuran nopeutta, mitähän se tuohon mätsää..."
Voihan se olla että Niben "insinööri koodareille" on ollut turhan vaikeapaikka tehdä ohjelmaa mikä osaisi ohjata kompuraa eri tavalla kun BT25 on kytketty vs kun se ei ole, joten kaikilla toimii sitten samalla tavalla :)
BT25 ohjaa kompuran taajuutta eli tehoa koska omassa virityksessäni on ulkolämpötila voinut muuttua mutta silti taajuus Fc on ollut sama 20 Hz.
Olen siis havainnut että laskettu arvo (Tc) on muuttunut, mutta koska säätimeni piti BT25 samana kuin Tc ( eli GM vakaa), taajuus pysyi 20 Hz:ssä. Siispä GM ohjaa Fc:tä.
Havaintojeni mukaan BT12 - Tc on vaihdellut eikä kuitenkaan Fc muuttunut. Näillä puuttuvilla tiedoilla Niben säädön toteutuksesta tämä kysymys saa minusta jäädä toistaiseksi ratkaisematta. Minusta se ei ole kiinnostavaa koska saan ohjattua laitetta haluamallani tavalla vaikka en välitä BT12:sta.
-
@kuros:lla taitaa olla F-sarja...voi olla että S-sarjassa voi olla pieniä eroja...ehkä, ei pysty sanoon. F-sarja invertterit tuntui ainakin aluksi olevan ohjauksiltaan väkisin väännettyjä jostain F1x45 ohjauksista joissa varmaan AM oli pääosissa, sittemmin softat on kehittyneet ja S-sarjan ohjainhan taisi mullistua paljon.
-
Mitä säädin tekee, kun käyttäjä käsin muuttaa akuutiarvoa radikaalisti?
Näin aloittaja aiemmin ilmoitti.
Ja vastaukseksi ei käy että softan pitää taipua ihan kaikkeen 8)
-
Mitä säädin tekee, kun käyttäjä käsin muuttaa akuutiarvoa radikaalisti?
Näin aloittaja aiemmin ilmoitti.
Ja vastaukseksi ei käy että softan pitää taipua ihan kaikkeen 8)
Jos tarkoitat AM arvoa, niin ei mitään syytä radikaaliin vaikutukseen, vasstuksia päälle/pois samoin kompura riippuen mitä sinne takoo, nopeussäädön kanssa tuolla ei mitään tekemistä...
Tai siis en tiedä mutta näin olettaisin.
-
Totta kai AM:n pitää vaikuttaa kierroksiin. Eihän se AM muuten voi pysyä säätlarvossaan. Muuten menää yli nollan tai alle vastusrajan.
-
Vielä muuan havainto
Kone käy kolmessa eri käyttömoodissa
-Lämmityskäyttö
-KV käyttö
-Allaskäyttö
Ainoastaan ensimmäisessä on ongelmia ja ainoastaan siinä käytetään AM:ja koneen ohjaamiseen.
Tämäkin osoittaa että ongelmien syytä pitää etsiä AM-laskennasta
ATS
-
On/off koneet on AM-laskennan kannalta "umpirautaa". Kun on käynnistytty, niin käydään täysillä niin pitkään että AM on nollassa.
Invertterien AM-laskenta toimii isossa kuvassa samalla tavalla, mutta tehon/hertsien määräytyminen jolla pyritään takaisin kompressorin käynnistymisasteminuutteihin on sitten muuta.
-
Totta kai AM:n pitää vaikuttaa kierroksiin. Eihän se AM muuten voi pysyä säätlarvossaan. Muuten menää yli nollan tai alle vastusrajan.
Juu tottakai, mutta tommonen hoituu jollain pienillä liikkeillä korjaus-säätöarvoilla säätimeen...kun noita AM käyriä katselee niin kyllä sen annetaan seilata aikas vapaasti...ei tarvita muuta kunhan pysyy pysäytys ja vastusportaiden välissä, tärkeintä taloudellisimman ajon kannalta on ajaa mahdollisimman tarkkaan 'laskettua menolämpöä' verkkoon. Samalla kun tuo tarkkuus toteutuu niin muutos AM:ään on todella pientä
Voi olla niinkin että siellä on toinen säädin AM varten antamassa korjausarvoo nopeussäätöön...
Kai tämä @Pikkey:n kone toimii niinkuin ajateltu, eli siinä näkyy AM seilaus, tuon mukaan näyttäis yrittävän pitää AM = -100, kaynnistysraja taisi olla -60.
Tuossa vrk trendissä ei tainnut AM näkyä...siitä vois jopa nähdä hiukan kuinka tekee pientä korjausta...mahtaako noita arvoja saada ihan vapaasti valittua noihin käyriin.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13333;image)
EDIT: Olihan se AMvrk myös näkyvissä:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13341;image)
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13339;image)
Olis hyvä kun näkyis 'laskettu menolämpö' vielä noissa...
-
Eikö noista nyt päivänselvästi näy, että AM ajetaan tehosäädöllä aina sinne -100:aan? Jos vain pyrittäisiin laskettuun menolämpöön, jäisi AM aina alemmaksi jokaisen käyttövesijakson jälkeen. Tuossahan selvästi nostetaan menovesi yli lasketun kunnes AM alkaa olla -100. Ihan perus PI- eli menovesi/AM-säätö.
Miksi msa1:llä ei toimi noin onkin sitten parempi kysymys.
-
Miksi msa1:llä ei toimi noin onkin sitten parempi kysymys.
Pikkey'llä kestää KV-jaksosta "toipuminen" n. kolme tuntia.
KV-jaksoja on n. klme kpl vuorokaudessa eli n. kahdeksan tunnin välein
-> Ehtii hyvin "toipua" KV-jakson shokista ennen seuraavaa.
Jos msa1'llä olisi sama "toipumisaika" niin sinä aikana on on jo kolme KV-jaksoa
-> Ei ehdi koskaan toipua KV-jakson shokista.
ATS
-
Tuota ylitiheää käyttövesiajoa epäilin alusta saakka, mutta ei se saisi johtaa vastuskäyttöön. Suurempi AM-poikkeama pitäisi johtaa suuremman tehon käyttöön, jolloin AM korjautuu nopeammin.
Olihan tuolla myös hiukan pidempi pätkä pelkkää lämmitystä ja silti ei AM noussut.
Ehkä tuo PI-säätimen P-osa on hyvin jyrkkä eli ei päästä menolämpöä juurikaan yli lasketun, vaikka AM:t alhaalla?
Jotenkin täysin käsittämätöntä, että vastus- ja kompressoriteho on erikseen. Itse olisin ohjelmoinut tuonne yhden tehonlaskennan ja sen perusteella sitten ottanut tarvittavan tehon ensin kompuralla ja loput vastuksilla.
Eihän se talo, AM-laskenta tai toteutunut menovesi tiedä mistä teho on tullut.
Mihinkähän msa1 on kadonnut? Joko asentaja on käynyt? Entä putkien lämmöt mitattu?
-
Pikkey'llä kestää KV-jaksosta "toipuminen" n. kolme tuntia.
KV-jaksoja on n. klme kpl vuorokaudessa eli n. kahdeksan tunnin välein
-> Ehtii hyvin "toipua" KV-jakson shokista ennen seuraavaa.
Jos msa1'llä olisi sama "toipumisaika" niin sinä aikana on on jo kolme KV-jaksoa
-> Ei ehdi koskaan toipua KV-jakson shokista.
ATS
Tarvittavan lämmityksen menolämpötilan palauttamiseen menee about vajaa ½ tuntia siitä kun LV jakso loppuu...AM palautus haarukkaan sitten kestää kauemman mutta niillä ei ole kiirettä ainakaan @Pikkeyn tapauksessa, aloittajan systeemissä epäjatkuvuuksia sitten piisaakin enemmän. Tarttis olla oikeastaan semmonen 'adaptiivinen' säätösysteemi joka oppii vaatimukset ja sovittaa säätöparametrit sen mukaan. Näihin syvällisimpiin säätöparametreihinhan ei pääse tietääkseni ronkkimaan ainakaan näissä vehkeissä.
-
Näihin syvällisimpiin säätöparametreihinhan ei pääse tietääkseni ronkkimaan ainakaan näissä vehkeissä.
Jotain rekkareita ainakin F1255;ssa pääsee ronkkimaan USB-tikun tai MODBUS kautta jos löytyy kokeilunhalua ja rohkeutta. USB tikku kiinni ja "tallenna asetukset". STORE.SET tiedostossa löytyi 1485 rekkaria. Sieltä muuttaa haluamansa ja usb tikku kiinni ja palauta asetukset.
Ainakin nämä kaksi on kiinnostavia; PI-säätimen parametreja
47101 P-vahvistus
47099 GMz Kun tietäisi vähän mitä tämä tekee ettei menisi ihan kokeiluksi.
Ruotsin foorumilla kokeilivat muuttaa näitä pari vuotta sitten.
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0
TArvittais syvällisempi kuvaus miten Niben säätö toimii. Luulisi olevan tarvetta sovitella Nibe erilaisiin käyttöympäristöihin. Nythän se on niin että samat asetukset patteri- ja lattialämmölle, puskurilla tai ilman.
-
Jotain rekkareita ainakin F1255;ssa pääsee ronkkimaan USB-tikun tai MODBUS kautta jos löytyy kokeilunhalua ja rohkeutta. USB tikku kiinni ja "tallenna asetukset". STORE.SET tiedostossa löytyi 1485 rekkaria. Sieltä muuttaa haluamansa ja usb tikku kiinni ja palauta asetukset.
Ainakin nämä kaksi on kiinnostavia; PI-säätimen parametreja
47101 P-vahvistus
47099 GMz Kun tietäisi vähän mitä tämä tekee ettei menisi ihan kokeiluksi.
Ruotsin foorumilla kokeilivat muuttaa näitä pari vuotta sitten.
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0
TArvittais syvällisempi kuvaus miten Niben säätö toimii. Luulisi olevan tarvetta sovitella Nibe erilaisiin käyttöympäristöihin. Nythän se on niin että samat asetukset patteri- ja lattialämmölle, puskurilla tai ilman.
Ahaa, tohon on tommonen konsti...hyvä tiedostaa.
Pitääpä lukea vähän tuota 'Gunnarin' palstaa, noo siellä onkin pitkästi näköjään tarinaa...
EDIT: Se sitten vielä että onko samat S-sarjassa kun on uusiks laitettu ohjaus...
-
Tuossa se laskettu ihan kylessä mennee. Jospa näestä kuvista löötyy ratkasu ongelmaan. Vastaaksia saattaa löötyä, jos alottaja laettas nuo konneen siäjöt kuvina konneen näätöstä. No mutta jatkan seuraelua ja ootan uutista, että asennusfirma olis asian hoitanu. Ja ratkaisun vois lukkee tiältä.
-
Tässä onnii sitte vertaeluks vähän eri meinikiä. Laskin tuossa 25.1 21:35 yhen asteen ommaa lämpökäyree nollan kohalta. Vieläkii näättäs hakevan. Hyvin näkkyy tuo käyttöveen lotraus näissä käyrissä. Yks mikä nuita lämpöjä piikittää on priorisointi mikä mulla on 30 min lämmitys 15 min käättöves. Hyvin on toiminu.
-
Tuossa se laskettu ihan kylessä mennee. Jospa näestä kuvista löötyy ratkasu ongelmaan. Vastaaksia saattaa löötyä, jos alottaja laettas nuo konneen siäjöt kuvina konneen näätöstä. No mutta jatkan seuraelua ja ootan uutista, että asennusfirma olis asian hoitanu. Ja ratkaisun vois lukkee tiältä.
Kyllähän se siinä kohtuudella lasketun vierellä 'roikkuu', tasaisella menolla -/+0.5K sisällä (vähän turhaa sahalaitaa vrt BT3, johtuukohan kompuran taajuus stepeistä "tarkkuudesta"), tossa LV jakson jälkeen 'ylilyöntiä' ~3K ei paha, tapauksesta riippuen turha/tarpeellinen 'ylilyönti'.
Onko nämä käyrästöt vapaasti valittavia eli klikkaillaanko siihen mitä seurataan vai onko se jollakin tasolla fiksattu...onnistuuko esim 'Laskettu...'+BT2+BT25+AM?
Entä onko aikajakso vapaasti valittavissa, meinaan pääseekö zoomaamaan lyhyellekin ajalle?
Mikähän on näytteenotto taajuus tuonne 'höttöön'?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13357;image)
-
Jos lo. kuva laitettaisiin esille, niin sanoisin että käynnistä kompressori arvo on -400 ja lisävastuksia tulee avuksi siitä 60GM välein.
Säätö ei ehdi mukaan, kun noiden ero on liian pieni.
Aloittajan kertomus ei tue tätä :'( ... kumpaa uskoa, aloittajaa vai mittausta ::)
....
-
BT25 nousee varsin pian käyttöveden teon jälkeen yli pyynnin
...
-
Asteminuutit eivät laske käyttövesijakson aikana dramaattisesti (20-25 GM) ...
Altaan lämmittäminen vaikuttaa runsaammin. Priorisoinnilla voi yksittäisen lämmityskerran vaikutusta vaimentaa.
Nämä käyrät ovat 2021-01-20 13:42 tapahtuneen Niben käynnistymisen jälkeen.
Virtaus puskurivaraajassa on melkoista. Niben pumppu antaa 22l/min ja se ulkoinen varmaan enemmän, niin sisältö vaihtuu 6 minuutin välein. Tämä näkyy myös BT25 ja BT3 eron pienuudessa.
-
BT25 nousee varsin pian käyttöveden teon jälkeen yli pyynnin
Niin tekee, mutta ei tarpeeksi kompensoimaan jatkuvan käyttöveden ja ajoittaisten uima-allasjaksojen AM-kuoppaa.
Tuossahan on jo kokeiltu laittaa vastukset suurempaan AM-eroon, mikä johti vain AM-laskuun siihen rajaan.
Ohjaus ei siis anna riittävää kompuratehoa AM:n pitämiseen vakiotasolla, mutta lopulta AM vakiintuu vastusten avulla.
Älytön ohjaustapa! Mikä tolkku on, että vastukset tulevat jollain AM-rajalla. Sopii ehkä on/offille, mutta pitäähän invertterissä olla ensin täysi teho.
Jos noilla AM-rajoilla tuon hoitaa, pitäisi ensin olla AM-rajat, joilla kierrokset nostetaan tappiin ja vasta sitten vastusrajat.
Taitaa olla aika osaamatonta tuo Niben ohjelmointiporukka? Tai sitten joku todella outo asetus/kytkentä msa1:llä.
-
Pikkey käyristä näkee, että asteminuutit laskee KV-teossa n.-300GM:ään ja kun aletaan tekemään lämmitystä niin heti kun BT25 ylittää lasketun pyynnin, niin kompressorin tehoa pienennetään. Vaikka asteminuutit on alle -200.
-
Olikos tässä priorisointi läm/kv/allas 30/30/30 nyt? Kannattaisiko lämmitykselle antaa reilusti enemmän aikaa, vaikka alkuun 120/30/30?
Jos tuossa on joku logiikka, ettei kompuraa yritetäkkään "ylikuormittaa" ajamaan asteminuutteja kiinni 30 minuutissa vaan tavallaan luovutetaan jo valmiiksi ja otetaan sitten vastuksia käyttöön. Ja voisiko olla, että siellä iskee sitten joku tehorajoitus vastaan kun vastukset käytössä, että kompuralle ei riitä virtaa enempää kuin ajella pikkukierroksilla vastusten rinnalla? Ihan mutulla heitetty ehdotus, mutta eipä maksa mitään kokeilla.
-
Pikkey käyristä näkee, että asteminuutit laskee KV-teossa n.-300GM:ään ja kun aletaan tekemään lämmitystä niin heti kun BT25 ylittää lasketun pyynnin, niin kompressorin tehoa pienennetään. Vaikka asteminuutit on alle -200.
Niinhän sen tietysti pitääkin tehdä, jotta menolämpö ei nouse kohtuuttomasti. Kyse on vain siitä, että ei voi laskea niin paljoa, ettei AM-vajetta saada koskaan takaisin.
Ajatushan kuitenkin on, että kämppä pysyy halutussa lämpötilassa vain AM:n pysyessä vakiona. Lisäksi AM:n valuessa joka käyttövesijaksosta alaspäin ollaan enemmin tai myöhemmin vastuksilla. Ohjauksen on siis pakko kuroa AM-vaje takaisin ja se tietysti onnistuu vain pitämällä menovesi tarpeeksi paljon yli lasketun.
msa1:llä on varsin suuri osuus muuta kuin lämmitystä, ehkä 20%, ja menovesi tippuu nopeasti, kun ei lämmitetä. Silloin on pakko ajaa reilusti yli laskennallisen ne pätkät kun ajetaan.
Mitäs, jos heittäisi BT25:n mäkeen? Osaahan tuo BT2:llakin AM:t laskea. Vai vaatiiko uima-allaskortti BT25:n? Silloin tuo ei tiedä tullutta vajetta ja ehkä AM ei laskisi. Käyrää pitäisi tietysti muuttaa.
-
"maalämmittää"
Virtaus puskurivaraajassa on melkoista. Niben pumppu antaa 22l/min ja se ulkoinen varmaan enemmän, niin sisältö vaihtuu 6 minuutin välein. Tämä näkyy myös BT25 ja BT3 eron pienuudessa.
Mitenkä sinä tuon laskit?
- KV- ja Allasjaksolla virtaa varaajassa ylöspäin ulkoisen pumpun virtaus.
- Lämmitysjaksolla virtaa varaajassa sisäisen ja ulkoisen pumpun virtauksien erotus. Suunta riippuu pumppujen virtauksien suhteesta.
ATS
-
"maalämmittää"Mitenkä sinä tuon laskit?
- KV- ja Allasjaksolla virtaa varaajassa ylöspäin ulkoisen pumpun virtaus.
- Lämmitysjaksolla virtaa varaajassa sisäisen ja ulkoisen pumpun virtauksien erotus. Suunta riippuu pumppujen virtauksien suhteesta.
ATS
Varmasti väärin :( Mitä mahdoin ajatella.
Eikös noin isot virtaukset sekoita noin pientä pyttyä?
Edit. Ehkä vajaa puoli litraa sekunnissa ei niin paljon olekaan.
-
Onko nämä käyrästöt vapaasti valittavia eli klikkaillaanko siihen mitä seurataan vai onko se jollakin tasolla fiksattu...onnistuuko esim 'Laskettu...'+BT2+BT25+AM?
Entä onko aikajakso vapaasti valittavissa, meinaan pääseekö zoomaamaan lyhyellekin ajalle?
Mikähän on näytteenotto taajuus tuonne 'höttöön'?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13357;image)
Karataan kyllä nyt aloituksesta, nämä käyrät aitoin, niin voipi joku viisaampi, ehkä löytee jottain selevyyttä alottajan ongelmaan verataelemalla. Nämä käyrät on Niben MyUplink apista, joka on uus versio Nibe Uplinkistä ja toimii S sarjan kansa. Melekeimpä Kaikki tarvittavat käyrät on valittavissa erikseen missä vuan anturi on ja max 5 kerrallaan. Aika päevästä vuoteen. Tietysti astemitoilla kun männään, niin joutuu eri kuvina ottamaan esim. asteminuutit kun on samassa kuvassa lämpöin kansa, niin ei sua yhtä tarkkoja zoomauksia lämmöistä. Kun lämmöt on omassa kuvassa Zoomata voipi hyvin päivä näkymästä, ja sormella voipi liikutella käyriin mukkaan. Vähän kankee tarkempaan, mutta suurpiirteiseen seurantaan iha hyvä..
-
Mun mielestä ei karata yhtään aiheesta kun nämä sun masiinan käyrät näyttää mallia/verrokkia aloittajan koneen toimintaan vaikkei ihan prikulleen sama kokonaisuus olekkaan.
Auttaa ymmärtämään tuota masiinaa kuinka 'ajattelee' kun kukaan näitä ei tunnu tietävän 100%:lla eikä manuskatkaan älyttömästi auta.
Ja käyrät kertoo paljon enemmän kuin diipadaapa kirjoitettu teksti.
-
Kaukoo haettu hullu idea. Eehän tuo puskurin pumppu oo viärin päen? Perustelu: Ensinnäkkii huomattavasti käytetyn näkönen muihin pumppuhin verrattuna, eli olis käyny jossain muussa asennuksessa. Näistähän pystyy tuon moottorikotelon kääntämään ja pumppuhan on männy tuossa paikalleen styroksia aukomata minkä alla olis nuolet Suuntoo kertomassa. Onhan siinä vielä tuo X sähköliitoksessa, mikä viittoo ylleesä Johonnii vikkaan. Tuotaha ee mittoo kun tuo BT25 ja se mittoo nyt palluuvettä.
-
Kaukoo haettu hullu idea. Eehän tuo puskurin pumppu oo viärin päen?
Tuota myös mietin aiemmin mittausten perusteella.
Helposti siis tarkastettavissa.
Jos vain aloittaja mittaisi kaikki yhteet IR-mittarilla.
-
Mielenkiintoinen teoria, suattaapi se noinkin lipsahtoo... tuolla tuo BT25 mataluus selittyis.
Ehkä joskus aukee tää mysteeri.
-
Ei se ilman msa1:stä selviä ja hänestä ei ole kuulunut viikkoon mitään. Ehkä asentaja sai jo kuntoon ja asia unohdettu? Tai sitten ollut muita kiireitä.
Lueskelin kaikki 10 sivua ruotsalaisfoorumin linkistä. On kyllä mystinen tuo Niben ohjaus. Ilmeisesti uudemmissa softaversioissa homma toimii paremmin. Tuolla lähinnä oli ollut ongelmia AM:n nollautumisesta, mikä johti kompuran sammumiseen turhaan. Ei siis rajoittanut tarpeeksi nopeasti kierroksia.
Ehkä nyt sitten rajoittaa msa1:n tapauksessa turhankin herkästi kierroksia?
Tuo Niben säädin ei taida oikein olla PI-säädin, vaan joku ihme omatekele.
-
Mihinkähän msa1 on kadonnut? Joko asentaja on käynyt? Entä putkien lämmöt mitattu?
Eiköhän se aloittaja siitä virkisty kun ensi viikolla pakkanen kiristyy ja vastukset käy punaisina.
ATS
-
Tämä tapaus on senverran mielenkiintoinen, vaikka aloittaja onkin hävinnyt takavasemmalle, että olen mietiskellyt systeemin toimintaa.
Lähdin siitä tosiasiasta että lämmitysjaksolla ovat koneen antoteho (lauhdutin+lisävastukset) ja lämmönjakopiirin luovuttama teho yhtäsuuret.
Annoin ulkoisen kiertovesipumpun virtaukselle ja BT25 mittauksen korjaukselle erilaisia arvoja mistä sitten laskin LJ-piirin tehon.
Hakemalla virtaukselle ja BT25 korjaukselle sopivat arvot sain molemmat tehot kulkemaan käsi kädessä.
- BT25 korjaus +2,4C
- Virtaus 46 l/s
BT25 virhe on odotetun suuruinen
Ulkoisen pumpun virtaus on 2,1 kertainen verrattuna sisäisen pumpun virtaukseen !!
Varaajassa käy melkoinen myllerrys. Lämmitysjakson aikana vesi virtaa ylöspäin kun sen pitäisi virrata alaspäin. Säiliön vesi vaihtuu kerran 13 minuutissa.
Menovedessä on puolet LJ:sta palaavaa kylmää paluuvettä ja puolet lämpöpumpulta tulevaa lämmintä vettä.
KV-jakson aikana on virtaus kaksinkertainen, säiliön vesi vaihtuu kerran kuudessa minuutissa.
- Ulkoisen pumpun virtaus pitää pudottaa vähän vajaaseen puoleen nykyisestä.
. BT25 mittaus siirrettävä pumpun jölkeiseen Cu-putkeen ja eristettävä hyvin,
ATS
-
Lähdin siitä tosiasiasta että lämmitysjaksolla ovat koneen antoteho (lauhdutin+lisävastukset) ja lämmönjakopiirin luovuttama teho yhtäsuuret.
Annoin ulkoisen kiertovesipumpun virtaukselle ja BT25 mittauksen korjaukselle erilaisia arvoja mistä sitten laskin LJ-piirin tehon.
Hakemalla virtaukselle ja BT25 korjaukselle sopivat arvot sain molemmat tehot kulkemaan käsi kädessä.
- BT25 korjaus +2,4C
- Virtaus 46 l/s
BT25 virhe on odotetun suuruinen
Ulkoisen pumpun virtaus on 2,1 kertainen verrattuna sisäisen pumpun virtaukseen !!
- Ulkoisen pumpun virtaus pitää pudottaa vähän vajaaseen puoleen nykyisestä.
. BT25 mittaus siirrettävä pumpun jölkeiseen Cu-putkeen ja eristettävä hyvin,
Ilmeisesti oletit, että MLP:ltä mitattu paluu on sama kuin lämmönjaon paluu, jota ei tunneta sen enempää kuin tarkasti mitattua menoakaan?
Ulkoisen virtauksen hidastamisesta seuraa, että ulkoinen menovesi lämpenee, mutta toisaalta paluu jäähtyy samassa suhteessa. Tällöin pitää lämpökäyrääkin nostaa, jotta teho pysyy samana. Onko lopputulos sitten parempi? Paraneeko COP?
Invertterissä lisäongelmana sisäisen pumpun tyypillinen säätyvyys kierrosluvun mukaan. Siis samalla ulkoisen pumpun virtaamalla pienellä teholla varaajassa virtaa reilusti ylös ja suurella alas. Kumpi sitten on huonompi? Ensimmäisessä lämmönjakoon menee turhan viileää ja toisessa MLP:n paluuseen tulee turhan kuumaa.
Onko invertteri + puskuri ylipäätänsä huono idea? Ainakin 4-putkisena ja ilman myös ulkoisen pumpun ohjausta.
BT25:n asennuksen korjaus ei tavallaan vaikuta tavallaan mitään, mutta voi vaikuttaa paljonkin MLP:n (puutteelliseen) logiikkaan. Toki tämäkin johtaa siihen, että lämpökäyrää on nostettava korjauksen vaikutuksen verran.
-
Ilmeisesti oletit, että MLP:ltä mitattu paluu on sama kuin lämmönjaon paluu, jota ei tunneta sen enempää kuin tarkasti mitattua menoakaan?
Ainakin tässä tapauksessa, missä ulkoisen pumpun virtaus on kaksinkertainen verrattuna sisäiseen, on LJ-paluuvesi samaa vettä kuin mitä menee lauhduttimelle (BT3). Lsäksi varaaja on ylintä osaa lukuunottamatta täynnä tätä samaa LJ-paluuvettä.
Tavoitehan on se että varaaja täyttyisi lämmitysjakson aikana alinta osaa lukuun ottamatta täyteen koneelta tulevalla lämpimällä vedellä (BT2).
Ja että varaajan lämmin vesi käytettäisiin KV-jakson aikana menovetenä.
Tällä estettäisiin KV-jakson aiheuttama shokki AM-laskentaan.
En väitä että BT25 mittauksen korjaaminen poistaisi ongelman, mutta eihän siitä mitään haittaakaan ole, jos se näyttää oikein.
ATS
-
Pahoittelut pitkästä radiohiljaisuudesta. Olin yhteydessä Nibeen ja sain nyt yhteyshenkilön, joka ottaa asian hieman vakavammin, kuin edellinen. Hän otti etäyhteyden laitteeseen ja muutti asetuksia seuraavasti:
7.1.6.1 BT12 offset muutettu 0 -> 4
7.1.6.2 muutettu lämpöpatteri -> Pat. + lat. läm.
7.1.6.3 Otettu man. val. teho MUT:ssa pois käytöstä
Liitteenä nyt muutosten jälkeen muutamalta päivältä dataa.
Nämä muutokset ainakin silmämääräisesti myUplinkistä asteminuutteja, kompressoria ja vastuksia seuraamalla ovat muuttaneet käyttäytymistä huomattavasti parempaan suuntaan. Mielestäni pumppu käyttäytyy nyt loogisemmin myös niin, että jos (kun) AM notkahtavat altaan lämmityksen jälkeen, niin kompressori käy isoilla kierroksilla ja tarvittaessa käyttää samaan aikaan hieman vastuksia. Vastuksista mielestäni kuitenkin luovutaan nousun jälkeen, eikä vastuksia käytetä enää heti 9kW:n teholla.
Tuo altaan lämmitys puolen tunnin ajan kyllä saa AM melkoiseen syöksyyn.
Nibe palailee asiaan, kun on seurannut muutoksia, joten en nyt viitsi tehdä tällä välin muita ehdotettuja muutoksia.
Edit. Yritin muuten mittailla tuolla IR-mittarilla noita putkia teipin kanssa, mutta en ymmärrä miksi lämpötila vaeltaa koko ajan niin paljon. Eipä tuo Boschin mittarikaan tosin kovin kallis ollut.. Kerron tulokset, kun otan pumpulta datat ulos vastaavalta ajalta.
-
Edelleenhän tuo menee vastuksille, mutta nyt sentään käyttää kompuraa kunnolla.
Tuolle käyttöveden kierrolle pitäisi tehdä jotain. Samoin varaajalle eli saada virtaamat järkevään suhteeseen. Ei ole tolkkua, että 42 pyynnillä pitää tehdä yli 50 C, jotta ehtii kuroa kiinni käyttövesisyklien välissä AM:t.
-
7.1.6.3 Otettu man. val. teho MUT:ssa pois käytöstä
Tuo altaan lämmitys puolen tunnin ajan kyllä saa AM melkoiseen syöksyyn.
Edit. Yritin muuten mittailla tuolla IR-mittarilla noita putkia teipin kanssa, mutta en ymmärrä miksi lämpötila vaeltaa koko ajan niin paljon. Eipä tuo Boschin mittarikaan tosin kovin kallis ollut.. Kerron tulokset, kun otan pumpulta datat ulos vastaavalta ajalta.
Paljon paremmin kone käy nyt.
Ei käytä lämmityksessä juurikaan vastuksia, vain kuroakseen asteminuutit allaslämmityksen kuopasta.
Priorisointia voi muuttaa esim. lämmitys 30, allas 15, käyttövesi 15, niin tuo jakaa altaan lämmityksen pidemmälle ajalle.
Onko altaan lämpötilaa nostettu?
Mikä oli/on teho-arvo 7.1.6.3:ssa?
IR mittarit on hiukan kinkkisiä, mutta vertailukelpoisen arvon saa kun ottaa isoimman arvon kustakin paikasta.
-
Edit. Yritin muuten mittailla tuolla IR-mittarilla noita putkia teipin kanssa, mutta en ymmärrä miksi lämpötila vaeltaa koko ajan niin paljon. Eipä tuo Boschin mittarikaan tosin kovin kallis ollut.. Kerron tulokset, kun otan pumpulta datat ulos vastaavalta ajalta.
Olen joskus testannut erilaisten pintojen vaikutusta IR-mittarin virheeseen.
Jos pinnassa oli maalarinteippi, mustaksi tussattu maalarinteippi, muovinen eristysnauha tai pinta maalattu mattamustalla maalilla, oli virhe pieni.
Kupariputken metallipinnasta mitattaessa virhe oli tolkuton.
ATS
-
Pienensin nyt sitten kuitenkin illalla ulkoisen pumpun tehoa ja se on nyt noin puolet alle siitä mitä on normaalisti ollut. Ainakin AM taas muuttuivat minun silmissäni parempaan suuntaan sen johdosta, eli ehkä tällä oli positiivisia vaikutuksia. Asuntokin on pysynyt toistaiseksi lämpimänä :) Pakkanen alkaa onneksi taas kiristyä, niin nähdään vaikutukset.
Käyttöveden kierrolle varmasti pitäisi tehdä jotain, eli ensimmäisenä ottaa rättipatterit pois käytöstä. Tämä saattaa jäädä talvella tekemättä, kun puolison mukaan ne ovat äärettömän käteviä lasten ulkovaatteiden kuivatukseen :D
Altaan lämmönvaihdinkin voisi tosiaan olla tehokkaampi, jolloin sitä ei tarvitsisi yhtäjaksoisesti pitää päällä 30 minuuttia, vaan vähempikin riittäisi kerralla. Se on taas sellainen investointi, että ei juuri tähän hätään houkuttele.
Muutos tehty pumpun tehoon 2.2. hieman ennen klo 18.30.
Niin ja 7.1.6.3 on nyt pois valinta kohdasta Man. val. teho MUT:ssa.
-
Onko lämminvesikierto nyt siis jatkuvasti päällä? Jos on, niin kannattaa investoida muutama euro vuorokausikelloon jolla kiertopumpun päälläoloa saa pätkittyä. Esim 15min päällä / 30min pois jaksotuksella ja yöksi kokonaan pois saa käyttövesijaksoja karsittua ainakin puoleen. Eikä vielä vaikuta hirveästi lämpimän veden nopeaan tuloon tai rättipatterin toimintaan. Näin ainakin itselläni.
-
On se jatkuvasti päällä. Pitää varmaan kokeilla tuota. Eikä kiertovesipumppu kärsi jatkuvasta pätkimisestä?
-
On se jatkuvasti päällä. Pitää varmaan kokeilla tuota. Eikä kiertovesipumppu kärsi jatkuvasta pätkimisestä?
Mulla on joku Wilon 5W pikkupumppu, en siitä löytänyt ainakaan mainintaa etteikö sen syöttöä saisi pätkiä. Tuollain pätkimällä niitä kai muutenkin ohjaillaan, ainakin lämpöpumpun ohjaamaksi nuo saa myös kytkettyä ja samalla tavalla lämpöpumppu sitä syöttöä pätkii.
Tietenkin jos kyseessä joku kallis älyä sisältävä pumppu, niin asia kannattaa manuaalista tarkistaa.
-
Uima-allashan lämpiää nyt 100% kompurateholla, joten ei suurempi lämmönvaihdin sitä nopeuttaisi. Laskisi vain menoveden lämpötilaa, jolloin COP paranisi.
Miksi muuten uima-allas aina kytketään virallisesti vaihtoventtiilillä ja ulkoisella pumpulla? Eikös tuo voisi olla vain yksi lähtö jakotukilta ja ohjataan toimilaitteella, kuten mitä tahansa muuta piiriä.
Tuollaista vaihtoehtoa mietin omalle altaalle, kun joskus sinne saakka päästään. Eipä tulisi tuollaisia notkahduksia AM:ään. Tietysti MLP:n teho voi loppua, mutta jäähän silloin myös vaihtoventtiilillä allas lömmittämättä. Säästyisi vaihtoventtiili, pumppu ja ohjainkortti. Tietysti joku termari pitäisi olla toimilaitteelle.
Aika kaukana on edelleen BT25 BT2:sta. Pitääköhän vielä enemmän hiljentää ulkoista pumppua?
-
Parempaan suuntaan menee, nyt asteminuuttien taso muuttui -270:stä -170:een.
Nyt odotamme "kieli pitkällä" puskurivaraajan yhteiden mittaustuloksia ::) IR mittarilla.
-
7.1.6.1 BT12 offset muutettu 0 -> 4
BT12 poikkeama: Jos lämmitysveden menolämpötilan
anturin (BT25) ja lauhduttimen menolämpötilan anturin
(BT12) välillä on eroa, voit määrittää tässä kiinteän siirron
eron kompensoimiseksi.
Milloinkahan tuo muutos on tehty?
En huomannut että mitään normaalista hajonnasta poikkeavaa muutosta olisi tapahtunut.
Ulkoisen pumpun virtauksen pienentäminen näyttäisi nostateen BT25 lämpötilaa parisen astetta.
Virtausta pitäisi vielä vähentää saman verran kuin viimeksi.
Minkälainen säätö pumpussa on?
ATS
-
Näkyyköhän tuo BT12 poikkeama mitenkään lokissa? Sehän voi olla vain ohjauslogiikalle tiedoksi eli käytetään jotenkin sisäisesti.
-
Ohessa vielä tämän päivän tuoreempaa dataa. Muutoksena se, että otin neuvoista vaarin ja pienensin vielä toistamiseen ulkoisen pumpun tehoa. Se on nyt n. viidennes siitä mitä on käytännössä koko ajan ollut. Tämän tein noin klo 14.30 - en tiedä onko mitään havaittavissa lokeissa.
Tein myös nyt tuota mittausta, mutta jonkinlainen virhemarginaali tuossa nyt on.
Pumpulta ladatut arvot liitteessä.
Patteriverkoston lähtö n. klo 19.15 -> mittaukseni pyörivät siinä 43,3-44,1 välissä (satunnainen arvo jopa 47,2).
Patteriverkoston paluu n. klo 19.15 -> arvot välillä 42,3-42,7 (alin hetkellinen jopa 39,6).
Pumpulta tulo n. klo 19.16 -> arvot välillä 53,9-54,1
Pumpulle paluu n. klo 19.15 -> mittaukset 42,1-42,5
Ja varaajan oma mittari noin klo 19.15 näytti n. 44 astetta.
Ajattelin, että kokeilemisen arvoista voisi olla sen lämpimän veden kierron laittaminen kellon taakse jossain vaiheessa.
Historiallista tässä päivässä on se, että vastuksia ei ole käytetty ollenkaan vaikka allastakin on lämmitetty useaan otteeseen!
-
Patteriverkoston lähtö n. klo 19.15 -> mittaukseni pyörivät siinä 43,3-44,1 välissä (satunnainen arvo jopa 47,2).
Patteriverkoston paluu n. klo 19.15 -> arvot välillä 42,3-42,7 (alin hetkellinen jopa 39,6).
Pumpulta tulo n. klo 19.16 -> arvot välillä 53,9-54,1
Pumpulle paluu n. klo 19.15 -> mittaukset 42,1-42,5
Ja varaajan oma mittari noin klo 19.15 näytti n. 44 astetta.
Mistäs tuo nyt sitten kertoo? Onko tuolla joku ohitusputki vai miten voi olla patteriverkoston meno ja paluu vain n. 1 C lämpötilaero. Pattereissa termarit kiinni? Kai pattereissa väkisin 44 C vesi jäähtyy enemmän, jos niissä virtaa? Ei kai niihin millään mahdollisella virtaamalla saa yhden asteen dT:tä?
Käyppä vielä mittaamassa muutaman patterin pintalämpötilaa patterin ylä- ja alareunasta. Pitäisi olla 40 C molemmat, jos termarit auki. Jos ei, on ainakin alareunassa paljon viileämpi (20-30 C). Sitten pitäisi keksiä mistä tuo 42 C vesi pääsee paluuseen. Ja sitä on pakko tulla edelleen paljon, kun patteriverkoston meno on noin kylmää.
-
Kuten aiemmin taisin sivuta, niin en ihan luota tuohon mittaukseen / mittariin. Jo ihan eri teipeilläkin (maalarinteippi vs. sähköteippi) putkissa tulee erilaiset lukemat ja samasta kohdastakin mitattuna seuraavalla hetkellä lämpötila on oleellisesti eri kuin aiemmin. En kovin paljon antaisi painoarvoa noille lukemille ja siksi hieman panttasinkin niitä. Toisaalta taas menon lämpötila vaikuttaa oikeanlaiselta ja ihan samalla tavalla mittasin sen.
Termarit ovat kyllä auki kaikissa pattereissa.
-
Olethan saanut ihan järkevät arvot tuosta MLP-puolen putkista niin ei liene syytä epäillä, ettei myös patteriverkon puolella olisi järkeviä arvoja. Ja tunteehan sen kädelläkin, onko putket suunnilleen samassa lämmössä vai ei.
Siis kaikki termarit on väännetty auki. Onko kämpässä kuuma? Jossain huoneessa kuuma? Jotenkin nyt patterivesi kiertää melkein suoraan takaisin. Ehkä vain lähimmistä pattereista?
Tai sitten vain tolkuttomalla vauhdilla läpi pattereista. Tuo selviää, kun mittaat niitä pattereita. Jos kaikki ovat 40 C paikkeilla ylhäältä alas, vielä vaan kiertopumppua pienemmälle. Jos sekään ei riitä nostamaan patteriverkon menoa lähemmäksi MLP:n menoa, pitää kuristaa patteriverkon virtaamaa venttiilillä.
-
Aika vähäinen vieläkin tuon ulkoisen pumpun vaikutus lämpötiloihin on.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13428;image)
-
Hyvinhän nuo IR-mittaukset vastasivat Niben mittauksia.
BT25 ja BT3 mittausten ja IR mittausten ero oli vain n. 0,1 C eli käytännössä näyttää samaa.
BT2 ero oli n. 1,7C mutta tämä johtunee siitä, että kone oli vaihtanut paria minuuttia aiemmin KV-jaksolta lämmitys jaksolle, ja pumpulta varaajalle tuleva vesi (BT2) ei ollut ehtinyt stabiloitua.
Voisitko tehdä mittaukset uudelleen normaalin lämmitysjakson loppupuolella?
Ulkoisen pumpun tehonpudotuksen vaikutuksesta ei saanut selvää, koska pudotuksen jälkeisellä mittausjaksolla ei ollut yhtään normaalia lämmitysjaksoa.
Sen vähä mitä noista mittauksista näki niin vaikutus oli vähäinen tai ei ollenkaan.
Sama vaikutus kuin ulkosen tehon laskulla on, jos sisäisen tehoa lisätään.
Mitenkä tämän ulkoisen pumpun tehoa säädetään?
Mikä on pumpun merkki ja tyyppi? Ota kuva pumpusta?
Entä mikä on sisäinen pumppu?
ATS
-
Mikä on lattialämmityksen käyrä?
-
Voin mitata uudelleen, mutta menee taas illempaan se mittaus.
Pumppu on Grundfos Alpha 1 25-60 - kuva liitteenä. Nappia painamalla säädetään ja teho näkyy pumpusta suoraan.
Onkos se sisäinen sitten tämä GP1? Jos kyllä, niin se näyttää olevan Grundfos UPML 25-105 LIN.
Nyt on muuten kv-kierto poikki, koska tiellämme on vesikatko. Otin pumpun pois päältä, koska sinne meni ilmaa ja kierto loppui. Näkee sitten senkin vaikutukset..
Talossa on laskujeni mukaan 23 patteria, joista yhdestä on joku poistanut rajoittimen ja kuusi näistä pattereista on sellaisia, joissa ei ole termostaattia, vaan "käsisäätö".
-
Sattui vähän huonoon kohtaan tuo IR-mittaus.
Oheisesta kuvasta nähdään, että kaikki mittaukset ovat seilaamassa sinne tai tänne IR-mittausten aikoihin.
Jos viitsisit tehdä mittaukset uudelleen normaalin lämmitysjakson loppupuolella.
ATS
-
1/5 pumpun tehosta tarkoittaa, että virtaama on pudonnut vasta puoleen. On varaa siis vielä tiputtaa.
Hyvä, että tulee tuo käyttövesikiertokin kokeiltua. Mittaa ne lämpötilat ennen kuin laitat sen takaisin. Luulisi olevan stabiilissa tilassa ellei ole uima-allasta tai käyttövettä juuri lämmittänyt.
-
Tarkista nyt se pumpun suunta. Käätä styroksia poes ja kato siitä rungosta. Kovin on vielä BT25 kaakana menolämmöstä, jos se sitte tuo anturi on ollenkaa ja pumpu menoputkessa.
-
Tein eilen illalla 4.2. uudet mittaukset.
Patteriverkoston lähtö n. klo 21.58 -> mittaukseni 45-45,4
Patteriverkoston paluu n. klo 21.59 -> mittaukseni 42,1-42,5
Pumpulta tulo n. klo 22.00 -> mittaukseni 50,4-51
Pumpulle paluu n. klo 22.00 -> mittaukseni 43,6-43,9
Ja varaajan oma mittari noin klo 22.01 näytti n. 47,5 astetta.
Kv kierto oli pois päältä eilen. En tiedä tarkkaan milloin kierto loppui, mutta se oli siis loppunut itsekseen, koska putkiin oli mennyt ilmaa vesikatkon vuoksi. Laitoin pumpun takaisin päälle mittausten jälkeen noin klo 22.05.
Onhan nuo AM-käyrät aika erilaiset nyt kun kierto oli pois. Lienee järkevää ainakin kokeilla tuota ehdotusta, että laittaa sen pumpun kellon taakse?
Muutenhan tämä kai alkaa olla hyvin paljon parempi kuin aluksi, mutta tuo allas ja heti perään kv lämmitys etenkin kovilla pakkasilla sotkevat melkoisesti.
Ulkoisen pumpun tehoa ei saa enää pienemmäksi. Ja pumpun suunta on tarkistettu ja ihan oikea on.
Lisäys: Lattialämmityksen käyrä on 4 ja poikkeama 0.
-
Edelleen pitäisi saada joko nostettua MLP:n virtaamaa tai laskettua lämmönjaon virtaamaa. MLP ajaa varsin pienellä virtaamalla. Se ei nosta kiertopumpun kierroksia edes silloin kun kompura käy kovilla kierroksilla. Ainoastaan altaan lämmityksessä kierrokset nousee. Miten tuo sisäinen kiertopumppu olikaan säädetty?
Vähän meni eilenkin turhaan vastuksille ja kylmemmässä mennee useammin. Altaan lämmityksestä tulee romahdus AM:ään. Kai tuossa voisi reilusti kasvattaa vastusten AM-eroa, jolloin ne eivät mene turhaan päälle. Nythän jo kompura reagoi OK, mutta selviäsi ilman vastusten apua.
Siis kaksi erillistä asiaa mielestäni. Ulkoinen meno (sekä todellinen että BT25!) pitäisi saada lähemmäs MLP:n menoa. Ja turha vastuskäyttö pitäisi saada pois estämällä vastusten käyttlöä tiukemmin. Tuo ensimmäinen voi ehkä jo osin ratkaista jälkimmäistä, mutta mitään haittaa ei ole vastusrajan reilusta laskusta. Ainoa mitä siitä voisi seurata on viileys sisällä uima-allas jakson jälkeen tai kompuran hajotessa.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13445;image)
-
Kiitos jälleen kommentistasi.
Kertoisitko vielä mistä saan selville sisäisen kiertopumpun säädöt tai mitä haluat tarkemmin siitä tietää?
Jos tuo on nyt virtaamasta kiinni, niin siihen pitäisi sitten olla asentajalla ratkaisu.
Jos siis ulkoisen lämmönjakoverkon virtaama olisi pienempi (tai sisäisen isompi), niin koko varaajan kapasiteettia pystyttäisiin käyttämään paremmin hyödyksi ja siten AM romahduksiltakin saatettaisin välttyä? Eli koko toiminta olisi tasapainoisempaa.
-
Altaan lämmitystä tehdään nyt kerran vuorokaudessa.
Voisiko sitä jakaa pidemmälle ajalle priorisoimalla?
Silloin asteminuutit eivät putoaisi niin paljoa ja luultavasti viimeisen lokin yksi vastuskäyttökin jäisi pois.
Mutta kaikkiaan kone käy paremmin:
Puskurin omalämpötila on noussut (44->47,5C) vaikka BT2 on matalampi (54->51C).
Puskurille tuleva ja sieltä lähtevä ero 10C-> 6C.
Patteridelta kasvanut 1C.
Puskurin delta Nibestä katsottuna 12->8C.
-
Tuossahan oli 5 altaanlämmitysjaksoa eilen.
-
Tuossahan oli 5 altaanlämmitysjaksoa eilen.
Joo, 30 minuutin mittaisia. Priorisoinnin mukaan.
-
Ohessa varaajan lämpötilat mitattuna IR-mittarilla sekä samat Niben mittauksista.
Mittaukset eroavat toisistaan vain muutaman kymmenyksen verran.
Lukemista voinee päätellä että vesi virtaa varaajassa ylöspäin.
ATS
-
Tässä tuo ulkoinen pumppu. Sisäisen pumpun virtaama on 20 l/min eli 0,33 l/s. Ulkoisen on pienimmälläkin nopeudella enemmän, jos putkisto on väljä eli ei tuota tuolla virtaamalla enempää kuin n. 0,5 m eli 5 kPa painehäviötä. Mikäs putkikoko lähtee pumpulta? Ulkohalkaisija?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13454;image)
-
Tein laskelman sillä oletuksella että Niben antoteho ja talon lämmönjaon teho ovat yhtäsuuria ainakin lämmitysjakson loppupuolella kun prosessi on stabiloitunut.
Eilen kun KV-kierto oli seis oli varsin pitkiä stabiileja lämmitysjaksoja.
Seraavalla kombinaatiolla olivat tehot yhtä suuria.
- Ulkoisen pumpun virtaus = 29 l/min
- BT25 lukemaan tulee lisätä 2,6 C
- Sisäisen pumpun virtaama oli 18 l/min
Edelleen haikailen sen perään että BT25 anturi pitää siirtää pumpun jälkeiseen pystyputkeen ja asentaa asiallisesti.
ATS
-
Vaikka IR-mittaukset näyttää samaa? Mistäs muuten tuo IR-mittaus on tehty? Anturin vierestä vai pumpun jälkeisestä suorasta putkesta?
Minä kuristaisin venttiilillä ulkoista kiertoa pienemmäksi vähän kerrallaan kunnes ulkoisen kierron dT olisi ainakin 5 C.
Mitä arvoja on valikossa 7.1.2.2?
Tuossa voisi kokeilla suurentaa alinta sallittua nopeutta 50%:iin, jolloin luultavasti MLP:n virtaus olisi aina suurempi kuin ulkoinen. Vaihtoehtoisesti kokeilla laittaa manuaalille ja siihen joku n. 50% arvo, jolla saadaan kierrot tasapainoon.
-
Hyvä että pumppu oikein. Tuota BT25 anturin asennusta epäilisin nyt sitte minäkii. Voi miettiä Miksi BT25 ulkoinen MENOjohto ja laskettu MENOlämpötila kulkee BT3 PALUUjohon mukana?
-
Tein laskelman sillä oletuksella että Niben antoteho ja talon lämmönjaon teho ovat yhtäsuuria ainakin lämmitysjakson loppupuolella kun prosessi on stabiloitunut.
Eilen kun KV-kierto oli seis oli varsin pitkiä stabiileja lämmitysjaksoja.
Seraavalla kombinaatiolla olivat tehot yhtä suuria.
- Ulkoisen pumpun virtaus = 29 l/min
- BT25 lukemaan tulee lisätä 2,6 C
- Sisäisen pumpun virtaama oli 18 l/min
Oheisessa kuvassa vielä perusteluita sille miksi BT25 näyttää liian vähän.
Vain tällä kombinaatiolla
-BT25 korjaus +2,6C
-LJ virtaus 29 l/min
Kulkevat Niben antoteho ja LJ-teho käsi kädessä.
ATS
-
Miksi sitten IR-mittaus näyttää samaa kuin BT25? Huomaa myös, että IR-mittaus näytti LJ-paluulle 1,5 C kylmempää kuin BT3. Tuohan lisäisi myös LJ:n laskennallista tehoa. Sinä ilmeisesti oletat, että LJ-paluu (ei mittausta) on sama kuin BT3.
Entä ulkoinen virtaus? Sehän voi olla suurempi kuin 0,29 l/s? Millä erotat BT25 virheen virtauksesta? BT25-virhe, jos sitä merkittävästi on, riippuu myös voimakkaasti lämpötilasta. 40->50 se saattaa tuplaantua, riippuen miten lämmintä on mittauspaikan ympäristössä.
Ei taida olla ihan poikkeustapaus tällainen turha vastusten käyttö Nibessä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9884.0
-
Tässä ovat ilmeisesti BT25 IR mittauspaikat.
ATS
-
Noiden välille tuli aiemmin reilun 1 C ero IR-mittarilla ja BT25 oli niiden kahden välissä. Onko sitten oletettavaa, että juuri tuo mittaus nyt kuitenkin olisi väärin eli myös IR-mittaus näyttäisi liian vähän, vaikka se näyttää varsin tarkasti BT2 ja BT3:n?
Kummasta pisteestä tuoreemmat mittaukset ovat?
-
Tässä taas tämän vuorokauden tilastoa. Yö meni AM osalta mielestäni aika seesteisesti ja käyrä ei ole niin jyrkkä, kuin aiemmin. Mielestäni se näyttää jopa ihan hyvältä. Heti aamuinen altaan 30 min lämmitys sotki tilanteen taas pitkäksi aikaa kuitenkin.
71.2.2. Löytyy seuraavaa:
Lämmitys, auto -> päällä
Alin sallittu nopeus -> 1%
Nopeus odotustilassa -> 30%
Käyttövesi, auto -> päällä
Allas, auto -> päällä
Korkein sallittu nopeus -> 100%
Lämmitysverkostoon lähtee pumpusta 28mm kupariputki.
IR mittauspaikka ei ole kupariputkesta, vaan niistä kohdista heti varaajan jälkeen. Kokeilin tosiaan mitata siitä kupariputkesta, mutta lukemat eivät olleet ollenkaan uskottavia, vaikka teippi siinä olikin.
Tuo Niben ulkolämpötilamittari näyttää muuten systemaattisesti 2-3 astetta lämpöisempää, kuin mitä todellisuudessa on. No, sillähän ei sinänsä ole näihin merkitystä.
Jotain toimenpiteitä pitäisi siis tehdä edelleen, kun niistä olisi konsensus :) Asetuksia voin toki itse muutella, vaikka en niitä kaikkia ymmärtäisikään. Jos patteriverkoston kierto on edelleen kova, niin sitten pitää vaihtaa pumppu tai kuristaa tosiaan menoa jollain tavoin. Nämä tekee toki asentaja.
-
Laita alin sallittu nopeus vaikka täydet 50%.
Sitten laita vastusten AM-eroksi joku paljon suurempi, vähintään tuhat.
-
IR mittauspaikka ei ole kupariputkesta, vaan niistä kohdista heti varaajan jälkeen. Kokeilin tosiaan mitata siitä kupariputkesta, mutta lukemat eivät olleet ollenkaan uskottavia, vaikka teippi siinä olikin.
Miksi ne eivät olleet uskottavia?
Mitä lukemat sitten oli?
Teippi näytti olevan pumpun jälkeen heti muhvin vieressä. Laita teippi 5-10cm päähän kupariputkeen.
Tavallista maalarin teippiä, riittävän leveästi jotta IR-keila varmasti osuu vain teippiin eikä osittainkaan kupariin.
Pumpun vaihtoa ei kannata ajatella ennen kuin saadaan luotettava tieto LJ:oon menevän veden lämpötilasta (BT25 anturin siirto)
Nythän kone näyttää käyvän melko hyvin.
Mikä tähänastisista toimenpiteistä lienee vaikuttanut parantuneeseen käyntiin?
- Offset BT12 -> +4
- Ulkoisen pumpun teho -> minimiin
- Onko tehty muuta?
ATS
-
Tuossa puoltoista tuntia kuuntelin konneen kupeessa päivityksen jäläkeistä elämätä. Käynnistyksen jäläkeen alako heti lämmön ajottainen nosto, joka män hienosti kompuralla. Mutta sen jäläkeen jostain syystä jatku vielä käyttöveen prioriteetti 15 min vaekka kone leppäil sen ajan laakereillaan ja asteminuutit tipahti nollille ja starttas pumpun uuestaan vasta kun lämmitys prioriteetti alako. Prioriteetit siis 15/30
Sitten tähän kyseiseen asiaa. Tämän 25 min aekana laski lämmöt järjestelmässä sen verran, että alako hirvee mylläkkä. Asteminuutit laski kun BT12 ja BT25 ol piässy laskemaan reelusti alle pyyetyn lämmön. Vastus hyppäs piälle -400 jäläkeen ja edelleen asteminuutit laski. Kompura rupes jarruttelemmaan asteminuuttiin laskua tääsillä kierroksilla ja nosti pikkuhilijoo BT12 lauhuttimen lämpöjä. Menolämpö BT2 ja BT25 lähti nousuun jo vastuksella. Ja nyt eka huomio, että Asteminuutit laski -530 asti ennen kun BT12 ylitti pyyetyn lämmön. BT25 ja BT2 ol jo pitkän aikoo ollu yl pyyetyn. Mutta ee heleppo, jossain -250 kohilla asteminuutit nääti ruppeevan seuroomaan BT25 ulukosta menolämpöö. Jos olis ollu sammaan aekaan käyttöveen tarve suur, nii tiiä miten pitkä toipuminen olis kaikkiaa ollu, kun olis tuas 15 minuuttia menny siihen. Eli ee ehkä yksinkertanen ohjaas tämä.
Mitta yks huomio. Jo tuossa 25 minuutissa kerkes lämmöt laskee järjestelmässä niin että tarvittiin vastuksia 45,1 pyynnöllä. Joten jos Prioriteetit on 30/30/30, niin lämmitysjärjestelmä tavallaan hyytyy, kun ensin puolituntia käyttövettä ja puolituntia allasta. Allas suistaa koska Tarve on iso.
Olisko viisasta kokkeilla prioriteetit uusiks esim 15 käyttö 15 allas /30 lämmitys?
-
Tuossa puoltoista tuntia kuuntelin konneen kupeessa päivityksen jäläkeistä elämätä. Käynnistyksen jäläkeen alako heti lämmön ajottainen nosto, joka män hienosti kompuralla. Mutta sen jäläkeen jostain syystä jatku vielä käyttöveen prioriteetti 15 min vaekka kone leppäil sen ajan laakereillaan ja asteminuutit tipahti nollille ja starttas pumpun uuestaan vasta kun lämmitys prioriteetti alako. Prioriteetit siis 15/30
Sitten tähän kyseiseen asiaa. Tämän 25 min aekana laski lämmöt järjestelmässä sen verran, että alako hirvee mylläkkä. Asteminuutit laski kun BT12 ja BT25 ol piässy laskemaan reelusti alle pyyetyn lämmön. Vastus hyppäs piälle -400 jäläkeen ja edelleen asteminuutit laski. Kompura rupes jarruttelemmaan asteminuuttiin laskua tääsillä kierroksilla ja nosti pikkuhilijoo BT12 lauhuttimen lämpöjä. Menolämpö BT2 ja BT25 lähti nousuun jo vastuksella. Ja nyt eka huomio, että Asteminuutit laski -590 asti ennen kun BT12 ylitti pyyetyn lämmön. BT25 ja BT2 ol jo pitkän aikoo ollu yl pyyetyn. Mutta ee heleppo, jossain -250 kohilla asteminuutit nääti ruppeevan seuroomaan BT25 ulukosta menolämpöö. Jos olis ollu sammaan aekaan käyttöveen tarve suur, nii tiiä miten pitkä toipuminen olis kaikkiaa ollu, kun olis tuas 15 minuuttia menny siihen. Eli ee ehkä yksinkertanen ohjaas tämä.
Mitta yks huomio. Jo tuossa 25 minuutissa kerkes lämmöt laskee järjestelmässä niin että tarvittiin vastuksia 45,1 pyynnöllä. Joten jos Prioriteetit on 30/30/30, niin lämmitysjärjestelmä tavallaan hyytyy, kun ensin puolituntia käyttövettä ja puolituntia allasta. Allas suistaa koska Tarve on iso.
Olisko viisasta kokkeilla prioriteetit uusiks esim 15 käyttö 15 allas /30 lämmitys?
Kuulostais paremmilta tuommoset suhteet prioriteeteille...toisaalta jos juuri päivitit niin aluksi se kone voi hiukan itseopiskella ympäristöää jotta osais käyttäytyä, eli ehkä ei kannata kiiruhtaa muutoksien kanssa.
Sitten tuo Boldattu, kuulostaa että tuo switsailee vähän tuota AM laskentaa tekevää anturia (BT25<>BT12) jollain kriteerillä, vastuksilla varmisti lähtölämmöt jotta verkosto saa lämpöä ja antoi aikaa kompuralla saada BT12:lla otteen lämmön saavuttamiseksi. Saattaa tuo switsailu olla kiinni siitäkin onko pelkkä LL tai LL+PL tai pelkkä PL, eli asetuksista tai sitten vaan tuosta poikkeavasta tilanteesta päivityksen jälkeen.
Tuo olis ihan mukava nähdä käyrinä ja kuvitella mitä tapahtuu missäkin kohtaan, toisaalta herää kysymys onko tuo 'normaalia' pitkän ajamisen tyyliä!?
-
Osasinkii jo varrautua tähän. Eli tässä kuvia ajoista millon olin asteminuuttiin muutosta tapahtuvan. Eli ensin nousuun lähtö ja aeka jolloin olin muutoksen BT25 tapahtunneen. Ee se järjestelmä tuon enempätä mittään hakenu raahottu het tämän jäläkeen. Asteminuutit ol tosiaan minuutteja ja asteet tässä asteita ja ol heleppo seurata, kun erot ol vielä isoja.
-
Nätisti männöö ja mitä tuohon BT25 sijoitukseen, niin miksipä sitä ee oo laetettu tuohon varroojan UA1 paekkaan. Itellä se on juurikii vastoovassa paekassa.
-
Nätisti männöö ja mitä tuohon BT25 sijoitukseen, niin miksipä sitä ee oo laetettu tuohon varroojan UA1 paekkaan. Itellä se on juurikii vastoovassa paekassa.
Sinulla on ilmeisesti eri tyyppinen puskuri kuin msa1:llä, mikä tyyppi ja kuinka kytketty?
UA1 paikka ei välttämättä ole edustava mittauspaikka msa1:n tapauksessa.
Tuossa mittauspaikassa mitataan joko LJ-paluuvettä, BT2-vettä tai näiden sekoitusta.
ATS
-
Juu ei oo sama. Energy Save bt100sc-1 on ja ikä puoltoista kuukaatta. Kytketty kolomella putkella. Tässä BT25 mittaa puskurin yläosan lämpöjä pumpun tulon ja järjestelmän menon väliltä. Ja kuten nuista minun kääristä näkkyy, nii ei se kaaheen viärin oo Ja ihmettelen miks tuo ei voes toimia tuossa toisessa tappauksessa. Kokkeilu ee hankala homma kyllä oo tehä kaiken muun kikkaelun lomassa.
-
Osasinko jo varrautua tähän.
Ai mihi?
-
Ai mihi?
Heh! Ol kuvat valamiina. Ennakoeva tekstin syöttö...
-
Noiden välille tuli aiemmin reilun 1 C ero IR-mittarilla ja BT25 oli niiden kahden välissä. Onko sitten oletettavaa, että juuri tuo mittaus nyt kuitenkin olisi väärin eli myös IR-mittaus näyttäisi liian vähän, vaikka se näyttää varsin tarkasti BT2 ja BT3:n?
Kummasta pisteestä tuoreemmat mittaukset ovat?
Eikös paluumittaus tehdä paluuyhteestä?
-
Eikös paluumittaus tehdä paluuyhteestä?
En tiedä tarkalleen mistä mittauksesta tässä on kyse.
IR-mittausta ei saa tehdä itse yhteen pinnasta. Mittaus voi näyttää pinnan lämpötilan oikein mutta pinnan lämpötila voi olla selvästi pienempi kuin veden lämpötila.
Pumpun alapuolella olevan IR-teipin kohdalla on paksusti messinkiä ja kierteessä vielä hamppua lämpöeristeenä.
Tästä kohtaa tehty IR-mittaus antaa varmasti pienemmän lukeman kuin mitä on veden lämpötila.
ATS
-
Messinki johtaa todella hyvin lämpöä. Ei se paksuus mitään vaikuta. Ainoa potentiaalinen ongelma on, että johtaa lämpöä jonnekin viileään, jos sellainen on siihen kosketuksissa.
Otin lämpökamerakuvan patteriventtiilistä. Kaikki muu paitsi venttiili on maalattu samalla maalilla valkoiseksi. Kuumin kohta on juuri tuo venttiilissä kiinni oleva putkea paksumpi liitoskohta. Siinä 45,3 C, muualla putkessa 43,2-44,3 C ja patterin yläkulmassa 43,0 C. Vaikea tuosta on saada absuluuttisen tarkkaa IR:llä.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9826.0;attach=13511;image)
-
Messinki johtaa todella hyvin lämpöä. Ei se paksuus mitään vaikuta. Ainoa potentiaalinen ongelma on, että johtaa lämpöä jonnekin viileään, jos sellainen on siihen kosketuksissa.
- Kupari 401W/(m*K)
- Messinki 110-220 W/(m*K)
Onhan messingillä hyvä lämmönjohtavuus esim n. kolminkertainen teräkseen verrattuna mutta vaan reilu kolmasosa kupariin verrattuna.
ATS
-
Otin lämpökamerakuvan patteriventtiilistä. ....
Minkälaisella kameralla tuo on otettu?
-
Minkälaisella kameralla tuo on otettu?
FLIR E4, joka viritetty E8:ksi. Noissa on siis erona vain softa (ja ehkä valikoitu parhaat kennot E8:iin). Virityksellä otettu täysi 320x240 resoluutio ja poistettu softalla tehty kohina.
https://www.sahkonumerot.fi/6707703/doc/brochure/
Neljä vuotta sitten kun tuon ostin E8 maksoi 8 tonnia. Nyt 3 tonnia. Tuokin maksoi lähes tonnin.
-
Olen tässä samalla keskustellut Niben kanssa ja he suosittelivat myös BT25 parempaa asennusta yhtenä toimenpiteenä (piitahna, alumiiniteippi ja kunnon eristys).
Totesin, että heitän pallon takaisin asennusfirmalle ja he saavat vuorostaan pähkiä tätä, kun asennuksesta ei ole vielä edes pöytääkirjaa eikä kytkentäkaaviota. Katsotaan mitä tapahtuu.
Kyseltiin, että milloin tapahtuivat parannukset lukemissa. Kyllä ne Niben tekemän parisen viikkoa sitten nostivat tilenateen huomattavasti paremmalle tasolle ja ainakin AM valossa pumpun tehon puolitus paransi tilannetta myös jonkin verran.
-
Hyvä tietää tilanne.
Järjestelmä toimii nyt varsin hyvin ja aiempi n. 60kWh/vrk lisäys on pienentynyt 3-4kWh tasolle.
-
Pitkästä aikaa järjestelmään tehtiin muutoksia.
Asentaja vaihtoi 18.2. noin klo 9.30 BT25 mittarin sijainnin vanhalta paikaltaan pumpun jälkeen kupariputkeen. Kuten näkyy, niin systeemi meni melko sekaisin tästä muutoksesta hetkellisesti. Päädyin siksi muuttamaan asetusta BT12 offset arvosta 4 arvoon 0 ja tein tämän noin klo 16.30. Vähitellen tilanne ainakin asteminuuttien valossa muuttui järkevämmäksi. Nyt tilanne on mielestäni aika stabiili.
Tuon mittarin muutoksen jälkeen mielestäni BT2 ja BT25 erotus muuttui jonkin verran verrattuna entiseen. Ero on parhaimmillaan pienentynyt hyvin pieneksi, mutta toisaalta taas hetkellisesti erot ovat isommat kuin aiemmin.
No, antaa tämän nyt ruksuttaa hetken taas ja katsotaan mihin tilanne kehittyy.
-
Nythän kone näyttäisi toimivan hyvin.
- BT25 lukema nousi n. 6 C ja vastaa nyt hyvin BT2 lukemaa.
- Millä tapaa anturi on nyt asennettu?
- BT25 lukeman noususta seuraa se että systeemin stabiloiduttua todellisen menoneden lämpötila on n. 6C matalampi kuin ennen.
- Jotta huonelämpötila pysyisi entisellään tulee käyrää nostaa niin että menoveden lämpötila nousee n. 6 C
- Nyt on sisäisen ja ulkoisen kiertovesipumpun virtauksien suhde sellainen että 300 l varaajassa riittää lämmintä menovettä normaalin KV-jakson (15-20min)ajaksi
- Edelleen koneelle on shokki kun altaan lämmityksen jälkeen on KV-jakso. Tässä asteminuutit putoaa niin paljon että käyttää vastuksia mutta kuitenkin hyvin maltillisesti.
- Vastuksia kone on käyttänyt vain allas+KV shokista selviämiseen vaikka pakkasta on ollut parhaimmillaan -15 C.
ATS
Edit: kokeilen että meneekö viestin muokkaus läpi 21.2.2021 klo 9:55
-
Oliko asennuksen merkitys tosiaan noin suuri? Silloinhan ne IR-mittaukset olisivat olleet ihan puutaheinää.
Onko virtauksille myös tehty jotain? Nythän BT25 pysyy pitkään lämpimänä, vaikka lämmitetään käyttövettä tai allasta.
Vastusten asteminuuttirajaa voi kasvattaa reilusti. Aivan turhaan menee vastukset päälle uima-allaslämmityksen jälkeen.
-
Oma viestini näkyy viimeisenä mutta ei sen jälkeen tulleita
ATS
-
Oma viestini näkyy viimeisenä mutta ei sen jälkeen tulleita
ATS
Sama...sitten koitin kuvia liittää ja tuommoseksi jäi...
-
...
- Edelleen koneelle on shokki kun altaan lämmityksen jälkeen on KV-jakso. Tässä asteminuutit putoaa niin paljon että käyttää vastuksia mutta kuitenkin hyvin maltillisesti.
- Vastuksia kone on käyttänyt vain allas+KV shokista selviämiseen vaikka pakkasta on ollut parhaimmillaan -15 C.
ATS
Tuotakin saa parannettua priorisoimalla altaan lämmitystä alemmas.
Tällöin altaan lämmitys jakautuu pidemmälle ajalle. Kunhan vuorokauden aikana pysyy halutulla tasolla niin eikös se riitä.
Esim. 30/30/15 tai 20/20/10
Jos prioriteettia ei halua muuttaa, niin 20/20/20
Tällöin kaikkia tehdään tarvetilanteessa yhtä pitkään, mutta lyhyempi jakso kerrallaan.
-
Jotain mälsää tässä ketjussa tosiaan on kun viimeset ei näy itse ketjussa, eikä siellä lopussa näy myöskään mm. "Vastaa" painiketta.
Kiertokonstein saa 'Tuoreimpiin viesteihin' näkymään kirjoituksen mutta ketjussa ei näy........ainakaan täällä, mitens muilla?
-
Sama täällä, ei näy.
Kun menee aiemmille sivuille ja painaa "Vastaa" painiketta niin siellä näkyy viimeisimmät viestit
ATS
-
Tämä foorumi taitaa nyt sekoilla hieman. Sähköpostissa näkyy, että vastauksia olisi tullut, mutta seppaant vastaus eiliseen kommenttiini on tuorein, joka näkyy. Tai nyt, tosiaan viestiin vastatessa näkyvät muutkin kommentit.
BT25 asennuskessa ei käytetty ohjeistuksesta huolimatta piitahnaa (ei tainnut olla mukana), mutta alumiiniteippiä kylläkin ja eristystä hieman paksummalti, kuin aiemmin.
Sanoinkin silloin aiemmin, että en ihan luota niihin IR-mittauksiin..
Kiitoksia muuten kaikille avusta tässä keississä jo tähän asti! Arvostan sitä, että porukka jaksaa ratkoa toisten ongelmia ja antaa vinkkejä pyyteettömästi. Uskaltaisin sanoa, että täällä on porukalla enemmän asiantuntemusta ja tietoa kuin monella näitä asentavalla firmalla. Esimerkiksti tuo BT25 mittari vaihtoi paikkaansa pitkälti seppaant vakuutteluiden vuoksi.
-
Nyt on hyvä testata koneen toimintaa kun tässä muutaman päivän aikana lämpötilat seilaa sinne sun tänne.
Mitenkä sisälämpötila ja lämpökäyrä?
ATS
-
Pitkästä aikaa järjestelmään tehtiin muutoksia.
Asentaja vaihtoi 18.2. noin klo 9.30 BT25 mittarin sijainnin vanhalta paikaltaan pumpun jälkeen kupariputkeen. Kuten näkyy, niin systeemi meni melko sekaisin tästä muutoksesta hetkellisesti. Päädyin siksi muuttamaan asetusta BT12 offset arvosta 4 arvoon 0 ja tein tämän noin klo 16.30. Vähitellen tilanne ainakin asteminuuttien valossa muuttui järkevämmäksi. Nyt tilanne on mielestäni aika stabiili.
Tuon mittarin muutoksen jälkeen mielestäni BT2 ja BT25 erotus muuttui jonkin verran verrattuna entiseen. Ero on parhaimmillaan pienentynyt hyvin pieneksi, mutta toisaalta taas hetkellisesti erot ovat isommat kuin aiemmin.
No, antaa tämän nyt ruksuttaa hetken taas ja katsotaan mihin tilanne kehittyy.
Nyt näköjään ketju rouskuttaa, laitan nuo aiemmin yritetyt kuvat tänne...
Onhan muutos tuon datan pohjalta todella merkittävä...onkohan anturin BT25 ja offsetin siirto ainoat temput vai olisko muutakin tehty.
Kuinkahan monta kertaa tuota anturin paikkaa epäiltiin, aikas monta. ;)
Ilta:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9200.0;attach=13664;image)
Aamu:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9200.0;attach=13666;image)
-
Menolämpötila (BT2) on laskenut aika reilusti tuossa, samoin paluu. Eli oliko siis ennen aivan liian korkea käyrä? Vai onko käyrää muutettu myös?
Hiukan muuttui myös ulkolämpötila (aamulla -13,6 -> -17 ja illalla -10 C paikkeilla), mutta paljon enemmän viileni varaaja.
-
ATS
- BT25 lukeman noususta seuraa se että systeemin stabiloiduttua todellisen menoneden lämpötila on n. 6C matalampi kuin ennen.
- Jotta huonelämpötila pysyisi entisellään tulee käyrää nostaa niin että menoveden lämpötila nousee n. 6 C
Käyrää pitää nostaa
ATS
-
Tai sitten käyrä oli aivan liian korkea ennen. Pitäisi tulla pian kylmä noin suuresta muutoksesta.
-
Roori mitään muita muutoksia ei tehty, kuin vaihdettu mittarin paikkaa ja minä sitten myöhemmin BT12 offset-asetusta. Ajattelin, että on järkevää tehdä yksi muutos kerrallaan, niin tietää varmasti mistä mahdollinen muutos johtuu.
Asunnon sisälämpötila ei ole muuttunut dramaattisesti, ihme kyllä. Hieman se laski ja nostin poikkeaman 4->5. Sisälämpötiloistakin minulle jää tilasto ja edelleen poikkeaman noston jälkeenkin se on hiukan matalampi, kuin aiemmin. Kukaan ei kotosalla ole valitellut kuitenkaan :) Ehkä käyrää voisi nostaa ja katsoa vaikutukset. Nyt tosin emme ole kotosalla pariin päivään, joten kokeilu saa odotella paluuseen asti.
Tuossa koneessa olisi muuten myös mahdollista käyttää sääennusteita hyödyksi. Onko kellään tuo ominaisuus käytössä ja sitä myötä kokemuksia?
-
Roori mitään muita muutoksia ei tehty, kuin vaihdettu mittarin paikkaa ja minä sitten myöhemmin BT12 offset-asetusta. Ajattelin, että on järkevää tehdä yksi muutos kerrallaan, niin tietää varmasti mistä mahdollinen muutos johtuu.
Asunnon sisälämpötila ei ole muuttunut dramaattisesti, ihme kyllä. Hieman se laski ja nostin poikkeaman 4->5. Sisälämpötiloistakin minulle jää tilasto ja edelleen poikkeaman noston jälkeenkin se on hiukan matalampi, kuin aiemmin. Kukaan ei kotosalla ole valitellut kuitenkaan :) Ehkä käyrää voisi nostaa ja katsoa vaikutukset. Nyt tosin emme ole kotosalla pariin päivään, joten kokeilu saa odotella paluuseen asti.
Tuossa koneessa olisi muuten myös mahdollista käyttää sääennusteita hyödyksi. Onko kellään tuo ominaisuus käytössä ja sitä myötä kokemuksia?
Mulla on sää käätössä kolmosen painotuksella, kun en enempää vielä uskaltanu laittoo. Mitattuun ulklämpöön se on vaikuttan isoimmillaan pari astetta suuntaan tae toeseen. Ylleesä painotettu lämpötila pakkasilla ylempi ja nollan tienoella alempi esim mitattu -25 on painotettu -23,5 ja 0,8 on 0,3. Ei oo ollu valittamista, ku näin on ollu. Tämän seuranta löytyypi 3.1.11 lisälaitevalikosa kuhan ottaa käättöön. Käppyrätä ee sua valitettavasti.
-
Mitenkä Nibe on selviytynyt viime aikojen pakkasiasta ja välillä leudommista ilmoista?
ATS
-
Kiitoksia, mielestäni laite toimii ihan hyvin ja sopeutuu hyvin lämpötilojen muutoksiin.
Mielenkiinnolla odotan mitä kesällä tapahtuu, kun lämmityksen tarve on pieni, mutta käyttövettä pitää kuitenkin lämmittää entiseen tahtiin. Ylimääräiset rättipatterit ajattelin laittaa kiinni ainakin, mutta totesin, että niihin pitää vaihtaa uudet sulut ennen kuin uskaltaa niitä väännellä.
-
Moro, nostanpa tän vanhan jutun pramille. Ongelmien kanssa painiville ja maalämpölaitetta hankkiville, varsinkin niille joille tulee/ehdotetaan puskurivaraajaa.
2019 laitettiin maalämpöö pirttiin, a) ku sillä säästää, b) on helppohoitonen automaatti, c) säästää luontoa.
No c) varmaan toteutuu kaikilla, a ja b varmaan omasta mielestä monilla, jotka lyä pannuhuaneen oven säppiin ja antaa vekottimen pyöriä omissa oloissaan. Niin määkin aattelin aluksi, sit huomasin ettei se ihan niin hianosti toimikkaan ku luulis.
Mistä tää sit johtu(u), siitä, jotta a) ostaja ostaa jotain mistä ei tiiä mittää, b) myyjä myy jotain, mistä ei tiiä mittää, c) asentaja asentaa laitteita ja putkia laitteeseen mistä ei tiiä mittää. Ainakin näin meillä.
Laiteet ei oo toiminut mielestäni niinkupitäs ja hakenunna syytä moiseen miältäni kaihertavaan asijaan, välillä ahkerasti, sit unehtaen asijan, "antaa olla, ei p....ka ala ronkkimalla ku haiseen".
Nyttaas innostuin asiaa tutkailemaan ja löysinkin tämän, foorumin hyvän jutun jossa paljon hyvää pohdintaa puskurivaraajan ongelmista, selvensi omaaki ongelmaa paljon.
Tämän ja pari alla olevaa linkkiä lukemalla alko hahmottuun omakin tilanne.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1588.0
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6761.0
Eli itellä Jämä Star invertter, vastaava on Nibe 1255, kaksi kiertoa, patterit joita taitaapi olla 16 kpl eri näkösiä/kokosia. Lisäksi n. 8 neliöö lattialämmitystä ja erillinen 300l lämminvesivaraaja ja 50 l puskuri "varaaja" , joka on se ongelma kohta.
Tarjouksissa oli erinäkösiä ajatusmalleja, yhden mielestä ei tarvita puskuria toisen mielestä 50 l riittää. Jos nyt, uusilla tieroilla miettii, niin kesällä esim. 50 l puskurivaraaja on 8 neliön lattialämmölle kuin "hyttysen pas... itämeressä. Pitäs olla vähintään 250 litraa.
Sitten puskurivaraajan asennus, kun katsoo Niben sivuilta meikäläisen tapauksessa se olisi pitänyt asentaa 3 putki järjestelmällä, ehkä jopa takaiskuventiilillä varustettuna.
Meillä se asennettiin 4 putkijärjestelmällä, joka takaa täydellisen sekoittumisen nuin piänessä pöntössä. Kuten liitekuvista näkyy, paluu ( BT3) on melkein sama, kuin meno (BT25), ja tästähän nähdäkseni seuraa olematon hyötysuhde? Onko järkeä lämmittää uudelleen jo lämmitettyä vettä? Mielestäni ei.
Pienentämällä ulkoisenkierron pumpun tehoa sain paluun ( BT3) hieman alenemaan, n. 1,5 astetta, kun patteriverkosta tulee noin 8 astetta alentunut vesi.
Itse päättynyt siihen, jotta mitä piänenmpi puskurivaraaja, sitä varmemmin 3 putkijärjestelmä, siis kierrosta paluu suoraan maalämpökoneelle? Näin ainakin Nibeb "ehrotuksissa on".
3-putki takaiskuventtiilillä? Mielestäni paras?
Palaan viälä jutussa olleeseen BT12 poikkeamaan, taisi olla "Mauriantero", joka ekaksi huomioi asian. Itse nostin ko. asetusta 2>4, en tiedä miksi oli aluksi 2 eikä 0, en löytänyt asetusmuutos logista. En muista itse muuttaneeni.
No, joka tapauksessa, se oli osittainen ratkaisu ongelmaani, kun asteminuutit painui niin ales, jotta vastukset tuli mukaan. Nyt seilaa asteminuutit mukavasti.
Toki putkitus muutetaan 3:lle putkelle ja/sekä hankitaan isompi puskuri heti ku säät sallii. Isompi puskuri olis parempi, mut ei taira ees 100 l riittää poistaan katkokäyntiä, tai ees vähentään sitä kesällä, ku sillon on vaan 8 neliötä lattialämpöä, joka vaatii melkopaljo, epäilen jotta jäänyt lämpöputket liian syvälle valuun ?
No, kuitenkin jo näistä sivuista sain kovasti apuja ongelmaani, itse asiassa siihen löytyi syy. Ratkaisuhan on sitten lopultakin itsetäni kiinni. En viitti takuuseen alkaa takuta, vaikee asia, ku puskuri voidaan liittää monella tavalla?
On hinoa nährä, vaikka nykyään puhutaan " minä, minä ihmisistä", aina löytyy, kuten tältäkin foorumilta immeisiä, joille ei ole tärkeintä "minä", vaan "me". Ovat aina "valmiina" miettimään muidenkin ongelmia ja auttamaan niiden ratkaisussa.
Laitan mukaan mutaman liitekuvan, kuin on mulla menny.
-
Koska en näistä mitään tiedä, niin kysyn täällä:
Uusi omakotitalo rakenteilla, johon tulossa mm. lattialämmitys ja maalämpö. Tarjousta pyytäessäni korostin, että haluan lämpimään käyttöveteen sellaisen systeemin, puskurivaraajan tai vastaavan, ettei lämmin vesi lopu, vaikka vaimo ja muksut siellä suihkussa lotraisivat hieman pidempäänkin. Eivät he siellä tuntitolkulla vietä aikaa, eli ei tässä mitään kylpylää olla rakentamassa, mutta helposti voi suihku valuttaa lämmintä vettä vartin yhtäsoittoa.
Sain Niben lämpöpumpusta seuraavanlaisen tarjouksen; Nibe S1155-6 invertteriohjattu maalämpöpumppu + WWS 507.2 käyttövesivaraaja (461 litraa netto) + puskurivaraaja (90 litraa). Myyjän mukaan siksi kaksi varaajaa, että "puskurivaraaja 90L optimoi maalämpöpumpun toiminnan lämmitysjärjestelmässä".
En tuohon osaa itse sanoa juuta enkä jaata, mutta että kaksi erillistä varaajaa? Voisiko viisaammat kommentoida?
-
Sain Niben lämpöpumpusta seuraavanlaisen tarjouksen; Nibe S1155-6 invertteriohjattu maalämpöpumppu + WWS 507.2 käyttövesivaraaja (461 litraa netto) + puskurivaraaja (90 litraa). Myyjän mukaan siksi kaksi varaajaa, että "puskurivaraaja 90L optimoi maalämpöpumpun toiminnan lämmitysjärjestelmässä".
En tuohon osaa itse sanoa juuta enkä jaata, mutta että kaksi erillistä varaajaa? Voisiko viisaammat kommentoida?
Tuo käyttövesivaraaja on hyvä. Ei varmasti lopu vesi kesken vähän pidemmässäkään suihkuttelussa. Puskurivaraajan voit unohtaa. Pyydä myyjältä faktaa miten 90 litran puskuri optimoi toiminnan lattialämmitystalossa, nauretaan täällä sitten sille tas yhdessä.
-
Käyttövesivaraaja, WWS 507.2, nettotilavuus 419l, max. 30kW teholle, Energialuokka B
Tuon 6kW pumpun kanssa menee kauan, pari tuntia+ tjms, kun se lataa tuon pöntön uudestaan latinkiin jos se 'tyhjäksi' on imuroitu. Teoriass jos tipahtaa kokonaan 50°C>10°C niin takaisin nosto ottaa 20kWh/6kW aikaa eli ~3.5h.
Tuo aika on pois lämmityksestä, mutta tuo ei liene ongelma koska LL...lisäksi onko Nibeissä joku jaksotusmahdollisuus että saa rajattua ettei anna asetusta enempää aikaa LV:n teolle.
-
Tuo käyttövesivaraaja on hyvä. Ei varmasti lopu vesi kesken vähän pidemmässäkään suihkuttelussa. Puskurivaraajan voit unohtaa. Pyydä myyjältä faktaa miten 90 litran puskuri optimoi toiminnan lattialämmitystalossa, nauretaan täällä sitten sille tas yhdessä.
Samaa mieltä täällä, iso käyttövesivaraaja kannattaa olla jos haluatte käyttää vettä huolettomammin. Saman ottaisin nyt jos tekisin päätöstä uudelleen. Minulla on tuo S1255_12 malli siis 180 litran integroidulla varaajalla. Tämä kanssa ei liikaa voi lutrata.
Pieni huomio, että viimeisimmän softapäivityksen jälkeen lämmintä KV:ttä on riittänyt paremmin ihan ilman lisäyksiä. Kaivan tietoa kun saan lisää dataa, miten tuo on parantunut.
Kuitenkin isompi varaaja kannattaa ottaa, kuten olet tekemässä. Lisäksi kuten Roori laittoi, kyllä Nibellä on käyttöpriorisointi, jolla talon tai käyttöveden lämmitystä voi säätää mielekkääksi.
-
Tuossa varaajassa on kyllä kohtuu pienet häviöt:
(https://www.scanvarm.fi/wp-content/uploads/2021/04/wws-507.2-energia.png)
Tässä toisessa on peräti A luokitus, jos 300L riittää...en tiedä miksi tuonverta parempi 8)
(https://www.scanvarm.fi/wp-content/uploads/2021/04/wws-303.1-energia.png)
-
Kappas! Ovat näköjään suoja-anodillisia....en ostaisi koska rosterisiakin on tarjolla... ::)
-
Tuo käyttövesivaraaja on hyvä. Ei varmasti lopu vesi kesken vähän pidemmässäkään suihkuttelussa. Puskurivaraajan voit unohtaa. Pyydä myyjältä faktaa miten 90 litran puskuri optimoi toiminnan lattialämmitystalossa, nauretaan täällä sitten sille tas yhdessä.
Sain vastauksen: ”puskurivaraajan tehtävä on hoitaa lattian lämmitystä varsinkin talvella, samalla kun maalämpöpumppu lämmittää käyttövettä”.
-
Sain vastauksen: ”puskurivaraajan tehtävä on hoitaa lattian lämmitystä varsinkin talvella, samalla kun maalämpöpumppu lämmittää käyttövettä”.
Näinhän se on, mutta vaatii erillisen kiertovesipumpun. Muutenhan vesi ei kierrä kun MLP:n oma pumppu kierrättää vettä vain koneen sisällä käyttöveden teon yhteydessä.
Meillä juurikin tällainen systeemi, eli tarpeeton puskuri.
-
Eikä siitä 90 litran varaajasta lämpöä riitä vähänkään pidempään käyttövesijaksoon, vaikka se ulkoinen (turha) pumppukin olisi. Tuo jäähtyy asteen minuutissa 6 kW teholla.
-
Eikä siitä 90 litran varaajasta lämpöä riitä vähänkään pidempään käyttövesijaksoon, vaikka se ulkoinen (turha) pumppukin olisi. Tuo jäähtyy asteen minuutissa 6 kW teholla.
Nyt taisi olla kyse lattialämpötalosta, mutta mitenkäs patteritalot joihin puskureita myydään napsumisen estämiseksi. Miten niissä napsuminen estyisi, kun lämpötilaerot ja jäähtyminen tod näk vielä nopeampaa?
-
Kai se napsumisen esto tulee vain siitä, että pattereille saakka ei pääse käyttövesijakson jälkeistä 60+C vetttä koskaan. Siis ei sekunneissa hyppää 30->60->40.
Eihän tuo 90 l + toinen mokoma patteripiireissä riitä alkuunkaan siihen, ettei lämpötila tipahtaisi pahasti käyttövesijakson aikana. Mutta nousee siitä sitten hitaasti, siis minuuteissa tai kymmenissä minuuteissa, kun lämmitys jatkuu.
-
Eikä siitä 90 litran varaajasta lämpöä riitä vähänkään pidempään käyttövesijaksoon, vaikka se ulkoinen (turha) pumppukin olisi. Tuo jäähtyy asteen minuutissa 6 kW teholla.
Juuri näin. Kyse on lattialämmitystalosta. Tuon puskurin kapasiteetti on lonkalta heitettynä 1% kokonaisuudesta betoni+puskuri. Kerran sen suuruusluokan täällä laskin, en jaksa uudestaan. Totta että mikään ei hoida lämmitystä käyttövesisyklin aikana, mutta eipä sitä tarvitse hoitaakaan, koska betonin lämpötila ei siitä juuri putoa.
-
Tervehdys,
luin koko ketjun kun aloittajalla oli jokseenkin samanlaista ongelmaa kuin minulla - piti tehdä ihan tunnukset että pääsin tänne jatkamaan tätä :) Täältä onkin tullut hyviä vinkkejä ja diagnooseja samankaltaisesta ongelmasta, joskin omani ei taida olla ihan yhtä paha.
Meillä siis speksit:
- 91 rakennettu n. 400 m2 okt kolmessa kerroksessa + 104 m2 autotalli. Kuutioita talossa n. 1200 m3, autotallissa 300 m3.
- rakenne tiiltä kaksoismuurauksella, ylin kerros puurungolla
- koneellinen poistoilma
- lämmönjako pääosin pattereilla, keittiön radiaattori muutettu remontissa lattialämmitykseksi paluurajoittimella
- ollut laaja käyttövesikiertoinen lattialämmitys märkätiloissa, joku paraikaa muutostyön alla eli liitetään lämmitysveteen, piireille tulee omat Grundfos alpha 2 pumput
- pumppuna öljylämmityksen korvannut F1155-16, 500 l lv-varaaja ja 100 l puskurivaraaja kolmiputkiliitännällä.
- ulkoinen Grundfosin UPS 25-60 180 kiertopumppu lämmitysvedellä, käyttövedellä omansa yhteydellä Niben pumppuun, joka käy nyt hereillä oloaikaan 5 min on, 25 min off.
- pumppu sijaitsee 2. kerroksisen autotallirakennuksen alakerrassa pannuhuoneessa, josta putket menee taloon etupihan ali maan alta kohtalaisen hyvin eristetyssä putkessa, mutta matka pumpulta taloon on aika pitkä - reilu 10 metriä kyllä.
Meillä sellaista kaksi ongelmakohtaa, joihin pohdin ratkaisua:
- BT25 on puskurivaraajan lämpötila-anturin paikassa, mutta näyttää systemaattisesti 0,7 - 1,5 astetta BT2 / BT12:ta vähemmän ja siksi lämmityskaudella AM ei koskaan laske alle 100 pitkilläkään lämmitysjaksoilla, jotka olen kiitettävän pitkiksi saanutkin kv-kiertoa hieromalla ja käyttövedellä lämmittämisen lopettamalla. Onko F-sarjan koneessa mitään vastaavaa mahdollisuutta korjata tuota kroonista lämpötilaeroa kuten S-sarjassa on se BT12 offset? Vai pitäisikö anturi asentaa puskurilta palaavaan putken pintaan?
- Toinen on että tässä 100 l puskurissa käyttövesijakson aikana talvisin lämpötila tippuu n. 7-10 astetta eli sanotaan vaikka jos BT25 on 37, niin kv-jakson päätyttyä se on n. 28 astetta ja n. 40 minuuttia menee ennen kuin se saadaan takaisin käyrälle. Tässä vähän auttoi kun laitoin ulkoisen kiertovesipumpun tehon astetta pienemmälle, mutta tässä on tosiaan kolme tehoastetusta joten kovin monipuolisesta pumpusta ei voida puhua. Nousua pumpulta 3. kerroksen pattereille on aika reippaasti, olisko sellanen 5-6 metriä, vielä on kokeilematta mitä tapahtuu jos pumppu olisi pienimmällä asetuksella. Ehkä ainut huoleni on jaksaako tuo keittiön lattialämmitys kiertää kun siinä ei ole erillistä pumppua. Sattuu onneksi olemaan kierrossa ensimmäisenä.
Logeja ei minulla tähän hätään vielä ole, mutta kysymykset ovat:
- miten BT25 ja BT2/12 eroa voisi pienentää kun vastaavaa asetusta ei ole kuten S-sarjassa? Tässä kirjoitellessani lukemat on BT25 37,7, paluu 32,5, S1 36,7, BT2 38,4 ja BT12 38,2. GM-182
- kun ulkoinen lämmityksen kiertovesipumppu on ja pitää olla, niin rauhoittaisiko kv-jaksojen aikaista menoveden laskua suurempi puskurivaraaja, esim. 300 litraa jolla kolminkertaistaisi kierrossa olevan vesimäärän?
-
Suljetussa piirissä korkeuserot eivät vaikuta mitään eli kolmannen kerroksen piirit eivät vaadi kiertopumpulta sen enempää nostokorkeutta kuin muut.
Tietysti suurempi puskuri vähentää menoveden laskua käyttövesijakson aikana, mutta onko sillä edes mitään merkitystä? Vaikuttaako lasku asumismukavuuteen? Tiilitalon lämpötila tuskin havaittavasti laskee, vaikka lämmitys olisi kokonaan pois muutaman tunnin.
100 l puskurin idea on estää pattereiden napsuminen lämpötilapulsseista.
Monessa talossa ei ole ulkoista kiertovesipumppua eli vesi ei edes kierrä käyttövesijakson aikana.
-
Tervehdys,
luin koko ketjun kun aloittajalla oli jokseenkin samanlaista ongelmaa kuin minulla - piti tehdä ihan tunnukset että pääsin tänne jatkamaan tätä :) Täältä onkin tullut hyviä vinkkejä ja diagnooseja samankaltaisesta ongelmasta, joskin omani ei taida olla ihan yhtä paha.
Meillä siis speksit:
- 91 rakennettu n. 400 m2 okt kolmessa kerroksessa + 104 m2 autotalli. Kuutioita talossa n. 1200 m3, autotallissa 300 m3.
- rakenne tiiltä kaksoismuurauksella, ylin kerros puurungolla
- koneellinen poistoilma
- lämmönjako pääosin pattereilla, keittiön radiaattori muutettu remontissa lattialämmitykseksi paluurajoittimella
- ollut laaja käyttövesikiertoinen lattialämmitys märkätiloissa, joku paraikaa muutostyön alla eli liitetään lämmitysveteen, piireille tulee omat Grundfos alpha 2 pumput
- pumppuna öljylämmityksen korvannut F1155-16, 500 l lv-varaaja ja 100 l puskurivaraaja kolmiputkiliitännällä.
- ulkoinen Grundfosin UPS 25-60 180 kiertopumppu lämmitysvedellä, käyttövedellä omansa yhteydellä Niben pumppuun, joka käy nyt hereillä oloaikaan 5 min on, 25 min off.
- pumppu sijaitsee 2. kerroksisen autotallirakennuksen alakerrassa pannuhuoneessa, josta putket menee taloon etupihan ali maan alta kohtalaisen hyvin eristetyssä putkessa, mutta matka pumpulta taloon on aika pitkä - reilu 10 metriä kyllä.
Meillä sellaista kaksi ongelmakohtaa, joihin pohdin ratkaisua:
- BT25 on puskurivaraajan lämpötila-anturin paikassa, mutta näyttää systemaattisesti 0,7 - 1,5 astetta BT2 / BT12:ta vähemmän ja siksi lämmityskaudella AM ei koskaan laske alle 100 pitkilläkään lämmitysjaksoilla, jotka olen kiitettävän pitkiksi saanutkin kv-kiertoa hieromalla ja käyttövedellä lämmittämisen lopettamalla. Onko F-sarjan koneessa mitään vastaavaa mahdollisuutta korjata tuota kroonista lämpötilaeroa kuten S-sarjassa on se BT12 offset? Vai pitäisikö anturi asentaa puskurilta palaavaan putken pintaan?
- Toinen on että tässä 100 l puskurissa käyttövesijakson aikana talvisin lämpötila tippuu n. 7-10 astetta eli sanotaan vaikka jos BT25 on 37, niin kv-jakson päätyttyä se on n. 28 astetta ja n. 40 minuuttia menee ennen kuin se saadaan takaisin käyrälle. Tässä vähän auttoi kun laitoin ulkoisen kiertovesipumpun tehon astetta pienemmälle, mutta tässä on tosiaan kolme tehoastetusta joten kovin monipuolisesta pumpusta ei voida puhua. Nousua pumpulta 3. kerroksen pattereille on aika reippaasti, olisko sellanen 5-6 metriä, vielä on kokeilematta mitä tapahtuu jos pumppu olisi pienimmällä asetuksella. Ehkä ainut huoleni on jaksaako tuo keittiön lattialämmitys kiertää kun siinä ei ole erillistä pumppua. Sattuu onneksi olemaan kierrossa ensimmäisenä.
Logeja ei minulla tähän hätään vielä ole, mutta kysymykset ovat:
- miten BT25 ja BT2/12 eroa voisi pienentää kun vastaavaa asetusta ei ole kuten S-sarjassa? Tässä kirjoitellessani lukemat on BT25 37,7, paluu 32,5, S1 36,7, BT2 38,4 ja BT12 38,2. GM-182
- kun ulkoinen lämmityksen kiertovesipumppu on ja pitää olla, niin rauhoittaisiko kv-jaksojen aikaista menoveden laskua suurempi puskurivaraaja, esim. 300 litraa jolla kolminkertaistaisi kierrossa olevan vesimäärän?
Siirrä BT25 puskurilta lämmityspiirille lähtevään menoputkeen. Jos anturi on puskurissa, asteminuutteja ei lasketa oikein eli MLP:llä ei ole oikeaa tietoa lämmityspiirille lähtevästä menolämpötilasta. Tuon jälkeen sitten mahdollisesti käyrän ja ulkoisen kv-pumpun nopeutta säätämään, jos tarvetta. MLP:n oma kv-pumppu lämmityksen osalta ajoittaiselle käynnille, jolloin se ei sekoita puskurin vettä silloin kun kompura ei ole lämmityskäytössä.
-
Suljetussa piirissä korkeuserot eivät vaikuta mitään eli kolmannen kerroksen piirit eivät vaadi kiertopumpulta sen enempää nostokorkeutta kuin muut.
Tietysti suurempi puskuri vähentää menoveden laskua käyttövesijakson aikana, mutta onko sillä edes mitään merkitystä? Vaikuttaako lasku asumismukavuuteen? Tiilitalon lämpötila tuskin havaittavasti laskee, vaikka lämmitys olisi kokonaan pois muutaman tunnin.
100 l puskurin idea on estää pattereiden napsuminen lämpötilapulsseista.
Monessa talossa ei ole ulkoista kiertovesipumppua eli vesi ei edes kierrä käyttövesijakson aikana.
Ahaa tuota suljetun piirin korkeuseroasiaa en tiennytkään, no voin kyllä sitten varmaan huoletta laittaa ulkoista pumppua ainakin vielä pienimmälle asetukselle, eikös meno- ja paluulämpötilojen ero ole kuitenkin ihan ok tällä hetkellä? Ja joo, ei nuo kv-jaksot kyllä asumismukavuuteen mitenkään vaikuta, lähinnä pohdin että saisiko menolämpötilakäyrästä tasaisemman isommalla puskurilla ja sitä kautta asteminuutteihin stabiliteettia?
-
Siirrä BT25 puskurilta lämmityspiirille lähtevään menoputkeen. Jos anturi on puskurissa, asteminuutteja ei lasketa oikein eli MLP:llä ei ole oikeaa tietoa lämmityspiirille lähtevästä menolämpötilasta. Tuon jälkeen sitten mahdollisesti käyrän ja ulkoisen kv-pumpun nopeutta säätämään, jos tarvetta. MLP:n oma kv-pumppu lämmityksen osalta ajoittaiselle käynnille, jolloin se ei sekoita puskurin vettä silloin kun kompura ei ole lämmityskäytössä.
No vähän tuota itsekin ihmettelen että onko puskurivaraaja oikea paikka menoveden anturille, en oikeastaan edes tiedä mitä siellä anturin paikassa on alla eli mistä se tarkalleen lämpötilaa siellä mittaa. Niben kv-pumppu onkin jo ajoittaisella käynnillä, kv-jaksojen aikana laskee jonnekin 10-30 % välille muistaakseni.
Olikos jossain/jollain vielä antaa hyvää käytännön toteutustapaa anturin kiinnitykselle menoputkeen; onko tähän tarkoitukseen jotain varta vasten tehtyjä osia vai ihan vaan teipillä? Mikäköhän idea ylipäätään on että puskurivaraajassa on paikka menoanturille jos se antaa sieltä ihan mitä sattuu lämpötiloja.. ::)
-
Mikä itseisarvo on menolämmön tai varsinkaan astemiinuuttikäyrän tasaisuudella? Ei niitä kannata murehtia tai varsinkaan vain niiden takia miettiä isompaa puskuria.
-
Mikä itseisarvo on menolämmön tai varsinkaan astemiinuuttikäyrän tasaisuudella? Ei niitä kannata murehtia tai varsinkaan vain niiden takia miettiä isompaa puskuria.
Olin kuvitellut että säästäisi kompressoria kun ei tarvitsisi kiihdyttää taajuutta niin usein ja sitä kautta säästäisi pumpun vievää sähköä, mutta onko niin ettei näillä ole käytännön tasolla mitään väliä? Kovemmilla pakkasilla tietysti haluaisin välttää vastuksien käyttöä jos isompi puskurivaraaja sitä edesauttaisi. Ja ymmärrän että joka tapauksessa saatavaan (mahdolliseen?) hyötyyn nähden isompi puskuri on kallis investointi - ehkäpä se poistetaan toimenpidelistalta, jos viisaammat näin neuvovat :)
-
No vähän tuota itsekin ihmettelen että onko puskurivaraaja oikea paikka menoveden anturille, en oikeastaan edes tiedä mitä siellä anturin paikassa on alla eli mistä se tarkalleen lämpötilaa siellä mittaa. Niben kv-pumppu onkin jo ajoittaisella käynnillä, kv-jaksojen aikana laskee jonnekin 10-30 % välille muistaakseni.
Olikos jossain/jollain vielä antaa hyvää käytännön toteutustapaa anturin kiinnitykselle menoputkeen; onko tähän tarkoitukseen jotain varta vasten tehtyjä osia vai ihan vaan teipillä? Mikäköhän idea ylipäätään on että puskurivaraajassa on paikka menoanturille jos se antaa sieltä ihan mitä sattuu lämpötiloja.. ::)
Kai tuohon voi hifistellä lämmönsiirtotahnaa ja muuta, mutta itsellä toiminut ihan se että anturi putken suuntaisesti kiinni putkeen ja alumiiniteipillä tiukasti kiinni, päälle sitten eristettä, esim armafleksiä.
Puskurin koko vaikuttaa lähinnä siihen, että miten pitkään siellä riittää lämpöä käyttövesijakson ajaksi. Asteminuuttit kyllä rauhoittuu kun tuo BT25 menee oikealle paikalleen.
-
Kai tuohon voi hifistellä lämmönsiirtotahnaa ja muuta, mutta itsellä toiminut ihan se että anturi putken suuntaisesti kiinni putkeen ja alumiiniteipillä tiukasti kiinni, päälle sitten eristettä, esim armafleksiä.
Puskurin koko vaikuttaa lähinnä siihen, että miten pitkään siellä riittää lämpöä käyttövesijakson ajaksi. Asteminuuttit kyllä rauhoittuu kun tuo BT25 menee oikealle paikalleen.
Kiitoksia vastauksista, taidanpa kokeilla nyt seuraavaksi sitten tuota anturin paikan vaihtamista menoputkeen kiinni kuvatulla tavalla. Katsotaan millainen on vaikutus.
-
Kai tuohon voi hifistellä lämmönsiirtotahnaa ja muuta, mutta itsellä toiminut ihan se että anturi putken suuntaisesti kiinni putkeen ja alumiiniteipillä tiukasti kiinni, päälle sitten eristettä, esim armafleksiä.
Laitoin BT25 piitahnalla + nippusiteillä + alumiinfoliolla + eristeellä putkeen kiinni ja ero BT2 näyttämään pieneni n. 1C.
Sinällään mittausten absoluuttisilla arvoilla ei ole suurta merkitystä, koska asetuksilla voi eron korjata, mutta tulipa tehtyä ja mielenrauha saavutettua ;)
-
Laitoin BT25 piitahnalla + nippusiteillä + alumiinfoliolla + eristeellä putkeen kiinni ja ero BT2 näyttämään pieneni n. 1C.
Sinällään mittausten absoluuttisilla arvoilla ei ole suurta merkitystä, koska asetuksilla voi eron korjata, mutta tulipa tehtyä ja mielenrauha saavutettua ;)
No hei vielä kysymys: milläs asetuksella tuon eron saa korjattua F-sarjalaisessa, josta ei löydy tuota BT12 offset-asetusta? :)
-
No hei vielä kysymys: milläs asetuksella tuon eron saa korjattua F-sarjalaisessa, josta ei löydy tuota BT12 offset-asetusta? :)
Käyrää muuttamalla. Muistaakseni käyrän offsettia muutin.