Löytyykö putkistoista kaaviokuvaa?
Otahan pari valokuvaa missä näkyy
- Syöttösekotusventtiili
- Kierron pumppu ja se mitenkä se on kytketty L-Ässään ja jakotukkiin
- Kylmän ja kuuman veden jakotukit.

ATS

Itseasiassa nykäisin koneen etuosan vielä auki myöhemmin ja testasin että tapahtuuko myös nyt samalla tavalla että ääni vaimenee.
Viereisissä tiloissa eikä tuossakaan tilassa vaimentunut. Viereisissä tiloissa meteli kasvoi aivan aavistuksen. Mulla oli siis kännykkä etäyhteydellä ja äänepainemittarilla joka piirsi käyrää toisessa huoneessa.

Silloin kun ääni oli vaimentunut ja koneikko oli auki, niin tilassa oli myös liuospiirin ilmaustonkka joka oli pauttirallaa puolillaan nestettä. En keksi enää mitään muuta mikä olisi vaikuttanut asiaan. ellei sitten joku putkikannake ole elänyt hiukan eri asentoon. Kummallisia ja hankalia asioita tutkia. Sinänsä myös huvittavaa että välillä myös oma kone on ollut niin hiljainen että sen käyntiä ei ole tiennyt viereisiin tiloihin.

Nuo uudet gummitkin tuli laitettua pumpun alle. -> ei oikein mitään muutosta.

Taas sama havainto eli itse pumpun runko värisee enemmän kun kone on kumien päällä. Ei kuitenkaan niin paljon kuin "löysemmille" kumeilla.

Mutta nyt kun tuossa tehtiin muutakin hommaa niin jätin koneikon oven auki. Sisälle kantautuvasta äänestä hävisi arviolta 70%. Mitä vi....a? En nyt tajua että mistä moinen käytös voi johtua. Jollain hyviä ideoita?

No, jokatapauksessa seuraavaksi asennukseen on menossa lämmönjakoon joustoputket.

Saman todensin jo v.2011:

"

Minä mittaisin ensin mistä melu on lähtöisin. Mulla on tälläinen ja pumpun melulähteet eivät suinkaan olleet siellä missä epäilin. http://www.mareks.fi/radioshack-spl-mittari-analoginen.html

Ääni on siitä ihmeellinen että pumpun sijoitus, tilan muoto, seinäpinnat jne. vaikuttavat kaikki äänen voimakkuuteen. Koska pumpusta lähtee paljon matalataajuista ääntä, niin ilman mittaria äänilähdettä on vaikea tunnistaa.

Otetaas esimerkiksi vaikka purjeveneen moottori, joka piti aika kovaa ääntä. Kun sitä aikani ensin ihmettelin niin vein dB-mittarin paattiin ja rupesin etsimään mistä ääni vuotaa. Yllättäen konekopan sivuista, jotka näyttävät silmämääräisesti ihan tiiviiltä. Rullasin pari käsipyyhettä ensiavuksi noihin konekopan sivuihin ja kas kummaa subjektiivinen ääni puolittui (-3dB).

Sama homma oli LÄ:n kanssa, jossa ääni vuoti katon läpivientien kautta ja oven aukaisiu pudotti matalan äänen tasoa 6dB, kun koppa ei toiminut enää bassovahvistimena. MLP:tä ei kannattaisi laittaa betonibunkkerin nurkkaan  

BTW: LÄ:n lainaama kompuran huppu nosti ääntä pari dB:tä, vaikka subjektiivisesti korkeammat äänet hieman vaimenivatkin.

Eli jos ei ole nurkat täynnä äänieristettä valmiiksi, niin parhaaseen lopputulokseen pääsee kun ensin vähän mittailee. Homma voi hoitua 20 snt tiivisteen pätkällä.

Taitaa peruspumpun ja invertterin hintaero olla tonnin luokkaa. Itse en edes miettisi asiaa, tuohon rahaan ilman muuta isompi invertteri. Siinä on lisäksi  scroll kompressori, etenkin äänen kannalta parempi vaihtoehto.

Ääni siirtyy myös rakenteiden kautta. Tuollainen n.250kg laite kun tärisee betonilattialla niin kyllä se ääni siirtyy ja siirtyy lisäksi monesta muustakin paikasta. 

Kun invertteri käy täysillä n. 45dB tai osateholla n. 35 dB niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Täydellä teholla ääni siirtyy pitkiä matkoja ja osateholla ei kuulu mitään. Jo pelkkä tehokkaan kiertovesipumpun ääni täydellä teholla siirtyy kipsilevyseinän läpi niin että sen huomaa.

Yksi huomioon otettava seikka tehtäessä käyttövettä L-Ässä-tyyppisellä varaajalla, missä vesi lämmitetään kierukassa.
Veden virratessa kierukan läpi, jää lämmitetyn veden lämpötila aina pienemmäksi kuin mitä on varaajan lämpötila. Tämä johtuu siitä että lämmitettävä vesi ei ehdi lämmetä varaajan lämpötilaan. Mitä suurempi virtaama on sitä suurempi on lämpötilan lasku.

Olen tehnyt joskus koesarjan missä mittasin eri virtaamilla varaajan ylimmän osan lämpötilan ja kierukasta ulos tulevan lämpötilan erotusta.
Mittaukset tehtiin L-Ässä V-7.0 lämpöpumpulla, jonka varaaja on periaatteessa samanlainen kuin L-Ässä Vmi koneissa.

Oheisessa kuvassa nähdään kokeen tulokset
Nähdään että yhden sadesuihkun virtaamalla 17 l/min on lämpötilan pudotus 16C ja kahden suihkun virtaamalla vielä huomattavasti enemmän.

Yhden suihkun virtaamalla pitää varaajan ylimmän osan lämpötilan olla vähintään 56C jotta suihkusta saataisiin 40C vettä
Yksi selvä syy siihen että suihkusta ei saada kuumaa vettä on se että ylävaraaja ei ole riittävän kuuma

Nyt sinun pitäisi mitata kuuman veden virtaus kun käytössä on yksi tai kaksi suihkua.
Mittaa samalla veden lämpötila

ATS