Vuodelta 2011 oleva Vs6 ja nyt talvella 2025 vaihdettiin paisuntaventtiili ja pumppu pelaa hienosti. Mutta trendissä tuollainen heti käynnistyksen jälkeen näkyvä kuumakaasun kyykkääminen on uusi havainto. Ei tule kun ehkä pari kertaa vuorokaudessa, muulloin kuumakaasun lämpö nousee normaalisti. Ja tuolloin ei lasketa kuumaa vettä, jolloin varaajan jäähtyessä kuumakaasun lämpö toki laskee. Tai tuossa trendin kuvassa on suihku auki, mutta samanlainen käyrä tulee, vaikka vettä ei laskekaan. Voisiko uusi paisuntaventtiili aiheuttaa ko. ilmiön?

Termareilla voidaan rajoittaa muiden tilojen lämpenemistä,
mutta silloin saattaa käydä niin, että lämpöä ei siirry tarpeeksi paljon lämpöpumpulta jäljellä olevaan piiriin ja lämpöpumppu pysähtyy.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos:
Uudisrakennus, lamellihirsitalo  ”Sape”   TAIVALKOSKI   (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 33 °C   -  menovesi lämpötila max 36 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -35 °C               
- Lamellihirsitalo 2025: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 140 m2, 392 m3  (36°C)   51 W/m2   7,14 kW   21 048 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      51 W/m2   7,14 kW   21 048 kWh
• Kiinteistö yhteensä   140 m2   23 629 m3   5,1 COP   6,9 kW   21 048 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus-0,6 kW   -1 818 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve      6,3 kW   19 230 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus   0,182 m3 / 50 °C   3,5 COP   1,05 kW   4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,0 kW   23 630 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,0 kW   23 630 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   140 m2   169 kWh/m2   4,7 SCOP   8,0 kW   23 630 kWh

• Tarvittava vuotuinen lämmitysenergian tarve      23 630 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen enimmäisteho         8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -36 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 18634 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh   ( 4,7 SCOP)   6,4 kW   18 634 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            4 996 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 996 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 711 kWh

• Tarvitaan vähintään 251 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraus   251 m
- Kaivon aktiivisyvyys 245 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 251 m. Putkea kaivossa yhteensä   502 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,2 kPa)   2 kpl   PE40x2.4   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,51 l/s = 30,6 l/min = 1836 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 529 ltr - 17 min 50 s   74 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus 3xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 849 ltr - 27 min 44 s   51 kPa = 0,51 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- Kostea savi, vähintään 639m = 2x320 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m. Vol 623 ltr - 20min 21s   24 kPa = 0,24 bar
...
Liitin viestiisi myös koko laskelman, jotta voit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Hei,

Muutaman kuukauden sisään alkaa hirsitalon rakennusprojekti joten pyytäisin maalämpöön mitoituslaskelmaa.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
Taivalkoski, Pohjois-Pohjanmaa
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
Uudiskohde tasamaalla, rakennetaan 2025
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Vesikiertoinen lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Koneellinen iv
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
15m x 10m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Hirsi 205 mm, U-arvo 0,53 W/m
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
1-kerros
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (sisätilat, väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
140 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain?
Olohuone/ keittiö 3,440 m (laskeutunut korkeus), muut huoneet 2,485 m.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Maanvarainen 200 mm EPS, 90 mm valu.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
500 mm puhallusvilla
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3-lasiset U-arvo 0,98.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Huonelämpö noin 21c
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Yläpohja U-arvo 0,09 W/m
Alapohja U-arvo 0,13 W/m
Ulkoseinä U-arvo 0,53 W/m
Ikkunat U-arvo 0,98 W/m

Maaperä tontilla on kuiva hiekka/sora, joten porakaivolla tarkoitus mennä. Talo tulee järvestä 100m, mutta järvi matalarantainen, joten olen luopunut ajatuksesta putkien vedosta järven pohjaan.

Taloon tulee leivinuuni, jota lämmitetään talvella ahkerasti.

Huomasin, että isokokoisen grundford liuospumpun takaosan pintametalli on syöpynyt ruosteesta melkoisesti. onkohan noissa yleisesti akselin tms tiivistevikoja, josko esim. sieltä voisi vähän falskata ilmaa kiertoon kovemmalla käytöllä.

Jos liuospumppu on tuonnäköinen akselitiivisteellinen kiertopumppu niin niissä on mahdollista että imee kuluneesta tiivisteestä ilmaa keruuliuokseen.

https://product-selection.grundfos.com/fi/products/ch/ch-2/ch-2-30-43502103?pumpsystemid=2636208956&tab=variant-curves

Tuossa seppaantin ohjetta asian tarkistamiseksi.
Akselitiivisteen korjaamisesta minulla ei ole tietoa.

 

On tilanne että viinaa häviää ja ilmaa tulee tilalle.
Jotta ilmaa vuotaisi putkistoon päin, pitää vuotokohdassa olla alipaine.
Muistaakseni v. 2004 V-mallin pumpussa on akselitiivisteellinen keruupumppu
Keruupumpun imupuolella on järjestelmän matalin paine.
Jos paisunta-astian pinta laskee reilusti pumpun käynnistyessä, niin silloin siellä on todennäköisesti reilu alipaine
Paisunta-astia on yleensä kytketty pumpun imupuolelle
Tästä seuraa että pumpun akselitiivisteelle vaikuttaa alipaine ja mahdollistaa ilman virtaamisen järjestelmään.

- Käynnistä keruupumppu käsiajolla jatkuvalle käytölle.
- Avaa paisunta-astian korkki varovasti ja seuraa pinnan käyttäytymistä
- Nyt pumpun imupuolella pitäisi olla n. ilmakehän paine ja ilman virtausta järjestelmään ei pitäisi tapahtua.
- Anna keruupumpun käydä paisunta-astian korkki avoinna
- Seuraa pintaa ja lisää tarvittaessa viinaa
- Sitten kun pinnan lasku stabiloituu vuotoa vastaavaksi, on ilma poistunut putkistosta

ATS