Terve.

Tuttaville koettanut laskea itse kahdella eri bergheatin versiolla maalämpöjärjestelmää. Ongelmana on ilmanvaihdon vaikutus laskentaan tai oikeastaan sen reagoimattomuus. Muutama vuosi sitten mitoittaessani omaa taloani muistan hämärästi, että iv-koneen hyötysuhde vaikutti kaivon syvyyteen voimakkaasti. Nyt laskenta ei reagoi ollenkaan. Hyötysuhteen ollessa noillilla vastasiko se näinollen painovoimaista ilmanvaihtoa vai pitikö talteenottava ilmanvaihto ottaa erikseen jostain käyttöön? Laitan oman version liitteeksi mikäli sieltä voisi vihjaista missä meni pieleen.


- Uimaharju
- 1990, osittain rinteessä
- Öljyä kulunut 1700-1900 litraa vuodessa. Lisäksi n.5 mottia sekahalkoa. Asunnossa on ollut reilusti lämpöä, 22-23 astetta ainakin.
- Patterilämmitys sekä lattialämmitys 18 neliön alalla
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla. Uusittu 2009
- Ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus 45.24 metriä
- Ulkoseinissä 10cm tiili, 2.5cm ilmarako, tuulensuoja 15mm, eriste 150mm, muovisulku ja gyproc.
- yksikerroksinen rakennus
- Lämmitettävät neliöt 116 neliötä
- 2,5 metriä korkeat huoneet
- Alapohjassa 100mm styroksia hiekkapohjalla
- Yläpohjassa 300mm villaa
- Ikkunoita muuten tavallinen määrä paitsi olohuoneessa normaalia korkeammat ikkunat. Kolmikerrosikkunat.
- Ei muita lämmitettäviä tiloja
- Aavistuksia on maaporauksen osuudesta, että menee 30 metriä.

Nyt on saatu laskettua pörssiohjatun lämmityksen ja tavanomaisen lämmityksen erot.

Laskelmat perustuvat loggauksiin 1.1. 2026 – 11.1. 2026 ja 16.1. 2026 – 20.1. 2026.
Tutkielmassa tutkittiin vain lämmityskäytön aikaisia tapahtumia 16.1. – 20.1. -26 ajanjaksolla. tänä aikana kone kävi lämmityskäytöllä 81,8 tuntia = 3,41 vrk.
Ensiksi laskettiin loggausten mittausarvoista säätökäyrän funktiona koneen antoteho ja seuraavaksi ottoteho oletetulla COP arvolla 4,4.
Koko mittausjakson keskimääräinen ottoteho oli
-   Pörssiohjauksella 0,65 kW
-   Tavanomaisella ohjauksella 0,66 kW
Tehot ovat käytännössä samat, niinhän niiden pitääkin olla, koska kummassakin tapauksessa oli sama talo samaan aikaan lämmitettävänä.
Erothan pörssin ja tavanomaisen välillä syntyy vasta kun kulutukset muutetaan €uroiksi
Sähkön  hintana käytettiin pörssihintaa lisätynä KSOY:n ja Väreen siirto ja pörssisopimuksen hintoja

Lopputulos, sähkön kulutus koko jaksolta vrk-keskiarvona
-   Pörssi ohjaus -> 3,34 €/vrk
-   Tavanomainen -> 3,54 €/vrk
Ero pörssiohjauksen hyväksi 0,19€/vrk

Takuuta ei anneta laskelmien oikeellisuuksista
Kommentteja
kysymyksiä??

ATS

Laitetaas tänne vielä päivitys tilanteeseen. Vaihtoventtiili vaihdettu ja otsikon ongelma ratkaistu.
VV siis vuoti ja laski kuumaa vettä lattiaan. Vaihdon jälkeen tilanne rauhoittui. Ei asentajan kanssa havaittu vanhassa venttiilissä mitään silminnähtävää vikaa, musta jostain se selkeästi falskasi.

Ennen korjausta käyttövettähän jauhettiin myös melko raskaasti. Jaksot pitkiä ja kokonaisuutena vei selvästi liikaa ajoa. Varaajakin jäähtyi nopeasti joka pakotti pumpun jatkuvaan kv-rumbaan.

Korjauksen jälkeen kv-jaksoja tulee vähemmän ja kv-kokonaisaika putosi lähes puoleen. Varaajakin pysyy selkesti pidempään lämpimänä. Laitoin nyt samalla kiertopumpulle wifi-plugin jolla pätkinyt nyt aluksi ainakin yöt pois.

ohessa tietoa pumpusta; Asetuspiste AutoAdept
Nostokorkeus 1,8 m
Virtaama 4,7 m3 / h
Käytettävissä;
AutoAdept, Suht.paine, Vakiopaine, Vakiokäyrä
Tehoa ottaa n.60-80W /h, eli kevyellä menee..?

Säätelin tulistusventtiiliä ääriasennosta toiseen vielä muutaman kerran.

Nyt mielestäni ylävaraajan lämpeneminen parani, vaikka kestääkin n. puoli tuntia kunnes ylävaraaja alkaa lämpenemään pumpun käynnistymisestä.

Pitäisikö ylävaraajan alkaa lämpenemään nopeammin?

Jani