Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.90540
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2026
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys?lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?koneellinen lämmön talteenotto
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.54
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?250
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?yksi
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (sisätilat, väliseiniä yms. ei lasketa pois)?130
- Huonekorkeudet kerroksittain?2,7
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?maanvaranen 200
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?puhallusvillla 500
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteispinta-ala tavanomaista suurempi tai pienempi?3 kerrot tavanomainen
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)22
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa

Tuo pitäisi olla mahdollista laittaa tuollalailla. Täytyypä kokeilla.

Mietin jo että jos tuon paluun konvektorilta pitäisi muuttaa pumpun jälkeen, oma hommansa on siinäkin ja noita takaiskuja pitäisi sitten ilmeisesti lisäillä.

Tuossa menee myös keruunesteen extralämpö hukkaan käyttöveden teossa ja mahdollisessa märkätilojen lämmityksessä, jos kytkennän muuttaa ohittamaan MLP. Mutta varmasti muuten toimiva ratkaisu, jos ei muu auta.

Jos MLPn keruupumppua pystyy ohjaamaan portaattomasti, niin laita se jatkuvalle käynnille, automaattitila ja "tyhjäkäynti"nopeudeksi 5 % josko alkaisi keruuneste virtaamaan konvektorille helpommin.

Itsellä on noin, maaviileä toimisi kyllä muutenkin, mutta sillä saa kovimmilla helteillä tuloilman lämpötilaa asteen-pari vielä matalammalle. Tuo nopeus ei nosta MLPn tyhjäkäyntikulutusta kuin ~20W itsellä, niin ei paljoa maaviileän kuluja nosta.

Ei tuota allasta tai pumppua niin vain siirrellä...

Mittaaminen pintalämpömittarillakin on aika hankalaa, kun altaan lämmitys kestää tunteja ja ikinä ei tiedä milloin ongelma tapahtuu. Liitteen kuvassa on noiden antureiden arvoja melko läheltä hälytyksen ajankohtaa.

Mutta tuo kommentti altaan veden kemiasta on mielenkiintoinen, sillä altaassahan ei ole puhdasta vettä vaan siellä on myös kemikaaleja (PH+ ja puhdistustabletteja). Huomasin että jossain välissä klooritabletin merkki oli muuttunut. Pitääpä kokeille ostaa alkuperäisiä Novitekin tabletteja.

Tuli tuossa tehtyä määräaikainen 12kk sähkösopimus, joka alkaa 1.9.2026. Perusmaksu 4,5€/kk ja sähköenergia 8,95snt/kWh. Ei kulutusvaikutuksia yms vaan aina sama kiinteä hinta. Tässä kun olen nyt ollut sopimustaktisesti huhtikuun alusta asti pörssillä, niin ei nämä erot kiinteään vaan ole niin suuret, että näen omalla kohdallani kannattavaksi, varsinkaan ympärivuotisena sopimusmuotona.

Huhtikuussa spot-hinta 6,18snt/kWh + marginaali 0,48snt/kWh = 6,66snt/kWh. Omalla huhtikuun kulutuksella 714,75kWh tästä tulee energian osuudeksi 47,60€. Kiinteällä sopparilla, käytetään nyt esimerkkinä tuota minkä iskin kiinni, niin energian osuus olisi 63,97€. Eroa pörssin hyväksi 16,37€.

Toukokuussa spot-hinta 6,23snt/kWh + marginaali 0,48snt/kWh = 6,71snt/kWh. Omalla toukokuun kulutuksella 488,21kWh tästä tulee energian osuudeksi 32,76€. Em. kiinteällä sopparilla energian osuus olisi 43,69€. Eroa pörssin hyväksi 10,93€.

Olen käyttänyt sähköä täysin normaalisti katselematta tuntihintoja, eli elänyt täysin normaalia elämää ilman tuntikyttäämistä tai pörssisähköohjauksia. Kahdessa kuukaudessa olen pörssisähköllä päässyt 27,3€ halvemmalla kuin syyskuussa alkavalla kiinteällä sopimuksella olisin päässyt. Pidän eroa mitättömänä. Mitä pidemmälle kesä etenee, sen vähemmän sähköä kuluu ja sen pienemmäksi pörssin ja kiinteän euromääräinen ero kutistuu. Sieltä kun syksy ja talvi koittaa, niin pörssisähköllä ei päästä lähellekään kiinteän sopimuksen senttihintoja.

On kuitenkin hyvä asia, että sähkömarkkinoilla on erilaisia tuotteita mistä jokainen kuluttaja voi valita omalle kohdalleen sopivimman.