Kai nyt 0-10V säätö pitäisi säätää nimensä mukaisesti tuolla jännitevälillä.

Kun mittaat 0-10Vdc jännitettä niin oikea jännite pitäisi löytyä liitekuvan mukaan.

Heikkovirtapuolen "maa" merkitään usein COM merkinnällä ja niitä ei aina kytketä kojeen maapotentiaaliin (PE tai GND)

Eli punaisen ja sinisen johdon väliltä pitäisi löytyä muuttuva 0-10V ja se on tasasähköä .
Mustan ja siniseen johdon välillä pitäisi olla 24V vaihto- tai tasasähköä (AC/DC)

Tietäisikö joku mitä tarkoittaa, kun lisäenergia-rivillä on toisinaan laskeva aika? Eli esim. 59:58 ja alenee sekunnin välein. Sitten saattaa kohta lukea taas ”ei” tai ”pois”.

Noniin, epäjärjestysmiehen hyllystä löytyi kuin löytyikin pt tonninen anturi joka menestyksekkäästi löyti paikkansa varaajalta lähtevään pilliin ja näin vain saimma käyttöveden taas lämpiämään ilman kommervenkkejä.
Eli huoli pimahtaneesta ohjainlaitteesta oli toistaiseksi aiheeton, uusi käyttis vain poikkeaa noin kovin edellisestä.

Sittenpä arvelin olla samalla vauhdilla nohevana ja jatkoin varustelua jakopiirin toimilaitteella, joka on odottanut asentelua sähkökeskuksen hyllyn laidalla jo jonkin tovin.
No, 0-10v ja 24 volttista vaihtosähköä paperin mukaan syö m4410e honeywellin toimilaite. Eikun piuhat kiinni ja suurin odotuksin tunnustelemaan josko mitä tapahtuu. No ei yhtään mitään. Olipa toimilaite kiinni venttiilissä tai irti, niin minnekkään ei liiku.
Ymmärtääkseni sen pitäisi kalibroida itsensä, eli ajaa täysin auki.

Sitten jo arvelutti että tuleeko pumpulta mitään sähköä. Tuntui tulevan, x16 lähdöstä muistaakseni 28V, ja mikä hulluinta, toimilaitteen maata vasten ohjauspiiri näytti 100% aukiololla 22V.
Kun aukiolon pudotti 48% niin voltit olivat 10 tietämillä.
Itse kun ymmärrän näistä yhtä paljon kuin sika satelliiteista, niin herää kysymys että voiko tuo olla oikein?  Kai nyt 0-10V säätö pitäisi säätää nimensä mukaisesti tuolla jännitevälillä. Miksi pumppu työntää 22V? Toisekseen, tulikohan toimilaitteesta entinen, jos ei jo valmiiksi ollut?
Nimimerkillä: Käräytinkö nyt honeywellini

Maalämpökone täytti 4 vuotta viime viikonloppuna (15. tammikuuta 2026).

Olen kirjannut taulukkoon joka kuukauden viimeisen päivän tiedot 4 vuoden ajan. Ohessa joitakin mitattuja tietoja

Sähkön kulutus
kaiken sähkön  kulutus vuodessa 12 783 kWh,  4 vuoden keskiarvona

1) josta maalämpökone otti 6 640 kWh vuodessa,  4 vuoden keskiarvona.
Kaikesta sähköstä  51,95% .

2) muu sähkön kulutus 6 142 kWh vuodessa,  4 vuoden keskiarvona.
Kaikesta sähköstä 48,05 %
(koneellinen ilmastointi, valaistus, jääkaapit 2, pakastimet 2 jne)

 Maalämpökoneella oma, erillinen kWh-mittari

Kaikki luvut 4 vuoden keskiarvoja

Maalämpökoneen ottamasta sähköstä veden lämmittämiseen 31%, 
muu osa sähköstä (69%)on käytetty talon lämmitykseen

Veden legionalaiskarkoitus 2 viikon välein, käyttöveden ylin lämpö 55 astetta.


Sähkön hinta
Sähkön hinta kulutuspainotteisesti: energia 7,51c/kWh, kokonaishinta veroineen 13,55 c/kWh
Sähkölaskusta energian osuus 55,5% (koko 4 vuoden jakso), energian siirto ja verot 44,5%

Talossa pörssisähkö (Turku Energia) lukuun ottamatta 2 ensimmäistä kuukautta.
Pörssisähkön hinnan mukainen ohjaus viimeiset 6 kk, en osaa arvioida pörssisähkön ohjauksen toimivuutta. En tällä hetekllä tiedä, miten sen toteuttaisin


Talo Turussa
Talossa vesikiertoiset patterit kaikkien ikkunoiden alla, lisäksi vesikiertoinen lattialämmitys noin 70 neliömetria alueella. Kahden hengen talous pääosan vuotta

Talossa lämmintä tilaa melkein 300 m2, talo 30 vuotta vanha, puolitoista kerroksinen, neliöissä mukana täysikokoinen kellari. Lisäksi puolilämmin varasto 25 m2 ja lämmittämätön autotalli 25 m2.

Lämminvesivaraaja 180 lt, lisäksi patteriverkon puskurivaraaja 100 lt.

Porakaivo kalliossa 248 m syvä, pohjavesi 8 m maanpinnasta alaspäin, tehollinen syvuus 238 m. Ei muita lämmönlähteitä käytössä.

Huoneilman lämpötila 21 C lämmityskautena.  Sisäilman lämmitys keskeytetty kun ulkona lämmintä enenmmän kuin 17 astetta. Lämmityskauden ulkopuolella energiaa kuluu vain käyttöveden lämmittämiseen.

Aikaisemmin öljylämmitys, oljyä kului vuodessa 3200 litraa (muistinvarainen tieto, jälkikäteen todennettavissa)


SCOP
SCOP 3,4 koko 4 vuoden tuottolukuna, laskettuna ostetun sähköenergian ja tuotetun lämpöenergian mukaisesti suhteen, mittausjaksona 4 vuotta. Tuottoluvut lämpöpumpun hallintajärjestelmän mukaan.
Vertailuluvussa mukana sisäilman ja veden lämmitykseen tarvittu energia, mukana myös patteriverkon ja lattilämmitysverkon häviöt.

Sitä, kaunisteleeko hallintajärjestelmä, en tiedä. Kaikki tunnusluvut perustuvat mittalukuihin.


Kannattiko?

Ehdottomasti.

Tapauksessamme lämmityskustannuksista jäi jäljelle yksi kolmannes. Säästöä kaksi kolmasosaa kuluissa entiseen verrattuna.

Joskus vielä lasken, mikä on todellinen takaisinmaksuaika.

Tässä tapahtui vähällä aikaa monta nopeaa tapahtumaa ja minuutin keruuväli on liian pitkä jotta näkisi tarkalleen mitä tapahtui ja miksi

ATS

Totta.
Ja varsinainen vika on muualla.

Nibe hoiti tilanteen ja jatkoi käyntiä, kun tilanne oli ohi.