Huhtikuu 2026 oli säiden osalta hyvin vaihteleva Kanta-Hämeessä, lämmitystarveluku 356 (vrt. 387), keskilämpötila 5,1°C (Netatmo)

CTC:n kulutuspuolen mittarin oli seonnut huhtikuun aikana.
Mitannut kulutukseksi melkein 450kWh. Täten talouden muu kulutus olisi ollut vain reilu 155kWh, joka ei ole historiaa katsoen oikein mahdollista.
Uusi Modbus -tiedonsiirtoon kykenevä mittari nyt tilattuna, josko sen saisi tässä jossain välissä asenneltua. Saa jatkossa myöskin tuon mittarin kulutukset suoraan tietokantaan.

Vielä on myöskin tuon tuottopuolen lukemien lukeminen Kamstrupin M-Bus liitännästä kehitysvaiheessa. Jokinlaisen M-Bus -masterin jo tilailin, mutta ei olla vielä saatu tuota Kamstrupin kanssa oikein juttelemaan.

- Varaajaan tuotettu energia 890kWh (radiaattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 605kWh.

Liukuva vuosi 1.5.2025 - 30.4.2026:
- Varaajaan tuotettu energia 11696kWh (radiattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 7847kWh.

Miksi noin 'vinoon'?

Eli kun kaivojen erot on noin isot niin ideahan tässä on, että iso kaivo täysin auki ja pientä kuristetaan. Kysyin tekoälyltä, että minkälaiset virtausnopeudet pitäisi laittaa kun pumppu käy 100% tehoilla ja se ehdotti kyseistä suhdetta. Ja itseasiassa melkein tuommoinen kuristus on ollut itseasiassa jo asentajan jäljiltä ilman tekoälyä, hieman pienempi virtaus pienessä kaivossa siis jo lähes kuuden vuoden ajan. Päätin nyt kokeilla tuota suhdetta. Parhaiten tuon kaiketi saisi balanssiin lämmitystä tehdessä laittamalla mittarin putkiin ja säätämällä sitten?

Niin ja säädin lopuksi kaivot siten, että kun keruupumppu käy 100% niin isoon kaivoon virtaus 17,5l/min ja pienessä noin 7.5

Miksi noin 'vinoon'?

Hei, kiinnostava tilasto.

Ymmärränkö oikein, että selviätte meitä pienemmällä kulutuksella?

Ei meilläkään ole muita lämmönlähteitä. Sain aikaisemmin kommentin, että pidämme käyytöveden himan korkealla. En näillä tiedoilla usko, sttä se olisi syy teitä hieman korkeampaan sähkönkulutukseen.

Meillä maalämpösysteemi ottaa vuodessa noin 6500 kWh,( tämän lisäksi muu sähkön käyttö noin 6000 kWh vuodessa.) Olen talvella ottanut pörssisähköohjauksen käyttöön, pakko myöntää, että toistaiseksi minulla ei ole mitään tietoa siitä, toimiiko vai eikö toimi.

Tämä kämppä oli alunperin öljy+suorasähkö kellarissa ja nykyään pelkkä MLP, kun lisäsin patteriverkon myös kellariin. Öljyä paloi taannoin 2500-3000l/a ja sähkö kului liki 20 000kWh. Kokonaiskulutus pyörii nyt 10 000kWh tietämillä, kuvassa tarkemmin pelkän pumpun osalta.

180m on kaivoa, 10kW kone ja all-in on kamppeet, kun pakkanen painuu alle-20c. -25c asti jaksaa ilman vastuksia ja niitä ei menneenä talvena tarvittu.
All-in tarkoittaa, että liemi on reilusti pakkasella ja on/off kone paiskii töitä liki tauotta.

Patterikämppä kun on kyseessä voi ylikuuma kierto tehdät temput, mutta se ei ole juurisyy itsellä, kun -20c kelissä on kiertovesi 39c. Lämmöntarve etenkin kellarissa nousee tolkuttomaksi, kun pakkanen kiristyy ja lyönti ei riitä kamppeissa.

Sen verran sain tekohengitettyä omaa systeemiä patterimuutoksien avulla (tammikuun lopussa 2024), että se riittää Tampereen leveysasteella, missä pakkanen ei juuri alle -25c painu. Nafti mitoitus vs kämpän lämmitystarve on ”ongelmien” juurisyy ja vielä huonompi olisi tilanne, jos olisin ottanut suosituksen mukaisen systeemin 8kW+160m kaivo.
Vajaa 5000kWh kuluttaa pumppu nyt energia vuodessa ml. LV niin olettaisin ettei se ero tolkuton ole vaikka vehkeet olisi kertaluokkaa suuremmat.
Kellarissa on laatan alla ja sokkelin ympärillä 30-luvun soraa eristeenä, niin lämpöä sinne saa pumpata kyllä huolella ja asiasta saa jotain osviittaa, jos kerron että tilan lämpötila laskee 4c/1h jos kunnon pakkasilla katkaisee lämmityksen😅

Lopputuloksen olen itse tyytyväinen ja 12v kappeet ovatkin jo maksaneet itsensä pois.

Kuten aloituksessa mainitsin niin lämmönvaihdin on tarkistettu ja se oli puhdas.
Ilmaa selvästikin ongelmatilanteessa on ja se hidastaa kiertoa, mutta mitään muuta syytä ilman syntymiselle en keksi kuin että vesi alkaa kiehumaan. Kierto on suljettu talon sisällä olevan Nibe+pool systeemin ja ulkona olevan altaan välillä. Vettä ei esim tipu lattialle sisätilassa.
Joo ja lämmpätila-anturi on suoraan altaalta tulevassa putkessa ennen kiertovesipumppua ja lämmönvaihdinta.
Aina ennenkin veden vaihdon jälkeen putket on joutunut ilmaamaan pari kertaa mutta sitten altaan lämmitys on toiminut seuraavaan veden vaihtoon asti. Sisällä oleva kiertovesipumppu on ylempänä altaaseen nähden mikä tätä ongelmaa on aiheuttanut. Mutta nyt kiertovesipumpun molemmin puolin on sulkuja ja vesijohtoliitynnät jolla ilmat voi pukata pois molemmista suunnista
Ainoa mikä tulee mieleen on että ohjausyksiköltä tuleva jännite on pudonnut. Mutta pitäisi jostain löytää samanlainen liitin kuin tuossa Evenes pumpussa että voisi tehdä johdon suoraan pistorasiasta kiertovesipumpulle