Tuota samaa olen ihmetellyt mitä @maalämmittää on edellisessä viestissä pohtinut. Enkä ole päässyt yksimielisyyteen itseni kanssa mitä siinä oikeasti tapahtui.

No putkien ilmaus on aina ollut vähän työlästä mutta sekin onnistuu nyt helposti kun ennen kiertovesipumppua on nyt asennettu hana mistä kuplat voi puhaltaa pois.
Syksyllä pumppu alkoi antamaan korkeapainehälytyksiä n 30 asteen jälkeen ja siitä ylöspäin vesi on pitänyt lämmittää sitten ihan sähköllä.

On ilmeistä että kiertopumppuun tai lämmönvaihtimeen kertyvä ilma/kaasu on syypää ongelmiin
Onko syksyllä muutettu/muuttununut vesikemia??
Kemialliset reaktiot nopeutuvat lämpötilan noustessa ja jos ongelmat alkavat lämpötilan noustessa yli 30 C:een niin tämäkin puoltaisi ongelman aiheuttajaksi vesikemiaa.

Voi olla myös niin että kiertopumpun nopeus on laskenut eikä laskenut virtaus jaksa puhaltaa kertyvää kaasua eteenpäin altaaseen.

Jos on käytettävissä IR-lämpömittari, niin mittaa lämmityksen ollessa käynnissä
- Lämmönvaihtimelta altaalle menevän putken lämpötila
ja samalla katso mitä näyttää
-BT2
-BT3
-BT51

Asiassa ei juurikaan voi edetä ennen kuin ylläolevat mittaukset on tehty.

Jos mittaat IR-mittarilla mittaa samalla myös altaasta palaavan putken lämpötila, niin tällöin mittaustulokset ovat vertailukelpoisia.
Laita mittauskohtaan pala maalarinteippiä, koska puhtaasta metallipinnasta mittaaminen aiheuttaa suuriakin virheitä tuloksiin.

ATS

Loggaus kannattaa pitää koko ajan päällä

Jos on käytettävissä IR-lämpömittari, niin mittaa lämmityksen ollessa käynnissä
- Lämmönvaihtimelta altaalle menevän putken lämpötila
ja samalla katso mitä näyttää
-BT2
-BT3
-BT51

Minkälaisia kemikaaleja on käytössä?

ATS

Ainakin mun silmään siellä oppaassa sanottiin että kosteus nousi niissä viilennyskohteissa...

Totta! Luin tuota opasta väärin ja kosteus tosiaan nousi sen 10% lattiaviilennetyssä kiinteistössä.

Ilmanvaihdon kanavapatterin kanssa pitää huomioida onko lämpökaivossa kapasiteettia esilämmittämiseen, oma käsitys on että talvella kun lämpötila tippuu lähelle keruunesteen jäätymispistettä niin keruunestettä on kierrätettävä jottei se jäädy kanavapatteriin. Kaivossa pitää siis olla ylimääräistä syvyyttä vähintään tuon lämmöntarpeen verran. Vaihtoehtoisesti voi kai vaihtaa nesteet väkevämpään seokseen jolla saadaan laskettua jäätymispistettä. Ja mitä enemmän haluaa/tarvitsee tuota esilämmitystä käyttää niin sitä enemmän pitää olla kaivossa potkua.

Myös viilennyskäyttö toimii parhaiten jos on riittävän syvä kaivo josta viileyttä otetaan. Pintaputkisto tai eteläsuomen matala lämpökaivo lämpenee loppukesää kohti niin paljon että etenkin viilennyskonvektorin teho alkaa olemaan rajoittunut eikä kanavapatterikaan yksistään enää tunnu riittävän.


Alla oma mielipide eri viilennysvaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä:
1. Ilmanvaihdon esijäähdytys kanavapatterilla
2. Lattiaviilennys
3. ILP
4. Viilennyskonvektori maalämmön keruunesteellä

Ja kun en ollut näihin perehtynyt silloin rakennusaikana niin ei tullut tehtyä kuin varaukset tuolle jälkimmäiselle vaihtoehdolle mikä on nyt harmittanut.
Kanavapatteria meille ei saa "tekniseen tilaan" (= kaappi kodinhoitohuoneessa) mahtumaan, pitäisi viedä yläpohjaan joka ei tunnu houkuttelevalta. Kaivossa meillä syvyyttä riittäisi että sen puoleen olisi loistava lisä ilmanvaihtoon mutta minkäs teet..

Viilennyskonvektorin jälkiasentaminen maksaisi meillä 3000-3500 euroa vaikka sille on varaukset tehty rakennusvaiheessa, siksi ainakin meillä tippuu huonommalle sijalle kuin ILP joita saa 2 tuohon rahaan ja suuremman jäähdytys- ja kuivaustehon per kpl. ILP on kuitenkin ruma, äänekäs ja rikkoo höyrysulun asennuksessa, joten sen suostun hyväksymään vain äärimmäisenä hätäratkaisuna 

Yllä mainituista syistä päädyin itse lopulta lattiaviilennykseen, myös viime kesän asuntomessut +30 C lämmössä vakuutti lattiaviilennyksen toimivuudesta, se yksi kohde jossa oli lattiaviilennys (kanavapatterin ja konvektorien lisäksi) oli selvästi miellyttävämpi kuin yksikään muu kohde joissa viilennys tehtiin pelkillä konvektoreilla. Systeemi on vielä asentamatta, putkari tulee laittamaan rojut kiinni kesäkuun alussa.

Valmiit kaupalliset setit on tosiaan kalliita, asennettuna 4-5 keur. Hintaa noissa nostaa se että ne toimivat täysin maalämpöpumpusta erillään, eli niissä on omat kiertopumput sekä keruu- että lattiapiireille. Lisäksi viilennettävät piirit tulisi olla eri jakotukilla kuin kosteat tilat joissa halutaan pitää lattialämmitys päällä myös kesällä. Viilennetyistä tiloista palaava vesi ei käsittääkseni siis mene lämpöpumpulle vaan kiertää omana kiertonaan omalla kiertopumpulla, eli vaatii todennäköisesti jonkinlaisia muokkauksia olemassaoleviin jakotukkeihin.

Noiden kiertopumppujen tarpeen pystyy välttämään jos vain saat ohjattua maalämpöpumpun keruu- ja latauspumput pyörimään viilennyksen aikana sekä säädettyä pumpun lämpökäyrää. Itsellä pumppuna Gebwell Aries, ja sen ohjaaminen onnistuu modbus yhteyden yli homeassistantilla. Käytännössä tuota varten piti siirtää maalämpöpumppu kotiverkkoon sekä hommata RaspberryPi ja hieman istumalihaksia että malttoi opetella HA ja modbus viritykset tyhjästä.
Lisäksi viilennettävien ja kosteiden tilojen kiertojen eriyttämisen omille jakotukeille saan vältettyä sillä että ajastan nuo toiminnot tapahtumaan eri aikaan. Talon jokainen kierto on oman huonetermostaatin takana, ja olen jo aiemmin lisännyt pörssisähköohjausta varten jakotukeille shelly releet niin että saan haluamani piirit auki/kiinni haluamanani aikana.
Ohjaan siis lattiaviilennystä homeassistantilla:
Viilennys:
- Viilennettävät tilat kierto auki, kosteiden tilojen kierto kiinni
- Maalämpöpumpun lämpökäyrän suuntaissiirto -10 C ettei turhaan yritä lämmittää lattiasta palaavaa vettä
- Keruu- ja latauspumppujen pyöritys
- Asennettavan 3-tieventtiilin säätölaitteen asetusarvo noin 21 asteeseen

Kosteiden tilojen lämmitys esim klo21-00 illan suihkussakäynnin jälkeen:
- Piirit auki/kiinni päinvastoin kuin viilennyksessä
- Lämpökäyrä ja pumpun toiminta normaaliksi
- 3-tieventtiilin säätölaitteen asetusarvo korkeammaksi kuin mlp:n lämpökäyrä


Komponenttitasolla päädyin näihin ratkaisuihin:
Levylämmönsiirrin: https://nordictec-store.com/ba-16-serie-0016mplate-1-thread/321-720-plate-heat-exchanger-nordic-ba-16-12-1-50kw.html#/55-en_accessories-with_thermal_insulation
3-tieventtiili: https://www.bolasystems.com/three-way-mixing-valve-esbe-vrg-132-20-6-3-11602300
Venttiilin säätölaite: https://www.bolasystems.com/weather-compensated-controller-esbe-crc211-230-v-12821100
+2 kpl käsiventtiilit ja putkitarvikkeet putkarilta.
Kytkentäskissin voin laittaa jos jollakin sille tarve. Näillä virittelyillä hinta jää todennäköisesti halvemmaksi kuin hinnat-alkean ILP:n, mutta lopullisen hinnan tietää vasta kun putkari on laittanut laskunsa 

Loppukesästä sitten tietää miten hyvin systeemi pelaa ja onko riittävä ilman kosteuden poistoa. Viime kesänä kävi ulkoilman kastepiste yhtenä päivänä yli 20 asteen, eli sanoisin että 21 asteinen menovesi pitäisi olla aika varmalla puolella, jokainen toki omalla vastuulla näiden kanssa. 

Paddywagonin lähestyminen näyttää asialliselta! Noin ratkaistuna hinta pysyisi maltillisena ja ne kaupallisetratkaisut mitä löysin näyttivät tosiaan olevan mlp-pumpusta erillisiä eli omat pumput ja lauhduttimet joilla kierrätetään viilennettyö vettä lattiakiertoon.

Ilmanvaihdon kanavapatterin kanssa pitää huomioida onko lämpökaivossa kapasiteettia esilämmittämiseen, oma käsitys on että talvella kun lämpötila tippuu lähelle keruunesteen jäätymispistettä niin keruunestettä on kierrätettävä jottei se jäädy kanavapatteriin. Kaivossa pitää siis olla ylimääräistä syvyyttä vähintään tuon lämmöntarpeen verran. Vaihtoehtoisesti voi kai vaihtaa nesteet väkevämpään seokseen jolla saadaan laskettua jäätymispistettä. Ja mitä enemmän haluaa/tarvitsee tuota esilämmitystä käyttää niin sitä enemmän pitää olla kaivossa potkua.

Myös viilennyskäyttö toimii parhaiten jos on riittävän syvä kaivo josta viileyttä otetaan. Pintaputkisto tai eteläsuomen matala lämpökaivo lämpenee loppukesää kohti niin paljon että etenkin viilennyskonvektorin teho alkaa olemaan rajoittunut eikä kanavapatterikaan yksistään enää tunnu riittävän.


Alla oma mielipide eri viilennysvaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä:
1. Ilmanvaihdon esijäähdytys kanavapatterilla
2. Lattiaviilennys
3. ILP
4. Viilennyskonvektori maalämmön keruunesteellä

Ja kun en ollut näihin perehtynyt silloin rakennusaikana niin ei tullut tehtyä kuin varaukset tuolle jälkimmäiselle vaihtoehdolle mikä on nyt harmittanut.
Kanavapatteria meille ei saa "tekniseen tilaan" (= kaappi kodinhoitohuoneessa) mahtumaan, pitäisi viedä yläpohjaan joka ei tunnu houkuttelevalta. Kaivossa meillä syvyyttä riittäisi että sen puoleen olisi loistava lisä ilmanvaihtoon mutta minkäs teet..

Viilennyskonvektorin jälkiasentaminen maksaisi meillä 3000-3500 euroa vaikka sille on varaukset tehty rakennusvaiheessa, siksi ainakin meillä tippuu huonommalle sijalle kuin ILP joita saa 2 tuohon rahaan ja suuremman jäähdytys- ja kuivaustehon per kpl. ILP on kuitenkin ruma, äänekäs ja rikkoo höyrysulun asennuksessa, joten sen suostun hyväksymään vain äärimmäisenä hätäratkaisuna 

Yllä mainituista syistä päädyin itse lopulta lattiaviilennykseen, myös viime kesän asuntomessut +30 C lämmössä vakuutti lattiaviilennyksen toimivuudesta, se yksi kohde jossa oli lattiaviilennys (kanavapatterin ja konvektorien lisäksi) oli selvästi miellyttävämpi kuin yksikään muu kohde joissa viilennys tehtiin pelkillä konvektoreilla. Systeemi on vielä asentamatta, putkari tulee laittamaan rojut kiinni kesäkuun alussa.

Valmiit kaupalliset setit on tosiaan kalliita, asennettuna 4-5 keur. Hintaa noissa nostaa se että ne toimivat täysin maalämpöpumpusta erillään, eli niissä on omat kiertopumput sekä keruu- että lattiapiireille. Lisäksi viilennettävät piirit tulisi olla eri jakotukilla kuin kosteat tilat joissa halutaan pitää lattialämmitys päällä myös kesällä. Viilennetyistä tiloista palaava vesi ei käsittääkseni siis mene lämpöpumpulle vaan kiertää omana kiertonaan omalla kiertopumpulla, eli vaatii todennäköisesti jonkinlaisia muokkauksia olemassaoleviin jakotukkeihin.

Noiden kiertopumppujen tarpeen pystyy välttämään jos vain saat ohjattua maalämpöpumpun keruu- ja latauspumput pyörimään viilennyksen aikana sekä säädettyä pumpun lämpökäyrää. Itsellä pumppuna Gebwell Aries, ja sen ohjaaminen onnistuu modbus yhteyden yli homeassistantilla. Käytännössä tuota varten piti siirtää maalämpöpumppu kotiverkkoon sekä hommata RaspberryPi ja hieman istumalihaksia että malttoi opetella HA ja modbus viritykset tyhjästä.
Lisäksi viilennettävien ja kosteiden tilojen kiertojen eriyttämisen omille jakotukeille saan vältettyä sillä että ajastan nuo toiminnot tapahtumaan eri aikaan. Talon jokainen kierto on oman huonetermostaatin takana, ja olen jo aiemmin lisännyt pörssisähköohjausta varten jakotukeille shelly releet niin että saan haluamani piirit auki/kiinni haluamanani aikana.
Ohjaan siis lattiaviilennystä homeassistantilla:
Viilennys:
- Viilennettävät tilat kierto auki, kosteiden tilojen kierto kiinni
- Maalämpöpumpun lämpökäyrän suuntaissiirto -10 C ettei turhaan yritä lämmittää lattiasta palaavaa vettä
- Keruu- ja latauspumppujen pyöritys
- Asennettavan 3-tieventtiilin säätölaitteen asetusarvo noin 21 asteeseen

Kosteiden tilojen lämmitys esim klo21-00 illan suihkussakäynnin jälkeen:
- Piirit auki/kiinni päinvastoin kuin viilennyksessä
- Lämpökäyrä ja pumpun toiminta normaaliksi
- 3-tieventtiilin säätölaitteen asetusarvo korkeammaksi kuin mlp:n lämpökäyrä


Komponenttitasolla päädyin näihin ratkaisuihin:
Levylämmönsiirrin: https://nordictec-store.com/ba-16-serie-0016mplate-1-thread/321-720-plate-heat-exchanger-nordic-ba-16-12-1-50kw.html#/55-en_accessories-with_thermal_insulation
3-tieventtiili: https://www.bolasystems.com/three-way-mixing-valve-esbe-vrg-132-20-6-3-11602300
Venttiilin säätölaite: https://www.bolasystems.com/weather-compensated-controller-esbe-crc211-230-v-12821100
+2 kpl käsiventtiilit ja putkitarvikkeet putkarilta.
Kytkentäskissin voin laittaa jos jollakin sille tarve. Näillä virittelyillä hinta jää todennäköisesti halvemmaksi kuin hinnat-alkean ILP:n, mutta lopullisen hinnan tietää vasta kun putkari on laittanut laskunsa 

Loppukesästä sitten tietää miten hyvin systeemi pelaa ja onko riittävä ilman kosteuden poistoa. Viime kesänä kävi ulkoilman kastepiste yhtenä päivänä yli 20 asteen, eli sanoisin että 21 asteinen menovesi pitäisi olla aika varmalla puolella, jokainen toki omalla vastuulla näiden kanssa. 

Bosch Compress 7001iLWM 2-8 on toiminut moitteetta 2021 kesäkuun jälkeen jolloin siihen vaihdettiin korkeapaineanturi FR1. 6 vuoden takuu päättyy toukokuussa 2026.

Koska en ole aiheen asiantuntija, niin tämä juuri ennen takuun loppumista tarjottu vuosihuolto on haiskahtaa rahastusyritykseltä. Vaihtaako ne oikeasti toimivaan laitteeseen mitään, vaikka tiedossa olisikin jonkun komponentin tyyppivika yms? Siksi kysyn kannattaako huolto kuitenkin tilata?

SW-versio:
Käyttölaite: NF38.02
Asentaja-piirilevy: V02.00
LP/IO-piirilevy: V02.00

Lämmönjakoverkoston ja lämmönkeruupiirin paineet ok ja suodattimet on puhdistettu. Pumpun tilastojen ja rakennuksen sähkönkulutuksen perusteella pumppu toimii edelleen kuin uusi.

Tarkistin huoltovalikosta viimeiset häiriöt, jotka ovat menneet ohi ilman että näytön vihreä valo olisi vaihtunut keltaiseksi:

21.3.2026, klo 02:10: häiriö 5350, lähde lämpökattila, varoitus Z1: ohjaushäiriö kompressorissa

27.2.2026, klo 04:26: häiriö 5350, lähde lämpökattila, varoitus Z1: ohjaushäiriö kompressorissa

27.2.2026, klo 13:38: jumit. häiriö 5273, lähde lämpökattila, hälytys Z1: vaihevalvonta

18.5.2025, klo 05:00: huoltohäiriö 5284, lähde lämpökattila, varoitus: viimeistä term. desinfiointia ei voitu suorittaa

Huoltotarjous:

Maalämpöpumppunne laitevalmistajan takuu on päättymässä toukokuussa 2026 ja suosittelemme tekemään vuosihuollon maalämpöjärjestelmälle ennen takuun päättymistä sillä, jos ilmenee laitavalmistajan takuun piiriin kuuluvia vikoja, saamme ne heidän laskuunsa korjattua. Muuten tietenkin, jos vikoja ilmenee laitevalmistajan takuun päätyttyä niin korjaus kustannukset jäävät asiakkaan vastuulle.

Vuosihuolto kattaa maalämpöpumpun huolto- ja säätötoimenpiteet sekä varmistaa
lämpöpumppujärjestelmän moitteettoman ja energiatehokkaan toiminnan.

Vuosihuollon hinta on 380 € sis. alv 25,5%.
Hintaan sisältyy kilometrit ja työaika. Työstä 80 % on kotitalousvähennykelpoista.

HUOLTOKÄYNTIIN SISÄLTYY:
- Lämpöpumpun käyntiaikojen tarkastus ja vertailu.
- Lämpöpumpun perustoimintojen tarkastus.
- Vaihtoventtiilin toiminnan tarkastus.
- Sähkövastuksen toiminnan tarkastus.
- Kylmäainepiirin tulistuksen ja alijäähtymän mittaus sekä tarvittaessa säätö.
- Kompressorin virrankulutuksen mittaus.
- Lämmönjako- ja keruupiirin kiertovesipumppujen tarkastus ja säätö tarvittaessa.
- Hälytyshistorian tarkastaminen.
- Lämpöpumpun lämmönjakopiirin ulkoisten kiertovesipumppujen tarkastus ja säätö.
- Lämpimän käyttöveden varaajan ilmaus.
- Mahdollisen puskurivaraajan ilmaus.
- Lämmönjakoverkoston paineen tarkastus ja säätö.
- Kalvopaisunta-astian esipaineen tarkastus.
- Lämmönkeruupiirin paineen tarkastus ja säätö (jos kalvopaisunta-astia).
- Lämmönkeruupiirin ja lämmönjakoverkoston hiukkassuodattimien tarkastus ja puhdistus.
- Lämmönkeruunesteen tarkistus ja lisäys tarvittaessa.
- Teknisen tilan silmämääräinen tarkastus (mm. putkiliitokset).

Ei tuohon hinta kuulosta pahalle kuitenkin useita kohteita mitä käyvät läpi ja jos vielä keruunestettä lisäävät ja ilmaavat piiriä tarvittaessa.
Itsellä tulee myös 6 vuotta täyteen heinäkuussa ja tein tee se itse meiningillä keruupirin huoltoilmauksen ja lisäsin painetta kun oli laskenut 0.8. Sai samalla viimeiset mikrokuplat pois keruupiiristä. Tuohon pelkästään meni useampi tunti kun sai homman tehtyä. Toki ensikertalainen ja itselle tekemällä tekee varmasti viimesen päälle.

Nuihin vikakoodeihin liittyen. Vaihevalvonta 5273 tulee joskus sähkökatkon jälkeen. 5350 ohjaushäiriö kompressorissa näkyi itselläkin muutaman kerran vuodessa tulleen. Mikä lie aiheuttaa. 5284 terminen desinfiointi jostain syystä legionlelatappo on jäänyt kesken.