Ei tuota allasta tai pumppua niin vain siirrellä...

Mittaaminen pintalämpömittarillakin on aika hankalaa, kun altaan lämmitys kestää tunteja ja ikinä ei tiedä milloin ongelma tapahtuu. Liitteen kuvassa on noiden antureiden arvoja melko läheltä hälytyksen ajankohtaa.

Mutta tuo kommentti altaan veden kemiasta on mielenkiintoinen, sillä altaassahan ei ole puhdasta vettä vaan siellä on myös kemikaaleja (PH+ ja puhdistustabletteja). Huomasin että jossain välissä klooritabletin merkki oli muuttunut. Pitääpä kokeille ostaa alkuperäisiä Novitekin tabletteja.

Tuli tuossa tehtyä määräaikainen 12kk sähkösopimus, joka alkaa 1.9.2026. Perusmaksu 4,5€/kk ja sähköenergia 8,95snt/kWh. Ei kulutusvaikutuksia yms vaan aina sama kiinteä hinta. Tässä kun olen nyt ollut sopimustaktisesti huhtikuun alusta asti pörssillä, niin ei nämä erot kiinteään vaan ole niin suuret, että näen omalla kohdallani kannattavaksi, varsinkaan ympärivuotisena sopimusmuotona.

Huhtikuussa spot-hinta 6,18snt/kWh + marginaali 0,48snt/kWh = 6,66snt/kWh. Omalla huhtikuun kulutuksella 714,75kWh tästä tulee energian osuudeksi 47,60€. Kiinteällä sopparilla, käytetään nyt esimerkkinä tuota minkä iskin kiinni, niin energian osuus olisi 63,97€. Eroa pörssin hyväksi 16,37€.

Toukokuussa spot-hinta 6,23snt/kWh + marginaali 0,48snt/kWh = 6,71snt/kWh. Omalla toukokuun kulutuksella 488,21kWh tästä tulee energian osuudeksi 32,76€. Em. kiinteällä sopparilla energian osuus olisi 43,69€. Eroa pörssin hyväksi 10,93€.

Olen käyttänyt sähköä täysin normaalisti katselematta tuntihintoja, eli elänyt täysin normaalia elämää ilman tuntikyttäämistä tai pörssisähköohjauksia. Kahdessa kuukaudessa olen pörssisähköllä päässyt 27,3€ halvemmalla kuin syyskuussa alkavalla kiinteällä sopimuksella olisin päässyt. Pidän eroa mitättömänä. Mitä pidemmälle kesä etenee, sen vähemmän sähköä kuluu ja sen pienemmäksi pörssin ja kiinteän euromääräinen ero kutistuu. Sieltä kun syksy ja talvi koittaa, niin pörssisähköllä ei päästä lähellekään kiinteän sopimuksen senttihintoja.

On kuitenkin hyvä asia, että sähkömarkkinoilla on erilaisia tuotteita mistä jokainen kuluttaja voi valita omalle kohdalleen sopivimman.

Mielestäni marssijärjestys tulisi olla
          1) Selvitettävä maalämpökoneen toimintakunto
             - 15000 kWh tuntuu suurelta vuosikulutukselta mutta tarkemman arvion kulutuksesta saa kun tiedetään
              -Missäpäin sijaitsee?
             - Pinta-ala?
             - Ulkoseinien rakenne?
             - Rakennusvuosi?
         2) Edellisen kohdan perusteella koneen säätö/huolto/korjaus.
         3) Koneen säätö tavoitelämpötilan saavuttamiseksi. Ohjeet löytynevät käyttö/asennusohjeista
         4) Pörssisähköohjauksen käyttöönotto. Tosin maalämpökohteessa sillä ei saa merkittävää säästöä.

           ATS

Kulutus on ollut vuodessa n. 15.000kWh, sisältäen satunnaiset lyhyet oleskelut, eli pelkästään lämmityksestä.

On suuri sähkönkulutus maalämpökoneelle.

Saattaa olla että lämmitys on jostain syystä tapahtunut koneen sähkövastuksilla eikä kompressorilla.
Yleensä sähkövastuksilla lämmitys ottaa kolmisen kertaa enemmän sähköä kuin kompressorilla lämmitys.

Onko havaintoja kompressorin käyntiäänestä lämpöpumpun lähistöllä?
Sähkövastuksilla lämmitys tapahtuu suht äänettömästi.

Ollaan miettimässä vanhan, maalämmöllä ja reilun kuution varaajalla, varustetun hirsirakennuksen ostoa. Tämä tulisi meille kesäkäyttöön, ja satunnaiseen talvikäyttöön. Tällä hetkellä vesikiertoisia lämpöpattereita on pidetty asetuksilla, jossa läpi vuoden sisällä on n. 20-21 astetta. Kulutus on ollut vuodessa n. 15.000kWh, sisältäen satunnaiset lyhyet oleskelut, eli pelkästään lämmityksestä.

Mitään mistään tietävänä kysyisinkin, että miten näillä laitteilla voi/kannattaa pitää peruslämpöä siinä 5-10 asteen tuntumassa? Vai onnistuuko ylipäätänsä? Löytyykö laitteeseen joku kilke, jolla saisi hyödynnettyä pörssisähköä? Pitäisikö jotain muuta ottaa huomioon?

Pumppu on kuvahaun perusteella Oilon Junior GT. Asennus tehty 2015.