Jos mitoituslaskelmassa tehonpeitto on kovin alhainen 60-70% niin kyllä sitä sähköä yleensä tarvitaan.
Ei osateho ole täysteho. Laskelmissa on kiinteistön energiankulutus laskettu yläkanttiin tai on pidetty matalampaa lämpötilaa. 300m kaivosta toki saadaan hyvin energiaa GTK;n mukaan, Turun edustalla 7257W uusiutuvaa lämmöntuottotehoa. 3x200m kaivoista saadaan riittävästi jatkuvaa lämmöntuottotehoa joka riittää 30kW pumpulle 40-50% käyntiaikasuhteella. Kaivo ei jäähdy. Tuon kohteen mitoitus on ihan hyvä, eikä vastusta välttämättä tarvita. Keruuneste pysyy lähes aina plussan puolella ja pumpun lämpökerroin ja teho on hyvä kuten voi noista logitutkijan tiedoista todeta.
Kun rakennuksen kylmää ulkoilmaa vasten oleva seinäpinta-ala lisääntyy niin lisääntyy myös lämmityksen tarve. Lattiaan et saa 20mm putkia kuitenkaan tiheämmin kuin 300mm välein. Lisääntyvää kulutusta on kompensoitava lämpötilaa nostamalla jos verrataan esim. 3m ja 6m korkeaa tilaa, kulutus voi melkein tuplaantua.
Kiitos vastauksista.
Jotenkaan nyt en ihan pysy mukana, eli mihin mitoituslaskelmiin viittaat? Ja minkä laskelman energiankulutus on laskettu yläkanttiin tai lämpötilaa on pidetty matalampana (ja eikö näiden vaikutus ole ristiriitaiset)? Ja kummasta kohteesta puhut?
Mikäli puhut tuosta aikaisemmasta 1200 m2 hallista, jota lämmitetään 30 kW Nibellä, niin siinä
tomppelin laskelmassa 30 kW teho oli juuri ja juuri riittävä, mutta käytännössä meillä on kylmimmilläkin keleillä maksimissaan ollut n. 75% käyntiaikasuhde, eli n. 23 kW maksimi lämmitystehon tarve.
Tässä uudessa kohteessa toteutus on myös
tomppelin laskelman mukainen. Niben laskelmakin löytyy tästä ketjusta, mutta kuten aiemmin kirjoitin, saamani tiedon mukaan heidän laskelma perustuu pelkkiin kuutioihin ja sisälämpöön, siellä ei oteta huomioon erilämpöisiä tiloja, ei seiniä, ikkunoita, ilmanvaihtoa, käyttövettä, lämpökanaaleja jne.
Eli kun täällä harrastajafoorumilla ollaan, niin aika paljon enemmän uskon näihin ”meidän” laskelmiin, joissa on oikeasti otettu rakennuksen ominaisuudet huomioon. Toki meidän venesäilytyshallien käyttötapa poikkeaa monista kohteista, koska lämmityskausi on hyvin lyhyt, ja sen vuoksi tarkatkaan laskelmat eivät aina osu oikeaan, ja tämän vuoksi itsekin teen vähän varauksia toteutuksen kohdalla. Näissä laskelmissa kuitenkin on ihan täysteho-mitoituksesta kyse. Ja kun meillä on esim tuon -18 tehdyn hallin kohdalta käyttökokemukset olemassa, ja nyt tehdään osittain samanlaista tilaa, lisättynä toimistotiloilla ja lämpökanaalin kautta yhdistetään viereinen halli. Niin näin päin iteroituna päädyttiin myös siihen, että 60 kW teho riittää hyvin tähän uuteen kohteeseen. Keruun toimivuus selviää vuoden-kahden päästä, kun kaikki tilat on käytössä, mutta sitä saadaan tarvittaessa laajennettua melko helposti.
Tuosta lattialämmityksen tehosta. Olen ihan samaa mieltä, että lämmitysenergiaa tarvitaan korkeammassa hallissa enemmän, mutta sain aikaisemmasta vastauksestasi sen käsityksen, että lattialämmitys kuluttaisi patterilämmitystä enemmän. Ilmeisesti et kuitenkaan tätä tarkoittanut, joten pahoittelut väärinkäsityksestä!