Qi6 käyttövesi ja vastusten käyttö

[tepih]

Tervehdys foorumille

Sivusta seurannut useita foorumin keskusteluja pidemmän aikaa ja nyt olisi ensimmäisen oman postauksen aika. Itsekkäästi tietenkin nyt, kun ilmeni kysyttävää.. Vuonna 2018 valmistunut 1. krs, 170 m2 kokonaisalan omakotitalo Lounais-Suomessa lämpeää Gebwell Qi6 maalämpöpumpulla. Varaaja tuossa on 182 litraa ja lämpö saadaan 122m (kallio) porakaivosta. Käyntidataa olen kerännyt nyt vuoden alusta jonkin verran exceliin.

Datan perusteella näyttäisi siltä, että menoveden sähkölämmitintä käytetään sitä enemmän, mitä lämpimämpää ulkoilman lämpötila on. Ei kovinkaan suuresti, mutta trendi vastuksen käytölle on kuitenkin ylöspäin. Esimerkkinä tammi-helmikuun vaihteen noin kuukauden jaksolla (ulkoilman ka. 0 C) kompressori on käynyt suurin piirtein 10h per päivä ja sähkölämmitin noin 45-50 min per päivä. Toukokuussa taas kolmen viikon jaksolla (ka. 12,5 C) arvot  ovat vastaavasti noin 3-4h kompressorille ja vastukselle 70-80 min per päivä.

Vastuksen käyttö liittynee käyttöveden lämmitykseen. Viimeksi kun tuota pumpun vieressä seurasin, kompressorilla kv lämpötila nousee noin 48-49 C asteeseen, mutta pysähtyy "Poiskytkentälämpötil. yläraja" tilaan, ehkä noin vartin käynnin jälkeen. Tuo poiskytkentälämpötila, jonka oletan olevan menovedelle, on asetettu 62 C arvoon. Tämän jälkeen vastukset käynnistyvät, oletettavasti ensin 3 kW ja sitten 6 kW, kunnes asetusarvo on saavutettu. Tuo kv lämpötilan asetusarvo oli asennuksen jälkeen asetettu 56 C ja laskin sen nyt 54 C ja sillä on jo arvot parantuneet, mutta tosiaan pelkällä kompressorilla ei siihenkään päästä.

1. Miksi lämpimämmällä kelillä vastukset ovat enemmän käytössä kuin kylmällä? Oletan poiskytkentälämpötilan olevan saman myös talvella. Vedenkulutuslukemat ovat nousseet lineearisesti.

2. Voiko poiskytkentälämpötilaa nostaa muutamalla asteella, jolloin käyttövesi tehtäisiin pääasiassa kompressorilla? Kun menoveden maksimilämpötila on kuitenkin asetettu 45 C (lattialämmitys), niin eikö tuo poiskytkentälämpötila ole käytössä vain käyttöveden latauksen aikana, vaihtoventtiilin sulkiessa lämmityspiirin?

3. Kumpi tässä tapauksessa on sähkönkulutuksen kannalta edullisempaaa; käyttää kompressori + vastus komboa kv lämmitykseen vai koittaa pidentää kompressorin käyntiaikaa (ja ehkä tiputtaa vastus kokonaan pois)?

Olen kysynyt näitä myös Gebwelliltä, mutta vastauksia en ole saanut. Saisikohan tältä foorumilta valaistusta?

[fraatti]

3. Kumpi tässä tapauksessa on sähkönkulutuksen kannalta edullisempaaa; käyttää kompressori + vastus komboa kv lämmitykseen vai koittaa pidentää kompressorin käyntiaikaa (ja ehkä tiputtaa vastus kokonaan pois)?

Tyypillisestä käyttöveden tekeminen onnistuu yleensä maalämpöpumpulla kuin maalämpöpumpulla pelkällä kompressorilla. Ja tottakai edullisin tapa on tehdä se vain kompressorilla.

Joissain koneissa poiskytketä voi tapahtua joko meno- tai paluuveden tai niiden erotuksen suuruuden takia. En tiedä mikä gebwellin toimintatapa on.

Oletko koittanut soittaa ja kysyä asiaa?

[WPF]

Nyt lämpöisellä kompura tekee enemmän teho, koska kaivo on lämpöisempi.

Luultavasti Gebwellissä energia siirtyy kierukan välityksellä käyttöveteen.

Lämmönluovutuspinta-ala kierukassa on luultavasti liian pieni ja vesi palaa kompuralle liian kuumana.(energiaa ei siirry tarpeeksi) Tästä johtuen kompura sammuu ja loput tehdään sähköllä.

[tovayryn]

Oon omasta gebwellistä pälyilly samaa, ja miettinyt samaa asiaa.

Ajattelin varsinkin kesällä antaa kompuran olla pelkästään ohjattuna ja vastuksen pois, että kompura ei turhaan kävisi liian lyhyitä aikoja.

Tiedä sitten..

[tepih]

Vähän päivitystä tähän:

Sain Gebwelliltä asiantuntijan kiinni ja tätä ongelmaa selviteltiin kesän mittaan. Parametrien oikeellisuus tarkistettiin, eikä niissä ollut mitään poikkeavaa. Poiskytkentälämpötilaa ei ilmeisesti saa nostaa tuosta 62 C asteesta. Vaihtoventtiilin toiminta tarkistettiin. Käyttöveden latauspumpun nopeusaluetta nostettiin useampaankin kertaan alkuperäisistä 20% min ja 45% max nopeuksista. Nopeuden nostoilla päästiin käyttöveden lämpötilassa vain kuitenkin noin 1-2 astetta korkeammalle, 50 C tuntumaan. Eli molempia vastuksia joudutaan edelleenkin käyttämään, jotta tavoitearvoon päästään.

Koska edellä mainitut eivät tuottaneet toivottua tulosta, on kyseessä ilmeisesti jonkinlainen kierto-ongelma käyttöveden latauksessa. Nyt sitten odotellaan talofirman LVI-miesten käyntiä ja kokeillaan varaajan ilmaamista.

[Matias]

Nopeuden nostoilla päästiin käyttöveden lämpötilassa vain kuitenkin noin 1-2 astetta korkeammalle, 50 C tuntumaan. Eli molempia vastuksia joudutaan edelleenkin käyttämään, jotta tavoitearvoon päästään.

Kokeile muuttaa poiskytkentälämpötila asetus tuohon 50 asteeseen.
Legionellakuumennus 1-2 kertaa kuukaudessa

11.4Käyttövesi asetukset Lämpöpumpun   automatiikka   säätää   käyttöveden lämpötilaa  aikaohjelman-  tai  jatkuvasti  kulloisenkin asetusarvon  mukaan.  Lämpöpumpun  valikossa  näkyvä ”Käyttöveden  lämpötila  1”  ilmaisee  varaajan alaosassa olevan  lämpötilan  ja  toimii  käyttöveden  latauksen aktivoivana  anturina.  Todellinen  käyttöveden  lämpötila on 5-7°C korkeampi

[tepih]

Taas päivitystä ja myöskin ratkaisu:

Ilmaus tehtiin, mutta tällä ei ollut vaikutusta. Asentaja epäili viallista vaihtoventtiiliä, vaikka ulkoisesti indikaattorin mukaan venttiili toimikin normaalisti. Vaihtoventtiili vaihdettiin ja nyt käyttövesi lämpeää ongelmitta kompressorilla asetusarvoon 54 C, menoveden lämpötilan ollessa latauksen lopulla noin 60,5 C - 61,5 C. Vastuskäyttöä ei ole nyt kuluneen parin viikon aikana ollut lainkaan. Eli oletettavasti tuo alkuperäinen venttiili ei syystä tai toisesta ole todellisuudessa kokonaan sulkeutunutkaan, vaan on päästänyt kv latauksen aikana osan menovedestä lämmityskiertoon, jolloin käyttöveden lämmitysteho on ollut huonompi.

Asetusarvolla 54 C, kv lämpötilalukema jatkaa vielä nousua tuon asetusarvon saavutettuaan, latauksen loputtua, noin 1 C. Voi olla että 54 C asetusarvo on liian korkea normaalikäytössä, kuten Matias ilmeisesti tarkoitti, vaikka kirjoittikin poiskytkentälämpötilasta, mutta tuolla asetuksella päästään jollain tasolla hetkellisesti rakennusmääräyksiin, kun kauimmaisesta hanasta tulee suurin piirtein tuo sama 55 C (korkeampi varaajan yläosan lämpötila miinus lämpöhäviöt hanalle).

Niin tai näin, suosittelen lämpimästi käyttäjiä seuraamaan maalämpöpumppunsa toimintaa. Tässäkin tapauksessa huomasin ongelman omasta seuranta-excelistä ja sen jälkeen kiinnostuin seuraamaan tarkemmin toimintaa pumpun vierellä. Käyttövesihän tässä sinänsä riitti, koska vastukset tulivat peliin, eli ilman seurantaa ei tätä ongelmaa olisi huomannut ollenkaan.

[Lindka]

Hyvä että vika löytyi. Itsellä on suunilleen samankokoinen talo ja sama pumppu. Eipä itsellä ole vastukset toimineet ollenkaan. Gebwelin asiakastuki on minusta tosi huonoa ja hankala tavoittaa. Kehotetaan sitten ottamaan yhteyttä asennusliikkeeseen. Minun tapauksessani se on suuren talotehtaan suuri talotekniikkayritys. Asennus sujui jotenkuten ja puutteita yritettiin korjata muutamia kertoja. Lopulta turvauduttiin oikeaan ammattilaiseen, joka löysi monta puutetta. Näitäkin töitä yritettiin laskuttaa moneen kertaa, vaikka kyse oli takuutyöstä ja asennusvirheistä. Ja ylipäätään korjaajan paikalle saaminen oli hankalaa ja vaati monta soittoa. Huono maku jäi.

Minua askarruttaa onko kaikki kunnossa kun sähköä kuluu kuitenkin aika paljon. N 12000 kwh vuodessa. Tähän vaikuttaa tietysti monta seikkaa eikä pelkästään lämmitys. Kylminä aikoina pumppu käy tosi paljon, ja lepoajat ovat vähäisiä. Tämä talvi on ollut leuto, mutta pakkaset tulevat varmaan taas. Meillä kyllä käytetään paljon vettä ja pidetään taloa aika lämpimänä n 21-22 asteessa. Makkarit on kylän 20 asteisia.

Gebwelin ja asennusliikkeen tulkinta on jokseenkin näin, että kun pumppu on normaalitilassa ilman virheilmoituksia kaikki on kunnossa.

Mitä havaintoja tepillä kulutuksesta ja käyntiajoista? Meillä ei ole sisäanturia, vaan ohjaus on ulkoanturin varassa. 

En oikeen osaa vetää johtopäätöksiä kuinka suuri merkitys sähkönkulutukseen on tuolla että pumppu käy paljon ja lepoajat ovat lyhyitä ja mikä merkitys sillä on että jos vettä käytetään paljon. Toisaalta jos vastukset ei mee päälle niin sitä kuvittelee, että lämpöpumppu toimii. Toki ymmärrän että kun se kompura käy paljon niin myös sähköä kuluu lepäilyä enemmän.

On siis hakusessa,  millä seikoilla on suurin merkitys sähkönkulutukseen ja millä sitä voisi viedä alas? Okei jos tavoitlämpötilaa laskee ja lisää vaateita niiin silloin, mutta entäs muuta.

[tomppeli]

... En oikeen osaa vetää johtopäätöksiä kuinka suuri merkitys sähkönkulutukseen on tuolla että pumppu käy paljon ja lepoajat ovat lyhyitä ja mikä merkitys sillä on että jos vettä käytetään paljon. Toisaalta jos vastukset ei mee päälle niin sitä kuvittelee, että lämpöpumppu toimii. Toki ymmärrän että kun se kompura käy paljon niin myös sähköä kuluu lepäilyä enemmän.

On siis hakusessa,  millä seikoilla on suurin merkitys sähkönkulutukseen ja millä sitä voisi viedä alas? Okei jos tavoitlämpötilaa laskee ja lisää vaateita niiin silloin, mutta entäs muuta.

Suuri käyttöveden kulutus nostaa sähkölaskua, koska lämmin käyttövesi tehdään varsinkin lattialämmitystalossa huomattavasti huonommalla hyötysuhteella, kuin talon lämmitys.
Lattialämmitysksellä COP on noin 5,0 - 5,5 ja käyttövedellä, veden lämpötilasta riippuen COP arvolla noin 2,6 - 3,5.

[ishiba]

Valmistajan ilmoituksen mukaan tuon pumpun antoteho ei ole kauhean iso, mutta ei ole sähkönkulutuskaan:

Gebwell Qi 6
0 °C maaliuos, 35 °C lämmitysvesi
Antoteho 5,3 kW
COP 4,8
Ottoteho 5,3 kW / 4,8 = 1,1 kW (sähköä)

Vuodessahan on suunnilleen 8760 tuntia, joten ihan mahdottomiin sähkönkulutuksiin pelkällä kompressorin lämmityskäytöllä ei pitäisi olla mahdollisuuksia. Käyttövedenkin pitäisi lämmetä 1,7 kW ottoteholla.

Oisko sitä sähkönkulututtajaa helpompi ensin etsiä muualta, kuin siitä Qi:stä (siis jos sen sähkönkulutusta ei erikseen pääse mittaamaan)? Nykyteknologiasta ole hajuakaan, mutta IV-koneen lämmitysvastus, nuorison pelikoneet tms. saattaa haukata yllättävän paljon sähköä. Entä jos laittaa lämpöpumpun kiinni x tunniksi ja sähkömittarilta tai sähkönmyyjän nettipalvelusta ottaa vähän kulutuslukemia ylös? Töpseliinhän saa ostettua tai lainaan energiamittareita jonkin tietyn laitteen kulutuksesta on kiinnostunut.

[tepih]

Vuoden 2019 kokonaissähkönkulutukseksi tuli meillä noin 8200 kWh. Pidän tätä kyllä alhaisena, ottaen vielä huomioon tuon päivittäisen vastuskäytön aina sinne syksyyn asti. Toki vastuskäyttö ei välttämättä suoraan korreloi sähkönkulutuslukemaan, sillä vastuskäytön sijaan kompressori todennäköisesti käy enemmän. Vaikea sanoa. Käyntidataa ei ihan vielä ole riittävästi hyvään vertailuun.

Perhe 2+2, vuosikulutus käyttövedelle n. 100 m2. Sisälämpötila jokseenkin sama, noin 21 C, jota sitten takalla vähän vielä tarvittaessa priimataan. Ulkoanturilla myös mennään. Autotallia meillä ei vielä ole, eli sähkönkulutus on vain asuinrakennuksen.

Kyllä itse uskon tuon käyttöveden lämmityksen olevan aika olennaisessa roolissa sähkönkulutuksessa. Missä lämpötilassa Lindka tuo käyttöveden asetusarvo nyt on sinun pumpussasi? Tuota asetusarvoa suosittelivat Gebwelliltä laskemaan 50 C lukemaan aiemman ongelman ratkaisemiseksi, mutta kun se ei päässyt edes sinne asti, en tuota ratkaisuksi silloin hyväksynyt. Ja hyvä niin, koska vika oli venttiilissä. Toki alkuperäinen asetusarvo asennuksen jälkeen oli 56 C, josta on alaspäin pari astetta tultu.

Toinen tekijä voisi olla iv-koneen tuloilman lämpötila, minkä ishiba mainitsikin. Liian korkealla asetuksella tuo voi lämmittää tuloilmaa liiaksi. Meillä tehdasasetuksena on 17 C. Tätähän voi tarkkailla suuntaa-antavasti sähköyhtiön kulutusseurannasta, kun ottaa sopivan ajankohdan ylös, jolloin muuta kulutusta iv-koneen lisäksi ei juuri olisi. Ja tietysti yksittäisistä sähkökuluttajista nousee luonnollisesti kärkeen sähkökiuas, mutta kaipa sen merkitys vuositasolla on melko pieni.

Laitan liitteeksi omat käppyrät vuodelta 2019. Ihan koko vuodelta ei lukemia ole, mutta ehkäpä näistä jotain apua käyntitietoja vertailevalle on. Vaihtoventtiilin uusiminen näkyy kyllä melko selvästi vastuksen käyntitunneissa syyskuun lopulla. Graafissa ML käyntitunnit ja käynnistykset, SL käyntitunnit ja käynnistykset, sähkönkulutus/päivä ja lähimmät päiväkohtaiset lämpötilatiedot mitä ilmatieteenlaitokselta sai ladattua. Kaksi viimeistä on esitetty keskiarvoistettuna luettavuuden parantamiseksi.

[ishiba]

Jos oikein katsoin tuota käyrää, niin 2019 vastustunnit jotain 800-900 h. Manuaalissa mainitaan ainakin  3 kW, josta tulisi jo 2400 - 2700 kWh.  Jos siellä on ollut enemmänkin tehoa (6 kW) käytössä, niin sittenhän tuo energiamäärä on enemmänkin. Näköjään näitä kannattaa silloin tällöin seurata.

Edit: Niin kuin tepih mainitsitkin, niin ihan kaikkea vastuksen käyttämään sähköä ei saa sähkölaskusta pois, koska lämpöenergia joudutaan tuottamaan lämpöpumpulla. Luulisi siitä sen parisentuhatta kilowattituntia kuiten häipyvän. Toki lämmitystarve riippuu vähän vuodesta.

[tepih]

Nyt luulen että olet katsonut tuota jotenkin väärin. Vastustunteja tuli noin 250 h (alin käyrä) ja joksenkin kaikki ennen tuota syyskuun loppua. Graafi saattaa olla hivenen sekava lukea alkuun, mutta siinä on kaksi y-akselia, joista vasemmanpuoleisella on käyntitunnit ja käynnistykset ja oikealla akselilla sähkö ja ulkoilman lämpötila. Käyntiarvot ovat kumulatiiviset laskurin lukemat, pumpulta manuaalisesti katsottuna. Sivuhuomiona totean, että jonkinlainen etämonitorointimahdollisuus olisi kätevä.

Laitteessa tosiaan on ymmärtääkseni kaksi vastusta, 3 kW ja 6 kW. Näiden kytkeytymisen kuulee selvästi, jos pumpun lähistöllä on. Ensimmäisen vastuksen päälläoloaika on mielestäni melko lyhyt, ehkä muutaman minuutin, jonka jälkeen naksahtaa uudelleen ja oletettavasti toinen vastus kytkeytyy päälle.

[ishiba]

Sori, väärä punainen käyrä. Tai ruskea tuo toinen taitaa olla. Lähtee tämä läppäri vaihtoon, kun en tunnusta, että näössä on vikaa

[Lindka]

Kyllä itse uskon tuon käyttöveden lämmityksen olevan aika olennaisessa roolissa sähkönkulutuksessa. Missä lämpötilassa Lindka tuo käyttöveden asetusarvo nyt on sinun pumpussasi? Tuota asetusarvoa suosittelivat Gebwelliltä laskemaan 50 C lukemaan aiemman ongelman ratkaisemiseksi, mutta kun se ei päässyt edes sinne asti, en tuota ratkaisuksi silloin hyväksynyt. Ja hyvä niin, koska vika oli venttiilissä. Toki alkuperäinen asetusarvo asennuksen jälkeen oli 56 C, josta on alaspäin pari astetta tultu.

Meillä käyttöveden asetusarvo on 50 astetta käyttöönoton jäljiltä. Vettä meillä on käytetty ihan reilusti enemmän. 160-170 kuutiota. Periaatteessa siis voisi ajatella että olemme kuluttaneet vettä ja sähköä aikalailla samassa suhteessa enemmän kuin Tepih. Meillä oli lämmityksen mukavuus asetusarvo 20. Viime talvena taisi olla 21˚. Takkaa ei poltella juuri ollenkaan. Pesukone ja kuivausrumpu pyörii paljon. Sähkökiuas ei lämpene kuin muutaman kerran vuodessa. IV koneessakin oli se sama 17 astetta. Sähkövastuksilla ei ollut lämmitetty lainkaan.

Joo...tuo veden kulutusko se sitten kuitenkin olisi se selitys tuohon meidän korkeaan sähkönkulutukseen?

[Lindka]

Laitan liitteeksi omat käppyrät vuodelta 2019. Ihan koko vuodelta ei lukemia ole, mutta ehkäpä näistä jotain apua käyntitietoja vertailevalle on. Vaihtoventtiilin uusiminen näkyy kyllä melko selvästi vastuksen käyntitunneissa syyskuun lopulla. Graafissa ML käyntitunnit ja käynnistykset, SL käyntitunnit ja käynnistykset, sähkönkulutus/päivä ja lähimmät päiväkohtaiset lämpötilatiedot mitä ilmatieteenlaitokselta sai ladattua. Kaksi viimeistä on esitetty keskiarvoistettuna luettavuuden parantamiseksi.

Eikös tuo grafiikka kerro, että ei Tepih:n vettä syyskuun remontin jälkeen ole vastuksilla lämmitetty lainkaan?

Näyttääkö sun pumppu muuten jotain arvoa tuolle läpivirtaukselle? Mulla se on nolla. Sitä ihmeteltiin toisessa ketjussa ” qi6 käy tiheään”

[tepih]

Nimenomaan näin, eli vastuskäyttöä ei ole juuri tuon vaihtoventtiilin vaihdon jälkeen juuri ollut. Laskurin mukaan vaihdon jälkeen (noin 4kk) vastustunteja on tullut tasan 1 ja käynnistyksiä noin 16. Uskon näiden olevan pääasiassa legionellakuumennuksesta. Joka tapauksessa ero on dramaattinen verrattuna aikaan vanhalla venttiilillä.

Oletan tuon läpivirtauksen olevan 8460 Lämpöpumpun läpivirtaus, joka ainakin tänään aamulla kompuran käydessä (mv lämmitys) näytti 0 l/min. En muista tuossa olleen aiemminkaan lukemaa, joten oletan että kyseistä anturia ei tässä laitteessa ole. Valikoissa on myös muitankin "nollia", joten eipä kai siinä sinänsä mitään erikoista ole, kaikkia antureita ei vain ole kaikkiin laitteisiin asennettu.

Meillä tuo mukavuusarvo on myöskin 20 C (oli tosin viime talvena 20,5 tai 21 jossain vaiheessa).

Ehkä oman kokemuksen perusteella suosittelisin pitämään tuntikirjanpitoa ja myös seuraamaan käyntiä mahdollisimman paljon pumpun vierellä. Se on tietysti melkoisen pitkäveteistä ja itse kikkailin jossain vaiheessa ratkaisuksi nk. köyhän miehen etävalvonnan, eli vanha älypuhelin ja siihen jokin seurantasovellus, esimerkiksi Alfred Camera tms, jolloin tuon vanhan puhelimen kamerakuvaa voi seurata käytössä olevasta älypuhelimesta tai tietokoneen ruudulta. Sopivasti sijoitettuna alkunäytön lukemia saa tällä tavoin seurattua etänä. Sopii ainakin lyhyemmän jakson täsmäseurantaan.

Viitaten tuohon toiseen viestiketjuun ja toisaalta mainitsemaasi vedenkulutukseen; jos pumpun käyntiä on siis selkeästi paljon ja voidaan olettaa, että suuri osa sähkönkulutuksesta tulee juuri maalämpöpumpusta, näkisin kiinnostavimpana tietona sen, että tuleeko tuo käynti lämmityskäytöstä vai käyttöveden latauksesta. Tähän ei varmaan muuta tietä ole kuin mainittu seuranta. Karkeasti voisi ajatella että pumpun käydessä, jos kv-lämpötila nousee, tehdään käyttövettä, muussa tapauksessa kyseessä on menoveden lämmitys. Toki tätä voi tarkentaa katsomalla asetuksista pumpun tilan tai ottamalla etupaneelin irti ja seuraamalla venttiilin indikaattoria. Tätä käyntijakoa ehkä tarvitsisi itsekin tarkemmin seurata, mutta lonkalta heittäisin, että kv-latausjaksoja on ehkä 2-3 per vuorokausi.

[butriz]

Tuli tuossa ostettu talo missä Qi6 paikalla. Lämminkäyttövesi meinaa loppua kun pari käy suihkussa peräkkäin.Lisävaraajaa ei ole.
52 on pyyntilämpötila,lähtee kyllä lämmittämään mut 27 oli viimeksi ku kävin kattomassa kulutuksen jälkeen.ei vaikuta olevan ihan kunnossa.
Lämmityksen aikana huomioita :
-menov.LT LP nousi melkein 50 asteeseen
-paluuvesi 39
-käyttövesi kun lämpes 40ast meni latauksen esto aktiiviseksi

Onko nuo meno ja paluuveden lämmöt aina noin isoja kun varaajaa lämmittää? lattialämmityskiertoa syöttävä putki ei ainakaan noin kuumalta tuntunut     
Sekoitusventtiili on täysin kiinni ,kuuluko  olla tälläsessä tapauksessa? näkyy olevan kylmäsisään ja kv lämmin ulos putkien välissä
Voisko vaihtoventtiili olla viallinen?
Mitään häiriöilmoituksia ei anna ja talon lämmitys tuntuu toimivan

Kiitoksia vastauksista jo etuköteen 

Näkyy olevan tois aikainen ongelma, tänään lämpes nätisti 52 ast suoraan kompuralla...

[Matias]

Onko nuo meno ja paluuveden lämmöt aina noin isoja kun varaajaa lämmittää? lattialämmityskiertoa syöttävä putki ei ainakaan noin kuumalta tuntunut 

Kyllä ne on koska käyttöveden säiliön lämpötila on yli 50 astetta ja sitä lämmitetään säiliön sisällä kierukalla jonka lämpötila pitää olla korkeampi että käyttövesisäiliön lämpö nousee.

Lattian ja käyttöveden lämmitykset tapahtuu eriaikaan,menovesiputkessa on vaihtoventtiili joka ohjaa lämmityksen tarpeen mukaan joko käyttövesisäiliöön tai lattiaan ja näille on eri lämpötila-asetukset.

52 on pyyntilämpötila,lähtee kyllä lämmittämään mut 27 oli viimeksi ku kävin kattomassa kulutuksen jälkeen

Tuossa Qi6 mallissa on käyttöveden mittausanturi varaajan alaosassa ja kyllä suuremmalla käyttöveden kulutuksella laskee tuohon 27 asteeseen tai alemmaksikin koska varaajaan tulee kylmää vettä alaosaan kun kuumaa vettä otetaan varaajan yläosasta.
Varaajasäiliö siis jäähtyy alhaalta ylöspäin ja lämpenee ylhäältä alaspäin veden lämpötilakerrostumisen takia.

Sekoitusventtiili on täysin kiinni ,kuuluko  olla tälläsessä tapauksessa?

Jos tarkoitat tällä varaajasta hanoille lähtevän veden termostaattista sekoitusventtiiliä niin se kannattaa pitää täysin auki asennossa.Tuon venttiilin tarkoitus on kontrolloida verkostoon lähtevän kuuman veden maksimilämpötilaa ja jos säätöarvo ylittyy niin sekoitusventtiilin kautta lisätään lähtevään kuumaan veteen kylmää vettä sekaan ettei hanoista tule liian kuumaa.
Jos tämä sekoitusventtiili on tosiaan täysin kiinni niin silloin kuumaan veteen menee kylmää vettä sekaan liian matalassa lämpötilassa ja eikä kuumaa vettä juurikaan tule.
Jos sekoitusventtiilissä on numerot 1-6 tai 1-10 niin käännä suurimman numeron kohdille,kuumaa käyttövettä pitäisi tulla huomattavasti enemmän.


Tässä manuaalista käyttöveden lämmityksestä infoa:

11.4
Käyttövesi asetukset
Lämpöpumpun   automatiikka   säätää   käyttöveden lämpötilaa  aikaohjelman-  tai  jatkuvasti  kulloisenkin asetusarvon  mukaan.
 Lämpöpumpun  valikossa  näkyvä ”Käyttöveden  lämpötila  1”  ilmaisee  varaajan alaosassa olevan  lämpötilan  ja  toimii  käyttöveden  latauksen aktivoivana  anturina. 
Todellinen  käyttöveden  lämpötila on 5-7°C korkeampi

 

[butriz]

Joo Hanoille lähtevän kuuman ja kylmänveden sisäänmenon välillä.. siinä on vaan + Ja - . On niin pienellä kun saa. Täytyy se nyt avata ensin ja seurata tilannetta

[Matias]

Joo Hanoille lähtevän kuuman ja kylmänveden sisäänmenon välillä.. siinä on vaan + Ja - . On niin pienellä kun saa. Täytyy se nyt avata ensin ja seurata tilannetta

Kääntele tuon sekoitusventtiilin  säätönuppia muutama kerta ääriasennosta toiseen että siskalut saa liikuntaa ja jätä sitten suurimpaan asentoon.
Joskus nuo sekoitusventtiilit tuppaa jumiutumaan ja liikuttelu palauttaa normaalisen toiminnan.

[butriz]

Nyt tulee nopeemmin lämmintä hanoista kun sekoitusvena kokoaan auki. Riittävyyteen ei juur ollut vaikutusta. Missä päin vaihtoventtiili sijaitsee ja pystyykö sen oikean toiminnan tarkistaan kotikonstein?

Tuli eilen tehtyä ämpäritesti suihkussa, 42s tuli ämpäri täyteen. Eli taitaa tämä ongelma olla liian kova lutraaminen
7min tulee sit  n.100L, eipä se ihme oo jos lämminvesi loppuu 30min aikajaksolla jos 10-15min suihku auki 37-40ast vedellä

[tepih]

Nyt tulee nopeemmin lämmintä hanoista kun sekoitusvena kokoaan auki. Riittävyyteen ei juur ollut vaikutusta. Missä päin vaihtoventtiili sijaitsee ja pystyykö sen oikean toiminnan tarkistaan kotikonstein?

Tuli eilen tehtyä ämpäritesti suihkussa, 42s tuli ämpäri täyteen. Eli taitaa tämä ongelma olla liian kova lutraaminen
7min tulee sit  n.100L, eipä se ihme oo jos lämminvesi loppuu 30min aikajaksolla jos 10-15min suihku auki 37-40ast vedellä

Vaihtoventtiili on heti sen uloimman suojakuoren takana, muistaakseni suurin piirtein näytön korkeudella. Siinä on sellainen punainen asentoindikaattori, jonka pitäisi ainakin teoriassa osoittaa venttiilin sen hetkisen asennon. Teoriassa siksi, että omassa tapauksessa, josta kertomusta aiemmissa viesteissä, tuo venttiili toimi indikaattorin mukaan oikein, mutta kuitenkin venttiilin vaihdon jälkeen ongelma korjaantui. Kenties jollain lämpötilojen mittauksella voisi saada myös osviittaa mahdollisesta vuotamisesta.

Ehkä selvin merkki viasta, joka tässä tapauksessa siis oli vaihtoventtiilissä, oli kuitenkin se, että käyttöveden lämpötila ei koskaan päässyt lähellekään aseusarvoa. Menovesi lämpesi sinne 62 C, jossa poiskytkentäraja, mutta käyttöveden lämpötila jäi jonnekin 48 C tienoille. Nyt venttiilin vaihdon jälkeen päästään 53-54 C ennen kuin tuo poiskytkentäraja menoveden osalta saavutetaan, joka on mielestäni riittävän hyvä, kun asetusarvo meillä käyttövedelle on 54 C. Ja kuten aiemmin tuossa mainittiin, sehän on varaajan alaosan lämpötila eli sinne hanalle lähtee valmistajan mukaan 5-7 C kuumempi vesi. Meillä tuolla mainitulla asetusarvolla päästään käytännössä tilanteeseen, jossa 54-55 C tulee kauimmaisesta hanasta.

[butriz]

katoin tänään niin menovesi lämpes 61 asteeseen kun kompuran löi pois päältä, k.vesi 51 siinä kohtaa. 52 on pyynti. Nousi hetken päästä siihen kun pumppu jotain ääniä ja suhinoita oli päästellyt.. Taitaa ihan oikein pelata eikä oo  lämminvesi enää loppunut oras eco suihkupäällä ja lyhemmillä suihkutusajoilla. 

[butriz]

Jos käyttöveden lämmityksen vastuskäytön ottaa pois niin käyttääkö niitä silti legionellan poistossa sekä häiriökäytöllä jos tulee ongelmia maalämpöpiirissä tms?

[mvii]

Jos asettaa sähkövastuksen toimintatavaksi "Legionellanestotoiminto", niin vastusta käytetään vain legionellanestotoiminnon aikana sekä häiriökäytöllä.

[butriz]

Ok. nyt siellä on korvaava valittuna. Menee varmaan vastukset sit päälle jossei kompuralla tuota lämpöä tarpeeksi..

[Punppu]

Ihmettelin Qi6 käyttöveden tekoa ja sähkönkäyttöä. Löytyisikö täältä vinkkejä pumpun optimointiin?

Nollasin laskurin ja kahdessa viikossa on käyttänyt vastusta10h ja 75 kertaa

Onko tämä normaalia? Onko jotain optimoitavaa vai onko on/off pumpun ominaisuus?

Käyttöveden asetusarvo oli 58 mutta pudotin sen 55. Asetusarvon korotus parametrin pudotin 3 asteesta 1 asteeseen kun tuntui lämmittävän 58 paluunesteeseen saakka mutta nyt lopettaa 56 kohdalla.
Laitoin legionella toiminnon kerran viikossa 60 asteeseen 45 minuutiksi, yöaikaan.
Asteminuutit taisi olla 60 sähkövastukselle. En tiedä onko käytössä kun lämpötila on nähdäkseni referenssinä.

Seurasin pumpun toimintaa käyttöveden latauksen aikana:
Kompressori sammuu kun lähtevä neste 61. Kuumakaasu ei vielä 130 rajalla vaan noin 100 astetta

Sen jälkeen sähkövastus 1 napsahtaa päälle ja vaihtuu jokusen minuutin päästä vastus 2. Ilmeisesti 6kw ja 3kw. Yhteensä vastuksilla n. 8min. Vastukset putoaa pois kun palaava neste on 56 asteista. Käyttövesi jäi 53.8 asteeseen varaajan alaosasta mitattuna.

Tuollaiset 6kw piikkikuormat ei liene kovin hyvä juttu nykyisessä kriisissä.

Muuta tietoa normaalin lämmityksen ajalta pikkupakkasilla:
Lauhdutuslämpö 6 astetta
Höyrystys 3 astetta

Maaliuos n. 6 astetta muutaman minuutin käynnin jälkeen. Laskee pitkän käynnin jälkeen 2.5-3.5 asteen välille. Kaikkien aikojen (tai viime sähkökatkosta?) On 2.1 astetta eli kaivossa ilmeisesti riittää puhti.

Lattiaan menee pikkupakkasilla 32-35 asteista. Käyrä 0.44. Paksu parkettilankku lattiana. -6 ulkoilmalla taisi olla 29 asetusarvo eli tekee 35 asteista vettä.

Kokonaiskulutus ollut 35kwh molemmin puolin viimeiset viikot kun ollut pikkupakkasta 3 hengen taloudessa.

Tilavuus 575 kuutiota. Hinnat alkaen 1.5krs kipsilevykoppi vm. 2016. Ikkunat ja ovet 45m2 U=1

Vallox mv100, poistoilman lämpö noin 23 ollut. Tulon asetus 17.

Lisäksi suoralla sähköllä 78m3 autotalli hinnat alkaen 150mm villalla. Ovi toki hörppii eniten. Pidetty n. 10 asteessa.

Lienee aika tavanomaiset arvot?

[butriz]

Omassa on 52 pyynti ja 43 lähtee lämmittään varaajaa.Vastukset päällä vain hätäkäytöllä ja legionella toiminnolla.

[tomppeli]

...
Käyttöveden asetusarvo oli 58 mutta pudotin sen 55. Asetusarvon korotus parametrin pudotin 3 asteesta 1 asteeseen kun tuntui lämmittävän 58 paluunesteeseen saakka mutta nyt lopettaa 56 kohdalla.
Laitoin legionella toiminnon kerran viikossa 60 asteeseen 45 minuutiksi, yöaikaan.

Vähän liian kovia arvoja maalämpökoneelle.
Kompressorin elinikä saattaa jäädä lyhyeksi.

[Punppu]

Voisiko meilläkin olla tuo tepih kuvaama vaihtoventtiili ongelma kun ei kompuralla lämpiä käyttövesi asetusarvoon ennenkuin lopettaa 61 menoveden ylärajaan? Vai onko asetuksissa jotain muuta mahdollisesti pielessä?

[butriz]

Voi olla. Mikä on käyttöveden tavoitelämpö?

[Punppu]

55. Lisäksi pudotin parametria 5020 menoveden as.arvon korotus 3->1.

Kuva juuri ennenkuin kompressori sammuu 61 asteen rajaan. Ei tullut katsottua mitä käyttöveden anturi näyttää.

[butriz]

omaa seurasin tänään. 42 lähti kompura päälle ilman veden kulutusta n.30min ja varaajan lämpö 50ast. Samanlaisti meni mullakin 61ast missä kompura katkes ja nousi pari asetetta kun kone hetken jotain kolisteli/suhisteli ennen kuin kierto käänty lämmityspiirille

[Punppu]

Laskin kokeeksi referenssiä 53 asteeseen. Edellisen viestin kuvan perusteella olettaisi että ei enää mene vastukselle vaan lopettaa. Jäädään seurailemaan.