Kirjoittaja Aihe: Sähkönkulutuksen vähentäminen isossa hirsitalossa 400 m2 (Luettu 2380 kertaa)

Peuranjuuri · « : 10.01.23 - klo:19:03 »

Minulla on lämmitettävänä vanha alunperin 1880-luvulla rakennettu 2-kerroksinen hirsitalo, jossa asuinpinta-ala on max. 400 m2 (15 huonetta) ja tilavuus noin 1200 m3. Taloon on tehty vaiheittain yläpohjan lämpöeristys 1990-luvulta lähtien ja uusittu kaikki ikkunat ja ovet. Lämmitysjärjestelmänä on maalämpö ja vanha vesikiertoinen patteriverkosto osin 1970-luvulta. Keruuputkisto n. 1400 m on asennettu kosteaan peltoon. Talossa asuu vakituisesti yhteensä 2-3 henkilöä kahdessa eri huoneistossa. Merkittävä osa huoneista on ns. peruslämmöllä 12-15 astetta. Kiertovesipumppu on pois päältä toukokuusta syyskuuhun n. 4 kk.

Maalämpötekniikka on vuodesta 2019 Gebwellin T26, Gebwellin 1000 litran varaaja G-Energy HP sekä toinen 150 litran apuvaraaja 3 KW vastuksella. Tämä on käytössä pääosin kesällä. Vuosina 2012-2018 oli käytössä Gebwellin T25 pumppu, jossa oli tulistusominaisuus. Laite kesti käytössä vain 6 vuotta ja oli toiminnallisesti erittäin häiriöherkkä. Kylmäaineputki rikkoutui kerran vuodessa. Uudempi Gebwellin vaihtoventtiilipumppu on toistaiseksi pelannut moitteettomasti joskin sen käyttöpääte UI400 on vaikeaselkoinen.

Viimeisten 4 vuoden sähkönkulutuksen ”normitaso” on noin 28.000 kwh vuodessa. Vuonna 2021 kului 31.000 kwh vuodessa. Todennäköisesti sama määrä sähköä menisi suorasähkölämmityksellä. Vanha Gebwell kulutti keskimäärin 23.000 kwh vuodessa.

Kysynkin, mitkä keinot olisivat mahdollisia sähkönkulutuksen pienentämiseksi ? Maalämpöjärjestelmään ei ole vielä asennettu sähköenergian erillisseurantaa, mutta se on tilattu. Oletushypoteesina on, että maalämpö kuluttaa vuodessa vähintään 26.000 kwh ja muu sähkönkäyttö on noin 2000 kwh. Siirryn pörssisähköön 1.5.2023 alkaen, joten kulutusta pitäisi saada alennettua.

Omia ajatuksia sähkönkäytön pienentämiseksi:

1: Sähkömittari maalämpöjärjestelmään
2: Ikkunoinen ja ovien tiivisteiden uusinta kesän 2023 aikana
3: Talvisaikaisen asumisen edelleen keskittäminen muutamiin huoneisiin 5-6 max
4: Varaavan takan ja leivinuunin lämmittäminen lämmityskaudella joka toinen päivä
5: Patterikierto pois touko-syyskuussa 2023 (5 kk)
6: Varaajan lämmityksen ajoittaminen yöaikaan asentamalla tarvittava säätöautomatiikka
7: Patteritermostaattien uusinta asuinhuoneissa
8: muu ?

Tavoitteena on saada maalämmön sähkönkulutus laskettua lähemmäksi 20.000 kwh/vuosi

Voisiko joku osaavampi kommentoida, onko tuo mahdollista ja mitä muita keinoja olisi laskea kulutusta ? En ole kovin vakuuttunut siitä, että jatkuva puun poltto tulisijoissa kovin paljon laskee sähkön kulutusta ainakaan nykyisillä termostaateilla. Käsitykseni mukaan maalämmön sähkönkulutus ei ole kovin paljon pienempi kuin vastaavassa suorasähkölämmityksessä. Siinä pystyy paremmin pienentämään sähkönkulutusta lisälämmityksellä puunpoltolla.

Tipi · « **Vastaus #1 :** 10.01.23 - klo:19:50 »

Kuinka lämmintä vettä kiertää patteriverkostossa talvella? Patterien uusimisella nykyaikaisemmiksi, lämpöpumpun hyötysuhdetta saisi parannettua.

Peuranjuuri · « **Vastaus #2 :** 10.01.23 - klo:19:59 »

Säädetty 45 asteeseen.

Peuranjuuri · « **Vastaus #3 :** 10.01.23 - klo:20:02 »

Osa pattereista on uusittu 2000-luvulla. Isossa talossa ei oikein saa kaikkia pattereita kunnolla lämpiämään varsinkaan yläkerrassa kaukana kiertovesipumpusta.

aksutre · « **Vastaus #4 :** 10.01.23 - klo:21:50 »

Kannattaa nyt pakkasille katsoa lämpökameralla pahimmat vuotopaikat, lattia/seinäliitokset vuortavat todennäköisesti reippaan puoleisesti. Myös ovet, seinät, nurkat ja ikkunan karmit todennäköisesti vuotavat. Noita voi korjata sitten perinteisillä materiaaleilla kun vanha hirsitalo kyseessä.

1kg koivunhalkoja on 4.15 kWh, kyllä sillä saa laskettua sähkölaskua jos tulisija on varaava ja siinä edes kohtuulinen hyötysuhde. (60-70%)

euroshopperi · « **Vastaus #5 :** 10.01.23 - klo:22:53 »

Lainaus käyttäjältä: Peuranjuuri - 10.01.23 - klo:19:59

Säädetty 45 asteeseen.

Mistä säädetty? Eli onko tuo säätö tehty MLP kiertoveden lämpö, vai onko kyseessä shuntista tehty säätö? Meillä on talo 350 neliötä ja 1000 kuutiota 8 h porukka ja tajuton lämpimänveden käyttö. Maalämpöpumpun kompressorille menee sen oman muttarin mukaan sähköä 8000 kWh vuodessa. Vuoden 2021 kulutus kaikkeen sähköln oli 32 000 kWh ja vuoden 2022 se oli 25 000 kWh, kun tuli aurinkopanelit katolle. Talon lämpöenergian kulutus on luokkaa 35 000 kWh, joka siis COP 4,3 tekee tuon 8000 kWh vuodessa. Sanoit, että lämmitykseen on teillä mennyt arviolta 26 000 kWh, eli se olisi COP 3:lla 78 000 kWh lämpöihin ja tuo 45 asteinen vesi olisi reilusti yli COP 3:n. Joten energiaa palaisi lähemmäs 90 000 kWh suorasähköllä.
Esim Viessman suunnitteluohjeesta tulee n 3 asteen liuoksella 45 asteessa COP 4. Ja 0 asteessa vielä 3,6. Noista hatusta vetämällä talo joko kuluttaa aivan järjettömästi, tai syyt löytyy muualta systeemistä. Jos varaajaan tehdään 65 asteista vettä ja se esim shuntataan 45 asteelle, niin alkaa jo hieman selittää. Kaikkia lukuja saa mielellään esittää, mitä suinkin saat kaivettua ulos systeemistä, niin jotain voisi alkaa löytymään.

Peuranjuuri · « **Vastaus #6 :** 11.01.23 - klo:08:44 »

Tuo 45 astetta on MLP:n kierotoveden lämpö.

Roori · « **Vastaus #7 :** 11.01.23 - klo:09:06 »

Lainaus käyttäjältä: Peuranjuuri - 11.01.23 - klo:08:44

Tuo 45 astetta on MLP:n kierotoveden lämpö.

Varmaankin ulkolämpötilasta riippuva, missä ulkolämmössä +45°C meno, MUT:ssa vai!?

euroshopperi · « **Vastaus #8 :** 12.01.23 - klo:12:53 »

Lainaus käyttäjältä: Peuranjuuri - 10.01.23 - klo:19:59

Säädetty 45 asteeseen.

Onko nykyinen 26 T malli tavallinen vaihtoventtiili kone? Varaaja on kuitenkin tulistin pumpulle ja käyttövesi vissiin otetaan sieltä samasta varaajasta kierukalla.
” Gebwellin 1000 litran varaaja G-Energy HP” käsittääkseni ottaa tuhdisti lämpöä käyttövesi kertoimella, jos ei ole tarkkana. Käyttöveden kierto on myös myrkkyä tuollaiselle ja saattaa olla, että jatkuvasti lämmittää sen takia. Tuo 150 L on vissiin ihan aito puskurivaraaja estämässä pattereiden napsuntaa, eikä se oikeastaa ole siis varaaja vaan lämmöntasaaja, tai sekoitussäiliö.
Monta paikkaa saattaa kuitenkin olla, mistä saisi jotain parsittua systeemissä, jos pääsee kunnolla optimoimaan.

Peuranjuuri · « **Vastaus #9 :** 12.01.23 - klo:14:27 »

Itsekin olen tuota isoa varaajaa epäillyt sähkösyöpöksi. Tuo varaaja hankittiin edellisen Gebwellin tulistuspumpun T25 aikana. Kun vuonna 2019 asennettiin uusi vaihtoventtiilipumppu T26, vanha varaaja jätettiin paikalleen. Lämpimän käyttöveden käyttö talossa on varsin kohtuullista, koska talossa ei vakituisesti asu lapsia/nuoria. Pienempi apuvaraaja asennettiin kesäaikaista käyttöveden lämmitystä varten Gebwellin suosituksesta. Ajatus oli, että sen avulla voitaisiin vähintään MLP:n käyntiä kesällä. En ole täysin vakuuttunut toimiiko siinä oleva 3 kW vastus synkronoituna isompaan varaajaan ja vaikuttaako se kesäaikana suunnitellulla tavalla. Toki 3 kW sähkövastuksen kulutus on pienempi kuin 26 kW:n pumpun kulutus, jos näin menisi.
Tähän maalämmityksen sähkönkulutuksen optimointiin pitäisi hankkia ulkopuolinen asiantuntija, koska Gebwellistä on vaikea saada tietoa, eikä asennusliikkeenkään väki välttämättä osaa. Sähkön hinnan kallistuessa on pakko perehtyä tarkemmin ja tehdä tarvittavat säädöt. Muuten on odotettavissa ensi syksystä lähtien kallis sähkölasku.

Roori · « **Vastaus #10 :** 12.01.23 - klo:19:37 »

Ei se varaaja kuluta yhtään enempää kuin sen häviöt on, 10v vanha varaaja? Taidetaan haukkua väärä puuta...

Gebwell suositellut tuon 3kW varaajan käyttöä ettei tarvii kesällä käyttää isoa MLP:tä, vai kuinka? se taitaa imeskellä sähköö <10kWh päivässä?

Onko käyttövesikierto...en yhtäkkiä huomannut mainintaa?

Ei ole tullut selkoa mikä tuo 45C kiertovesi oiken oli...eihän vakio 45C ole?
Vai tekeekö Gebwell vakiosti 45C ohjeella lämpöä siihen varaajaan?

euroshopperi · « **Vastaus #11 :** 13.01.23 - klo:01:21 »

No ei se varaaja, vaan miten sitä joutuu sitten loppupeleissä käyttämään. 45 astetta kiertoon ja mitä sinne yläosaan pitää saada. 60 asteista, jotta saa kierukasta 55 ulos. 26 kW kone pölläyttää varaajaa jo melkoisesti, joten miten lie kerrostuminen. Jotenkin vain tuntuisi, että tulistinpumppu olisi hoitanut homman suunnitellusti. Taitaa nyt olla siis niin, että tuo isompi lämmitetään 45 asteiseksi ja sieltä otetaan esilämmitetty vesi tuohon 150 L 3 kW pönttöön, josta lähtee todennäköisesti kiertovedet kiertämään hanoille. Tai siis eikös sen noin pitäisi olla. Käyttövesiä ei 26 kW pumpulla ihan pieneen varaajaan pysty tekemään kierukalla lämmittäen. Käytetty vesi ei taida paljonkaan haukata tuolloin lämmitysvaraajasta ja kiertoa lämmitetään suorasähköllä. Voisi varmaan laittaa molemmille asunnoille kierron poikki ja boilerit erikseen.