Stiebel WPF 10 E ja säädöt ja kokonaissähkönkulutus

[Basic]

Helou !

uusi jäsen äänessä , on ollut mielenkiintoista lukea kaikkien postauksia ja ilon ja murheiden tulvaa, ja kiinnostuin lukemaan näitä, kun oma aiheeni laukaisi sen
Elikkä, mistähän alkaisi.. paljon on asiaa aiheesta, mutta kerrotaan perusasiat ensin:
Asutaan v.2011 rakennetussa Lammin kivitalossa ( muutettiin v.2015 tänne ) , talossa on 170m2 , 812 m3, vesikiertoinen lattilämmitys koko talossa, jonka jatkona Uponorin Control System ohjausjärjestelmä ja huonekohtaiset termostaatit pl. pesuhuone/sauna
Lisäksi on autotallirakennus samaa Lammin harkkoratkaisua ( n. 15 m talosta ), jossa 80m2 lämmitettävää pinta-alaa, ja sielläkin vesikiertoinen lattialämmitys, pelkällä jakotukin säädöillä ( autotalli oli 60m2 ,ennen omaa laajennusta )

Maalämpöpumppuna on autotallin teknisessä tilassa Stiebel Eltron WPF 10 E
Lisäksi talossa Enervent Pelican Greenair HP, LTO/ ilmalämpöpumppu ilmanvaihtolaite

En aikaisemmin juuri kiinnittänyt sähkönkulutukseen huomiota , mutta nyt tänne muutosta lähtien olen ihmetellyt keruupiirin esipaineen häviämistä ja joka vuosi on pitänyt tilata firmasta maalämmön huolto, joka laittaa paineet kohilleen ja lisää keruupiiriin maalämpönestettä, paineiden häviämistä ihmeteltiin jo muutama vuosi sitten, ja maalämpöpumppuun oli asennettu jokin nesteen keruusäiliö?? joka sitten poistettiin ja toimi aikansa, kunnes taas on ruvennut hävittää painetta ? Eikä kyseinen firma (iso tekijä) osaa ilmeisesti selvittää mistä se johtuu ja miksi k.o toimenpide pitää tehdä melkein kerran vuodessa- lämmön saantiin tuo ei tunnu vaikuttavan, mutta eihän se normaalia ole ?

Sitten ihmettelin meidän korkeahkoa sähkönkulutusta ( vaihtelee n. 15000- 16000 kwh, 3 henkilöä talossa , eikä sähkösaunaakaan ole lämmitetty kuin tosi harvoin ) , liittyyköhän nämä mitenkään toisiinsa ?

Tutustuin hieman pumppuun ja yritin ottaa selville sen valikosta mitä mikin tarkoittaa

Otin lämpötilavalikosta tänään hieman lukemia ylös ja ne olisi tässä: ( en tosiaan kaikista näistä paljoa ymmärrä, joten siksi kirjoitan teille viisaammille )
ULKO 1,8c
LV TOSI 49,6c
LV ASETUS 52c
PALUUV TOSI 28,7c
PALUUV ASET 27,7c
SEKOIT TOSI 29,3c
SEKOIT ASET 29,4c
KIINT LAM ASET OFF
PUSKURIL ASET 29,3c
MENOV TOSI 30,4c
MENOV ASET LA 60,0c
LAMM LAHDE TOS 4,2c
LAHDELAMP ASET -9,0C
RINNAKK LAMM -25,0c
RINNAKK LV -25,0C

Muita lukemia/ asetuksia
LAMM RAJA OFF
LV RAJA OFF
JAAT ESTOJARJ 4,0c
KUUMAKAASU TOS 32,9c
KORKEAPAINEBAR 9,2
ALAPAINE BAR 8,9
L-MAARA PAIKWH 19,3
L-MAARA SUMMWH 152,5
L-MAARA PAIKWH 15,2
L-MAARA SUMMWH 133,7
L-MAARA SUMKWH 6482
L-MAARA SUMKWH 4000

LAMM KÄYRÄT:
21 28 32 -> 0,35
22 29 34 -> 0,40
ANTILEGIONELLA OFF
AIKA KOMP LA 4762
AIKA VASTUS 1 - 243
AIKA VASTUS 2 - 201
AIKA VASTUS 12 - 540
SAHKOTEHO PKWH 4,4
SAHKOTEHO SMWH - 36,18
SAHKOTEHO PKWH- 5,7
SAHKOTEHO SMWH- 45,00

muutamalla tuttavalla suurinpiirtein samankokoiset talot ja pinta-alat ja kuutiot ja siellä päästään n. 5000 kwh vuosikulutuksella vähemmällä !

Onkohan noissa lukemissa mitään häikkää? pumppu säädettiin v.2015 uudestaan, kun tähän muutettiin,sen jälkeen en ole juuri koskenut siihen
Minulla on erillinen kulutusmittari maalämpöpumpun jälkeen ja sen vuosikulutus on n. 7000-8000 kwh / v. joka sekin kuulostaa melko paljolta ?

Käyköhän tuo vastuksilla liikaa ?

Laitan lisätietoja ,jos vaan jotain tarvitsee ,jotta päästään kärryille, mikä mättää

Kiitos jo etukäteen asiallisista neuvoista, jos voitte asiaan jotain auttaa/ kertoa

Liitin muutaman kuvankin aiheesta

[OilToSoil]

Minulla ei ole suoraan antaa diagnoosia, mutta vertaistukena voin kirjoitella muutamia asioita.

Ei tuo nyt äkkiseltään mahdottomalta kulutukselta teillä kuulosta, mutta ainahan se voisi pienempikin olla. Tomppeli osaa laskea tähänkin mitoituksen, niin jos sitä kautta näkisi paremmin, missä luokassa pitäisi olla.

Noissa sinun lukemissa näyttää kuitenkin jonkin verran tunteja ja tehoja menneen vastusten käyttöön. Joutuuko kone käyttämään vastuksia lämmityksen apuna vai onkohan jossain kohtaa käyttänyt käyttöveden teossa niitä? Saatko sitä nähtyä kulutuspuolen valikosta mistään? Itse näen omasta masiinasta kulutuksen eroteltuna lämmityksen ja käyttöveden välillä myös vastusten osalta, mutta käyntituntilaskureista sitä taas ei näe.

Sama ongelma kaivon kanssa täälläkin, eli vuotaa. Hitaasti, mutta varmasti. Itse olin paikallistavinani vuodon tuonne kaivon suulle sinne, missä putket koukkaavat maahan, En saanut aikaiseksi tilata tuohon korjausta vielä, mutta pitäisi jossain vaiheessa jaksaa. Kai se jotain tulee maksamaankin...

Itsellä on samankokoinen pumppu, WPC 10, asennettu 2014. Talo on vanha, -64 valmistunut, 240 neliötä, josta tuulee läpi.
Omat kulutuslukemat viime vuodelta näkyy alla (koneen laskurien mukaan):

Kulutus   
Lämmitys = 6 893 kWh
Käyttövesi = 1 742 kWh
Lisälämm. lämm. = 125 kWh
Lisälämm. kv = 124 kWh
Yhteensä = 8 884 kWh

Tunnit
Lämmitys = 3019
Käyttövesi = 507
Vastus 1 = 7
Vastus 2 = 8
Vastus 1 ja 2 = 19

[Jockeli]

Tervetuloa joukkoon iloiseen. Ainakaan asetuksien mukaan ei pitäisi käydä vastuksilla käytännössä ollenkaan, kun säädetty sekä käyttövedelle että lämmitysvedelle -25. Nuo RINNAKK lämpötilat siis. Tuo tarkoittaa ulkolämpötilaa, jonka alittuessa kone ottaa sähkövastukset avuksi. Tosin sulla käyttöveden pyynti 52 astetta. Tuohon lukemaan kone ei välttämättä pääse ilman sähkövastuksien apua.

Onko teikäläisten tuttavilla sähkönkulutusmittarit heidän laitteistoissaan, vai onko heillä vain kiinteistön kokonaiskulutus 5000kwh pienempi vuositasolla kuin teillä? Jos pystyt vertaamaan oman pumppusi energian kulutusta jonkun tuttavasi pumppuun, niin siitä saa tieten jonkinlaista osviittaa missä mennään. Toki laitteistot ja kiinteistöt ovat aina yksilöitä, eikä kulutuslukemat välttämättä kerro koko totuutta.

Tuo 8000kwh vuosikulutus ei kyllä meikäläisen mielestä kuulosta pahalta neliöihin nähden. Ottaen myös huomioon, että lukemaan sisältyy käyttöveden lämmityskin, jonka tekeminen on kertaluokkaa tehottomampaa lattialämmitysveden tekemiseen verrattuna.

[Basic]

Jees, kiitos jo näistä.. täytyy vielä paneutua tuohon pumpun logiikkaan.. ja kuten sanoin,
tämä tosiaan säädetty silloin n. 7-8 v. sitten ja en ole juuri puuttunut tähän, muuta kuin tuon nesteen lisäyksen ja paineiden häviämisen johdosta.. firmasta tullut aina sen tekemään..mutta itse vika on jäänyt kunnolla selvittämättä

Jos jollakin kuulolla olijoista on sama pumppu ( lämmitysteho ilm. 10,03 kw) käytässä joka osaisi tuota valikkoa tulkata ja opastaa säädäissä ?

Mietin lähinnä tuon käyttöveden asetusta ,kun on asetettu 52c, hmm.. pitäisikö olla matalampi ? Lähinnä että ei vaikuttais käyttöveden käyttömukavuuteen..
40c on jo melko lämmintä, mutta mietin tuon legionella bakteeria ja sitä mitä pitäiis olla välttääkseen sitä ? nämä on nyt hieman tuulesta temmattuja, mutta
kuuntelen teitä jotka on enemmän olleet näiden kanssa tekemisissä

jatketaan aiheesta

[OilToSoil]

Älä ainakaan 40 asteeseen laske sitä käyttövettä, kuulostaa liian matalalta.

Nyt pisti silmään, että mikä asetus tämä on: "MENOV ASET LA 60,0c"? Vai onkohan tuo se yläraja, minkä yli ei anna lämmittää...
Kyseessähän on ymmärtääkseni vanhempi pumppu ja asetukset ja tilastot on pikkaisen eri slangilla kuin tässä uudemmassa.

[Basic]

Katsoin tuosta käyttöohjeesta, että
tuo MENOV ASET LA tarkoittaa Menovirtauksen lämpötila-asetus- lämmitys
Lämpöpumpun maksimi menovesilämpötila huonelämmitystä varten
Säätöalue näyttäisi manuaalin mukaan olevan 20-65 c, ja tällä asetuksella rajoitetaan lämpöpumpun menovesilämpötilaa ja sähkövastusta lämmityskäytössä-

onkohan tuo sitten liian korkealla ?

onkohan nuo lämmityskäyrät oikein ?
21 28 32 -> 0,35
22 29 34 -> 0,40
kohde sijaitsee Itä-Suomessa
 
Juu, pumppu on vuodelta 2011-2012 ( siellä oli ensin Gebwellin pumppu, mutta entinen asukas vaihtoi sen kun ei ollut siihen tyytyväinen )

[OilToSoil]

Joo, ei se maksimiraja haittaa, vaikka on 60 asteessa. Kone vain pysähtyy, jos sen saavuttaa.

Mitä noissa lämmityskäyrissä tarkoittaa edessä olevat kolme lukua? Toinen lienee varaajalle ja toinen lattialämmitykseen.
Itsellä on laitteessa huonelämpötilan säätö ja lämmityskäyrä. Huonelämpötilalla säädetään perustasoa ja käyrällä sitten taas jyrkkyyttä, eli miten kovin pakkasilla lämmittää.
Sehän se ratkaisee noiden oikeellisuuden, että onko kämpässä kuuma, kylmä vai sopiva.

[Jockeli]

Käyttöveden lämpöä on turha tiputtaa hirveän matalaksi säästömielessä, jossei koko perhe sitten todella nauti viileistä suihkuista. 50 astetta pidän omassa vehkeessä asetusarvona ja hystereesi 6,5 astetta. Käyttöveden kanssa tulee myös aina huomioida mahdollinen legionellabakteeri, vaikka harvinainen onkin.

Oletettavasti tämä WPF10 on paluuveden lämpötilan mukaan säätyvä, eli nuita lämpökäyriä tulkitaan siten, että keskimmäinen lukema kertoo paluuveden lämmön +0 asteen ulkoilmalla ja oikean puoleinen lukema kertoo paluuveden lämmön -10 asteen ulkolämpötilalla (muistaakseni -10). Tuo vasemman puoleinen lukema on huonelämpötilan arvo, joka ei tarkoita sitä, että kone mitenkään seuraisi kiinteistön todellista sisäilman lämpöä, vaan on pelkästään lämpökäyrän yksi säätöparametri, jolla vaikutetaan paluuveden lämpöön. Mitä korkeampi huoneilman lämpötila-asetus on, niin sitä lähempänä paluuvesien lämpötilat nollassa ja miinus 10 asteessa toisiinsa nähden ovat. Näin ainakin on oman WPF mallin pumpussa.

Tuo 60 astetta on hyvä raja, ei vaikuta energian kulutukseen. Tuo tarkoittaa sitä, kun lämpöpumpusta lähtevän lämmitysveden lämpötila saavuttaa 60 astetta, kone sammuttaa kompuran automaattisesti. Katkaisu on käytössä ainoastaan lämmityskäytössä. Käyttövettä tehdessä ei sammuta kompuraa vaikka tulovesi ylittäisi 60 astetta. Sulla ei pitäisi tuloveden lämpö nousta lämmityskäytössä lähellekään 60 astetta käytännössä missään tilanteessa.

Foorumeita kolunneena olen toisinaan törmännyt hyvinkin mataliin lämpökäyriin lattialämmitystaloissa, joissa käyrä on ollut tyyliin 0,2. Käyrän lukemasta on kuitenkaan vaikea tulkita onko se liian korkea vai ei, huoneilman todellinen lämpötila sen kertoo. Jos kämpässä on jatkuvasti helle kelit, niin silloin käyrä on todennäköisesti liian korkea. Jos taas huoneilma on aina ulkolämpötilasta riippumatta +20 - +21, niin silloin käyrä on hyvinkin sopiva.

[Nakke vaan]

Kulutus aloittajalla on mielestäni jopa matala mutta vastuksiahan tuo käyttänee vissiin jotain 500kwh vuodessa jos noista vanhan mallin luvuista mitään ymmärrän. Kun kerran legionella on pois päältä niin voi olla että käyttää vastuksia ihan tyhmyyttään.
Oma uudempi Stiebeli ainakin käyttää vastuksia vaikka rajat säätää -40c asteeseen. En keksinyt muuta keinoa saada vastuksien käyttöä pois kun ottaa niiden sulake irti. Näin on menty jotain 6-7 vuotta.

En tietty suosittele muille tuota koska mitään varakäyttöä ei sitten ole, itseäni ei haittaa kun kännyyn tulee tieto jos talon lämpötila laskee alle 20c niin sitten voin pyydellä apua jos en ole itse maisemissa.

Itse teen käyttöveden 55 asteiseksi, tuolloin Stiebelin mittari näyttää joskus tunnin päästä että vesi on reilut 56 asteista. Eihän tuokaan periaatteessa riitä legionellan täydelliseen tuhoutumiseen mutta tuohon sain siimaa paikalliselta terveystarkastajalta kahvipöytäkeskustelussa joten sillä mennään.

[tomppeli]

...
Asutaan v.2011 rakennetussa Lammin kivitalossa ( muutettiin v.2015 tänne ) , talossa on 170m2 , 812 m3, vesikiertoinen lattilämmitys koko talossa, jonka jatkona Uponorin Control System ohjausjärjestelmä ja huonekohtaiset termostaatit pl. pesuhuone/sauna
Lisäksi on autotallirakennus samaa Lammin harkkoratkaisua ( n. 15 m talosta ), jossa 80m2 lämmitettävää pinta-alaa, ja sielläkin vesikiertoinen lattialämmitys, pelkällä jakotukin säädöillä ( autotalli oli 60m2 ,ennen omaa laajennusta )

Maalämpöpumppuna on autotallin teknisessä tilassa Stiebel Eltron WPF 10 E
Lisäksi talossa Enervent Pelican Greenair HP, LTO/ ilmalämpöpumppu ilmanvaihtolaite
...

Koetin vähän laskea aika niukoilla lähtötiedoilla, joten laskelmaa ei voida pitää luotettavana.

Tältä laskelman mukaan näyttäisi:

Talo  ”Basic” talo + tallirakennus   HIRVENSALMI   (Etelä-Savo)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 29 °C  -  menovesi lämpötila max 31 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Talon alakerta 2011: Kivi-Lattialämmitys, 22°C, 85 m2, 221 m3          29,1 W/m2   2,48 kW   7 616 kWh
- Talon yläkerta 2011: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 85 m2, 221 m3    31,6 W/m2   2,69 kW   7 233 kWh
- Autotalli 2011: Laminaatti-Lattialämmitys, 15°C, 80 m2, 192 m3       55,3 W/m2   4,42 kW   8 243 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 25+25/91, pituus 15m, dT=5K         13,8 kPa   0,12 kW   1 030 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         39 W/m2   9,70 kW   24 122 kWh

ERITTELY            Osuus    Max teho   Osuus    Energiaa/a
Johtumishäviöt      72,3%   7,01 kW   73,2%   17 651 kWh
Ilmanvaihto, ( jälkilämmitys Sähköllä )      27,6%   2,67 kW   22,0%   5 301 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo +13 °C      -9,0%   -0,87 kW   -6,4%   -1 533 kWh
- maalämmöllä      18,6%   1,80 kW   15,6%   3 768 kWh
Vuotoilmat      7,9%   0,77 kW   6,9%   1 673 kWh
Lämmönsiirtokanaali      1,2%   0,12 kW   4,3%   1 030 kWh
Maalämmöllä yhteensä           98,8%   9,70 kW   95,7%   24 122 kWh

JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY             
Alapohjat   250,0 m2   6 %   0,55 kW   12 %   2 963 kWh
Yläpohjat   250,0 m2   9 %   0,92 kW   8 %   1 932 kWh
Umpiseinän ala   233,1 m2   24 %   2,28 kW   22 %   5 207 kWh
Ovet   20,0 m2   13 %   1,23 kW   10 %   2 513 kWh
Ikkunat   33,0 m2   21 %   2,03 kW   21 %   5 037 kWh
Johtumat yhteensä   786,1 m2   72 %   7,01 kW   73 %   17 651 kWh

• Kiinteistö,  250 m2,  634 m3          5,5 COP   9,42 kW   24 122 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,144 m3 / 50 °C   3,3 COP   0,79 kW   3 300 kWh
- Yhteensä         5,0 SCOP   10,2 kW   27 422 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 700 kWh   0,63 kW   25 722 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   25 722 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            10,20 kW   25 722 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   250 m2   103 kWh/m2   5,0 SCOP   10,2 kW   25 722 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      10,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho ) 10,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -29 °C
- Maasta kerätään          ( 5 COP)   8,3 kW   20 601 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      5 121 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 121 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     1 533 kWh

• Tarvitaan vähintään 219 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraussyvyys   219 m
- Kaivon aktiivisyvyys 213 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 219 m.   Putkea kaivossa yhteensä      438 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 11,7 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,57 l/s = 34,2 l/min = 2052 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 462 litraa      87 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 583 litraa      50 kPa = 0,5 bar
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 719 litraa      32 kPa = 0,32 bar
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntä mukana. Volyymi 737 litraa   30 kPa = 0,3 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 513 m = 2 x 260 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 1,1 m. Vol 518 litraa      27 kPa = 0,27 bar
...
Laskelma on vain suuntaa-antava. Lähtötiedot vajavaiset.

[Basic]

Kiitoksia vastauksista, ja etenkin Tomppelille 

Huh, nyt tuli dataa niin paljon että hengästyttää.. on paljon mitä kysyä, eikä edes osaa
Mutta ainut mitä osasin bongata tuolta, on tuo että kaivo on pumpusta n. 8-10m päässä eli ihan
rakennuksen kulmalla jossa se on.
Mistähän mitenkään saisin tietooni, minkä mittainen tuo putkisto on ja minkä syvyinen porakaivo tuossa on ? Ei tullut ostovaiheessa taloa, missään vaiheessa kysytyksi, sen muistan, että jostain 200m lukemista muistaakseni puhuttiin, tämä on ihan kalliolla koko rakennus

Mikä tämän koneen oikea teho nyt sitten on ? lukemia on tuossa niin montaa ? eli onko mitoitus oikein ( täytyy muistaa että autotallia on laajennettu minun toimesta v.2019 n. 30m2, johon maalämöön vesikiertoista lattialämmitystä vastaavasti lisättiin, mutta tuo ei liene vaikuta asiaan, koska on siis jatkoa olemassaolevalle tallille jossa jo oli maalämmön vesikiertoinen lattialämmitys)

Millaisia lisätietoja tarviisit ,jotta saataisiin lukemat mahdollisimman lähelle ?
Mutta kiitos siis jo näistä

[tomppeli]

...
Millaisia lisätietoja tarviisit ,jotta saataisiin lukemat mahdollisimman lähelle ?
Mutta kiitos siis jo näistä

- Onko päärakennus 2 -kerroksinen?
- Millainen sen ilmanvaihto?
- Päärakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus, eli ns. ulkopiiri?
- Huonekorkeudet?
- Sisälämpötilat?
- Ulkovaipan U -arvot, jos tiedossa (ulkoseinien, alapohjan, yläpohjan ja ikkunoiden U -arvot)?
- Asukkaiden lukumäärä, onko poreallas?
- Autotallin ulkomitat, huonekorkeus, ulkoseinän rakenne ja seinäpaksuus, U -arvot, sisälämpötila?

[Basic]

Vastaukset perässä
- Onko päärakennus 2 -kerroksinen? V:1-kerroksinen
- Millainen sen ilmanvaihto? V: koneellinen: Enervent Pelican, Greenair HP, integroitu ilmanvaihto, LTO ja lämpöpumppu päätalossa ( autotallissa painovoimainen iv)
- Päärakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus, eli ns. ulkopiiri? V: Talo on L-mallinen: Suora kaide osuus: 12,8 x 11,2m ja toinen "siipi" 5,4x8,2m + tuulikaappi 2,4x4,3m
- Huonekorkeudet? V: kts kuva, on viisto sisäkatto ja matalin osuus 2,5m ja korkein 4,3 m
- Sisälämpötilat? V: mh:t ( 2 kpl ) :20c ja muut huoneet 20,5 -21 c
- Ulkovaipan U -arvot, jos tiedossa (ulkoseinien, alapohjan, yläpohjan ja ikkunoiden U -arvot)? V:  kts kuva josta selviää nämä
- Asukkaiden lukumäärä, onko poreallas? V: 3 hlöä. On poreamme, mutta todella vähällä käytöllä, viime vuonna ei ollenkaan. Sähkökiuaskin on, mutta käytämme ulkosaunaa (puulämm.kiuas)
- Autotallin ulkomitat, huonekorkeus, ulkoseinän rakenne ja seinäpaksuus, U -arvot, sisälämpötila? V: kts kuva materiaalit, autotallirakennuksen mitat: 11,9x 7,2 m, lämpötila autotalli n.15c, tekninen tila (jossa maalämpöpumppu n. 21c)

Kuvat liitteenä talon ja autotallin leikkauksista, joista näkee materiaalit

Pääsetkö näillä ?

[Nakke vaan]

Kysymys asiaa sivuten.
Aloitusviestissä lukee ” Asutaan v.2011 rakennetussa Lammin kivitalossa”
Kuvissa on kuitenkin Aeroc375 ja 50mm villa seinärakenteena.
Ehkäpä kuitenkin asut Jämerä talossa?

Lammin kivitalot ovat raskasta betonia jotka valetaan harkkojen välit täyttämällä kun taas Aeroc on Virolaisten Siporexia ja rakennustekniikka on liimauslatominen.

[Basic]

Kysymys asiaa sivuten.
Aloitusviestissä lukee ” Asutaan v.2011 rakennetussa Lammin kivitalossa”
Kuvissa on kuitenkin Aeroc375 ja 50mm villa seinärakenteena.
Ehkäpä kuitenkin asut Jämerä talossa?

Lammin kivitalot ovat raskasta betonia jotka valetaan harkkojen välit täyttämällä kun taas Aeroc on Virolaisten Siporexia ja rakennustekniikka on liimauslatominen.

Mielenkiintoinen pointti Myyjä puhui Lammin kivitalosta, enkä sitä mitenkään lähtenyt kyseenalaistamaan
Missään talon dokumenteissa tosin ei puhuta kummastakaan talopaketti toimittajasta, joten en voi sanoa varmuudella.
Mutta Lammin lämpöharkostakin puhui eli näistä joita Lammin kivitaloissa käytetään
https://www.lammi.fi/harkko/tuotteet/lampokivet/ll400/
ja seinäpaksuuskin on n.420-430 mm
Toteutin autotallilaajennuksen 2019 ja siellä sama materiaali ja kun etsittiin sopivaa lämpöharkkoa, katsottiin että juuri tuo on sama mitä autotallissakin on käytetty,
itse asiassa huomasin sen kun yksi seinä piti purkaa , niin näin mitä siellä oli..
onkohan tuo pakettitoimitus voinut sitten kuvien jälkeen muuttua ? Eli kuvien seinärakenne ei vastaa todellisuutta ?
täytyy kysyä ja selvittää, nyt heräsi mielenkiinto kiitos kuitenkin kommentistasi 

[Nakke vaan]

Yleensä piirrustukset joutuu päivittämään jos rakenteet noin oleellisesti muuttuvat, yleensä, mutta voi olla että siellä kunnassa ei tarvitse. Tuossahan on monta vaihtoehtoa mutta melkeinpä varma on se että talo ei ole Lammi kivitalo jos missään dokumenteissä ei sitä lue. Se voi olla Lammin harkoista tehty kivitalo koska harkkojahan saa ja piirrustuksia voi teettää. Tuskin on Jämerä talokaan jos dokumenteissa ei lue.
Kaikki nuo vaihtoehdot on laadukkaita mutta jos se on Lammi kivitalona myyty niin olisihan se suotavaa että se on joko Lammi kivitalo tai Lammin harkoista tehty kivitalo. Nuo ovat ”samanarvoiset” ja yleisesti niitä pidetään taloista laadukkaimpina ja arvostetaan taloista eniten ja se on huomioitu myös talojen hinnoissa. En sano että Aeroc talo on sen huonompi mutta kyllä se arvostus, arvonmuodostus ja arvonpitämisasteikolla on pari steppiä alempana.
Selvitä ihmeessä että mitä olet ostanut ja saanut. Toivotaan että asut Lammin harkoista tehdyssä talossa

[tomppeli]

Uusi yritys, versio B:

Talo  ”Basic” talo + tallirakennus   HIRVENSALMI   (Etelä-Savo)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 27 °C  -  menovesi lämpötila max 29 °C

LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Talo 2011: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 170 m2, 451 m3    26,8 W/m2   4,56 kW   14 523 kWh
- Autotalli 2011: Kivi-Lattialämmitys, 14°C, 80 m2, 216 m3       42,5 W/m2   3,40 kW   5 958 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 25+25/91, pituus 16m, dT=4K      10,4 kPa   0,13 kW   1 121 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         32 W/m2   8,09 kW   21 603 kWh

ERITTELY              Osuus    Max teho   Osuus    Energiaa/a
Johtumishäviöt      80,1%   6,48 kW   75,4%   16 291 kWh
Ilmanvaihto, ( jälkilämmitys Sähköllä )      27,4%   2,22 kW   24,0%   5 186 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo +13 °C      -18,0%   -1,45 kW   -11,8%   -2 557 kWh
- maalämmöllä      9,4%   0,76 kW   12,2%   2 629 kWh
Vuotoilmat      8,9%   0,72 kW   7,2%   1 562 kWh
Lämmönsiirtokanaali      1,6%   0,13 kW   5,2%   1 121 kWh
Maalämmöllä yhteensä           98,4%   8,09 kW   94,8%   21 603 kWh

JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY             
Alapohjat   250,0 m2   8 %   0,67 kW   18 %   3 835 kWh
Yläpohjat   250,0 m2   16 %   1,26 kW   13 %   2 718 kWh
Umpiseinän ala   190,1 m2   21 %   1,73 kW   17 %   3 598 kWh
Ovet   21,0 m2   16 %   1,31 kW   11 %   2 446 kWh
Ikkunat   29,0 m2   19 %   1,51 kW   17 %   3 693 kWh
Johtumat yhteensä   740,1 m2   80 %   6,48 kW   75 %   16 291 kWh

• Kiinteistö,  250 m2,  667 m3          5,7 COP   7,78 kW   21 603 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,192 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,06 kW   4 400 kWh
- Yhteensä         5,0 SCOP   8,8 kW   26 003 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -1 700 kWh   0,58 kW   24 303 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   24 303 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,80 kW   24 303 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   250 m2   97 kWh/m2   5,0 SCOP   8,8 kW   24 303 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         8,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   8,8 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -29 °C
- Maasta kerätään          ( 5 COP)   7,2 kW   19 449 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         4 854 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 854 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     2 557 kWh

• Tarvitaan vähintään 210 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraussyvyys   210 m
- Kaivon aktiivisyvyys 204 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 210 m.   Putkea kaivossa yhteensä   420 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,5 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,52 l/s = 31,2 l/min = 1872 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 445 litraa   68 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 560 litraa   39 kPa = 0,39 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 484 m = 2 x 240 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 1,1 m. Vol 486 litraa   22 kPa = 0,22 bar
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.

[Basic]

Uusi yritys, versio B:

Talo  ”Basic” talo + tallirakennus   HIRVENSALMI   (Etelä-Savo)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 27 °C  -  menovesi lämpötila max 29 °C


• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         8,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   8,8 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -29 °C
- Maasta kerätään          ( 5 COP)   7,2 kW   19 449 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         4 854 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 854 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     2 557 kWh

Kiitos 

Jos tuosta kaikesta jotain ymmärsin, niin jos pumpun ostosähköä
kuluisi laskelmien mukaan mennä 4 854 kWh, ja minulla mnee se n. 8000 kwh / niin eikös tuolla ole sitten joku pielessä ?

[tomppeli]

5000 - 6000 kWh/vuosi olisi kohtuullinen, mutta 8000 kWh/a vaikuttaa vähän liian isolta kulutukselta.

[aksutre]

Välttämättä mikään ei ole pielessä vaikka kulutus on korkeahko.

Viistokatto,  ( korkea huonekorkeus) lisäävät kylmän seinän ja katon pinta-alaa sekä ilmanvaihdon tarvetta. Karkeasti 500-1000kWh/v

IV koneen jälkilämmitys on tuo 2500 kWh/v ok, mutta tuon ikäinen kone kuluttaa 100l/s puhallusnopeudella hyvinkin sen 1000kWh/v lisää puhaltimien virrankulutuksesta, VTT:n sertifioima puolta pienempi Pigvin puhaltimet vie 50l/s n. 600kWh /v.

Jos kaivosta tuleva keruuneste  menee pakkaselle (katso kun pakkasta reippaammin  n.20min käynnin jälkeen)  Stiebelin COP jää lattialämmityksessä 4.0 nurkilla ja käyttövedestä n. 2.5-2.7 nurkille.
Kylmä kaivo lisää kulutusta äkkiä 1000kWh /v + vastuskäyttö.

Katso tuo kaivon tilanne ja kovilla pakkasilla voit pudottaa iv koneen vaikka 2. nopeudelle.

[Nakke vaan]

Stiebeli on ainakin toiminut juuri niin kuin tuon sukupolven koneen kuuluukin toimia.
Lämmitys cop on ollut alusta alkaen 4.22 ja käyttövesi cop 2.97
Uudemmilla pääsisi tietysti vähän parempiin noilla säädöillä.

Ehkä tuo vanhakin voisi pikkuisen petrata tuota lämmityscoppia sillä jos noita käyrän lukemia oikein tulkitsen niin siellä tehdään pikkuisen korkealla käyrällä lämpöä ja sitten termostaateilla katkotaan piirien virtausta, ehkä?  Jos talo olisi säädetty virtaamilla tasapainotilaan ja termarit pois niin varmasti pärjäisi jollain ~0.25 käyrällä jos lattian pintamateriaalit ei ihan toivottomia eristeitä ole.

Itselläni käytössä pienin käyrä mitä löytyy, 0.20, ja ulkolämpötilan anturin porrastettu huijaus vielä niin että -11 ulkolämpötilassa Stiebeli näyttää 0c

[seppaant]

@aksutre

mutta tuon ikäinen kone kuluttaa 100l/s puhallusnopeudella hyvinkin sen 1000kWh/v lisää puhaltimien virrankulutuksesta, VTT:n sertifioima puolta pienempi Pigvin puhaltimet vie 50l/s n. 600kWh /v.

Eli VTT:n sertifioima Pingvin kuluttaa 20 % enemmän tilavuusyksikköä kohti kuin vanha kone ??

ATS

[aksutre]

Vaikea noita kulutuksia on verrata, kun Enerventejä ei ole muita mitattu kun tuo Pingvin. Vuotavat niin paljon ettei sertifikaatin mukainen mittaus kuulema onnistu. Myös näkemyseroja VTT:n kanssa virrankulutuksesta. Suomen lvi yhdistys kuitenkin suosittelee valmistajia hakemaan sertifikaatteja jotta koneita voisi helposti vertailla. Enerventin ilmoittama Pandionin 203 kWh sähkön vuosikulutus ei tunnu kovin uskottaavalta kun vastaavat uudemmat Valloxit 145, 245 kuluttavat 700-800 kWh+ vastus sertifikaatin mukaan.  Vähän vanhempi oma 180 DC kuluttaa 1721 kWh + vastus vuodessa, 105 l/s virtauksella 1016 kWh.

Erot ilmoituksen ja VTT:n mittausten välillä ovat liian suuria, 203 kWh vuosikulutus  ei ison Ok talon iv koneelle ole oikein mahdollinen ja huomiotava kokonaiskulutuksessa.

[Basic]

Yleensä piirrustukset joutuu päivittämään jos rakenteet noin oleellisesti muuttuvat, yleensä, mutta voi olla että siellä kunnassa ei tarvitse. Tuossahan on monta vaihtoehtoa mutta melkeinpä varma on se että talo ei ole Lammi kivitalo jos missään dokumenteissä ei sitä lue. Se voi olla Lammin harkoista tehty kivitalo koska harkkojahan saa ja piirrustuksia voi teettää. Tuskin on Jämerä talokaan jos dokumenteissa ei lue.
Kaikki nuo vaihtoehdot on laadukkaita mutta jos se on Lammi kivitalona myyty niin olisihan se suotavaa että se on joko Lammi kivitalo tai Lammin harkoista tehty kivitalo. Nuo ovat ”samanarvoiset” ja yleisesti niitä pidetään taloista laadukkaimpina ja arvostetaan taloista eniten ja se on huomioitu myös talojen hinnoissa. En sano että Aeroc talo on sen huonompi mutta kyllä se arvostus, arvonmuodostus ja arvonpitämisasteikolla on pari steppiä alempana.
Selvitä ihmeessä että mitä olet ostanut ja saanut. Toivotaan että asut Lammin harkoista tehdyssä talossa

Tähän palatakseni, kyllä muistin ja myyjäkin oikein. On tehty Lammin harkoista paikan päällä muuraamalla, ja ei ole pakettitalo samasta tehty myös autotalli

[Nakke vaan]

Hienoa ja onneksi olkoon. Asut taloista parhaimmassa.
Kunpa itsellänikin……

[Basic]

No niin , maalämpöasentajan kanssa tutkittiin ja tuossa Stiebelissä ainakin vaihtoventtiili jumitti ( se jousi palautuu mekaanisesti ja se jumitti) ja vaihdettiin sinne uudempi moottoroitu venttiili.
Sen lisäksi esipainesäiliän liitäntäputken liitännässä oli halkeama josta vuoto pikkuhiljaa tapahtui...siitä varmaan tuo paineiden ja nesteiden häviäminen pikkuhiljaa tapahtui

Saas nähdä onko näillä mitään vaikutusta. Ainakin tuo venttiilin vaihto varmaan auttaa, jos siellä on ollut lähes kokoajan molemmat kanavat auki ja "turhaa" lämmittää käyttövettä ? olenko ymmärtänyt oikein ?

[Maanjaahdyttaja]

Ketjussa "10 WPF Premium vaihtoventtiili" kerroin juuri vaihtoventtiilin poistamisesta käytöstä - lämminvesipiiri kun ei ole meillä ole käytössä.

Stepperitoimilaite oli jumittunut lähes päätyynsä ja rajoitti lämmityspiirin virtausta. Lämpö nousi turhan korkeaksi ja heikensi tehokkuutta. Viallisella venttiilillä COP vaelsi yli ja alle kolmen! Nyt 2 pv remontin jälkeen suuruusluokka 4.

Arviointia vaikeuttaa pumpun ilmoittaman sähkönkulutuksen virheellinen luku eli arvioitava käyntiajan ja kompressorin virran keskiarvon perusteella (ennenkuin seinään tulee erillinen kWh- mittari pumpulle).