Puskurivaraajan rakentaminen maalämpöjärjestelmään

[JanT]

Onko kukaan rakentanut itselleen puskurivaraajaa maalämpöjärjestelmään? Onko kokemukset olleet positiivia? Mitä virheitä voi tehdä ja miten niiltä voi välttyä?

Tarkoituksena on lisätä vuonna 2016 käyttöönotettuun maalämpöjärjestelmään (Nibe F1145-12 + Niben käyttövesivaraaja) puskurivaraaja.
Kompressorikäynnistyksiä on ollut noin vuodesta 2016 yhteensä noin 34000, käyntiaika 20300h. Tarkoitus olisi pidentää käyntijaksoja kompressorin säästämiseksi ja pörssisähköä ajatellen.

Talo on vuonna 1955 rakennettu kivitalo, joka käsittää kaksi asuinkerrosta (n. 180m2) + osin puolilämmin kellari (n. 90m2). 1. kerroksessa on patterilämmitys (isoilla pattereilla) ja 2. asuinkerroksessa on lattialämmitys, joka on shuntattu patteriverkoston vedestä.
Puskurivaraaja joudutaan hitsaamaan itse teräksestä, koska tehdasvalmisteinen ei mahdu tilaan. Varaaja olisi enintään 500L (40cm x 106cm x 110cm) laatikkomainen malli. Kytkentäsuunnat olisivat suunnilleen näin. Sähkövastus on varauksena. Eristeeksi ajattelin asentaa 100mm FF-PIR kauttaaltaan. Varaaja asennettaisiin lepäämään painollaan eristeen päälle betonilattialle.

Kysymyksiä:
- Kannattaako tilaan tehdä niin iso varaaja kuin vaan saa mahtumaan? Onko 500L varaaja jo tarpeettoman iso 12kW ML-pumpulle?
- Moni on pitänyt 500L puskurivaraajaa liian isona. Itselleni ison vesitilavuuden omaava hyvin eristetty varaaja kävisi paremmin järkeen.
- Onko esitetty kytkentätapa yksinkertainen ja järkevä (kts. liite)?
- Onkohan 4mm teräs riittävän paksua varaajan rakentamiseen?
- Onko jotain, mitä en ole huomioinut tässä?
- Onko tässä mitään järkeä?

[Matias]

Meillä on 1250l:n varaaja lämmitysverkossa ja putkikytkennät periaatteessa samalla tavalla kuin luonnoksessa.

Ei 500l:n varaaja ainakaan liian iso ole 12kw:n pumpulle,voisi olla suurempikin.
Meillä on 9kw:n pumppu ja tuon 1250l:n varaajalla saadaan käyntiaika keskimäärin 1-2h kerrallaan ja käynnistyksiä n 6kertaa/vrk.

- Onkohan 4mm teräs riittävän paksua varaajan rakentamiseen?

On se riittävän vahvaa,kannattaa kuitenkin pitkille sivuille tehdä jäykisteet sisä- tai ulkopuolelle.
Meillä on 5X50mm latta syrjällään 0,5m:n välein samannäköisen (kantikkaan) varaajan isoilla sivuilla.
Siinä lämpötilavaihtelut saa varaajan levyt elämään ja saattaa kuulua melkoisia jysäyksiä kun pitkän sivun levy laajenee ja supistuu.
Tämä ilmiö tuli esille kun uusittiin kantikkaan varaajan ulkosivu,ensin leikattiin syöpynyt levy pois ja hitsattiin jotain 1m2:n kokoinen levy tilalle ilman jäykisteitä.
Oli aika säväyttävä ääniefekti kun  aina lämmitysjakson aikana kuului melkoinen jymähdys kattilahuoneesta kun varaajassa lämpö nousi ja levy laajeni.
Hiljeni kun hitsattiin uuden levyn päälle 5X50mm lattaraudat 0,5m:n välein jäykisteiksi

[peltpe]

Moi, tarvitset noin 100 litran (pystymallisen kapean, jos tilasta on pulaa) taloosi. Katso vaikka Boschin tai Tomallenin sivuilta mitoitusta. Sieltä löytyy ihan mitoitusperiaate. Liian iso varaaja laskee hyötysuhdetta. Suurinpiirteinen mitoitus on Anto kW teho x 10 litraa. Eli 10 kW pumpulle 100 litraa. Neliputkinen pystyvaraaja, ja siihen oma kiertovesipumppu. Tarkoitus ei ole olla lämminvesivaraaja, vaan tasoittaa kompuran käymistä, niin että se ei mene kyykkyyn kun lämmöt nousevat lauhduttimella liian korkeaksi. Eli tasaa kompuran käyntijaksoja ja asennetaan lämmitysvesikiertoon, ei käyttövesikiertoon.

[tomppeli]

Patterilämmityksellä tulee herkästi lyhyitä käyntijaksoja, johtuen vähäisen kiertoveden kovin pienestä lämmönvarauskapasiteetista.
Isosta varaajasta on silloin hyötyä.
Jos varaaja on hyvin lämpöeristetty, ei sen pitäisi huonontaa hyötysuhdetta, kunhan ei pidä asteminuuttilukua liian suurena.
Pienellä varaajalla tai ilman varaajaa on pikku pakko pitää asteminuuttiluku isona, jotta ei tulisi liikaa käynnistyksiä.
Iso asteminuuttiluku heikentää hyötysuhdetta.