2 talven kokemuksia Nibe 1240-10:stä

[wiljack]

Vuoden 1972 1-kerroksinen omakotitalo alkuperäisellä patteriverkostolla on nyt lämminnyt maalämmöllä (Nibe 1240-10 + UKV 100) 1.10. 2008 alkaen. Maapiirin pituus on 600 metriä. Talon asumispinta-ala on noin 220 neliötä, ja lisäksi maalämmöllä lämpiää noin 30 m2 autotalli, jota on pidetty pakkasilla noin 10-asteisena. Mitään lisäeristyksiä (vintti, ikkunat) ei ole tehty, eli vielä olisi tehokkuudessa parannettavaa. Ainoat vikatilanteet ovat johtuneet ulkolämpötila-anturin silloin tällöin antamista hälyistä. Mutta selvisi sekin – sähköasentaja oli tehnyt huolimattoman kytkennän ulkoseinässä. Pikku fiksauksen jälkeen ei ole vikatilanne palannut.

9.5.10 mennessä käynnistyksiä on ollut yhteensä 7860 ja käyntitunteja 7029. Lisälämpö on ollut päällä yhteensä 221 tuntia, joista noin 200 rankan viime talven aikana. Jos katsotaan tätä noin 19 kk jaksoa (noin 590 päivää), käynnistyksiä per päivä on ollut noin 13, ja käyntitunteja 12 päivässä.

Ehkä paremman kuvan saa siitä, kun käsitellään ajanjaksoa toukokuu 09 – toukokuu 10. Tällä ajanjaksolla startteja on 4340 ja käyntitunteja  3950. Tämä tekee 12 starttia päivässä, ja kompura on käynyt keskimäärin 11 tuntia päivässä. Tammikuun 2010 statistiikkani kertoo, että startteja oli keskimäärin 5 päivässä, ja pumppu kävi noin 20 tuntia päivässä.

Kun katsellaan maapiirin tulolämpötiloja, niin alin lämpötila oli tammi-helmikuussa noin -1.6 astetta. Kovimmilla keleillä maksimi menoveden lämpötila on ollut luokkaa 54-55 astetta. Jos hyvin karkeasti laskettaisiin pumpun keskitehoksi 3 kW (ei ole omaa mittaria pumpulle), olisi pumpun käyttämä energiamäärä 05/09-05/10 karkeasti 12 MWh, eli rahaksi muutettuna noin 1300 euroa (ja lisälämmöistä ehkä 60-100 euroa päälle). Hyvä vertailuluku olisi 4000 litran öljynkulutus, joka vastaisi noin 2800 euron kustannusta. Mutta oli se talvi niin kova, että olisi sitä öljyä voinut palaa yli tuon määränkin.

Mitäpä mieltä olette? Aika paljonhan tuo kompura on ollut päällä, mutta lämpö on aina riittänyt - joskus vähän vastus apuna. Tiedäpä sitten, olisiko 12 kW kone ollut vielä vähän parempi valinta (mitoituksessa pohdittiin 8 kW ja 10 kW mallin välillä ja onneksi päädyttiin 10 kW malliin). Mutta tyytyväinen ratkaisuun olen kokonaisuutena ollut.

[Matias]

Kovimmilla keleillä maksimi menoveden lämpötila on ollut luokkaa 54-55 astetta.

Näetkö mistään mikä tuossa tilanteessa on ollut lauhdutuslämpötila?
Koetan hakea tietoa minkäverran menoveden lämpöä voi vastuksella nostaa

[wiljack]

Eipä kyllä ole noita tietoja tallessa / logissa. Kysymys sinänsä on mielenkiintoinen. Vastaus riippunee myös siitä, kuinka paljon kuormaa pumpulla on perässä.

Vähän aiheeseen liittyen: ensimmäisillä kovilla pakkasilla (20-25 astetta nollakelien jälkeen) pakkasen kiristyttyä nopeasti, ihmettelin, että mikäs nyt on kun pumppu käy melkeinpä jatkuvasti, eikä menoveden lämpötila juurikaan nouse korkeammaksi kuin 40 astetta. Sitten huomasin, että minulta oli jäänyt kesäasetukset päälle (ei ottanut käyttöön lisävastuksia). Tämän jälkeen vastusten avittamina lämmöt alkoivat nousta.

[Matias]

Kovimmilla keleillä maksimi menoveden lämpötila on ollut luokkaa 54-55 astetta

eikä menoveden lämpötila juurikaan nouse korkeammaksi kuin 40 astetta. Sitten huomasin, että minulta oli jäänyt kesäasetukset päälle (ei ottanut käyttöön lisävastuksia).

Noistapa tieto löytyykin,eli n 15 astetta voi vastuksilla nostaa menoveden lämpöä.

[tomppeli]

Lämpöpumpun nimellisteho + vastuspatruunan teho = kokonaisteho.
Noihin nojautuen voidaan laskea suunnilleen toisenkin komponentin lämmönnosto, jos toinen tunnetaan.

Jos tuntee veden kiertonopeuden pumpussa voi laskea noita astelukuja näinkin:

1 litra vettä lämpiää yhden asteen n. 1,16Wh:lla = n. 0,00116 kWh
1 kuutio (1000 litraa) vettä lämpiää yhden asteen n. 1,16 kWh:lla
1 kuutio lämpiää tunnissa 10 kW tehoisella lämmittimellä n. 8,6 astetta
    10kW x (1m3 / 1,16 kWh/K)

Näin laskemalla saadaan lämmön nouseminen ilman kuormitusta.

Virtausnopeus lämpöpatruunan läpi on niin suuri, että yhdellä veden tekemällä  läpivirtauskerralla lämpeneminen on hyvin vähäinen. Kiertävän vesimäärän lämmön nouseminen tapahtuu hitaasti.

Kun ei tiedetä kuormaa, eli lämmönluovutusta taloon ja käyttöveteen, jää liikaa arvaamattomia tekijöitä, jotta voisi laskea edes  
jonkinlaisella tarkkuudella.

[sam68]

Noin 3-5 astetta 6kW:lla ollut mitä oon joskus seurannut pumpuista..

[Matias]

Noin 3-5 astetta 6kW:lla ollut mitä oon joskus seurannut pumpuista

Joo,noin se varmaan on lauhdutinpiirissä.
Patteriverkon vedelle riittää hitaampi kiertonopeus.
Meillä lauhdutinpiirin kiertopumpun tehot on 115W(Wilo/III) ja patteriverkon 35W(Grundfors/I).
Hahmottelen ajatusta että laittais virtauslämmittimen varaajalta (1250l) lähtevään menovesiputkeen shuntin jälkeen.
Lämpöpumppu pitäisi varaajan 40 asteisena ja kovemmilla pakkasilla lisälämpö tehtäis virtauslämmittimellä tarvittaessa.
Hyötysuhde tietysti laskisi vastuksen käytön takia mutta lämpöpumpun ja maapiirin osalta voisi hieman parantua kun lämpöpumpulla ei tarvitsisi lauhdutuslämpöä nostaa lähes 50 asteeseen.
On meillä varaajassa vastukset nytkin mutta niissä on huonoa kun lauhdutinpiirin paluulämpö nousee jos varaajan vesitilassa olevat vastukset on päällä.
Jos virtauslämmitin olisi patteriverkon putkessa niin lisälämpö siirtyisi huoneilmaan pattereista eikä nostaisi turhaan paluulämpöä pumpulle