-kuumakaasu (BT14)
Yritetään nyt jotain selittää, viisaammat korjatkoon. Tämä lienee kaasun lämpötila kompuran jälkeen. Mitä korkeampi niin sitä enemmän kompura tekee töitä, oletettuna että alkulämpötila säilyy samana. Sikäli vähemmän on parempi, COP parempi. Ei suoria vaikutusmahdollisuuksia, käytetään lähinnä vikatilanteiden selvitykseen.
-imukaasu (BT17)
Lienee kompuran imemän kaasun lämpötila. Korkeampi parempi tai oikeammin siten että imu/kuumakaasun lämpötilaero eli kompuran tekemä työ olisi pieni. Kaivosta tulevan veden tulisi olla mahd lämmintä.
-lauhduttimen meno (BT12)
Jaahas, tämä lienee sama putki kuin kuumakaasu, mutta anturi sijoitettuna prosessissa eteenpäin, lähelle lauhdutinta. Jos näin, niin käytännössä sama kuin BT14.
-nestejohto (BT15)
Ohjekirjan mukaan käyttöveden nestejohto. En tiedä missä kohtaa anturi sijaitsee. Pitäisi katsoa mitä lukemia tulee kun käyttövettä käytetään ja kun kompura lähtee lämmittämään käyttövettä, sitten tietäisi missä anturi sijaitsee ja mitä se mittaa.
No kuitenkin, nämä ovat toissijaisia mittauksia ja vaikutusmahdollisuudet niihin ovat pienet. Parametrien optimointi rajoittuu ymmärtääkseni lähinnä:
1 viinapumpun teho - lähtökohtaisesti täysillä/lähes täysillä
2 kiertovesipumpun teho käyttöveden lämmityksessä - ohjeen mukaan
3 kiertovesipumpun teho talon lämmityksessä - suurelle/ohjeen mukaan
4 kiertovesipumpun teho kun ei lämmitystä - pienelle säästääkseen vähän (0-30W) sähköä jos ei mukavuushaittoja, nolla sotkee asteminuuttimatematiikan
5 asteminuutit, joilla lämmitys käynnistyy - itseisarvoltaan suuri lukema vähentää käynnistyskertoja
6 käyttöveden start/stop - molemmat alas säilyttäen erotus ettei käynnistyskerrat kasva, käyttöveden riittävyys rajoittaa. Erotusta voisi kasvattaa käyntijaksoa pidentääkseen.
7 käyttöveden kellonaika ohjelmointi - vaikkapa yöllä kylmemmäksi
Käyttäjällä on aika pienet vaikutusmahdollisuudet optimointiin jos mukavuustekijät ja "hardware" pidetään samoina. Dataloggauksen avulla voi optimoida esim käyntijakson pituuden osumaan lähelle sitä kun keruuliuos on kiertänyt putkistossa kierroksen, eli on mahd lämmintä koko käyntijakson ajan. Gurut esittävät erilaisia strategioita, mutta en tiedä onko syntynyt konsensusta mikä on paras. Tahtoo olla että toisaalta paranee ja toisaalta huononee ja vaikutus pitäisi selvittää tapauskohtaisesti mittaamalla ja testaamalla.
Hardwaremuutoksista hyvä kaivo, josta tulee lämmintä keruunestettä auttaisi, mutta siihen ei juuri pysty vaikuttamaan. Samoin talo ja sen lämmitysjärjestelmä, jolle riittää mahd viileä vesi, esim 30deg. Eli vähän syvemmän kaivon voi tehdä ja lattialämmitys, jossa kenties tavallista enemmän putkea. COPin kannalta on suuri merkitys sillä, ajetaanko lämmitykseen 30deg vai 50deg vettä.
