Moi,
Lukemalla aikaisempia postituksia suurin osa alla "vastattu".
Helpottaakseni "tietämätöntä" (ja tietäen että ainakin aluksi mullekin oli vaikea löytää "oikeaa vastausta" yksi versio / koonti vastauksista alla.
Viisaampien vastauksia odotellessa....
Rautalangatkaa tietämätöntä.
1. Myyjät laittavat tarjoukseen usein että x metrin (esim 3) jälkeen on lisähinta per metri teräsputkelle. Tarkoittaako sitä että oletetun 3m saakka on maa-ainesta joka vaatii teräsputken, sen jälkeinen kallio tai pohjavesi ei siis vaadi teräsputkea?
Em. tarjous sis. porauksen jossa kallio alle n. 2.5m pinnasta.
Teräsputki tarvitaan pehmeälle aineelle (ennen kalliota) ja se lopettaan seuraavan täyteen 3m pätkään (eli viimeinen menee osaksi kallion sisään).
Jos sulla / naapureilla kellareita / kaivoja, käy kyselemässä milloin tuli vastaan. Vastaavasti paikalliset myyjät voivat (joskus jopa totuutta hipoen) tietää asueen tyypillisen pehmeän osuuden.
Meillä arvattiin syvyys 1m tarkkuudella maastonmuodoista ja lähellä näkyvästä kalliosta/lähteistä (kotona alan nainen). Mökillä taas kaivettiin kallio esiin lapiolla (<1m)
Kaupungin virastosta (samasta, josta hommaat johtotiedot ennen porausta) saa joskus myös hyvää tietoa (jos ei mene ruuhka-aikaan).
2. Ed.liittyen, poraushan voi tulla todella kalliiksi jos terästä pitää laittaa useita kymmeniä metrejä? Pohjatutkimuksessa ei selkeästi ainakaan mulla sanota missä syvyydessä kallio voisi alkaa.
Takuuta asiasta et saa keltään, mutta tällä foorumilla ei jäseniä(ainakaan montaa), jolla olisi ollut 20+m (yleisin lienee alle 10m).
3. Usein kysytään maalämmön kannattavuuden arvioinnissa onko tontilla kalliota, mikä hyötyä siis kivestä on?
Porakaivon hinta korkeampi, jos em. terästa menee. Ja kallion johtavuus parempi kuin karkean soran, mutta siihen voivat viisaammat ottaa kantaa, milloin lisämetrejä kannattaa harkita.
Porakaivon tuotto kiinni myös leveyspiiristä, millä asut (Pohjoisen poijjaat tarvitsemat syvemmän kaivon samaan vuosituottoon)....
4. Mitä hyötyä on porauttaa 140m sijaan vaikkapa 160m?
20 metrin lämpötilaeron vuoksi varmaan, mutta miten voi tilattaessa tietää mikä lämpötila on missäkin syvyydessä ko. tontilla?
Tarkein lienee, että nukut yösi paremmin (eli kaivo ei mene jäähän edes viimen talven yhtäjaksoisella ajolla). Lisähintaa lienee 20m*30EUR/m. Ja kun vielä muistaa, että vain aktiivinen (se osa, jossa keruuputket veden alla) osuus lämmittää kuiva yläosa ja alapaino on siitä pois). Lopulliset (todelliset metrit näet maapiirin pujotuksen yhteydessä putken juoksumetreistä. ja kuivan yläosan helpoiten ennen sitä.
Hyötysuhde pitäisi olla parempi pidemmällä, koska korkeampi paluu => korkeampi hyötysuhde (COP antoteho / ottoteho). Syvällä oleva kallio lämpömämpää kuin pinnalla (viisammat kertoo, en ole tarkastanut
)
Tosin esim. meillä MLP-sahkö noin 800EUR/v, 9kW pumppu joten takaisinmaksu on minusta "hauska tapa" perustella (puolisolle/itselleen) pidempää kaivoa.
==>> jos COP olisi 10% parempi COP 3.1 tulisi olla 3.44 (ei realistinen parannus) ja silloinkin säästö vain 80EUR/v => 2.5m/v. Viisaammat kertokoon, paljonko metrejä tarvittaisiin lisää (maapiiri paluu viime sydäntalvella -2.5C). Energia vero helpottaa laskelmaa hieman pitkässä juoksussa
5. Onko porakaivossa oltava käytännössä aina vettä?
On, mutta kylläpä se taitaa täyttyä lähes aina. Ja jos ei täyty, vesilaitoksen vesi pysyy siellä.
Hyvätuottoiden kaivon sanotaan olevan parempi tuottoinen (eli lyhyempikin riittää). Toiset sanoo, että, jos kuiva kaivo, kannattaa pidentää lennosta, mutta mene ja tiedä...
Meillä "suht. huonotuottoinen" (näki poratessa, kun sotkua tuli sen verran vähän), mutta silti kaivon lämmöt viimetalvella OK
Summa summarium: Tuurilla ne laivatkin seilaa => "järkevästi" pidempi parempi (MLP-myyjät näyttävät haluavan aina minimoida kaivon).
