Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kaivon pinta  (Luettu 4968 kertaa)

Poissa Starppa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Wanha Carrier C5 -01. Uusi Nibe F1245-8 -11.
Kaivon pinta
« : 13.11.10 - klo:00:58 »
Tervehdys foorumille pitkästä aikaa.

Olemme rakentamassa uutta taloa, ja luonnollisesti lämmitysmuotokin oli selvä edellisen talovanhuksen käyttökokemuksien perusteella.

Valintana tuli Nibe F1245-8 ja siihen 135m kaivo. Laskelmissa meidän tölliin olisi riittänyt 6 kW:n pumppu, mutta tarjouksessa isompi pumppu oli halvempi, tosin reikää piti porata 20m syvemmälle.

Alunperin olisin halunnut pintakeruuputkiston investoinnin halventamiseksi, ja kesä/syksyajan ehdottomasti paremman hyötysuhteen takia, mutta kun tontillamme kallion päällä on 0-40 cm maata, niin poraamiseksihan se meni.

Pumppu hyrähtää käyntiin alkuvuoden puolella, joten eikohän sitten tonne Nibe osastolle ilmesty ensimmäisen vuoden mittaan kommentteja kyseisen talon/järjestelmän hienosäädöstä :D.

Mutta itse otsikon alaiseen kysymykseen:
Miten pystyy määrittämään kaivon vedenpinnan korkeuden? Meillä porattaessa tuli "maanalainen lampi" vastaan 122 m kohdalla, jonka jälkeen poraaminen meni tosi hitaaksi ja vettä tuli siihen malliin, että porarikin totesi tälläisen leikin olevan mahdotonta pienillä asuinalueen keskellä olevilla tonteilla. Ei meinannut poran 30 bar:n paine jaksaa syrjäyttää vastaan painavaa vedenpainetta. Onneksi on metsänreunainen tontti jonne reilu 100 mm:n tyhjennysletku (puuhun taljalla sidottu) tyhjensi usean minuutin ajan letkun täydeltä 20 metrin mittaisella kaarella reiästä tulevaa vettä, sitten pääsi taas poraamaan hitaasti yhden kangen. Mutta 3 viikon päästä kun putketkin oli välissä asennettu kaivoon, niin oltiin tekemässä liitoksia taloon tuleville putkille anturan alitse. Meinasi asennetut pystyputket valua kaivoon, kokeiltiin syöttää vettä kaivoon, jotta putket nousisivat ja asennus olisi helpomppa, mutta putket eivät nouseet eikä kaivokaan alkanut tulvimaan. MLP-asentaja tiputti muutaman pikkukiven kaivoon vaan ei kuulunut veden loiskahdusta. No nyt on keruuputkienpäät teknisessä tilassa, ja kaivonpää on luonnollisesti tulpattu kumisella läpivientihatulla. Kumihattu ei ainakaan pulllistele yhtään, joten ei kaivo ainakaan yritä oksentaa näin kuivankesän jälkeisillä syyssateilla. Siis riskinähän tässä kaivossa on, että pohjassa vedentuotto ja virtaus on aivan mahtavat, mutta virtaus on niin suuri että se estää vedenpaineen nousun kaivoon, olenkohan oivaltanut oikein? :-[ Vaan milläköhän pystyn toteamaan kaivon vedenpinnan korkeuden jotenkin toteutettavin keinon (kumihattua en pääse irroittamaan ilman 3 M3 sepelin mättö talkoita)?

Tässähän on kuin jokusen vuoden nuorentunut ja innolla odottaa Joulua, että Pukki toisi uuden lelun ja pääsisi leikkimään :).

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 647
Re: Kaivon pinta
« Vastaus #1 : 13.11.10 - klo:09:20 »
« Viimeksi muokattu: 21.11.12 - klo:08:57 kirjoittanut tomppeli »
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Starppa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Wanha Carrier C5 -01. Uusi Nibe F1245-8 -11.
Re: Kaivon pinta
« Vastaus #2 : 22.11.10 - klo:00:22 »
Kiitos vaan Matiakselle linkistä, mutta kuten kerroin tarkastuskaivon vaikeuden. Niin valitettavasti tuollaisilla koho pilkin päähän versioista ei ole minulle mitään hyötyä.

Olen ajatellut lähinnä jotain meno- ja paluuputken lämpötila muutoksia suhteutettuna keruuliuoksen virtausnopeuteen??

Todennäköisesti joudun odottamaan pari vuotta, että saan tarpeeksi keruutietoa kaivostani. (Toivotaan että toimii edes sen, ettei pumppu pysähdy liian matalaan keruupiirin lämpötilaan.)

Poissa Starppa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Wanha Carrier C5 -01. Uusi Nibe F1245-8 -11.
Re: Kaivon pinta
« Vastaus #3 : 01.02.11 - klo:01:10 »
Viimeinkin Joulupukki on käynyt kylässä ja pumppu on ollut kytkettynä n. 60h.

Kaivo tuntuu toimivan ainakin kohtalaisesti, tosin nyt vielä rakennusvaihe menossa ja ilmastoinnin sekä käyttöveden vaikutus puuttuvat kaivon kuormituksesta, talo muuten eristetty mutta ulkoverhous puuttuu ja pääovi on vielä rakennusaikaista mallia. Sisällä on nyt lämpöä n. 20 C, ja lattialämmitys on ilmaton ja tähän vaiheeseen riittävän tarkasti säädetty.

Startissa kaivolta tulo putosi -1,1 C alle tunnissa ja samalla oli 2 kW vastuksetkin päällä, kun asteminuutit oli yli -400. Silloin tuntui että kaivo on aivan onneton, mutta maltti on valttia. Kylmää laattaa lämmittäessä kaivon tulo laski -1,5 C ja välillä putosi vastus pois pelistä, pumppu kävi yhtäsoittoa 5 h.

Tällä hetkellä keruupiirin kierto on koko ajan päällä tasaamassa kaivon lämpöä sekä keruupiirissä on ilmaa, joka ainakin korvakuulolla paheni, kun pysäytin kierron kompuran mukana. Asteminuutit ovat pumpulla 60, joten pätkäkäyntiä on mutta näin tuntuu ainakin kaivo toimivan. Kompuran käynnistyessä tulo on +3,0 ja n. 15 min käyntijakson lopussa +2,0. Kompuran pysähtymisen jälkeen (jatkuva kierto) tulo lämpö laskee n. +1,3 asteeseen, ennen kuin lähtee taas nousemaan. Kierron pysäyttäminen eilen aiheutti paluulämmön laskemista n. 1 asteen verran käyntijakson lopussa.

Näillä mennään ennen kuin saadaan keruupiirin ilmat pois. Tietysti hieman on pakko säätää kiertovesipumppujen nopeuksia sekä asteminuutteja. Harmittaa vain kun ei ole keruupiirissä säädettävissä ns. lepokuormia pumpulle, kuten lämmityspuolella on. Tosin voi olla, että kun saadaan pumppu toimimaan kunnolla, niin se olisi aivan turha ominaisuus, kun kerran voi pysäyttää pumpun kompressorin mukaan.

Nyt on keruupiirin dT 3,0 ja lämmityspiirin dT 6,7 kompressorin käydessä.