Maaviileä pieneen taloon

[Lämpömies]

Rakennutamme 120 neliön (+talon yhteydessä oleva lämmin AT 20m2) kivitaloa pk-seudulle. Olen miettinyt kovasti kannattaako maalämpö näinkin pieneen nykynormien mukaiseen taloon. Jos lainantarve lisääntyy noin 10 000 eurolla sehän voidaan nähdä niin että tuo ylimääräinen 10 000 pyörii mukana ihan lainan loppuun asti ja sen myötä korkoja tulee maksettua melkoinen määrä.

Toisaalta esim. TehoWattikin maksaa noin 2500 ja mahdollisesti päälle tuleva takka / ILP myöskin aika paljon.

Mietin kuitenkin että bonusta maalämmössä voisi olla huoneisiin ripoteltava viilennys. Olen toki tietoinen ettei teho ole mitenkään hurja, mutta silti tämä tuntuisi houkuttelevalta ratkaisulta. Kysyisinkin nyt pari kysymystä:

1. Jotta viileää virtausta voitaisiin saada enemmän pitäisikö putkien kokoa kasvattaa? Talo on pienellä tontilla ja kovin kompakti joten kovin isoja putkia sinne tuskin saisi mahtumaan.
    
2. Putket pitäisi siis eristää hyvin. Mitäs suosittelisitte siihen?

3. Paljonko maaviileän jako IV-koneen kautta toisi lisäkustannuksia? Eli eristys ja kalliimpi IV-kone? Mitäs IV-koneen ja Maalämpöpumpun välille kytketään eli onko ongelma jos maalämpöpumppu on alakerran teknisessä tilassa ja IV-kone yläkerrassa?

Toivon kovasti että joku enemmän tietävä jaksaisi naputella edes lyhyen vastauksen. Päätöksillä on kova kiire, eli kiitos tosi paljon!                
    

[tikma]

1. Pullonkaula taitaa olla maapirin nesteen ja tulevan ilman välinen lämpötilaero sekä maaviileän kennon koko. Mikäli tehoa haluaa enemmän, kannattaa investoida puhallinkonvektoriin (maaviileän jako ilmanvaihdon kautta ja lisäksi johonkin sopivaan paikkaan konvektori)
2. tavallinen villa alumiinifoliolla ja alumiiniteippi käy, armaflex kalliimpi mutta helpompi
3. jos IV-kones ja/tai puhallinkonvektori ovat maalämpöpumppua ylempänä, avonainen täyttöastia pitää vaihtaa kalvopaisunta-astiaan. Maaviilean voi toteuttaa monella eri tavalla (hinnalla), mutta ylimääräiset kulut ovat alkaen about 1500€

[mtalo]

Edellisessä tuli jo asiallinen vastaus. Kommentoin vain sen, että meillä jäähdytys toteutettiin erillisellä jäähdytyspatterilla, joka kytkettiin normi-ilmanvaihtokoneen jälkeen tuloilmakanavaan. Pelkkä jäähdytyspatteri maksaa 300-400 euroa, johon tarvitaan vielä pumppu ja jokin ohjaus (aikaisemmin keskusteltu tästä, itse tehtynä voi olla aika halpakin).

Eristys maksaa x euroa lisää. Pieneen taloon voisi tuollainen karvalakkiviilennys itsetehtynä lähteä jopa alle 1000 eurolla.

[mtalo]

Kommentoin vielä hieman ohi aiheen lämmitysmuodosta. Jos tarkoitus laittaa vesikiertoinen lämmitys, todennäköisesti maalämpö on kannattava, koska sähkökattila on aika kallis. Periaatteessa pumppu maksaa noin 2500 euroa enemmän ja tämän lisäksi tarvitaan reikä tai vaakaputkisto, joten maalämpö ei tule edes 10t€ kalliimmaksi kuin vesikiertoinen sähkölämmitys.

Aloittajan lämmityssähkön kulutus voisi tippua esim. 15000-->5000kWh, jolloin vuodessa säästyisi sähköä 1000€, josta investoinnin korkoon esim. 250€/v, joten investointi olisi maksettu 14 vuoden kuluttua. Näin itse järkeilin asian.

Suorasähkölämmitys on tietysti vielä muutaman tonnin halvempi kuin vesikiertoinen sähkö.

[justus01]

Taitaa nykymääräyksien mukaisessa pienessä talossa tulla (varsinkin etelä-Suomessa) kaikin puolin edullisimmaksi laittaa vastukset lattiaan ja hoitaa viilennys ja osa lämmityksestäkin ILP:llä. Varsinaisesta lämmitysjärjestelmästä otettava todellinen energian tarve on aika pieni (n.10000kWh/v?), loput tulee elämisestä (sauna, ruoan laitto, valaitus, viihde-elektroniikka yms.).
Ilmanvaihtokoneeksi laittaisin pyöriväkennoisen paremman hyötysuhteen takia.

[nvg]

Poistoilmalämpöpumppu on hyvä vaihtoehto pienemmissä taloissa lämmitykseen. Joissakin pilp -koneissa myös tuloilma tulee keskitetysti putkien kautta, jolloin viilennystä voisi harkita sen kautta.

Jos tekee maaviileän ilman maalämpöä, pärjää varmaan lyhyemmälläkin keruusilmukalla, jonka voi laittaa huoletta vaikka tonttia kaivettaessa talon alle. Ei ole huolta että jäätyy.

Meillä tuloputkien solukumieristeet tekivät n. 800/kerros, putkien metrimäärästä ei ole muistikuvaa.

Kivitalo tasaa lämpöjä paljon, mutta jos lämpö on päässyt jo karkaamaan, voi maaviileällä iv:n kautta olla vaikea saada taloa takaisin normilämpöön...siis normaalilla iv:n mitoituksella. Siksi ILP, vaikka vähän ylisuurikin, voi olla ihan hyvä ratkaisu. Sillä kun lämmittääkin suuren osan vuodesta, jolloin lattian vastuksia voi käyttää mukavuuslämpöön missä tarvitsee, ja varsinaiseen lämmitykseen vain kovilla pakkasilla.

Nuo takaisinmaksuajat ovat vaikeita laskea. Keski-Euroopassa sähkö maksoi kotiinkannettuna 20c/kWh jo 2000-luvun alkupuolella siellä asuessani, eiköhän Suomi kiri tällä menolla eron kiinni muutamassa vuodessa. Eikä se energian hinta muutenkaan ole pitkällä tähtäimellä mennyt alas, joten laskentahetken "takaisinmaksuajat" ovat yleensä pidempiä kuin toteutuvat.

[Lämpömies]

Kiitos tosi paljon vastanneille! Pääsin vasta nyt keräilemään vastausten satoa ja kommentoimaan...

Uskoisin itsekin että tässä tapauksessa sähkövastukset ja lämminvesivaraaja olisi varsin järkevä ratkaisu, ainakin takaisinmaksuaika olisi aika pitkä maalämmöllä ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Mutta taitaa olla niin että meitä jäisi vaivaamaan ellei lattiaan iskettäisi vettä kiertämään. Selvittelin myös mahdollisuutta laittaa lattiaan molemmat eli tuo vesikiertoinen lämmitys olisi sitten optiona jos joskus sattuisi sitä tarvimaan. Mutta sen verran paljon tulee tuolle hintaa ettei se kannata vaan on jo sama ottaa pelkkä vesikiertoinen lämmitys.

Eli maalämmöllä viilennyksen voi hoitaa useallakin tavalla?!? En nyt lähde kyseleen eri tapojen perään mutta mikähän olisi sellainen kustannustehokas ratkaisu tapaukseen jossa IV-kone on siis yläkerrassa ja maalämpölaitteisto alakerran teknisessä tilassa?

Riittääkö normikokoinen putkisto jos maalämpöä käytettään viilennykseen?

Mikäli päätyisimme suorasähköpohjaiseen vesikiertoiseen lattialämmitykseen, onko tarjolla edullisempia käypiä vaihtoehtoja kuin TehoWatit? Ne taitavat maksaa 2500-3000 mikä on jo aika paljon.

Voiko maalämpökonetta lämmittää alkuun sähkövastuksilla ja ottaa tulevaisuudessa kotitalousvähennyksen hyöty porakaivoon? Eli riittääkö 6kW tai 8kW, eräs sähkösuunnittelija epäili että tässä tulisi ongelmia pakkasella.

[justus01]

Kiitos tosi paljon vastanneille! Pääsin vasta nyt keräilemään vastausten satoa ja kommentoimaan...

Uskoisin itsekin että tässä tapauksessa sähkövastukset ja lämminvesivaraaja olisi varsin järkevä ratkaisu, ainakin takaisinmaksuaika olisi aika pitkä maalämmöllä ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Mutta taitaa olla niin että meitä jäisi vaivaamaan ellei lattiaan iskettäisi vettä kiertämään. Selvittelin myös mahdollisuutta laittaa lattiaan molemmat eli tuo vesikiertoinen lämmitys olisi sitten optiona jos joskus sattuisi sitä tarvimaan. Mutta sen verran paljon tulee tuolle hintaa ettei se kannata vaan on jo sama ottaa pelkkä vesikiertoinen lämmitys.

Eli maalämmöllä viilennyksen voi hoitaa useallakin tavalla?!? En nyt lähde kyseleen eri tapojen perään mutta mikähän olisi sellainen kustannustehokas ratkaisu tapaukseen jossa IV-kone on siis yläkerrassa ja maalämpölaitteisto alakerran teknisessä tilassa?

Riittääkö normikokoinen putkisto jos maalämpöä käytettään viilennykseen?

Mikäli päätyisimme suorasähköpohjaiseen vesikiertoiseen lattialämmitykseen, onko tarjolla edullisempia käypiä vaihtoehtoja kuin TehoWatit? Ne taitavat maksaa 2500-3000 mikä on jo aika paljon.

Voiko maalämpökonetta lämmittää alkuun sähkövastuksilla ja ottaa tulevaisuudessa kotitalousvähennyksen hyöty porakaivoon? Eli riittääkö 6kW tai 8kW, eräs sähkösuunnittelija epäili että tässä tulisi ongelmia pakkasella.

 

Selvennykseksi näin alkuun, että maaviileään ei käytetä, eikä tarvita maalämpöpumppua ollenkaan. Jäähdytys tapahtuu kierrättämällä termostaattiohjatulla kv-pumpulla kylmää maaliuosta iv-patterissa ja/tai puhallinkonvektorissa. Eli ei ole missään tekemisissä maalämpöpumpun kanssa, vaan käyttää ainoastaan samaa keruupiiriä.

Toki maalämpöpumppua voi käyttää pelkällä vastuksellakin, mutta se vasta kallista lämmitystä onkin, jos on 5-6k€ "sähkökattila". Vähennyksiin ollaan parasta aikaa suunnittelemassa muutoksia, joten vaikea sano mihin ja kuinka paljon saa tehdä vähennyksiä tulevaisuudessa ja miten ne vaikuttavat hankintahintoihin.

Mitä tehomitoitukseen tulee, niin 6kW MLP riittäisi varmasti pitämään talon lämpimänä. Joidenkin mielestä tuo 6kW ei riitä lämpimän veden tekemiseen, jos varaaja on pieni (150-200L). Itse olen eri mieltä, mutta käyttötottumuksistahan tuo riippuu eniten.

Maaviileän käyttöä ei tarvitse huomioida MLP:n keruupiirin mitoituksessa mitenkään. Mikäli tehdään maapiiri VAIN maaviileää varten, niin se voi olla lyhyempi ja se kannattaa asentaa syvemmälle kuin MLP:n keruupiiri.

[tikma]

Tehowatille löytyy montakin vastaavaa korvaavaa tuotetta. Esim. Akvatermiltä vähän kalliimpia (vissiin kotimaisia ja melko laadukkaita?) ja Hajdu vähän halvempi (jostain uusista EU-maista-->itäeuroopasta?) Esimerkkejä www.kylpyhuonemarket.fi

Jos laitat aluksi sähköllä, niin laita sellainen "hybridi"varaaja, jossa on ylimääräisiä liitäntöjä vähän joka korkeudella. Niihin saa liitettyä ihan minkä tahansa vaihtoventtiili-täystuho-maalämpöpumpun, vilpin tai jonkun muun lämmönlähteen pienillä muutoksilla. Liitynnät maksaa tietysti jonkun euron, mutta kannattaa varautua, jos on vähääkään harkinnassa lähiaikoina jotain halvempaa suorasähkön lisäksi/tilalle.

[nvg]

riittääkö 6kW tai 8kW, eräs sähkösuunnittelija epäili että tässä tulisi ongelmia pakkasella.

 

Mikähän tuo ongelma voisi olla? Tiedätkö talon vaipan laskennallisen häviön? Jos se on vaikka 150W/K, pitäisi 6kW riittää 40 asteen eroon, ts. käytännössä johonkin 20 asteen pakkaseen ja ylikin. 9kW vastuksilla (nuo 6 ja 9 on monissa merkeissä valinnaiset portaat), lämmittää jo isommankin talon lähes kaikissa Suomen keleissä. Pääsulakekoko voi tulla rajoittavaksi (3 x 25A saat kiskottua yhteensä n. 6kW/vaihe, jolloin joulukinkkua paistettaessa yhtä aikaa kun sauna lämpenee ja mlp:n vastukset päällä, ovat pääsulakkeet kovilla), mutta siihenkin on keinonsa, joko suuremmat pääsulakkeet tai virtavahdit. Molemmat toimivia ratkaisuja, kokemusta on.

Mutta jos tarkoitus on hankkia se lämpöpumppu, kannattaa se reikä porauttaa samalla. Kahden vuoden päästä se kulu jo naurattaa, mutta jos lämmität kaksi vuotta mlp:n vastuksilla, voi olla että on helpompi pidätellä hymyä.

Ja jos iv-kone on eri paikassa kuin mlp, ei maaviileä tarvitse mitään erityisjärjestelyjä. Pari vesijohtoputkea suojaputkessa välille, ja muuten kytkentä kuin laitteet olisivat samassa tilassa.

[sailor]

Taitaa nykymääräyksien mukaisessa pienessä talossa tulla (varsinkin etelä-Suomessa) kaikin puolin edullisimmaksi laittaa vastukset lattiaan ja hoitaa viilennys ja osa lämmityksestäkin ILP:llä. Varsinaisesta lämmitysjärjestelmästä otettava todellinen energian tarve on aika pieni (n.10000kWh/v?), loput tulee elämisestä (sauna, ruoan laitto, valaitus, viihde-elektroniikka yms.).
Ilmanvaihtokoneeksi laittaisin pyöriväkennoisen paremman hyötysuhteen takia.

Itse olen täysin eri mieltä. PK-seudun rakennuskustannukset ovat sitä luokkaa että maalämmön prosentuaalinen osuus rakennuskustannuksista on täysin naurettava. Jos säästöä (ja viilennystä) haluaa niin kannattaa heti alkuunsa unohtaa IV-koneen kautta tapahtuva viilennys tehottomuutensa ja kondenssiriskinsä vuoksi.

Laita vaan 8kW:n pumppu niin voit plokata vastukset pois käytöstä ja pääsulakkeet (3x25A) riittävät kaikissa tilanteissa. Tai ainakin ne riittää meillä 20kW:n pumppuun  

Viilennykseen laitat puhallinkonvektorin/ILP:n ja rakennusvaiheessa näille kannattaa tehdä vain varaus (sähkö + kondenssivesiletku), koska ILPin asennuksesta saa sitten kotitalousvähennyksen.

Jani

P.S Minä poraisin jo täyttä häkää reikää takapihalle ennen kuin sekin on kiellettyä  8-)

[justus01]

Taitaa nykymääräyksien mukaisessa pienessä talossa tulla (varsinkin etelä-Suomessa) kaikin puolin edullisimmaksi laittaa vastukset lattiaan ja hoitaa viilennys ja osa lämmityksestäkin ILP:llä. Varsinaisesta lämmitysjärjestelmästä otettava todellinen energian tarve on aika pieni (n.10000kWh/v?), loput tulee elämisestä (sauna, ruoan laitto, valaitus, viihde-elektroniikka yms.).
Ilmanvaihtokoneeksi laittaisin pyöriväkennoisen paremman hyötysuhteen takia.

Itse olen täysin eri mieltä. PK-seudun rakennuskustannukset ovat sitä luokkaa että maalämmön prosentuaalinen osuus rakennuskustannuksista on täysin naurettava. Jos säästöä (ja viilennystä) haluaa niin kannattaa heti alkuunsa unohtaa IV-koneen kautta tapahtuva viilennys tehottomuutensa ja kondenssiriskinsä vuoksi.

Laita vaan 8kW:n pumppu niin voit plokata vastukset pois käytöstä ja pääsulakkeet (3x25A) riittävät kaikissa tilanteissa. Tai ainakin ne riittää meillä 20kW:n pumppuun  

Viilennykseen laitat puhallinkonvektorin/ILP:n ja rakennusvaiheessa näille kannattaa tehdä vain varaus (sähkö + kondenssivesiletku), koska ILPin asennuksesta saa sitten kotitalousvähennyksen.

Jani

P.S Minä poraisin jo täyttä häkää reikää takapihalle ennen kuin sekin on kiellettyä  8-)

Eli jos talo maksaa paljon, niin kaikesta muustakin on sitten sama maksaa paljon? Tuollaisessa talossa maalämpöä ei voi kyllä perustella millään muulla kuin "vihreillä arvoilla", talon jälleenmyyntiarvolla ja sillä että se on nyt "IN".

[tikma]

Jos lähtee sailorin linjoille, niin koko maalämmön saa unhotaa, ILPpi ja VILPpi vain lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Itte kyllä suosittelisin maaviileää sekä ilmanvaihdon kautta että konvektorilla (jos haluaa ihan oikeasti kylmää). Viilennys ilmanvaihdon kautta sen vuoksi, että mieluusti kesähelteilläkin haluaa vaihtaa ilmaa taloon ja sinne on järkevämpi puhaltaa alle 20-asteista ku yli 30-asteista ilmaa.

ILPpi ja VILPpi on kyllä edullisemmat asentaa mutta ovat sitten kalliimpia käyttää.

[sailor]

[

Eli jos talo maksaa paljon, niin kaikesta muustakin on sitten sama maksaa paljon? Tuollaisessa talossa maalämpöä ei voi kyllä perustella millään muulla kuin "vihreillä arvoilla" ja sillä että se on nyt "IN".

Jäikö sinulta huomaamatta sana "Rakennutamme", eli budjetti on joka tapauksessa 300 000 euroa plus. Miksi ihmeessä "säästää" 5000 euron takia, kun maksaa firmalle jo alvia kymppitonneja pelkästä työstä  :-? Meinasitko ettei tämä 5000 euroa säästy ikinä, tai ettei sitä saisi myytäessä kolminkertaisena pois?

"Itte kyllä suosittelisin maaviileää sekä ilmanvaihdon kautta että konvektorilla (jos haluaa ihan oikeasti kylmää). Viilennys ilmanvaihdon kautta sen vuoksi, että mieluusti kesähelteilläkin haluaa vaihtaa ilmaa taloon ja sinne on järkevämpi puhaltaa alle 20-asteista ku yli 30-asteista ilmaa."

Kyllä meillä ainakin yläkerta viilenee 2,6kW:n ILPillä liikaakin, vaikka ulkona oli +30-35 astetta, eli IV-koneen liittäminen tuo turhia riskejä ja kustannuksia kun se yksikin konvektori maalämpökaivolla viilentää talon kaikissa tapauksissa sietämättömän kylmäksi.

Ei sieltä ikinä tule mitään +30 asteista ilmaa. Lämmön talteenotto kun on päällä niin poistoilmasta otetaan "viileys" siihen tuloilmaan, jos IV-putkisto on kunnolla eristetty tai sijaitsevat höyrysulun alapuolella niin tuloilma tuskin nousee edes 25 asteeseen edes pahimmilla helteillä, ja mitä sitten vaikka nousisikin? Tulkoot vaikka +40 asteista, jos sisälämpötila pysyy +21 asteessa.

Jani

P.S (spekulointia) Ai että rakennuttaisin talon ja laittaisin siihen maaviileän ilmanvaihdon kautta, jonka asennuksen ja eristyksen rakentaja aliurakoittaisi halvimmalla mahdollisella firmalla, joka sitten teettäisi työn alihankintana Virolaisella yrityksellä  

[justus01]

Talon myymisen näkökulmasta(kin) katsottuna tuo maalämpö on varmasti ihan hyvä sijoitus. Tahtoo tuo näkökulma unohtua aina välillä. Eli lisään tuon "vihreiden arvojen" ja "IN" joukkoon.  

[mtalo]

Tuosta jäähdytyksen toteuttamisesta voidaan olla aika montaa mieltä. Itse olen suhteellisen tyytyväinen ilmanvaihdon kautta toteutettuun pintakeruuputkisto-jäähdytykseen; eiku siis peltohaaleaan Tällä foorumilla tilanne on loistava, kaikki on tyytyväisiä OMIIN ratkaisuihinsa. Tällä hengellä suomalainen kateus kytketään kokonaan - tilalle eurooppalainen ylpeys.

Enemmän vieroksuttaa sailorin asenne rahan käyttöön. Meidän projekti tuli maksamaan paljon (vaikka oman työn osuus ehkä 80%), en siltikään haluaisi panna yhtään tonnia ylimääräistä - en edes satasta. Jos en olisi ollut niin saita, olis kustannukset varmaan karannut täysin käsistä ja pankki olis jo pitänyt pakkohuutokaupan. Kaiken lisäksi alvi ei vähene, vaikka laittaisit viis maalämpöpumppua - lisääntyy vain joka ostosta.

Faktoja pöytään, paljonko tuollainen talo tulee kuluttamaan sähköä suoralla sähkölämmityksellä? Tuo PILP hieman epäilyttää, koska pakkasilla se ei enään anna mitään ylimääräistä lämpöä (kaikki menee tulo ilman lämmittämiseen). Lämmitysratkaisuissahan on aina tunteet pelissä, mutta itse yritin pitäytyä kannattavuuslaskelmissa (joita voi tunteilla muokata ja tulkita).

[Nörtti]

Itse laskeskelin aikoinaan eristysvahvuksia ja spekulatiivista sähkön hinnan kehitystä. Noiden laskelmien perusteella yritin sitten valita sopivan eristysvahvuuden. Jos nyt rakentaisin tämän kaltaista taloa (pari kerrosta), niin siihen olisi pakko laittaa niin paljon eristettä, että käytännössä maalämmön kuoletusaika olisi kohtuuttoman pitkä (~kymmeniä vuosia). Pienemmässä talossa varmasti ihan vaan maksetaan "aatteesta".

Eli harkitsisin kyllä vakavasti sähkölämmitystä ja ilppiä (tai paria).
Meinaan kyllä myös ne ilpit tyydyttää tuota "ekologisuuden tarvetta".

-Markku-

[justus01]

Faktoja pöytään, paljonko tuollainen talo tulee kuluttamaan sähköä suoralla sähkölämmityksellä?

Lasketaan, vertaillaan ja arvaillaan aikamme kuluksi, kun ei ole faktoja tarjota
Meillä MLP vienyt sähköä viimeisen 12kk aikana 3850kWh.
Tuossa lämpimän veden osuus n.1000kWh.
Talon lämmitys COP4 ja veden lämmitys COP3 (arvauksia).
Tästä saadaan lämmitysenergiaksi 11400kWh (taloon) ja 3000kWh (veteen). Yhteensä 14400kWh. Joka tekee taloon 105kWh/m2(h-a) ja 750kWh/henk. veteen.

Uusien rakennusmääräyksien myötä tuosta lämmitysenergian määrästä lähtisi pois -30%...-40%(arvaus). Talo siirretään pääkaupunkiseudulle, taas lähtee -20% (arvaus).
Nyt ollaan lukemassa 55kWh/m2(h-a) ja 750kWh/henk.

(55kWh/m2 * 140m2) + (750kWh/henk * 4 henk) = 10700 kWh/v (sähköllä)

Säästöarvaukseni näiden arvauksien pohjalta MLP:llä vuodessa: 5000 - 7000kWh/v.  


 

[mtalo]

Mä ainakin tykkään arvailla, kun en tiedä mitään.

Raksaajan arvioinnilla säästettäisiin sähkössä 500€-700€ vuodessa. Investointi olisi 10t€, joten koron jälkeen kuoletukseen jäisi 250€-500€, mikä tarkoittaa 40-20 vuoden takaisin maksuaikaa. Tämän perusteella ei oikein kannata. Sähkön hinnan pitäisi tuplaantua, että alkaisi kannattamaan.

En usko, että käytännössä uudet rakennusmääräykset kovin paljon lämmityskustannuksissa säästää. Näppituntumalla 30% energian säästöön tarvittaisiin vähintäänkin eristeiden tuplaus. Tämäkin on tietysti vain arvaus...

[nvg]

Kyllä meillä ainakin pidettiin kiinni säännöstä, että jos säästää 30% jokaisessa rakentamiseen liittyvässä yksittäisessä asiassa, säästää 30% koko hankkeessa. Vaikka koko MLP keruuputkineen asennettuna oli vain 2% koko projektin hinnasta, ei olisi tullut mieleenkään maksaa edes 500€ ylihintaa vain siksi että se on pieni osa kokonaispotista.  Alvia ei muuten tarvitse maksaa kun ottaa tekijät omille palkkalistoille, mutta arvatkaas kuka kantaa sitten vastuun heidän virheistä?

Sailorin tekstejä on aina mukava lukea - valitettavasti en itse vain haluaisi laittaa joka makuuhuoneeseen konvektoria, vaikka ne tehokkaita ovatkin. Ja kyllä se ilma toimii konvektorissakin sen lämmön välittäjänä ennen ihoa

Lämmitysmuodon ja näköjään viilennyksenkin valinta on perusteltavissa moneen eri suuntaan jos takaraivossa on vahvat fiilikset, vähän sama kuin auton hankinnassa tai bensa/diesel -keskusteluissa. Rakentaminen ja energia kallistuu, jos historiaa on uskominen, ja tänään säästämiseen sijoitettu satanen voi tulla moninkertaisena takaisin kymmenen vuoden päästä. Ja mukavuudelle on vaikea laskea hintaa.

Itselleni ainakin oli tärkeää saada taloon tiettyjä teknisiä ratkaisuja, riippumatta siitä onko niille laskettavissa takaisinmaksuaikaa. Tuo maaviileä on yksi semmoinen, jonka arvoa on vähän hankala laskea.

Vaikka olenkin ollut tyytyväinen peltohaaleaani, tuli juuri tätä kirjoittaessa mieleen, että mikäpä estäisi pihassa olevan vesikaivon veden käyttöä iv-viilennykseen? Pumppaisi rengaskaivon vettä jäähdytyspatterille ja päästäisi veden sitten takaisin vaikka ojaan, jos ei halua kaivoa lämmittää. Mitä on studiojoukkue mieltä, voisiko tuo onnistua? Saisikohan sillä enemmän tehoja kuin pintaputkella (eli kuinka viileä tuommoinen muutaman metrin kaivon vesi on)?

nvg

[sailor]

En ole yhdessäkään nettikeskustelussa ikinä törmännyt yhteenkään suorasähkölämmitystaloon, jonka kokonaissähkönkulutus olisi alle 16000 kWh. Toisaalta olen törmännyt useaan ILP ja halkolämmiteiseen taloon, jossa tuo toteutuu.

Jos usko uusien eristemääräyksien kaikkivoipaisuuteen on kova, niin mikä estää laittamasta 6kW:n Nibeä (onko pienempää?) ja 80-100m porareikää?

Ei niitä puhallinkonvektoreita tarvita joka huoneeseen, yksi riittää hyvin sijoitettuna.

Itse olen oman investointini kanssa sitä mieltä (juu lainaa on täälläkin) että kunhan maalämpöpumppu säästää enemmän kuukaudessa kuin suuremman investoinnin korko, niin hyvin menee.

Oma kipukynnys v.2004 sähkönhinnoilla oli 6-7% korko. Arvatkaapa kannattaako nykyisellä 1.07% korolla kun sähkön hintakin on liki tuplaantunut vuodesta 2004

Jos jossakin säästää niin se kannattaa kyllä tehdä ihan muussa paikassa kuin lämmitysjärjestelmän valinnassa.

Jani

[justus01]

En ole yhdessäkään nettikeskustelussa ikinä törmännyt yhteenkään suorasähkölämmitystaloon, jonka kokonaissähkönkulutus olisi alle 16000 kWh.

En minäkään. Uskoisin sen johtuvan siitä, että näitä uusien määräyksien mukaisia taloja on valmistunut aika vähän tähän mennessä ja toiseksi jo valmistuneista todella harvat ovat pieniä (alle 150m2).

Toisaalta joidenkin vuosituhannen alkupuolella rakennettujen "passiivitalojen" kokonaissähkönkulutus vuositasolla on ollut 100kWh/v per huoneistoneliö.....että sellaista passiivia. Meilläkin menee vähemmän...

[tikma]

Sähköä menee omakotitalossa yllättävän paljon kesäaikanakin ihan peruskulutukseen. Laskeskelin vähän, kun 30 kWh päivässä tuntui yhtäkkiä paljolta.

-IV-kone ~5
-jääkaapi ja pakastin ~2
-kuuma käyttövesi ~10
-ainavalmis kiuas ~5
-pesukone ~2
-astianpesukone ~1

Tähän päälle ruuanlaitto, TV:t ja stereot, valaistus, imurointi, silitys, mankelointi, hiustenkuivaus (3 kaksjalkaista talossa), tietokoneet... Nykytekniikalla on vaikea päästä alle 1000kWh:n kuukausikulutukseen.

[mtalo]

Jos väärin en muista, niin heinä-elokuu meillä meni 600kWh/kk. Muistaakseni heinäkuussa lämpöpumpun ottama energia oli noin 200kWh elikkä muusähkön kulutus olisi 400kWh/kk. Tämä muukulutus sisältää myös  panospuhdistamon pyörittämisen.

Talossa asuu epänormaali normiperhe: kaksi aikuista (=isä ja äiti) sekä kaks alle 3v poikaa, jotka ei vielä hirveästi vettä kuluta. Ollaanko me pihejä?

[mtalo]

Muistelin vielä, että viime kesänä rivitalossa asuessa meni 600kwh kesäkuukausina. Vuodessa meni yhteensä 11000kWh, rivari oli 75m2 ja suorasähkölämmitteinen.

Sielä meillä ei ollut kuivausrumpua ja panospuhdistamoa, mutta sauna oli, joka nyt puuttuu.

Ps. On keskustelu karannut taas vähän ohi aiheen

[justus01]

Jos väärin en muista, niin heinä-elokuu meillä meni 600kWh/kk. Muistaakseni heinäkuussa lämpöpumpun ottama energia oli noin 200kWh elikkä muusähkön kulutus olisi 400kWh/kk. Tämä muukulutus sisältää myös  panospuhdistamon pyörittämisen.

Talossa asuu epänormaali normiperhe: kaksi aikuista (=isä ja äiti) sekä kaks alle 3v poikaa, jotka ei vielä hirveästi vettä kuluta. Ollaanko me pihejä?

Meillä kesän kokonaiskulutus oli 500-600kWh/kk, josta maalämpöpumpun osuus 100-150kWh/kk. 2 aikuista ja 2 alle 5v poikaa.

[sailor]

Nykytekniikalla on vaikea päästä alle 1000kWh:n kuukausikulutukseen.

Onnistuu ainakin meillä helposti. Tämän kesän lukemat vielä pienemmät jäähdytystarpeesta huolimatta, mutta asujia ei talossa heinäkuussa ollut kuin yksi.

esim. v.2009 (kWh)
kesäkuu  776
heinäkuu      637
elokuu       788       
syyskuu  891       


Meillä heinäkuun pienin lukema on 31.7.2010 9.16 kWh eli jatkuva 381W kulutus (kun ketään ei kotona, ja varmaan uima-altaan lämmitystäkään ei ole tarvittu). KV-pumput 2 kpl 1 asennossa ja MLP tehnyt muutaman kerran lämmintä käyttövettä.

Tässä näkee tyypillisen ILP-jäähdytyspäivän kulutustaulukon normi työpäivänä, jossa töistä palatessa laitetaan ILP päälle ja sammutetaan sitten aamulla taas töihin lähtiessä.

ti 13.7.2010   Sähkön käyttö(kWh)      ULKOLÄMPÖ°C
00:00 - 01:00      1,44      Energia      24
01:00 - 02:00      1,79      Energia      20,3
02:00 - 03:00      1,43      Energia      20,1
03:00 - 04:00      1,43      Energia      19,5
04:00 - 05:00      1,41      Energia      18,6
05:00 - 06:00      1,41      Energia      19,1
06:00 - 07:00      1,5      Energia      22,4
07:00 - 08:00      0,66      Energia      23,6
08:00 - 09:00      0,78      Energia      25,1
09:00 - 10:00      0,77      Energia      26,5
10:00 - 11:00      1,15      Energia      27,6
11:00 - 12:00      0,7      Energia      28,8
12:00 - 13:00      0,41      Energia      29,8
13:00 - 14:00      0,41      Energia      30,5
14:00 - 15:00      0,41      Energia      30,6
15:00 - 16:00      0,4      Energia      31
16:00 - 17:00      0,4      Energia      31,6
17:00 - 18:00      0,4      Energia      31,9
18:00 - 19:00      0,47      Energia      30,9
19:00 - 20:00      2,21      Energia      30
20:00 - 21:00      1,93      Energia      28,6
21:00 - 22:00      1,98      Energia      26,4
22:00 - 23:00      1,68      Energia      24
23:00 - 00:00      1,46      Energia      21,4

Emännälle vinkattu tämän jälkeen ettei ILP:n asetuslämpötilaa kannata laittaa +18 asteeseen, vaan 21 asteeseen  8-)

Jani

P.S Kuluneen heinäkuun jäähdytystarve oli liki 15 kertainen verrattuna koko 2009 vuoteen...

[tikma]

Meillä saattaa hivenen vielä häiritä normikulutusta se, että raksa on vielä pikkasen kesken, mutta pitänee vissiin laittaa perhe puhutteluun sähkönkulutuksesta

[Lämpömies]

No niin, ketjun aloittajakin pääsee välillä kommentoimaan. Tännehän on tullut hurja määrä viestejä, hyvä niin

On tosiaan siinä ja siinä kannattaako maalämpö meidän tapauksessa mutta kyllä me sille puolelle taidetaan kallistua. Onhan se iso kertarykäys mutta jospa se joskus vuosien päästä alkaisi jo hymyilyttämään hieman

Meillä on sikäli hieman erikoinen ok-talo että makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa (tämä nyt ei hirveän kummallista vielä ole) mutta askartelutila yms. täysin erillään tupatilasta. Eli yhdellä konvektorilla olisi mahdotonta saada jäähdytystä kaikkiin tiloihin. Epäilen että yläkerran makkareita varten konvektori tulisi sijoittaa nimenomaan yläkertaan jotta viileyttä saataisiin sinnekin, sieltähän kylmä ilma laskeutuisi sitten alakertaan.

Nibejä olen katsellut ja maahantuoja suositteli hommaamaan joko 1226 tai 1245. Näissä olennaisin ero on kai automatiikassa ja 1245:n hyötysuhde on hieman parempi. Ymmärsinköhän oikein että 1226 tarvii avukseen IV-koneen jossa on automatiikka, mutta 1245 sisältää automatiikan jäähdytyksen suhteen joten tavallinen (kennollinen) IV-kone riittäisi sen kanssa?

Nibellä mainittiin että jäähdtystä varten tarvitaan myös osa nimeltä pcs44. Mikähän tämä on? Hinta pyörii kuitenkin 800 euron nurkilla joten tämänkin hankintapakko ei istu niihin hinta-arvioihin joita sain kun kysyin IV-kanaviston kautta jaettavan maaviilennyksen kustannuksista.

LVI-suunnittelijamme kertoi että putket eristetään joka tapauksessa joten sen puolesta ylimääräistä kulua ei tule. Monet kuitenkin sanoivat että ylimääräisiin kustannuksiin kuuluu tuloputkien eristäminen, onko siis niin että eristettä tarvitaan enemmän jos tuloputkien kautta jaetan myös maaviileää?

Lopuksi vielä kysyisin sitä suosittelisitteko 6kW:n vai 8kW:n konetta? Sähköt tulee olemaan 3x35A joten se tuskin on kovin ratkaiseva asia. Mutta onko siitä mitään haittaa jos 8kW on hieman ylimitoitettu, eli mites sähkönkulutuksen kanssa? Sori jos tää on tyhmä kysymys mutta nyt liikun itselleni aika vieraalla maaperällä.  

[Kuumaa_kalliosta]

Luultavasti ja toivottavasti teet järkevän päätöksen. Sähkön hinta tuppaa varmaan nousemaan, joten investointi kannattaa jollakin aikavälillä.

Ehkä on hyvä laittaa yksi konvektori yläkertaan. Tokko te helteillä olette kovin paljon askartelutilassa, joten koko talon viilentäminen muutamana helleviikkona vuodessa on tuskin välttämätöntä.

6 kW:n ja 8 kW:n lämpöpumppu käyttää tarkalleen saman tehon tietyn niiden suorituskyvyn rajoissa olevan lämpömäärän tuottamiseen. Jos otat 8 kW:n pumpun, se selviää paremmin kovilla pakkaskausilla ilman lisäsähkövastuksia.

Onnea projektin kanssa!

[sailor]

Meillä on kanssa kaikki makkarit yläkerrassa, jossa myös ILP sijaitsee. Meillä alakerta on puoliksi maan sisällä ja siellä ei tarvita ikinä mitään viilennystä, varsinkin kun ILP:n kylmä tippuu porrasaukosta myös alaspäin.

Pärjäisin varmaan 80% jäähdytystarpeesta kun laittaisin porrasaukon päälle ison propellin imemään alakerrasta ilmaa. Jos Lämpömiehellä on alakertakin maan päällä niin sitten alakerta lämpenee kertaluokkaa enemmän kuin meillä.

Jos saat puolitoista kilowattia jäähdytystä puskettua konvektorilla talosi sisään niin ei tule kuumuuden kanssa ongelmia pahimmillakaan helteillä. Ilmanvaihtoon liitettävillä vehkeillä se ei onnistu. Jos siihen kuitenkin päädyt niin sitten panostaisin erilliseen jäähdytyspatteriin, joka olisi liitetty juuri ennen makuuhuoneiden tulokanavia. Eli et jaa viileää pesuhuoneeseen ja saunaan jne.

Toisaalta lämpöön tottuminen on yksilöllinen kokemus ja toiset pitävät 23-26 astetta ihan sopivana sisälämpötilana. Me tultiin kotiin elokuun lämpöennätyspäivän iltana oltuamme viikonlopun poissa kotoa. Yläkerrassa oli 26.4 astetta ja alakerrassa 22.8. Kaikki sälekaihtimet luonnollisesti olivat olleet kiinni. Sellainen lämpökuorma täällä.

Jani