Suomi vai ruotsi patteritaloon?

[koskela]

On tullut ajankohtaiseksi suunnitella määlämmön hankintaa. Talossa vm. -90 alaa on 160 m2, ja nykyinen lämmitys on varaava sähkö kahden kuution tankilla ja patterikierrolla.

Talon sähkönkulutus lämmityksen osalta on ollut noin 20000 kWh ilman merkittävää lisälämmittämistä. Tämä tieto on edellisiltä asukkailta. Itse olen tähän asti lämmittänyt ahkerasti leivinuunia, jonka vuoksi edellisen leudon vuoden lämmityskulutus oli 11500 kWh. Nyt kuitenkin haluaisin tästä osittain turhasta puuhommasta päästä vähemmälle, kun hyöty suhteessa puutyön määrään ei oikein kohtaa.

Jonkin verran olen näitä sivustoja selaillut. Näyttäisi siltä, että patteritalossa olisi hyvä olla puskurivaraaja ruotsipumpun yhteydessä, jotta käynnistyksiä olisi vähemmän? Eräältä ruotsipumpun myyjältä sain tarjouksen, joka tosin ei puskurista mitään maininnut.

Lähinnä kysyisin sitä, minkä kokoinen puskuri mielestänne voisi olla riittävä? Toisekseen, onko lopputuloksen kannalta (kulutus) eroa, hommaako ruotsipumpun puskurilla vai suomipumpun? Kuumaa vettä ei meillä kauheasti läträillä.

Täällä on myös puhuttu hullunkierrosta näiden venttiilikoneiden yhteydessä. Umpimaallikona en oikein tätä hullunkierron systeemiä ole tajunnut, enkä paljon muutakaan. Onko niin, että hullunkierto parantaa hyötysuhdetta, vaikka puskurivaraaja olisikin paketissa mukana?

[mnk]

Puskurista on ensi sijassa hyötyä, jos on patteritalo, jossa on pieni lattiapiiri,  ja  että tuota  lattiapiiriä  halutaan käyttää kesällä kun patteripiirissä on kesäsulku päällä.

Tällä saavutetaan yllä mainitun oloisessa talossa kesäkäytössä (ja välikaudella)  pidemmät  työ- ja leposyklit.  Talvella puskurivaraajasta ei ole merkittävää  hyötyä.

Älä usko sitä  legendaa,  että patteritaloon tarvitaan (aina) tulistuskone.  Se ei  pidä  paikkansa.   Vaihtoventtiilikoneella saadaan parempi COP (vaihtuvalauhdutteisuus; hyvä  etenkin välikaudella ja kesällä eli siis suurimman osan aikaa vuodesta)  ja viileämmät kompressori-öljyn ja kuumakaasun  lämpötilat, jolloin kompressorin käyttöikä on pidempi. On myös  legendaa sanoa, että patteritalo viilenee talousveden lämmityksen aikana, koska automatiikka sensoreineen huolehtii vuorottelun lämmityssykleissä  (varaaja/patteripiiri). Lisäksi on huomioitava,  että vaihtoventtiilikoneella saadaan kuumempaa kiertovettä  jatkuvassa käytössä patteripiiriin kuin tulistuskoneilla (kts valmistajien max lupaus noin [lienee edelleenkin noin max +54C  paluussa ?] patteriveden paluun lämmöille).

En kuitenkaan  suosittele,  ns.  compact  vaihtoventtiilikonetta, koska se ei ole "niin" huoltoystävällinen kuin  erillinen 300L  varaaja ja pumppu  erikseen. Niitä  huoltoja  ei paljon ole, mutta silti kannattaa varautua asentamalla paketti huoltoystävällisesti.  Vain jos mikään muu ei mahdu, niin sitten tuo compact malli.

Minulla on juuri  tuollainen ensimmäisessä kappaleessa mainittu kohde ja kommentoin siltä  pohjalta, että dataloggeri ottaa sensoreista kerran minuutissa näytteet ja näyttää graafista kuvaajaa mitta-arvoista.

Foorumin yksi parhaista anneista on ns.  dataloggaus-osiossa josta näet miten eri koneet toimivat eri keleillä. Myös nuo starttien ja stoppien määrät.  Katso myös saneerausosio.

[Roori]

Puskurista on ensi sijassa hyötyä, jos on patteritalo, jossa on pieni lattiapiiri,  ja  että tuota  lattiapiiriä  halutaan käyttää kesällä kun patteripiirissä on kesäsulku päällä.

Tällä saavutetaan yllä mainitun oloisessa talossa kesäkäytössä (ja välikaudella)  pidemmät  työ- ja leposyklit.  Talvella puskurivaraajasta ei ole merkittävää  hyötyä.

Älä usko sitä  legendaa,  että patteritaloon tarvitaan (aina) tulistuskone.  Se ei  pidä  paikkansa.   Vaihtoventtiilikoneella saadaan parempi COP (vaihtuvalauhdutteisuus; hyvä  etenkin välikaudella ja kesällä eli siis suurimman osan aikaa vuodesta)  ja viileämmät kompressori-öljyn ja kuumakaasun  lämpötilat, jolloin kompressorin käyttöikä on pidempi. On myös  legendaa sanoa, että patteritalo viilenee talousveden lämmityksen aikana, koska automatiikka sensoreineen huolehtii vuorottelun lämmityssykleissä  (varaaja/patteripiiri). Lisäksi on huomioitava,  että vaihtoventtiilikoneella saadaan kuumempaa kiertovettä  jatkuvassa käytössä patteripiiriin kuin tulistuskoneilla (kts valmistajien max lupaus noin [lienee edelleenkin noin max +54C  paluussa ?] patteriveden paluun lämmöille).

En kuitenkaan  suosittele,  ns.  compact  vaihtoventtiilikonetta, koska se ei ole "niin" huoltoystävällinen kuin  erillinen 300L  varaaja ja pumppu  erikseen. Niitä  huoltoja  ei paljon ole, mutta silti kannattaa varautua asentamalla paketti huoltoystävällisesti.  Vain jos mikään muu ei mahdu, niin sitten tuo compact malli.

Minulla on juuri  tuollainen ensimmäisessä kappaleessa mainittu kohde ja kommentoin siltä  pohjalta, että dataloggeri ottaa sensoreista kerran minuutissa näytteet ja näyttää graafista kuvaajaa mitta-arvoista.

Foorumin yksi parhaista anneista on ns.  dataloggaus-osiossa josta näet miten eri koneet toimivat eri keleillä. Myös nuo starttien ja stoppien määrät.  Katso myös saneerausosio.

Ei tuota yläpuolen legendaakaan kannata ihan purematta niellä...
jos heitetään tohon vaihtoventtiilikoneen vastineeksi vaikka Geopron SH tulistuskone ja vertailet arvoja... niin uskon että vaihtovenakone jää toiseksi.
Miten on aiotko käyttää vanhan varaajan vai pistätkö mäkeen?
Miten olis compact malli tuon 2000L varaajan kanssa? Isosta varaajasta lämmityskierrot kelluvalla lauhdutuksella talon menovesikäyrän mukaan (patterit/lattiat) ja käyttöveden esilämmitys nykyisten kierukoitten kautta. Käyttöveden loppukuumennus compakti masiinassa jolloin kesällä lämpiäis enimmäkseen vain se compakti...

[sam68]

Pitää aina muistaa ettei tuon kompuran takia kannata kovin suuria varaajia käytellä. Just myin yhteen V15 lämpöässään Copelandin  kompuran 1000€ ja asennus on ehkä 300-400€. Jos se normaalisti asennettuna kestää 15v niin aivan yks lysti jos menee. Eri asia jos niitä menee 5v välein

[mnk]

http://netfi.oilon.com/cms400/uploadedfiles/OilonHome/Downloads/Oilon_Geopro_SH_esite_8sC.PDF

Tulistintekniikalla on mahdollista saada noin 10- 15%  kokonaistehosta ns. tulistusmuodossa ja  se  ei  vielä  riitä  jatkuvaan  lämmitykseen jos pitää saada ns. kuumaa vettä patteriin jatkuvalla kulutuksella.   Paljonko on  SH -mallin max paluulämpö pumpulle.  Ei  liene 54C  vaan  ilmeisesti  alempana  ?

Laittakaapas  linkki  dokumenttiin joka kertoo valmistajan ilmoittaman tiedon ?  Muistaakseni  tästä ollut aikaisemminkin juttua ja silloinkaan  ei  löytynyt muita dokumentteja kuin  noita kauniisti kirjoitettuja myyntipahveja.

Minä  kommentoin vain asiakkaana ja totean, että  ei  tuo  IVT:ään mikään täydellinen ole koska tuo  huonolaatuinen vaihtoventtiili bugeilee liian usein.  Kts.  vaihtoventtiilin  bugeilu  IVT  osion alla.  Sitä saa ebaystä  tuolla mainitulla  tonnilla  noin  12 kpl         Lisäksi  laitetakuu on  5v, joten  ei  noitakaan  mene kovin montaa 15  vuoteen  

[Roori]

Näkyy olevan tuossa esitteessä 20% se tulistusosuus ja max80C mainitsevat, tiedä sitten mikä se max paluu on...kai se riippuu mitoituksesta eli pumpun koko/talo.
Ei se taida pelkällä kompuralla tule se 54C paluu...?

Tännehän vois nyt kirjata menoveden lämpötilaennätyksiä kuka on päässyt korkeimmalle milläkin vehkeellä, mulla ei ole mitään asiaa kun tarvekin on alle 50C.

EDIT:Esim Larux tais omata patteritalo SH:n...mitä on ollut max menovesi?

[koskela]

Kiitoksia mielipiteistä. Jäi mainitsematta tuo lattialämmön osuus talossa, eli reilut 10 m2.

En ajatellut jättää tuota kahden kuution varaajaa käyttöön mahdollisen uuden systeemin kanssa. Absoluuttisesti mitaten enemmän kai siinä energiaa menee hukkaan kuin pienellä varaajalla. Olisikohan 500 l riittävä puskuriksi meikäläisen oloihin, vai pärjäisikö vieläkin vähemmällä ilman kompuran suurempaa rasittamista?

Oilonin esitteessä sanottiin: "Osatehomitoituksella lämpöpumppu käy pitkiä jaksoja lämmityskaudella, mikä vähentää kompressorin käynnistys- ja pysäytyskertoja."
Onko käynnistyskertoja sitten sen enempää täystehopumpuissa. Mitä tuolla osateholla oikein voittaa muuta kuin ehkä vähän halvempi investointikustannus?

[Eno]

Täällä D12 G2 tuottanut parhaimmillaan 58astC patteriverkkoon. Max tosin asetettu 52astC  

No kuitenkin, normikäyrä (40ast), ei muutoksia käyrässä.

Lämmitettävää (21-22ast = 150m2), kellari (15-18ast = 100m2); yht ~250m2, 660m3.

Kiinteistö Keski-Uudellamaalla Tuusulassa, siporex, rv -50, laajennus -71. Puhallusvilla 400mm yläpohjaan 9/2009.

Esimerkin omaisesti: 8.1.2010 keskilpt n -17 astC, MLP-kulutus 65kWh (oma mittari). Muu sähkö 32 kWh (ml Enervent Pingvin ECO-ECE).


Joulukuussa MLP yht 1496 kWh (lämmitys + vesi) Vrt varaava 3 m3 sähkövaraaja tammikuussa -09 ~4900kWh (ERO ~3400kWh). Lämmitystarve lämmitystarvelukujen perusteella samanlainen molempina mainittuina kuukausina.

Minun ymmärtääkseni ruåtsalaispumppu toimii ihan OK. Lämmintä vettä 180l/72astC. Parhaimmillaan käyttöveden lpt ollut 85 astC. Puskurivaraaja (100l) patteriverkkoon asennettu + oma kiertovesipumppu (sähköt MLP:lta).

/eno

Edit/tarkennus. Koko vrk keskilpt 2-3/1/2010 ulkona noin -22 astC, kokonaiskulutus 119 kWh josta MLP osuus 89 kWh. Minä en valita  

Edit 2 Minulla ei alunperin ollut puskuria ollenkaan => lämmityskauden alettua melko voimakasta naksumista. RATKAISUNA puskurivaraajan asennus (100L).

Naksuminen poistui, MUTTA pattereiden ajoittainen (lämmityssyklin alussa esiintyvä) erityisen voimakas kohina (kierroslukuohjattu pumppu) => RATKAISUNA "hullunkierto" patteriverkon puolelle siten että tulo ja meno pumpulta puskurvaraajaan/tasaussäiliöön. Säiliöstä meno+ paluu patteriverkkoon, ja menopuolelle oma kiertovesipumppu. Ratkaisu kuten Thermian omissa materiaaleissa "B".

[sailor]

Jos talo tarvitsee 50 asteista vettä lämmitykseen, niin kannattaisi ehkä kasvattaa pattereita tai korvata niistä muutama puhallinkonvektoreilla.

Yksikään MLP ei tuota 50 asteista vettä hyvällä hyötysuhteella. Miksi yrittää korjata seurausta puuttumatta syyhyn? Tavallisesta patterista saa rakennettua "puhallinkonvektorin" 20 euron pöytätuulettimella tai vanhoilla tietokoneen laitetuulettimilla  

Jani

[commo73]

Jos talo tarvitsee 50 asteista vettä lämmitykseen, niin kannattaisi ehkä kasvattaa pattereita tai korvata niistä muutama puhallinkonvektoreilla.

Yksikään MLP ei tuota 50 asteista vettä hyvällä hyötysuhteella. Miksi yrittää korjata seurausta puuttumatta syyhyn? Tavallisesta patterista saa rakennettua "puhallinkonvektorin" 20 euron pöytätuulettimella tai vanhoilla tietokoneen laitetuulettimilla  

Jani

Tulistuskoneen ja vaihtoventtiilikoneen välinen kokonaisero hinnassa asennuksineen ~2000e. Jos tosiaan pattereille menevä lpt talvella korkea kannatta punnita sijoittaako 2000e suomipumppuun vai uusiiko ja parantaa patteriverkostoa vaikka 1000e ja ryyppää loput.

[Roori]

Miten olis compact malli tuon 2000L varaajan kanssa? Isosta varaajasta lämmityskierrot kelluvalla lauhdutuksella talon menovesikäyrän mukaan (patterit/lattiat) ja käyttöveden esilämmitys nykyisten kierukoitten kautta. Käyttöveden loppukuumennus compakti masiinassa jolloin kesällä lämpiäis enimmäkseen vain se compakti...

Tuolla näkyy olevan Honda:lla suurinpiirtein tommonen systeemi ja kaveri vetää siitä ulos uskomattomia lukemia:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1563
Sulle kyllä tulee korkeammat lauhtumislämmöt kun on nuo patterit ja kaivostahan ei pysty sanomaan...vähän tuurin kauppaa, siksi syvyyttä tarpeeksi.

[Eno]

Yksikään MLP ei tuota 50 asteista vettä hyvällä hyötysuhteella.

Onkos tuo +50astC kuinka tarkka raja-arvo? Haen lähinnä ymmärrystä siihen kuinka korkea (/matala) patteriverkoston lpt tuottaisi vielä kohtuullisen hyvän hyötysuhteen MLP-järjestelmästä.

Lokia seuraamalla -13astC olisi ulko-lpt raja jonka kylmemmällä puolella menovesi menee yli +50astC.

[justus01]

Jos talo tarvitsee 50 asteista vettä lämmitykseen, niin kannattaisi ehkä kasvattaa pattereita tai korvata niistä muutama puhallinkonvektoreilla.

Yksikään MLP ei tuota 50 asteista vettä hyvällä hyötysuhteella. Miksi yrittää korjata seurausta puuttumatta syyhyn? Tavallisesta patterista saa rakennettua "puhallinkonvektorin" 20 euron pöytätuulettimella tai vanhoilla tietokoneen laitetuulettimilla  

Jani

Tulistuskoneen ja vaihtoventtiilikoneen välinen kokonaisero hinnassa asennuksineen ~2000e. Jos tosiaan pattereille menevä lpt talvella korkea kannatta punnita sijoittaako 2000e suomipumppuun vai uusiiko ja parantaa patteriverkostoa vaikka 1000e ja ryyppää loput.

Montako n.800W(50c) vesikiertopatteria tuolla 1000€:lla saa paikalleen asennettuna? 5 kpl? 10 kpl?
Ei ole oikein mitään käsitystä...

[Matias]

Montako n.800W(50c) vesikiertopatteria tuolla 1000€:lla saa paikalleen asennettuna?

Patterien suurentaminen on varsin helppo homma jos hankkii samankokoiset mutta suurempitehoiset (useampi levyiset+konvektorit)
Entiset putket ja kiinnikkeet sopii suoraan eli vanha patteri pois ja uusi tehokkaampi tilalle,näin ainakin meillä olisi onnistunut.
Ei kuitenkaan ole uusittu kun +50 asteista vettä tarvitsisi -25 tai kovemmilla pakkasilla ja tässä Lahden kupeessa ei montaa sellaista päivää ole ollut 2000 luvulla
Tuossa olisi hintoja ja tehotaulukoita
http://www.purmo.com/docs/PURMO_Hinnasto_2009_FI_091104.pdf

[sam68]

Purmon hinnoista saa reippaan 40% pois ovh:sta. Kannakket jotain 10€.