Nimi tai nimimerkkisi: mattix
Rakennuksen paikkakunta: Pirkanmaa
Rakennusvuosi: 2001
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 2, kyllä
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain: 95 + 95
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä: 1000 m3
Talotyyppi: rinne
Talon materiaali: siporex
Tulisijojen lukumäärä: 2
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala: -
Ulkorakennuksen lämpötila: -
Maatyyppi: -
Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä: -
Henkilölukumäärä: 4
Mukava sisälämpötila on?: 21,5
Muita vaikuttavia asioita?:
Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: Lämpöässä V10
Erillisen varaajan koko: 340 litraa?
Pumpun sijoituspaikka: talo
Etäisyys pumpulta taloon:-
Keruupiirin tyyppi: porakaivo
Kaivojen lukumäärä: 1
Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: 130m / ?
Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa: kuutio, läpivirtauskenno
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa: sähkö
Viilennyksen toteutustapa: ILP
KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi): 23 000
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa): 14000?
Lisävastuksen kulutus: <5h / vuosi
Sähkö/puukiuas: sähkö
Poltettujen puiden määrä (m3): 2
Oman järjestelmän hyvät puolet: Maalämmön kompressori vaihdettu 19 vuoden ikäisenä
Oman järjestelmän huonot puolet: pätkäkäynti
Sähkön kulutus vaikuttaa aika isolta. (23000 kWh/a)
Onko teillä jossain myöskin sähkölämmitystä, esimerkiksi kosteiden tilojen lattalämmitystä sähköllä?
Myöskin iv -koneen liian korkeaksi säädetty jälkilämmitys nostaa kovasti sähkön kulutusta.
Pumpun ottaman käyttösähkön määrä kasvaa myöskin, jos kosteiden tilojen lämmitys on liitetty kuumaan käyttöveteen.
Sellainen aiheuttaa myöskin pätkäkäyntiä.
Kaivon syvyys, 130 m vaikuttaa pieneltä. Olisikohan kaivo kuitenkin syvempi, lähempänä 200 metriä?