Geopro SH asetukset

[jaris]

Olen kertonut omista ongelmistani jo toisen otsikon alla.(GeoPro 202 SH alaosa lämpiää enemmän kuin on tarve)

Kaikki lämmitykset ovat tietysti yksilöitä, mutta silti yhteisiä seikkoja varmasti löytyy. Tehtaan asetukset tuntuisivat johtavan helposti varsin lyhykäisiin käyntijaksoihin.
Omat asetukseni ovat edelleen selvästi pielessä.

Minkälaisia asetuksia muut käyttävät?

[Jarno]

Minulla SH7 ja 330 litran varaaja. Nyt rakennusaikana ei tehot riitä 320 m2 lämmitykseen, kuin harkkoseinien pinnat ovat vielä auki (eli kovalla tuulella "tuulee läpi"). Olen kytkenyt pumpun käymään ilman vastusta ja shuntit käsiohjaukselle ja täysin auki. Menovesi on 24 asteista, ja paluuvesi 20 asteista. Varaajan alaosan lämpötila 22-24, yläosa 58-60, ja pumppu käy jatkuvasti.

Käyttövettä ei vielä käytetä, mutta minusta vaikuttaa siltä, että pumppua on vaikea saada säädettyä niin, ettei vastus "turhaan" menisi päälle, kun vastus kytkeytyy päälle vain astetta alemmassa lämpötilassa kuin pumppu. Kun käyttövettä tarvitaan vaikkapa suihkua varten (teho n. 25kW) ei pumppu pystyne tuota asteen laskua estämään, vaan vastus menee päälle. Tämä siitäkin huolimatta, että käyttöveden riittävyyden kanssa ei olisi mitään ongelmia, suihkuunhan tarvitaan vain 37 asteista vettä.

Jarno

[jaris]

Kun puhut  vastuksen päällemenon osalta asteen erosta kompressorin päällemenoon, taidan olla syypää tuohon virhekäsitykseen. Luin ohjetta huolimattomasti ja kirjoitin näin toisessa viestissäni.

Yläosan perusteella vastus menee päälle, kun yläosan lämpötila putoaa alle VaraajaYlä - VaraajaYläero-3.

Olen oikaissut aiemman viestini, jossa tuo virhe oli, jotta myöhemmät lukijat eivät jää väärään käsitykseen.

Silti minulla kompressorin käynnistyminen ei näytä pysäyttävän lämpötilan putoamista, vaan lämpö putoaa aina vastuksen mukaan tuloon asti. Kumma homma.

Itselläni asetukset ovat seuraavat:
VaraajaYlä      56
VaraajaYläEro      5
VaraajaAlaEro      3
VaraajaAlaMin      30
Menovesi      20-20-20
SVViive 60

Menoveden lämpö on kovin matala ja käyrää ei lainkaan, koska vastaava mestarimme haluaa pitää vain laatan kuivatuslämmön päällä kunnes märkätilojen kaakelit ovat kiinni. Viimeisestä sisätilojen valusta (yläkerran kylppärin lattia) on kuukausi, muista kolme.

Jasso

[Jarno]

Tulin tuohon asteen eron käsitykseen ihan itse ohjetta lukemalla.

Tietenkään lämpötilan lasku ei pysähdy, kun suihku vie yli kaksinkertaisen tehon pumpun tehoon nähden.

Käsittääkseni optimaalinen toiminta olisi mahdollista, jos pumpulla ja vastuksella olisi erilliset päällemenoarvot, ja ne saisi säädettyä niin, että pumppu yrittää pitää lämpötilan esim. yli 55 asteessa, ja vastus menee päälle vasta, kun yläosan lämpö laskee esim. alle 40 asteen.

[jaris]

Non nih. Nyt on sitten vihdoinkin saatu selvitettyä syy alaosan liialliseen lämpiämiseen.

Eilen GeoPron erittäin ystävällisen insinöörin kanssa laitettiin asetukset kohdalleen. (ML-piirin asetukset piti minulla olla JV-ohjauksella, johon vielä muutettiin ohjausaikaa)

Perussyy oli tämä: väärän asetuksen takia tulistimelle ei mennyt lainkaan vettä.  Näin sekä ylä- että alaosa lämpeni vain kompressorilla (ja sähköllä silloin kun sen sallin). GeoPron SH mallissa ideana on, että lämmityskaudella kompressorin käynnistämistä säätelee keskeltä mitattu alaosan lämpö, josta vesi lähtee kiertoon. Kompressorin sammuttamista taas säätelee alhaalta mitattu alaosan lämpö. Jos tulistin ei tuo lämpöä ylös, joutuu kompressori tekemään koko työn alaosan lämmittämiseksi, ja vesi sekoittuu.

Tästä taas seuraa yläosan jäähtyminen alle kompressorin käynnistyspisteen, ja lämmitys alaosassa jatkuu kunnes yläosakin on saavuttanut yläveden asetetun lämmön. Ja kun tällöin yläosan lämmittäminen taphtuu alaosan kautta, on selvää, että alaosan  lämpö joutuu nousemaan aina 55 asteeseen, jolloin säädin katkaisee varotoimena kompressorin käynnin.

Lisävinkkeinä sain muuttaa tehdaas-asetukset YläEron ja AlaEron kesken toisin päin, jolloin käyntijakso on optimaalisin.

OK.

Nyt kysymys kaikille HS omistajille: oletteko itse puhdistaneet maapiirin sihtiä. Nyt on lokakuun loppupuoli, ja maapiirin lämpö on koneelta katsottuna -3. Bilteman mittareilla maapiiristä nousee koneelle kylmimmillään -1 asteista nestettä, kun ulkona on vielä 5 astetta. 200 m kalliokaivossa tuli poratessa vesi 46 metrissä ja tuotto oli 100 l/h. Tosin olemme mäen päällä ja ympärillä on rakennettu sen jälkeen, joten vesi on voinut vajota. Silti tuntuu että maapiiristä ei tule sitä lämpöä mitä piti - liekö sihti tukossa.

Voisin itse ehkä puhdistaa sihdin.  Jos joku GeoPro SH:n omistaja antaisi hyvät neuvot ilmauskin voisi sitten onnistua. Nyt en tiedä miten se tehdään. Tuntuu haljulta maksaa asentajalle hommasta, joka on varmasti varsin yksinkertainen. En haluaisi taas kiusata tehdasta.

[KimmoK]

@Jasso

Kuinka pitkät käyntijaksot sinulla toteutuu nyt sen GeoPron kanssa?

Kuinka iso varaaja sinulla on?

[Jarno]

Eilen GeoPron erittäin ystävällisen insinöörin kanssa laitettiin asetukset kohdalleen. (ML-piirin asetukset piti minulla olla JV-ohjauksella, johon vielä muutettiin ohjausaikaa)
...
Lisävinkkeinä sain muuttaa tehdaas-asetukset YläEron ja AlaEron kesken toisin päin, jolloin käyntijakso on optimaalisin.

Kiinnostaisi tietää mitä arvoja muutettiin ja mitkä poikkeamat ovat tehdasasetuksiin nähden?

Itse olen huomannut, että jos lämmin käyttövesi on käytetty loppuun, yläosa lämpenee joskus jopa hitaammin kuin alaosa, eli tulistinpiirin virtaamaa pitäisi saada suuremmaksi. Yläosa lämpenee kyllä yli 60 asteen (ilman vastusta), eli virtaama ei ole nollassa.

Nyt kysymys kaikille HS omistajille: oletteko itse puhdistaneet maapiirin sihtiä. Nyt on lokakuun loppupuoli, ja maapiirin lämpö on koneelta katsottuna -3. Bilteman mittareilla maapiiristä nousee koneelle kylmimmillään -1 asteista nestettä, kun ulkona on vielä 5 astetta. 200 m kalliokaivossa tuli poratessa vesi 46 metrissä ja tuotto oli 100 l/h. Tosin olemme mäen päällä ja ympärillä on rakennettu sen jälkeen, joten vesi on voinut vajota. Silti tuntuu että maapiiristä ei tule sitä lämpöä mitä piti - liekö sihti tukossa.

Valitettavasti en ole sihtiä puhdistanut, en toistaiseksi edes tiedä missä se sijaitsee.

Mutta noihin lämpötiloihin halusin kommentoida: Eilen seurasin pumpun käyntiä ja maakierron kaivoon palaava lämpötila oli +2 astetta. Lämpökaivo 195m, yläosassa kuivaa 30m (olemme myös korkean mäen päällä). Sijainti Kirkkonummi.

  Jarno

[jaris]

Minulla ei ole dataloggeria, eikä ajankäyttö anna myöten seurata käyntiaikoja vielä tässä vaiheessa, joten luotan tehtaan asiantuntijaan.

Pielessä ollut asetus oli ML-puolen Huoltotilassa oleva Moottorivalinta. Minulla sen piti olla 3-tila. Sitä vielä modifioitiin ajan suhteen: kun tehdasasetus oli 15 sek., siihen laitettiin 35 sek. Sitten varmistettiin, että JV-säätö tapahtuu automaattisesti. (Pari valikkoa alaspäin ML Huoltotilassa, en muista nyt ihan tarkkaan valikon nimeä)

Pumpun oikeassa alareunassa olevaa ruoskapumppua kannattaa periaatteessa pitää I -asennossa, jolloin enin lämmitys tapahtuu tulistuksen kautta, eikä ruoskapumppu sekoita alaosa kerrostuksia. Ellei lämpiä riittävästi näin, niin sitten on ruoskapumppua pidettävä suuremmassa asennossa alaosan sekoittumisen uhalla. Maapiirin kiertopumppu saa olla III-asennossa.

VaraajaAlaEro muutettiin 5 asteeseen
Varaaja Yläero muutettiin 3 asteeseen.
VaraajaYlä on 58 ja VaraajaAla 30.

Toistaiseksi tuntuu pelaavan, vaikka maapiirin nesteen lämpö/sihdin tukkoisuus mietityttääkin.

Jasso

[enins]

Moi,

Tarkkailin itsekin noita liuoslämpötiloja ja pitkän käyntijakson aikaiset lämmöt 7 °C/ 4 °C.

Se mutatasku on sellainen tulpallinen Y-haara kaivolta koneelle tulevassa putkessa. Siinä pitäisi olla linjasulut molemmilla puolilla ja vielä yksi venttiili ulkoilmaan. Tarkistaminen käy seuraavasti; 1) sähköt pois, 2) sulje edellämainitut linjasulut, 3) avaa mutataskun tulppa (se ison avaimen vaativa "mutteri") ja sihdin pitäisi tulla tulpan mukana, 4) putsaa sihti ja mutatasku, 5) laita tulppa sihteineen takaisin paikoilleen, 6) avaa tai raota ulkoilmaan yhteydessä olevaa venttiiliä, 7) raota linjassa alempana olevaa linjasulkua, jolloin ilma poistuu sulkujen välistä, 8) kun ilmausventtiilistä tulee vain liuosta, sulje ilmausventtiili ja avaa maapiirin sulut. Homma on sitten siinä.

[Tero]

Meillä kaivo 168 metriä.
Paluupuolen lämmöt pitkällä käyntijaksolla jossain +1 tai 0 jos ollaan käytetty enemmän vettä (vastus pois päältä).

edit: siis kaivoon takaisin menevän veden lämpötila +1 tai 0

[enins]

Vielä noista lämpötiloista (vaikka en mikään kaivoexpertti olekaan); kaivosta pumpullesi tuleva liuos vaikuttaa tosi kylmältä. Sihdin tukkoisuus, eikä mahdollinen ilma laske kaivosta tulevan liuoksen lämpötilaa, joten ongelma on varmaan muualla.

Onkohan aktiivireiän syvyys riittävä? Itselläni vesi 7 m:ssä ja reikää 187 m SH 9 pumpulla, ts. minulla aktiivireikä 180 m kun sinulla tehokkaammalla pumpulla 154 m.  Lämpötilasta päätellen kaivo taitaa olla jäässä, joten sekin heikentää lämmöntuottoa.

[jaris]

Tänään (lauantai 29.10.2005) sain sitten tilaisuuden tarkistaa sihti. Yllätys oli suuri, kun sihtiä ei ollut lainkaan maakierrossa! Tarvitaanko sitä?

Nyt on ulkona 8 astetta, maasta tulevan putken (vesijohtoputken näköistä muoviputkea) pintalämpötila eristeiden alla on 6 astetta (Bilteman epäluotettava mittari), ja palaavan nesteen lämpötila on -0,2 astetta (Bilteman mittarin anturi tungettuna pumpusta ulostulevan putken pumpun puolen eristeiden alle). Ouman sanoo maapiirin lämmön olevan -2 astetta.

Geopron tehtaan mies sanoi Oumanin näyttävän maahan palaavan nesteen lämpötilaa kompressorin jälkeen, ja että siinä kohtaa riittää että neste liikkuu.

Kaivo ei siis ole jäässä, mutta lämpötilaero on kova.

Kun tässä viime viikolla oli jo parina päivänä pakkasia (paikkakunta on Kirkkonummi), pumppu teki kovasti töitä, jotta sai vedet lämmitettyä. Vastus on säädetty tulemaan mukaan vasta 120 minuutin kuluttua, ja kaksi tuntia ehti kertyä viikolla vastuksellekin.

Reiän, jossa on 154 metriä vettä, pitäisi kyllä riittää. Minä jatkan ihmettelyä.

Jasso

[Jarno]

Maapiirin lämpötilaerot saat tarkemmin mitattua kytkemällä maapiirin pumpun käymään jatkuvasti (automaattisulakkeen näköinen kytkin yläkannen alla, ks. ohje). Sitten Oumanin mittausnäytöstä seuraat maaliuoksen lämpötilaa:

1) juuri ennen kuin pumppu käynnistyy (~ kaivon lämpötila levossa)
2) pumpun käydessä (= pumpulta palaavan nesteen lämpötila)
3) ehkä n.  pari minuuttia pumpun pysähtymisen jälkeen (~ pumpulle tuleva lämpötila)

(3.:ssa pari minuuttia odottelua, jotta höyrystin ehtii lämmetä nesteen lämpötilaan).

Näin lämpötilat tulee mitattua samalla mittarilla, eli mahdolliset mittavirheet poistuvat eroja laskettaessa.

  Jarno

[enins]

Se Geopron mies on oikeassa, mutta kaivo voi silti olla jäässä (vesipuolen jäätyminen romahduttaa lämmöntuotannon).
Koska kaivolta tulevan liuoksen lämpötila on kuitenkin normaali, ei jäätymisestä ole kyse. Suuri dt pumpun ylitse kertoo liuospuolen kierron heikkoudesta ja siihen taas voisi olla syynä edellämainittu mutasihti. Koska sihtiä ei kuitenkaan ole asennettu on seuraava arvaukseni liuospuolella oleva ilma.

Kunnolliseen ilmaukseen tarvitset tehokkaan kiertopumpun (oma pumppu ei riitä alkuunkaan), joten putkimiestä tarvinnet.

Mutataskun tarpeellisuus on vähän putkimiehestä kiinni; putket ja liittimet ovat tehtaaltä lähtiessään puhtaita, mutta viimeistään asennus/täyttövaiheessa alkaa roskaa olla systeemissä.

[jaris]

Jarno, Enins, ja tietysti muutkin Geopron omistajat,

Vertailemalla käyntiaikoja saattaa päästä hieman jyvälle, toimiiko maapiiri juuri lainkaan.

Laskeskelin juuri käyntiaikoja viime viikolta, ja jotain 12-14 tuntia per vuorokausi tuli tulokseksi. Tuntuu tosi kovalta lämpötilan ollessa hieman yli plus nolla (aluksi pakkasta, nyt plussalla). Geopron mitoitus on 95%.

Miten paljon teillä kompressori pyörii loka -marraskuun vaihteessa?

jasso

[hillo]

Mulla on pumppu pyörinut lokakuussa 134 tuntia eli keskimäärin noin 4,5 h/vrk. Vastus ei ole kytkettynä.
Laite sh7.
Aika kovilta nuo lukemat kuulostaa, tarkistiko se Geopron:n mies kylmäaineen määrän?

[pihi]

jassolle oma mielipiteeni lämpökaivostasi.

Kun yleisesti lasketaan, että lämpökaivosta saadaan 50W/metri, eli 100 metrin lämpökaivosta 5kW, 150 metrin 7,5kW, 200metrin 10kW jne. uskon, että sinun lämpökaivosi aktiivireikä, 154 metriä on huomattavasti liian matala 11kW:n lämpöpumpulle..
Mitattiinko vedenpinta lämpökaivossa ennen keruuputkien asennusta?

[IAP]

uskon, että sinun lämpökaivosi aktiivireikä, 154 metriä on huomattavasti liian matala 11kW:n lämpöpumpulle.

Kaivosta 50 W/m = 7,5 kW ja pumpun ottoteho 3,5-4 kW, eikös siitä tule jo yhteensä 11 kW?

[Sunheat]

Kyllä MOT minun mielestäni on oikeassa, porattiinhan reikää alunperin 200 metriä, joka on ainakin yhden mitoitusohjelman mukaan melko lähellä totuutta.
Tuo 50W metriä kohti tarkoittaa saatavaa maximimäärää ja eihän vielä ole edes pakkasia, kuinkas sitten kun pakkaset tulevat?
Toinen mitoitusohjelma näyttää 2*115 metrin reikää kahdella putkella, kyllä 154 metriä todella tuntuu liian vähältä.

[enins]

Olen poissa kotoa, joten pumppuni käyntiaikoja en saa.

Todettakoon vielä, että jasson ongelma ei ole pumpun sisäinen, eikä (ainakaan vielä) kaivon; dt pumpun ylitse yli 6 °C ja kaivolta tuleva liuos n. 6 °C. (Kylmäaineen vähäisyys laskee kompuran tehoa ja näinollen myös dt pumpun yli pienenee, kun taas kaivon vesipuolen jäätyminen laskee kaivolta tulevan liuoksen lämpötilaa).

Uskon edelleen liuospiirissä olevaan ilmaan, on tietenkin jasson oma asia kustantaako putkimiestä ilmaamaan liuospuolta. Jos ilmaa ei ole, niin samalla kiertopumpun toiminnan tarkistus.

[Jarno]

Jarno, Enins, ja tietysti muutkin Geopron omistajat,

Vertailemalla käyntiaikoja saattaa päästä hieman jyvälle, toimiiko maapiiri juuri lainkaan.

Laskeskelin juuri käyntiaikoja viime viikolta, ja jotain 12-14 tuntia per vuorokausi tuli tulokseksi. Tuntuu tosi kovalta lämpötilan ollessa hieman yli plus nolla (aluksi pakkasta, nyt plussalla). Geopron mitoitus on 95%.

Miten paljon teillä kompressori pyörii loka -marraskuun vaihteessa?

jasso

En ole vielä tilastoinut pumpun käyntiaikoja. Onko tietoa sopivasta PC softasta?

12-14 tunnin käyntiaika = 55% => keskimääräinen lämmitysteho = 6kW. Nyt pitäisi tietää minne tämä lämpö oikein menee. Onko rakennuksessa vielä osia jotka vuotavat lämpöä? Vai onko kyseessä rakennekosteuden haihduttamiseen tarvittava teho (kivitalo?). Toimiiko ilmanvaihdon lämmön talteenotto ja onko ilmanvaihto oikein säädetty?

Miten muuten varaajan lämpötilat nyt, mille tasolle alaosan lämpö on asettunut?

Itsellä vielä hakusessa lämpimän veden kierron käyttö, sekä ammeen käyton vaikutus pumpun toimintaan. Kun kierto vie jatkuvasti tehoa yläosasta, alaosa lämpenee myös kuumemmaksi, koska käyttövettä tuotettaessa iso osa tehosta kuitenkin menee varaajan alaosaan. Toisaalta ammeen täyttö viilentää koko varaajan ja pumppu joutuu käymään ainakin kaksi tuntia varaajan lämmittämiseksi, ja ainakin tässä tilanteessa varaajan alaosan lämpö nousee myös korkeaksi, yläosan lämmön asetuksesta riippuen jopa yli 50 asteen.

Optimaalinen asetus, jossa ammeellinen (n. 250 l) 38 asteista vettä saadaan, ja jossa alaosa olisi mahdollisimman viileä, on yhä hakusessa...

  Jarno

[Tero]

En ole vielä tilastoinut pumpun käyntiaikoja. Onko tietoa sopivasta PC softasta?

12-14 tunnin käyntiaika = 55% => keskimääräinen lämmitysteho = 6kW. Nyt pitäisi tietää minne tämä lämpö oikein menee. Onko rakennuksessa vielä osia jotka vuotavat lämpöä? Vai onko kyseessä rakennekosteuden haihduttamiseen tarvittava teho (kivitalo?). Toimiiko ilmanvaihdon lämmön talteenotto ja onko ilmanvaihto oikein säädetty?

Miten muuten varaajan lämpötilat nyt, mille tasolle alaosan lämpö on asettunut?

Itsellä vielä hakusessa lämpimän veden kierron käyttö, sekä ammeen käyton vaikutus pumpun toimintaan. Kun kierto vie jatkuvasti tehoa yläosasta, alaosa lämpenee myös kuumemmaksi, koska käyttövettä tuotettaessa iso osa tehosta kuitenkin menee varaajan alaosaan. Toisaalta ammeen täyttö viilentää koko varaajan ja pumppu joutuu käymään ainakin kaksi tuntia varaajan lämmittämiseksi, ja ainakin tässä tilanteessa varaajan alaosan lämpö nousee myös korkeaksi, yläosan lämmön asetuksesta riippuen jopa yli 50 asteen.

Optimaalinen asetus, jossa ammeellinen (n. 250 l) 38 asteista vettä saadaan, ja jossa alaosa olisi mahdollisimman viileä, on yhä hakusessa...

  Jarno

Jarno sinulla ei siis ole vastus päällä?

Kannattaa antaa lämmitysjärjestelmän tasaantua. Ekoilla pakkasilla monien huoneiden jakotukin termarit aukeaa ensimmäistä kertaa ja pumppu joutuu lämmittämään laatan ns. kylmästä tilasta. Ja energian tarve on todella huomattava. Osin siitä syystä käyntijaksot voi olla aluksi pitkiä. Kostea kivitalo vie PALJON energiaa

[Jarno]

Jarno sinulla ei siis ole vastus päällä?

Kannattaa antaa lämmitysjärjestelmän tasaantua. Ekoilla pakkasilla monien huoneiden jakotukin termarit aukeaa ensimmäistä kertaa ja pumppu joutuu lämmittämään laatan ns. kylmästä tilasta. Ja energian tarve on todella huomattava. Osin siitä syystä käyntijaksot voi olla aluksi pitkiä. Kostea kivitalo vie PALJON energiaa

Energiankulutuskysymys oli osoitettu jassolle. Eli jos käyntiajat ovat pitkiä, niin jonnekin se energia uppoaa, ja sen takia se pumppu käy pitkään.

Meillä ei ole vielä termareita asennettu, eli kaikki lattiat ovat lämpimiä. Rakennusaikaakin meni 2.5 vuotta, eli rakenteiden pitäisi olla varsin kuivia.

Vastus ei ole päällä, auttaisi varmaan ammeen kanssa, mutta periaatteesta en halua vastusta käyttöön ennen kuin huippupakkasilla.

  Jarno

[jaris]

Työmatka pidätteli osallistumasta keskusteluun, palasin juuri.

Asentaja kävi kuulemma toissapäivänä, ja puuhasi pitkään pannuhuoneessa, kertoi vaimo. En vielä tiedä mitä mies on tehnyt. Maapiirin paisuntasäiliöön oli selvästi laitettu lisää nestettä, joten ainakin maapiiriä on käsitelty.

Talo on Lammi harkoista tehty kivitalo, jota valettiin viime talvena. Ensimmäinen lämmitystalvi siis. Energia on selvästi mennyt kostean massan lämmittämiseen: ensimmäiset pakkaset sattuivat yksiin parin asteen mukavuus tason nostamisen kanssa (lapset tottuvat koulussa aivan liian kuumaan). Kun tähän sattui vielä GeoPron syyskuivaus-toiminto, niin lattiaan meni välillä jo 30 asteista vettä, nyt enää 25 asteista. Eli olosuhteet olivat jo sellaisenaan kovemmat kuin ulkolämpötilasta yksin voi päätellä.  Termarit ja toimilaitteet saatiin tänään toimintaan, ja lämmön jako on vielä täysin säätämättä. Työmatkan aikana alakerran lämpö on noussut jo vähän yli 24 asteen, mutta keskikerroksessa ollaan vasta noin 22 asteessa. säätämistä riittää, ja nyt hieman jäähdytellään.

En oikein vielä usko lämpökaivon liian vähäiseen tehoon. Poratessa vesi oli tullut 46 metrissä ja tuotto oli tuolloin 500  l/h. Missä tasossa veden pinta nyt on täytyy tarkistaa. Kuulemma vettä voi huoletta lisätä kaivoon (sanoi asentaja puhelimessa ennen käyntiään), jos pintaa ei näy.  Viikonloppuna ehkä ehtii tarkistamaan.
Eletään tämä talvi nyt ensin, ja katsotaan sitten, tarvitseeko porata toinen reikä.

[Sunheat]

Olipa asiantunteva asentaja sulla!
Jos lämpökaivoon tuli poratessa vettä 500 litraa tunnissa, et saa reikää ihan pikkumäärällä vettä täyteen. Vedenpinta asettuu johonkin ennalta määrittelemättömään tasoon ja vaikka lasket kuinka paljon tahansa vettä reikään, vedenpinta voi tilapäisesti nousta, mutta perustaso säilyy ja vedenpinta asettuu aina samaan tasoon.