Maalämpö kiilaa suosituimmaksi lämmitystavaksi uudistaloissa

[fraatti]

Maalämpö kiilaa suosituimmaksi lämmitystavaksi uudistaloissa
Uusista pientaloista jo puolet lämpiää maalämmöllä. Sen sijaan vanhojen pientalojen lämmitysjärjestelmien uusimisessa maalämmön kulta-aika on jo ohitse.

Erilaiset lämpöpumput ilmestyivät markkinoille parikymmentä vuotta sitten. Lämmitystapa on nostanut osuuttaan 2000-luvulla tasaiseen tahtiin, sanoo Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna.

– Lämpöpumpuissa Suomi on seurannut Ruotsin kehitystä muutaman vuoden viiveellä. Käytössä on maalämpöpumpun lisäksi ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Erityisesti ilmalämpöpumppuja on mennyt koko ajan enemmän vuositasolla.

Nimensä mukaisesti lämpöpumppu voi ottaa energian talteen erilaisista kohteista. Maalämpöä otetaan talteen joko vaaka- tai pystysuorasta putkistosta maan alta, ilmalämpöpumppu ohi virtaavasta ilmasta. Ilma-vesilämpöpumppu siirtää energian ilmasta veteen, jolloin se voidaan jakaa huoneistoon vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän kautta.

Uudiskohteissa yleinen maalämmön vaihtoehto on suora sähkölämmitys ja sen tukena ilmalämpöpumppu.

– Ilmalämpöpumppua käytetään tukilämmitysmuotona nimenomaan uudistaloissa ja vanhoissa sähkölämmitystaloissa, sanoo Seuna.

Energiatuen loppuminen hiivutti maalämmön saneerauskohteissa

Myös puulämmitys on kokemassa uuden tulemisen, sanoo Seuna.

– Puun osuus on kasvanut jopa päälämmitysmuotona. Erityisesti takkojen osuus uusissa taloissa on suuri. Kun vanhoissa taloissa on kahdessa kolmesta talosta takka, niin uusissa pientaloissa se löytyy jo yhdeksässä kymmenestä. Niitä myös käytetään ahkerasti. Keskimäärin takasta saadaan vuodessa 2000 kilowattia hyödyksi.

Aikaisemmin vanhoja öljylämmityksiä muutettiin usein maalämmöksi. Nyt sen suosio on hiipunut, sanoo Seuna.

– Saneerauksissa huippuvuosi oli pari vuotta sitten. Siihen vaikutti silloinen energiatuki. Kun tuki loppui, myös maalämpöpumppujen myynti saneerauskohteisiin laski merkittävästi. Käytännössä tukea saa nykyisin asennukseen kotitalousvähennyksen kautta, mutta energiatuki kohdistui laitehankintoihin.

Tuki oli merkittävä nimenomaan maalämpösaneerauksissa, koska investointi oli suuri.

– Maalämmön kustannukset ovat jopa 25 000 euroa, jos on vanha ja iso talo. Lisäksi saneerauskohteissa energiatarpeet ovat yleensä suurempia kuin uudiskohteessa ja asennuksen työmäärä on isompi. Siellä voi joutua tekemään vanhalle järjestelmälle jonkunlaisen räätälöinnin ja purkamaan vanhoja laitteita pois.

Öljylämmitystaloihin onkin tehty yhä enemmän ilma-vesilämpöpumppuja niin, että se toimii yhdessä öljylämmityksen kanssa. Se on edullisempi investointina kuin puhdas maalämpö.

Takka tuo varmuutta ilman automatiikkaa

Nykyaikainen pientalo kestää pitkiäkin sähkökatkoja pienellä varustelulla, sanoo Seuna. Keskeisin ja merkitsevin asia on talotyyppi.

– Mitä vanhempi talo, sitä nopeammin se jäähtyy. Toisessa ääripäässä on passiivienergiatyyppinen uudistalo. Sellaisessa saattaa olla todella pitkä se viive, jossa talo on jäähtynyt useammalla asteella.

Käytännössä takka tuo sähkökatkon aikana paitsi lämpöä myös valoa. Se ei tarvitse lainkaan sähköä toimiakseen. Myös vesikiertoisen lämmönjaon saa toimimaan hyvin pienellä sähköllä.

– Varaavasta järjestelmästä saa lämpöä jopa useita vuorokausia, jos kiertovesipumpulle on joko akusto tai aggregaatti. Luonnollisesti jonkinlainen yhdistelmä on kaikkein kestävin sähkökatkoja vastaan, eli on jonkinlainen varaavuus järjestelmässä ja passiivirakenteinen talo, sanoo Seuna.

http://yle.fi/uutiset/maalampo_kiilaa_suosituimmaksi_lammitystavaksi_uudistaloissa/8392278