Carrier 30NQ E Heat 60, kallis lämmitys(kö)?

[SST]

Aattakee, on asuttu nelisen kuukautta uudessa talossa ja lämpöpumppu on ollut toiminnassa suunilleen saman ajan. Huolena on olleet karmeat sähkölaskut, n. 600€ 2kk, joiden syynä epäilen olevan tuon lämpöpumpun koska kun sen sammuttaa niin tariffi-mittari lakkaa välkyttämästä sitä pulssilediä. Mistään muualta en enää usko kulutuksen tulevan. Mittasin eilen vaihevirrat ja ne oli suunilleen 6-7A/vaihe. Tuntuu, että pumppu on jatkuvasti päällä ja nostaa lämpötilaa mielestäni hitaasti ylöspäin. Tuleehan siinä kilowatteja. Käyttötunteja pumpulle on kertynyt jo yli 2600h. syyskuun alkuviikosta lähtien, mikä on mielestäni aika paljon. Talo on paritalo josta toinen puoli on n. 62m2 ja toinen 166m2. Lisäksi autotalli lämpiää vielä pumpun avulla. Isompi puoli on vasta rakenteilla, mutta on jo eristetty ja ikkunat paikallaan. Lisäksi vesikierto on minimillä rakennuspuolella ja autotallissa. Pesutilat ovat lämpöpumpun oman kiertovesipumpun takana ja käyrä arvossa 2.0. Lattioissa on 1.7 ja ne on erillis-shuntattu omalla kiertovesipumpulla. Voisko nyt säädöt olla pielessä vai pumpussa vikaa??? Talon eristyskin pitäis olla riittävä, pohjassa 250mm styrox ja yläpohjassa villaa 450mm.  

[seppaant]

Suureltahan tuo kulutus kuullostaa.
Perustuuko sähkölasku todellisiin mittarilukemiin vai onko se arviolasku?
Mutta rakenteilla olevat talot ovat aina arvoituksia.
Kulutuslukemista päättelin, että sinulla on Carrier 30 NQ E 14-H
Pumppuhan käy lähes koko ajan niinkuin itsekin totesit, käyntiaikasuhde 90% ja vielä näinkin lämpimänä syksynä.
Oletus 10c/kWh ja taloussähköä 10kWh/vrk, sain että pumppusi olisi kuluttanut 10800kWh neljän kuukauden aikana.
Sitten vertasin kulutuksia neliömetriä kohti sain, että sinulla kuluu n.2,5 kertaisesti sähköä minun 1970-luvulla rakennettuun taloon verrattuna.
Mitä näyttää pumpusta saatavat lämpötilamittaukset käyntijakson aikana (kaikki mittaukset).

ATS

[SST]

Pumppu on se 11kW mallinen, sori unohdin laittaa mallin ja mittari toimii GSM-etäluennalla.  Käyttövesi on säädetty 39 astetta,  kolmen asteen erolla ja GT1 eli märkätilojen lämpötila on n.26,9 astetta,  3,5 asteen erolla sekä GT4 eli shunttipiirin lämmityksen pitäisi pysähtyä 28,6 asteeseen, eli vähän alemmas kun märkätilojen.  
Maahan menevän sekä sieltä tulevan lämpötilan erotus on suunilleen se 2-3 astetta. Ainut vaan, että siellä pikkaisen lorisee ilma. Tuolle toimittajalle kun on niin vaikea tulla ilmaamaan ne lämmityspiirit uudestaan. Sanoo vaan että ilma tulee sitten omia aikojaan pois. Putket on järvessä, kahdessa eri piirissä, kumpikin suunilleen 220m ja maan osuus jotakin 60m.
Kokeilin tuossa edellis päivänä, pudotin noita lämpötiloja lattiassa ja pesuhuoneessa n.2-3 astetta ja käyntiaika pumpulle putosi n.12h/vrk. En tiedä onko paha lukema, mutta suunta parempi. Vuorokauden sähkön kulutus kaikkiaan käyttösähkö mukaan lukien oli 49kW.
Miten muuten pitää lattialämmitys jakotukkien säädöt olla maalämpöpumpulla? Täysin aukiko? Mulla ei ole ollenkaan huonetermostaatteja, enkä aikonut niitä laittaakaan. Avasin vaan virtaussäätimet täysin auki ohjekirjan mukaan, mutta tuntuma lattioissa on pikkasen viileä. Kertokaas.

[seppaant]

Edellisen viestini olettamuksin pumppusi olisi kuluttananut 10800 kWh ja käynyt 2600 h. Tästä tulee keskitehoksi 4,1 kW.
Esitteen mukaan Carrier 30NQC / E 11-H tehot ovat:
0/35C   10,7/2,2 kW
0/50C   10,1/3,0 kW

Jos pumppusi on todellakin käynyt noin kylmänä kuin edellä kerrot pitäisi keskimääräisen tehon olla n.2,2 kW todellisen 4,1 kW sijaan. Voisiko olla mahdollista, että n. puolet kokonaiskulutuksesta olisi tehty sähkövastuksilla?

Täällä foorumilla olleiden kulutuslukemien perusteella minulle on muotoutunut käsitys, että lämpöpumpuilla harvoin päästään valmistajan ilmoittamiin ottotehoihin. Yleensä todellinen keskimääräinen ottoteho on valmistajan seuraavan kokoluokan pumpun ottoteho eli tässä tapauksessa n. 3,7 kW. Tämä lukuhan on melkein sama kuin laskettu keskiteho 4,1 kW.

Järvipiirin lämpötilaero on kohdallaan, mutta mitkä ovat järveen menevän ja sieltä palaavan lioksen lämpötolat?

ATS

[SST]

Parin eka kuukauden aikana sähkövastukset olivat päällä kun oli yläpohjassa huonompi eristys ja ikkunoissa pelkkä muovi isommalla puolella. Enkä tosin kiinittänyt asiaan huomiota ennen kuin sähkölasku tuli, mutta nämä viimeiset pari kuukautta olivat kyllä yllätys. En tiedä, pari viikkoa sitten kiinnitin huomiota kun pumppu oli surissut päällä aina kun kuljin sen ohi ja sitten kattelin lämpötilavalikoita ja taisi olla GT1 lämpötila kun sen pysäytysarvo oli n.36, 2 astetta, mutta pumppu ajoi vain koko ajan 32,4 astetta tai vastaavaa. Pysäytin ja käynnistin pumpun on/off napista ja hups, pyyntö putosi heti 4,0 astetta. Tuntuu, että tuo ohjauskeskus sekoilisi.
Asiasta kolmanteen, eilen tsekkasin sen maaputken menon ja tulon lämpötilan ja ne taisi olla jotain meno -0,5 ja paluu vähän yli 2 astetta.
Sähköstä sitten vielä, ekan parin kuukauden aikana laskin, että vastukset pumpussa olisi kuluttaneet jotain 2300W ellen väärin muista.

[SST]

Siis tarkoitin 2300kWh...

[Hassu]

Kohtalo toveri pohjanmaalta tiedustelis, et oletko löytänyt syytä noille suurille sähkönkulutuksille. Meillä myös käytössä samanmoinen pumppu 9 Kw:na ja jo marras joulukuussa oli sähkölasku huima, mut ajattelin sen johtuvan noista rekennus jutuista, mut nyt sitten loppiaisena kun päästy muuttaan, tuli ensimmäinen asumis ajan sähkölasku ja laskun avattuani meinas järki lähtee. Kahden kk:n kulutus 5075 Kw ja ainoo syy täytyy olla toi pumppu, koska muuta kulutusta ei juurikaan edes ole, kun kiuas puuversio, lamput energiasäästö versioita ja kaikissa lämmitettävissä tiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. ( n. 280 m2 ) Tänään kävi sähköurakoija tarkistamas et pumppu pyörii oikeinpäin. Olen kyllä itse kuten sähköurakoitsijanikin ihmetellyt sitä miksi pumppu tuntuu käyvän melkein jatkuvasti. Toisekseen olen myös kummastellut sitä, että lisävastus on ollut päällä kuluneen pumpun päälläolon aikana elikkäs vuoden aikana yhteensä n. 260 tuntia. Ihmetyttää sikäli et kaverilla samanmoinen uusi talo kuin meilläkin, eikä heidän pumppunsa ole kytkenyt lisävastusta päälle vielä kertaakaan,  kyseessä ivt:n pumppu joka sama kuoria lukuunottamatta kuin omanikin.

[sailor]

Kohtalo toveri pohjanmaalta tiedustelis, et oletko löytänyt syytä noille suurille sähkönkulutuksille. Meillä myös käytössä samanmoinen pumppu 9 Kw:na ja jo marras joulukuussa oli sähkölasku huima, mut ajattelin sen johtuvan noista rekennus jutuista, mut nyt sitten loppiaisena kun päästy muuttaan, tuli ensimmäinen asumis ajan sähkölasku ja laskun avattuani meinas järki lähtee. Kahden kk:n kulutus 5075 Kw ja ainoo syy täytyy olla toi pumppu, koska muuta kulutusta ei juurikaan edes ole, kun kiuas puuversio, lamput energiasäästö versioita ja kaikissa lämmitettävissä tiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. ( n. 280 m2 ) Tänään kävi sähköurakoija tarkistamas et pumppu pyörii oikeinpäin. Olen kyllä itse kuten sähköurakoitsijanikin ihmetellyt sitä miksi pumppu tuntuu käyvän melkein jatkuvasti. Toisekseen olen myös kummastellut sitä, että lisävastus on ollut päällä kuluneen pumpun päälläolon aikana elikkäs vuoden aikana yhteensä n. 260 tuntia. Ihmetyttää sikäli et kaverilla samanmoinen uusi talo kuin meilläkin, eikä heidän pumppunsa ole kytkenyt lisävastusta päälle vielä kertaakaan,  kyseessä ivt:n pumppu joka sama kuoria lukuunottamatta kuin omanikin.

Laita ensin talosi tarkat tiedot tiedonkeruuketjuun ja mittaa sitten maaliuoksen meno- ja paluulämmöt, puhdista mutasihti ja tarkista ettei esim. maapiirin pumppu pyöri koko aikaa. Sitten ota ylös yhden täyden vuorokauden sähkönkulutus. Vältä s.saunan, kuivausrummun yms. käyttöä mittausaikana. Eihän sulla ole käyttöveden kiertoa? Miten lisävaraajahässäkkä on kytketty jne.

Mutta ne tiedot sinne tiedonkeruuketjuun...

Jani

[Hassu]

Juu, siis talo uudisrakennus 205 m2 1 1/2 kerroksessa sekä 70 m2 autotalli, kaikkialla vesikiertoinen lattialämmitys sekä talon ja tallin välinen 20 metrinen lämpökanava siinä välissä. Äskettäin kattelin noita käyntiaikoja sekä lämpöjä, eli ne oli maapiiriin menevä - 3,3 ja paluu + 0,6 astetta. Kone ollut käytössä 04/08 alusta ja pumppu käynyt siitälähtien 2961 h ja lisävastus ollut päällä 245 h. Mutasihtit putsattu.
Käyttösuhde pumpun mukaan LVLB-rad% 12 ja LV 88%
Pumpun käyntiarvot on asennusfirman jäljiltä arvoissa paluu LJ GT 1 pys 28.2 astetta, käyttövesi tav. 51 asteessa. Lömmönjako tila siaitsee tallissa ja se välimatka kun on sen 20 m niin lämpimänvedenkäyttovesiputkistossa pyörii jatkuvasti kiertovesipumppu, mut sen kulutus lukemat on kyl melkosen pieniä muuhun kulutukseen nähden.
Olemme siis asuneet talossa n. 2 kk ja kaks aijempaa kuuta tehty sisustus juttui ja lämmöt olleet sisällä 21 asteessa. Huoneissa on huonekohtaiset termarit. Sovin äskettäin sähkärini kans et laitamme pumpulle oman sähkömittarin jolloin sen käyttämä sähkö tulee selkeesti laskettavaks. Nyt vaan hiukka mietityttää noiden selvinneiden tietojen valossa se et onko meidän sähkömittarissa jotain häikkää, koska kokonais kulutus vajaalta vuodelta eli 8381 h oli 22170 Kw jakautuen 13789 päivä ja 8381 yölle. Eli laskennalinen päiväkulutus olisi näiollen n. 63, 4 Kw/vrk. Tilanne sähkönkulutuksessamme muuttui radikaalisti marraskuussa, koska sen jälkeen tulleet sähkölaskut olleet jotain ihan muuta kuin sopisi olettaa. Siihen saakka 2 kk laskut oli luokkaa  80 euroo ja sit kuut 11+12/08 361 euroo ja tää viimeisin siis 525 tammi-helmikuulta. Joku yhtälössä nyt mättää, selviäis vaan mikä...

[seppaant]

Tilanne sähkönkulutuksessamme muuttui radikaalisti marraskuussa,

Mikä muuttui marraskuussa? Tai joulukuun alkupäivinä?
Mistä lähtien käyttöveden kierto on ollut jatkuvasti päällä?

ATS

[JariA]

Nyt vaan hiukka mietityttää noiden selvinneiden tietojen valossa se et onko meidän sähkömittarissa jotain häikkää

Jos äkilliseen kulutuksen lisääntymiseen ei löydy mitään muuta selitystä, niin sähköverkon haltijayhtiötä voi pyytää tarkistamaan onko mittarissa jotain vikaa. Virhemittausten oikaisua voi muuten pyytää useita vuosia jälkikäteen.

[seppaant]

Käyttösuhde pumpun mukaan LVLB-rad% 12 ja LV 88%

Mitä tämä on selkokielellä?
Onko tiedossa tammi-helmikuun käyntiaikaa?

ATS

[eksile]

Onko sulla "uhri" sähkömittarissa etäluenta? Ellei, oletko itse arvioinut ja ilmoittanut rakennusajan kulutuksen sähköyhtiölle? Onko tämän vuoden ensimmäinen lasku näin ollen tasauslasku?

[Hassu]

Juu, "uhrilla" etäluenta mittarei ja noi tekstit Rad % tarkoittaa ilmeisimmin sitä kuinka lämpöpumpun käydessä on työt jakaantuneet kämpän lämmityksen ja lämpimänveden teon suhteen... Se lämpimän veden kiertovesipumppu on kyl ollut toiminas joulukuun alusta, jote johtuisko noi suuret kulutukset siittä? Pieni vehje kyseessä...

[sailor]

Juu, siis talo uudisrakennus 205 m2 1 1/2 kerroksessa sekä 70 m2 autotalli, kaikkialla vesikiertoinen lattialämmitys sekä talon ja tallin välinen 20 metrinen lämpökanava siinä välissä. Äskettäin kattelin noita käyntiaikoja sekä lämpöjä, eli ne oli maapiiriin menevä - 3,3 ja paluu + 0,6 astetta. Kone ollut käytössä 04/08 alusta ja pumppu käynyt siitälähtien 2961 h ja lisävastus ollut päällä 245 h. Mutasihtit putsattu.
Käyttösuhde pumpun mukaan LVLB-rad% 12 ja LV 88%
Pumpun käyntiarvot on asennusfirman jäljiltä arvoissa paluu LJ GT 1 pys 28.2 astetta, käyttövesi tav. 51 asteessa. Lömmönjako tila siaitsee tallissa ja se välimatka kun on sen 20 m niin lämpimänvedenkäyttovesiputkistossa pyörii jatkuvasti kiertovesipumppu, mut sen kulutus lukemat on kyl melkosen pieniä muuhun kulutukseen nähden.
Olemme siis asuneet talossa n. 2 kk ja kaks aijempaa kuuta tehty sisustus juttui ja lämmöt olleet sisällä 21 asteessa. Huoneissa on huonekohtaiset termarit. Sovin äskettäin sähkärini kans et laitamme pumpulle oman sähkömittarin jolloin sen käyttämä sähkö tulee selkeesti laskettavaks. Nyt vaan hiukka mietityttää noiden selvinneiden tietojen valossa se et onko meidän sähkömittarissa jotain häikkää, koska kokonais kulutus vajaalta vuodelta eli 8381 h oli 22170 Kw jakautuen 13789 päivä ja 8381 yölle. Eli laskennalinen päiväkulutus olisi näiollen n. 63, 4 Kw/vrk. Tilanne sähkönkulutuksessamme muuttui radikaalisti marraskuussa, koska sen jälkeen tulleet sähkölaskut olleet jotain ihan muuta kuin sopisi olettaa. Siihen saakka 2 kk laskut oli luokkaa  80 euroo ja sit kuut 11+12/08 361 euroo ja tää viimeisin siis 525 tammi-helmikuulta. Joku yhtälössä nyt mättää, selviäis vaan mikä...

Kulutuksesi on ihan normikulutus, koska käytössäsi on lämpimän käyttöveden kierto. Otappa se pois ja hups...kulutuksesi väh. puolittuu. Suosittelen ajastimen laittamista siihen kiertovesipumppuun ja kierron kuristamista.

Naapurilla samankokoisessa talossa (ei rinnetalo, kuten meillä) kulutus 6000kWh enemmän vuodessa. Tämä johtui tehdasasetuksista ja käyttöveden kierrosta. Pumput ovat tismalleen samat.

Jani

[eksile]

Jakauma on aika raju. Vaikuttais siltä että se käyttövedenkierto sekoittaa nyt hommaa koko ajan ja pumppu tekee käyttövettä turhaan luullessaan että kulutusta on.

Kato parinpäivän jaksolla pumpun käyntiaika, laita sitten se kierto 1:lle ta kokonaan pois päältä seuraavat paripäivää.
Näin saat selville kierron vaikutuksen.

Joka tapauksessa sun kannattaa ajastaa se kierto.

[Hassu]

No voi hyvänen aika sentään, täytynee antaa kovin palautetta tolle LVI urakoijalle, koska kysyin sen kiertovesipumpun kulutuksesta ja totes vaan, et eihän se nyt paljoo vie. Hyväksyin sen, koska rakentaminen vienyt itteltä kaiken ajan niin et oon suosiosta jättänyt noi LVI hommelit heidän harteilleen. Eipähän olis taaskaan kannattanut... Täytyy hetimiten asetella sinne se ajastin ja toivoo, et tilanne korjaantuu. Onks tietoo sit paljonko sellainen kv pumppu oikeen syö virtaa? Itse en nyt pääse sitä tutkimaan ainakaan muutamaan päivään töiden vuoks. Oon kyl edelleen pettynyt pumpun hyötysuhteeseen aijempiin tietoihin viitaten, suunnuttelu vaiheessa urkoijat kyllä yhdestä suusta antoi ymmärtää jotain ihan muuta!  

[sailor]

No voi hyvänen aika sentään, täytynee antaa kovin palautetta tolle LVI urakoijalle, koska kysyin sen kiertovesipumpun kulutuksesta ja totes vaan, et eihän se nyt paljoo vie. Hyväksyin sen, koska rakentaminen vienyt itteltä kaiken ajan niin et oon suosiosta jättänyt noi LVI hommelit heidän harteilleen. Eipähän olis taaskaan kannattanut... Täytyy hetimiten asetella sinne se ajastin ja toivoo, et tilanne korjaantuu. Onks tietoo sit paljonko sellainen kv pumppu oikeen syö virtaa? Itse en nyt pääse sitä tutkimaan ainakaan muutamaan päivään töiden vuoks. Oon kyl edelleen pettynyt pumpun hyötysuhteeseen aijempiin tietoihin viitaten, suunnuttelu vaiheessa urkoijat kyllä yhdestä suusta antoi ymmärtää jotain ihan muuta!  

On totta että kiertovesipumppu vie vain vähän sähköä. Kyse ei ole siitä itse pumpun kulutuksesta, vaan siitä että maalämpöpumppu joutuu tekemään huonolla hyötysuhteella käyttövettä yötö päivää. Siitä se kulutuksen nousu johtuu.

Katso mitä aiheesta on aiemmin kirjoitettu.

Jani

[Hassu]

Kovasti kiitoksia avartavista neuvoista, kotosalla emäntä on juuri käynyt nykäsemäs lämpimänveden kv pumpun johdon seinästä joten toivotaan et sähkömittari alkaa pyöriä hillitymmin. Niinhän se on ollut viimeaikoina, et melkein aina kun pumppua on käynyt katsomassa on se hurranut siellä täysillä. Täytyy ens viikolla perehtyä pumpun kuvioihin oikeen perusteellisesti ja hommata säädön taitava kaveri tekemään pumpulle uudet ohjeet...

[mnk]

Laita siihen kiertovesipumpun töspeliin tämmönen tai vastaava taimeri, jota jo edellä ehdotettiin.

http://www.jokiwatti.fi/kauppa/index.php?document:context=tuotteet&tuotteet:show=1&tuotenavi:select=1

Vastaavia saa esim Anttiloista ja halpahalleista.

280 m2  vie jo jonkin verran energiaa. Hyvin eristettyyn ja tehtyyn taloon 9kw on kohdallaan.   Parhaan tuloksen saat laittamalla termostaatit selälleen lämpökäyrän säätämisen ajaksi erilaisille ulkolämpötiloille. Taloudellisin ja omalle maulle mukavin säätö saadaan taittamalla (taittaminen tarkoittaa lämpökäyrän säätämistä paloittain/ portaittain.  Esim välit:  +10C --> +5C,   +5C --> 0C,  0C --> -5C, -5C --> -10C   jne.) lämpökäyrä omalle talolle sopivaksi. Koneen kerroinkäyrillä ja taso-korotuksilla ei pääse täydelliseen optimiin.

Kun säädöt taitettu kokonaisuudessaan kohdallaan, voit laittaa termarilla apusäätöä alaspäin esim makuuhuoneisiin. Makuuhuoneen alemman lämpötilan voi säätää kohdalleen myös kirraamalla virtausta pienemmälle  jakotukilta ja termostaatti edelleen selällään.  Kun säätelet,  niin pidä muistissa säätötoimenpiteitä vaikka ruutuvihossa, niin muistaa paremmin mitä kokeiltu edellisellä säätökerralla.  1,5v säätämisellä saat ihanteelliset käyrät kunhan tulee riittävä pakkastalvi, jotta edes voi säätää kovien pakkasten säätöalueen kohdalleen.

Täällä sisällä noin 22,5C, jotta vanhan talon vetoisuus ei tunnu.
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=55&H=&View=Rapport

[Hassu]

Juu, sellainen ajastin ilmestyi johdon juureen jo eilen iltana appiukon toimesta, mielenkiintosta nyt seurata miten pumpun käyntiaika muuttuu... Viikolla on tulos käymään avuks kaveri joka on paremmin perehtynyt pumpun säätöihin, eiköhän tähän hiljalleen ala joku roti löytymään ja oppii sit itsekkin hieman samalla ton pumpun toiminnasta ja sielunelämästä...

[kalsket]

Itsellä on vanhemman sarjan vastaavantehoinen pumppu käytössä. Syksyllä siihen lisättiin lämipimän veden kierrätys. Kyllähän käyttöveden lämpötila sen jälkeen on varaajassa nopeammin laskenut mutta käyntisyklejä tuo ei kuitenkaan ole lisännyt.

Kiertopumppu on teholtaan todella pieni, muistaakseni 10W luokkaa. kierron paluu on kytketty varaajan päällä olevan sekoitinryhmän kylkeen.  Ajatuksen on asettanut niin että yöaikaan ei kierrätetä mutta päivällä 07-23 välillä se on  koko ajan päällä.

Vaikutuksen varaajan lämpöön näkee täältä varsin hyvin (ylin keltainen viiva):
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=63&H=&View=Rapport

[Hassu]

NO niin. Nyt on pariviikkoa tullut seurattua pumpun toimintaa hyvin aktiivisesti ja kellokytkin ohjaa käyttöveden kiertovesipumppua. Käyntiajat kyllä hieman laskeneet, mutta edelleen kummastuttaa runsaat käyntitunnit. Pumppu käy keskimäärin n. 13-14 h/vrk, lisäksi olen mietiskellyt sitä miksi pumppu tuntuu käyvän useamman tunnin kerralaan kun käyntiin pyörähtää. Jakotukkeja ja pumppua säädetty rauhassa ja harkiten. Pumpun käyntia arvoja seuratessa olen havainnut sellaisen piirteen, että kompressori tuntuisi käyvän melkoko viileänä. Ohjekirjan mukaan norm. käyntilämpö olisi 70-120 asteen välillä. Meidän kompura saavuttaa tavallisimmin vain n. 65 asteen ja vain muutamia kertoja lämpö on käväissyt 80 asteen tienoolla. Olenkin mietiskellyt et tekeekö se kompura töitään optimaalisesti...
Onko tuosta jollain parempaa tietoa ja omakohtaisia kokemuksia ja vois sitä tietoo foorumis jakaa..
Odottelen tässä nytkin maahantuojan yhteyden otoa pumppumme tiimoilta. Toivotaan et jokin selvyys alkais löytyyn, koska muutoin pumppu on hyötysuhteeltaan kyllä heikko ja lämitystapana maalämpö hankintavaiheen tietoihin nähden kaikkia muuta kuin edullinen. Sähkölämmitys kun olisi tullut käyttökustannuksiltaan saman hintaiseksi, ellei jopa edullisemmaksi. Tiedä sitten...

[sailor]

Paljonko pumppusi ottoteho on? En pidä kulutustasi kovin dramaattisena ottaen huomioon talosi koko ja kylmempi jakso. Sinulla on kuitenkin aika paljon seinä ja lattiapintaa.

Jani

[Matias]

Eli laskennalinen päiväkulutus olisi näiollen n. 63, 4 Kw/vrk.

Meillä on 115m2 talo ja kokonaisvuosikulutus on n 12000kwh ja 33kwh/vrk.
Tuttavilla on 110m2 samanikäinen talo varaavalla yösähkölämmityksellä niin heillä vuosikulutus on n 27000kwh ja 74kwh/vrk.
Että jos ottaa huomioon lämmitettävät (275m2) neliöt niin ainakin näihin verrattuna kulutus tuntuisi olevan oikealla hehtaarilla.

kompressori tuntuisi käyvän melkoko viileänä.

Meillä kompressorin ulkopinta on kyllä suorastaan jääkylmä kädellä kokeillen,luin jostain että näissä kompressoreissa olisi imukaasujäähdytys eli kiertävä kylmäaine ottaa talteen  myös kompressorissa kehittyvän lämpötehon ja siirtää sen lauhduttimella talon lämmitykseen,sensijaan kompressorilta lähtevä kuumakaasuputken pintalämpö nousee n 100asteiseksi.
Käyntijaksojen välillä kompressori kylläkin lämpenee koska  alaosan öljytilassa on lämmitysvastus,pitää öljyn lämpimänä jolloin voitelu toimii paremmin heti kun kompressori käynnistyy.

edit:tuolta http://www.prssystems.fi/maalampo/documents/30NQC_D_E.pdf
näyttäisi ottoteho olevan 3,3kw(?) ilman lisävastuksia.
Lisäksi noilla sivuilla kerrotaan että kyseessä on vaihtoventtiilikone joka lämmittää ensin lämpimän käyttöveden käyntijakson alussa ja vasta sen jälkeen alkaa varsinainen talon lämmitys,varmaan tuosta johtuu että käyntijaksojen pituus vaihtelee

[eksile]

Hassu & Uhri, wellcome to "isojen" talojen luokkaan.

Noi kulutukset on kohdallaan JOS laskutus on reaaliaikaista eli  talvella laskutetaan mitä talvella kuluu, siis laskutusvälillä. Sen näkee vertaamalla laskun mittarilukemaa todelliseen. Etäluenta?

Selailin Excelistä että meillä pumppu söi tammi-helmikuussa 2252 kWh (11 kW Ekowell, ei sähköpatruunaa, uusimaa, 290+ m2) kun koko talon kulutus oli samana aikana 4851 kWh (sis. siis myös pumpun). Fortumin hinnoilla rahaksi muutettuna pumpulle 201 eur ja koko talolle 435 euroa.
Paljon neliöitä = paljon valoja yms. = paljon kwh

Pohjoispohjanmaalla lienee keskimäärin hiukan kylmempää kuin täällä?

Kesällä taas koko lysti on reipas 100 euroa/kk. Mä maksan vuosikulutuksen mukaan laskutusväleille tasan jaettuna jolloin suuria heittoja tai yllätyksiä ei tule.

Jos toi reipas 500 eur on ympärivuoden per laskutusväli niin jotain on todella metsässä. Selvitä laskun perusteet sähköyhtiöltä.

[Hassu]

Niinhän tuo alkaa näyttämään et neliöitä on sen verta reippaasti, et sähköä kuluun reilusti, joskin meillä suurimalta osin juuri siihen lämmitykseen. Selkeästi vrk kulutuksessa suurinta osaa näyttelee pumpun kuluttama virta. Meillä käytössä etäluentamittari, joten noi kuluukset realiaikaisia. Juuri eilen vaihdoin sähköntoimittajan huomattavasti halvempaan ja nyt pitäis säästöö tulla toistasataa vuodes aijempaan verrattuna. Saapa sit nähdä... Kuten jo aijemmin kirjoitin et odottelen maahantuojan yhteydenottoa... eipä ole kuulunut sieltä mitään, joten mielenkiinnolla nyt odottelen et kuuluukokaan...

[sailor]

Täällä ti-to 3 vrk:n kulutus 51-54kWh/vrk sisältääen kaikki sähköt. 2+2 henkeä kotosalla myös päivällä. Yöllä kipakkaa pakkasta, kuten kuvasta näkyy http://www.wunderground.com/history/airport/EFJY/2009/3/24/CustomHistory.html?dayend=26&monthend=3&yearend=2009&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA

Jani

[eko]

3:n pvn syvällä rintaäänellä  (Carrier C9)

Itse laitatin LKV-paluun P2:n (22W WILO S) taakse ja parametri "P2-komp" asennolle (meillä myös ulkoinen P1-pumppu). Näin kierto päällä vain kun kompura päällä. Ajatus oli, että vesi olisi myös sopivasti sekoittunutta (korkeampi keskilämpö), kun viimeisenä logikassa aina veden-lämmitys. Kun MLP sitten tyytyväinen koko tilanteeseen (lämpö ja LKV riittävällä tasolla), myös kierto "oikea-aikaisesti" kompuran kassa päältä.

Meillä veden kylmyys hanasta/suihkusta ei ole ongelma (vanha KL:kään ei sita osannut), kun MORAn hanat hoitaa homman ilman "vaellusta".

Asentaja unohti paramertin "P2 päällä"-asentoon, ja ihmettelinkin 1vrk, miksi pumppu kaynnistyy 30min välein tekemään vettä. Ulkoisen dataloggerin kytkemisellä asia selvisi ja nyt toimiin kuin vessan juna (kolmatta päivää).

Kunhan saan vielä sähkömittarin asennettua (pumput mittauksessa mukana), mittaan ja testaan muutamalla parametrilla onko/mikä hyvä....

Ja talvihan saattaa olla oma lukunsa, kun kompura enemmän päällä. Toisaalta silloinhan sitä lisälämmintä KPH:ssa arvostaa  8-)

Lopulta logiikkaa hoitanee Homeseer tms. mutta keep-it-simple siihen asti