Nibe F1145+VPBS300CUaurinkovaraaja+VPBS-FP215P3 keräimet kokemuksia?

[bigfoot.fi]

Olisin kiinniostunut kuulemaan muiden ajatuksia aurinkokeräimen säätöoptimoinnista.
Nibe F1145+VPBS300CU aurinkovaraaja+VPBS-FP215P3 keräimet.
Laitteet on asennettu 2012, eikä siinä ole niben Uplinkkiä, harkinnassa on.

Nyt keräin toimiin pääosin kesäisin käyttöveden lämmitykseen. Keräinten perstuntumateho on mielestäni hyvä.
Lisälämpöä keräin tarjoaa usein jo maalis/huhtikuulta, kunhan lumi/jää on sulanut keräinten pinnalta.

Käyttöveden osalta Nibe rajoittaa maxsimilämpöä varaajalle, koska lämpöä lähtee keräimestä parhaimmillaan yli 100C, ainakin meno/tulomittareiden mukaan. Varaajan sallittu maksimilämpö lienee kuitenkin vain 70-80C.
Kesäisin käyttövesi saattaa nousta varaajassa aurinkopäivinä jopa 70C, joten bakteeritulistusta ei tuolloin tarvita.

Logiin kirjautuu arvot ovat BT53 on aurinkokeräin (katolla) ja BT54 aurinkokierukka VPBS300R aurinkovaraajassa.
Aloitin mittauksen/tutkimisen vasta noin viikko sitten, eikä logitutkijassa ko käyriä (ainakaan vielä) ole, joten toistaiseksi vielä mennään mutulla. Toki exelillä tilasto/käyrätkin jo onnistuu, kunhan kerkii.

Ihmettelin aluksi Niben näytössä näkyvä aurinkotunnusta, joka ilmestyi myös sydäntalvisin ja yöllä, mutta kyse ei ollut loistavasta hyötysuhteesta.
Talvisin Nibessä on jäätymisenestosäätö, joka on tehdasoletuksena päällä, josta merkkinä tulee aurikotunnus näyttöön, etenkin öisin.
Tällöin se hukkaa samalla lämmitysenergiaa kun se pitää kerääjän katolla aina plussalla.
Tätä hieman ihmettelen, koska kerääjässä kaiketi kiertää jokin tenusekoitus, jolloin sen jäätymispiste lienee alempi kuin 0C.
En tiedä mikä se kiertonesteen jäätymispiste on/pitäisi olla, joten en ole muuttanut säätöä.
Pitäiskö?

[euroshopperi]

No mulla on kyllä glykolit aurinkokennoissa ja taatusti en lämmitä yhtään harakoita varten. Erikoinen ajatuksenakin, että lämmittäisi talvella katolle mitään. Mulla saisi myös käyttöveteen aurinkolämmityksen, mutta se on ihan älyvapaa monen tuhannen lämmönvaihdin paketti varaajan kylkeen, eikä mun lompakolla käydä sen takia. Eli mulla on aurinkokierukka lämmitysvaraajassa ja sillä lämpiää lattiat pesuhuoneessa kesällä ja kaikki ylimääräinen menee lämpimänveden esilämmitykseen. Ei ole minkään näköisiä ylilämpö ongelmia. Jos se on oikein tehty aurinkolämmitys, niin ei kyllä taatusti kierrä mitään talvella katolla pitämässä kennoja plussalla. Jos siellä kiertää käyttövesi, niin taitaa olla jo katastrofikytkentä. Kennoilla pitää olla glykolikierto ja lämmönvaihdin.

[bigfoot.fi]

Moi
Saatoin kirjoittaa erehdyttävästi...noviisi, sorry.

Kyllä katolla glykolit tms kiertää, mutta kun en tiedä millä seoksella. En siis tiedä nesteen jäätymispistettä, enkä koostumusta.
Uskon että laitteet on asennettu normisti, Lämpö1:n asennus, ei oma. Kaikki laitteet on asennettu kerralla MLP:n kanssa 2012.

Kyseessä on siis aurinkovaraaja jossa on sekä MLP:n vesi että aurinkokerääjän kierukan lämmöt samassa pöntössä.
VPBS300CU sisältää siis oman aurinkokierukan joka siirtää aurinkovaraajan lämmön suoraan lämminvesivaraajaan.
Glykolit kiertää mielestäni myös suoraan tuon varaajan muusta järjestelmästä suljetun kierukan kautta.
Aurinkonestekierron välissä on toki pumppu ja nesteen täyttöyksikkö. Koko eo yksikkö on lämpöeristetty styroksilaatikolla
ja joustavalla metallisuojalla varustettu putkitus kerääjälle on myös eristetty kauttaaltaan.
Varaajasta kerääjälle on 10 m ja ko veto kulkeen hormissa talon sisällä.

Päivitin koneeseen viikko sitten viimeisimmän softan, eli päivitin F1145:n vuoden 2012 versiosta uusimpaan kun luin täältä että se kannattaa.
En ole laiskuuttani tutkaillut koneen arvoja aiemmin, kun kaikki on toiminut oletetusti ja lämmintä vettä sekä lämpöä on tullut tasaisesti. Sain logitutkijan vasta nyt pelaamaan kun aurinkovaraajan logitiedot sekoitti aiemmin kannan.
Päivitystä tehdessäni kiinnitin huomiota tuohon ajoittaiseen lämmönlisäykseen aurinkokerääjälle kun tuli vietettyä kerrankin aikaa MLP:n vieressä.

Ihmettelen siis tuota Niben perusasetusta, jossa tosiaan on tuo aurikovaraajan jäätymisenesto päällä, vaikka katolla on nuo tentut.
Tämmöset asetukset koneessa vaan nyt on käyttöasennuksen jäljiltä vuodesta 2012. Asennus tehtiin tosin kesällä.
Uskon että kyse voi olla jostain varmuustoimesta, mutta en ymmärrä täysin miksi ja millä säätöarvolla ko lisäystä uskaltaa muuttaa.
Voihan olla että nesteen jäätymispiste on esim -20C, jolloin tuolla lisäyksellä varmistetaan ettei kovilla pakkasilla tule keräimeen vahinkoja.
En tiedä mistä Nibe ottaa tuon lisäsyparametrin jolla se päättää ohjata kiertoon kovilla pakkasilla lämpöä, eli käynnistää hetkeksi kiertopumpun. Mittaako Nibe vaan Aurinkokerääjän lämpöä vai huomioiko jotain myös muusta käyttöympäristöstä, esim ulkolämpötilasta.

[euroshopperi]

Glykolit on kattokierrossa 50/50 ja sillä pitäisi olla -40 luokkaa pakkasenkestävyys. Ainoa selitys olisi kierrolle, että halutaan pitää lasi sulana. En kierrättäisi kuitenkaan yhtään.

[bigfoot.fi]

Hienoa ja kiitos tiedosta.
Noin arvelinkin asian olevan, mutta kun ei heti löytynyt mitään dokumenttia asiasta.
Muutan jäätymispiste-arvoa Niben asetuksissa keräimelle ja seuraan tilannetta.

Tänään keräin antoi jo yli 50C lämpöä varaajaan kun oli aurinkoista.

[Matala]

Mahtaako olla kyse jatkuvasta pyörityksestä vai satunnaisesta ? Mulla on talvellakin hetken kierto päällä, senverran että laitteet käy, sitten loppuu. Olisikohan kerran kuukaudessa.