Mitoitusta kaivattaisiin Pirkkalaan

[repomies]

Tämmöisiä copypasteja voi toki napsia talteen.

Meno   30.9°C
paluu   26.9°C
Paluu asetus   26.9°C
Kuumakaasu   53.5°C
Ulkolämpötila   0.0°C
Käyttövesi   46.6°C
Käyttövesi asetus   50.0°C
Liuos sisään   3.8°C
Liuos ulos   0.6°C
Maks menovesi   64.0°C
Imu compressor   7.2°C
Compr. lämmitys   42.8°C
Ylikuumennus   4.5 K

En ole keksinyt miten saisin tuon menoveden lämmön alemmas ilman että kämpän lämpö laskisi. Siis poikkeamatta asennusohjeen ukaasista jättää lämmönsiirronkin kiertopumppu pumpun ohjattavaksi. Aiemmalla systeemillä riitti matalampi menoveden lämpö, kun kierto oli keskimäärin nopeampi. Ajoin kiertopumppua (alpha 2L 15-60) täysiä.

[tomppeli]

Bergheat on myös pikkuisen turhan suoraviivainen...

Palaan vielä tähän asiaan...

Tässä olet ihan oikeassa.
Tuo D5 :n laskentamenetelmä on aika suoraviivainen ja siitä aiheutuu maanvaraisen lattian laskentaan melkoinen virhe varsinkin Etelä-Suomessa. Lapissa on pidempi lämmityskausi ja virhe jää pienemmäksi.
D5 -menetelmällä tulee virhettä kaikkeen mitoituslaskentaan, jossa seinämän takana on melko tasalämpöinen maa.
Meillä Suomessa D5 menetelmä menettelee kohtuullisesti, mutta maissa, joissa lämmityskausi on meitä lyhyempi, on virhe tosi iso. Niissä maissa lämmityskaudella mitoittaminen on ehdottoman tarpeellinen.

Olen D5 :n menetelmän vastaisesti lisännyt laskentaohjelmaani lämmityskauden pituuden muuttujaksi.
Tätä muutosta varten en suoraan löytänyt sopivaa dataa. Vähän soveltamalla sain jonkinlaisen menetelmän.
En ole vielä laittanut sitä yleiseen jakoon, testaan sitä ensin.

[repomies]

^pahoitteluni etten yhtään ole ehtinyt nyt tähän laskentaan palata. Silloin aikanaan hakkasin bergheattiin omana muutoksena mukaan laskurin joka käytti sitä D5:n uutta, ainakin D5-päivitysehdotuksessa ollutta menetelmää hyväkseen. Siinä oli siis maan lämpötila kuukausittain annettu alapohjan alle. Voisin tuon ehkä kaivella jos se löytyisi, ja viskata tomppelille joskus paluupostina, minä en sillä mitään enää tee. Nykyinen mielenkiinto on enempi AIT:n ohjauslogiikan omituisuuksien ihmettelyssä.

[tomppeli]

Kiitos, jos löydät materiaalin!

[repomies]

^Mañana.

Irrallisena knoppina Luxtronikista, tämä ei oikein kuulu kunnolla mihinkään olemassaolevaan ketjuun, niin miksei vaikka tänne sitten..

Ihmettelin hieman miten Android-luuri hakee tuon luxtronikin paikallisverkosta. Nettisniffailu ja socketti-koodailu oli hieman ruosteessa, mutta kyllähän siellä tcpdumpin mukaan hieman dataa heiluu paikallisverkossa, UDP broadcast porttiin 4444.

Kokeilin lähettää vastaavia bytejä samaan UDP-porttiin broadcastina tietokoneeltani, ja kuinka ollakaan Luxtronik tuuppaa 100 byteä takaspäin kertoen käytännössä IP-osoitteensa siinä samalla. Että noin se löytyy verkosta, jos tahtoo tietää missä IP-osoitteessa webbiserveri nyt luuraa. Myönnettäköön ettei se IP käytännössä vaihtele, etenkään jos säätää vähän omaa DHCP-serveriä mac-osoitteen avulla, mutta teoriassa pumppu voi saada eri osoitteen. Toki UDP on vähän epäluotettava selvittelyyn, joten sen kanssa voi joutua huhuilemaan uudelleen.

Niin ne bytet joilla jonkinlainen vastaus tuli:

byte[] buffer = { 0x32, 0x30, 0x30, 0x30, 0x3b, 0x31, 0x31, 0x31, 0x3b, 0x31, 0x3b, 0x00, 0x00, 0x00, 0x20, 0x20, 0x20, 0x20 };

[repomies]

Mitoitukseen liittyen, nyt on kohtuullinen logi tallessa kylmemmiltä keleiltä. Pumppu veti perinteiset tiltit iltasella 18h12min käynnin jälkeen ja nosteli siitä sitten taas 40hertsistä taajuuden aina sataan asti kolmen tunnin aikana. Taajuus lyö tuon tiltin jälkeen aina vähän yli ja saisi lyödä enemmänkin jos pumppu oikeasti yrittäisi kompensoida lämmitysvajetta, mutta kuitenkin. Siitä sitten aamuun asti keli kylmeni pikkuhiljaa, aamulla oli 22 astetta pakkasta juuri ennen kuin käyttövesisykli alkoi, ja pumppu teki lämpöä 6kW teholla. Hertsit oli noin 86 tuossa kohtaa.

Eiköhän tuo -22C ja 6kW ole aika liki totuutta lämmitystarpeen osalta tuossa lämpötilassa. Käytännössä mitoituslämpötila on -29C ja tästä nyt voi puusilmäkin nähdä ilman sen kummempaa laskemista, että tuo 9kW pumppu riittää kevyesti ja sen lämpimän yhden auton tallinkin voisi lohkaista tuosta talon jatkeena olevasta leveästä autokatoksesta ilman että pumpun tehot loppuisivat. Kaivo siitä ei taatusti riemuitsisi, mutta toisaalta samalla kun puhalluttaisi tallin päälle villaa, sitä laittasi lisää talonkin yläpohjaan.

Nyt on nähty kylmimmät lämmöt keruussa +1,2 tulo ja -2,2 meno. Tuolloin oli se 100Hz vähän aikaa käytössä tilttauksen jälkeen.

[tomppeli]

...Eiköhän tuo -22C ja 6kW ole aika liki totuutta lämmitystarpeen osalta tuossa lämpötilassa.

Olit laskenut -20 C lämpötilalle 6,0 kW. Aika tarkkaan laskit.!

[repomies]

Oli hyvä laskuri käytössä.

[euroshopperi]

Mitoitukseen liittyen, nyt on kohtuullinen logi tallessa kylmemmiltä keleiltä. Pumppu veti perinteiset tiltit iltasella 18h12min käynnin jälkeen ja nosteli siitä sitten taas 40hertsistä taajuuden aina sataan asti kolmen tunnin aikana. Taajuus lyö tuon tiltin jälkeen aina vähän yli ja saisi lyödä enemmänkin jos pumppu oikeasti yrittäisi kompensoida lämmitysvajetta, mutta kuitenkin. Siitä sitten aamuun asti keli kylmeni pikkuhiljaa, aamulla oli 22 astetta pakkasta juuri ennen kuin käyttövesisykli alkoi, ja pumppu teki lämpöä 6kW teholla. Hertsit oli noin 86 tuossa kohtaa.

Eiköhän tuo -22C ja 6kW ole aika liki totuutta lämmitystarpeen osalta tuossa lämpötilassa. Käytännössä mitoituslämpötila on -29C ja tästä nyt voi puusilmäkin nähdä ilman sen kummempaa laskemista, että tuo 9kW pumppu riittää kevyesti ja sen lämpimän yhden auton tallinkin voisi lohkaista tuosta talon jatkeena olevasta leveästä autokatoksesta ilman että pumpun tehot loppuisivat. Kaivo siitä ei taatusti riemuitsisi, mutta toisaalta samalla kun puhalluttaisi tallin päälle villaa, sitä laittasi lisää talonkin yläpohjaan.

Nyt on nähty kylmimmät lämmöt keruussa +1,2 tulo ja -2,2 meno. Tuolloin oli se 100Hz vähän aikaa käytössä tilttauksen jälkeen.

Sullehan taisi joku kauppiaan retale tarjota 140 m kaivoa. Nyt varmaan harmittaa vietävästi, kun on tullut kauppiaslorttien mukaan ylitehoinen kaivo ja rahat on heitetty ikkunasta ulos. Tai oikeestaan Kankkulan kaivoon.

[repomies]

Sullehan taisi joku kauppiaan retale tarjota 140 m kaivoa. Nyt varmaan harmittaa vietävästi, kun on tullut kauppiaslorttien mukaan ylitehoinen kaivo ja rahat on heitetty ikkunasta ulos. Tai oikeestaan Kankkulan kaivoon.

Juu kyllä vain, tosin se kauppiaan tarjous oli useamman tonnin kalliimpi kuin tämä 230-metrisellä kaivolla toteutettu kokonaisuus.

Tuosta kun kaivo muutaman vuoden jäähtyy niin voidaan todeta että en todellakaan ylimitoittanut kaivoa. Puhumattakaan jos laitan sen autotallin. Kyllä silloin on jo vakavasti harkittava lisäpuhallusta koko talon yläpohjaan.

[repomies]

Ensimmäinen täysi maalämpökuukausi taputeltu. Wattimaatti kertoo sähköä menneen helmikuussa 1171,82kWh ja fmi kertoo pirkkalan keskilämpötilan olleen -9,8C. (http://suja.kapsi.fi/fmi-tilastot.php?kuumoodi=true)

Nähdäkseni maalämpö toimii talossani kuten pitää. Pientä harmia on AIT:n ohjelmistosta, mutta siinä kaikki ongelmat. Keruu pelaa ja lämpöä riittää tarvittaessa.

[Krive]

Ensimmäinen täysi maalämpökuukausi taputeltu. Wattimaatti kertoo sähköä menneen helmikuussa 1171,82kWh ja fmi kertoo pirkkalan keskilämpötilan olleen -9,8C. (http://suja.kapsi.fi/fmi-tilastot.php?kuumoodi=true)

Nähdäkseni maalämpö toimii talossani kuten pitää. Pientä harmia on AIT:n ohjelmistosta, mutta siinä kaikki ongelmat. Keruu pelaa ja lämpöä riittää tarvittaessa.

Meillä helmikuun kaiken sähkön kulutus 2964kwh keskilämpötilan ollessa - 11. Kesä/syksykuukausina öljyllä kokonaiskulutus 640-800kwh. En ihan saamaan päässyt sun kanssa . No oikeasti, ei meidän talot oo kyllä yhtään vertailukelpoisia.

[repomies]

Meillä helmikuun kaiken sähkön kulutus 2964kwh keskilämpötilan ollessa - 11. Kesä/syksykuukausina öljyllä kokonaiskulutus 640-800kwh. En ihan saamaan päässyt sun kanssa . No oikeasti, ei meidän talot oo kyllä yhtään vertailukelpoisia.

Ei ole tippaakaan vertailukelpoisia. Minulla on pieni vm 2004 lattialämpötalo, jossa on varsin toimiva LTO, jos tätä vertaa teidän huusholliin.

Kyllä tuohon AIT:n energiatehokkuuteen voi kuitenkin olla lattialämmityksen kanssa ihan tyytyväinen. Sinulla pitäisi keksiä konstit joilla kiertoveden lämpötilan ja sen puskurivaraajan lämmön saisi matalammiksi, niin COP nousisi. Purmon leveät patterit joita Kaupunkitilalla on, ovat hyviä. Hänellä kiertoveden lämpötila on ihan samaa luokkaa kuin minulla, ellei parempikin.

[repomies]

Koodia: [Valitse]

Meno 33.3 ° C
paluu 28.3 ° C
Paluu asetus 28.3 ° C
Kuumakaasu 61.6 ° C
Ulkolämpötila -9.2 ° C
Käyttövesi 49.0 ° C
Käyttövesi asetus 53.5 ° C
Liuos sisään 2.1 ° C
Liuos ulos -1.5 ° C
Maks menovesi 64.0 ° C
Imu compressor 5.1 ° C
Compr. lämmitys 49.3 ° C

Ihan mojova pakkasjakso alkaa kai loppuviikosta taittua. Kaivo selvisi ensimmäisestä talvesta hyvin, vaan eipä kalorimetrissä vasta olekaan kuin 5127kWh. Mitäs Krive sinulla tuo kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi?

[Krive]

Koodia: [Valitse]

Meno 33.3 ° C
paluu 28.3 ° C
Paluu asetus 28.3 ° C
Kuumakaasu 61.6 ° C
Ulkolämpötila -9.2 ° C
Käyttövesi 49.0 ° C
Käyttövesi asetus 53.5 ° C
Liuos sisään 2.1 ° C
Liuos ulos -1.5 ° C
Maks menovesi 64.0 ° C
Imu compressor 5.1 ° C
Compr. lämmitys 49.3 ° C

Ihan mojova pakkasjakso alkaa kai loppuviikosta taittua. Kaivo selvisi ensimmäisestä talvesta hyvin, vaan eipä kalorimetrissä vasta olekaan kuin 5127kWh. Mitäs Krive sinulla tuo kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi?

Kävin kurkkaamassa, ja kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi 11981kw. En kyllä itse osaa analysoida mitä tuo määrä kertoo .  Altaan lämmitystä tuohon mahtuu vasta 178kwh:n verran. Tammikuun kymmenes oli päivä jolloin meillä laitteet saatiin tulille.

[repomies]

Kävin kurkkaamassa, ja kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi 11981kw. En kyllä itse osaa analysoida mitä tuo määrä kertoo .  Altaan lämmitystä tuohon mahtuu vasta 178kwh:n verran. Tammikuun kymmenes oli päivä jolloin meillä laitteet saatiin tulille.

Tarkoittaa sitä että pumppu on tehnyt lämpöä tuon verran. Jos sinulla olisi pumpulle oma sähkömittari, niin voisit siitä laskea mikä on hyötysuhde. Kalorimetrin kilowattituntilukeman muutos jaettuna sähkömittarin kilowattituntilukeman muutoksella on hyötysuhde eli COP.

Meillä startattiin about samaan aikaan (minulla 9:s päivä tammikuuta) joten tuosta voi päätellä että talosi vie yli tuplasti lämpöä verrattuna minun talooni.

[tomppeli]

Kävin kurkkaamassa, ja kalorimetri kertoo tuotetun lämmön määräksi 11981kw. En kyllä itse osaa analysoida mitä tuo määrä kertoo .  Altaan lämmitystä tuohon mahtuu vasta 178kwh:n verran. Tammikuun kymmenes oli päivä jolloin meillä laitteet saatiin tulille.

Aika lähelle samaan, kuin tekemämme laskelma.
Sen laskelman mukaan:
tammikuu 21 päivää   4 661   (6881)
helmi kokonaan         6 294   (6294)
Maaliskuulla 5 päivää    919   (5700)
yhteensä                 11 875   

[Krive]

Aika lähelle samaan, kuin tekemämme laskelma.
Sen laskelman mukaan:
tammikuu 21 päivää   4 661   (6881)
helmi kokonaan         6 294   (6294)
Maaliskuulla 5 päivää    919   (5700)
yhteensä                 11 875   

Vois jopa sanoa, että ainakin mun mielestä aika ääretömän hyvin laskettu

[repomies]

Laitoin termostaatit takas käyttöön ja ruuvasin pesuhuoneeseen lisää virtausta, sen lattia oli pöljästi kylmempi kuin kodinhoitohuoneen, jota samalla inasen kuristin. Saapa nähdä miten tuo invertteri taipuu noiden kanssa..

[repomies]

Invertteri on ollut ihan fine termostaattien kanssa toistaiseksi. Nyt saapui sähkömittari, joten pitäisi päästä pian julistamaan AIT:n käytännön cop-lukemia lattialämmitystalon kanssa.

[repomies]

Pumpun kalorimetrissä on nyt lukema karkeasti 20100kWh joten mitoitus kaivolle ja pumpulle on vähintään riittävä. Kun kokonainen vuosi on pumpattu, kalorimetrissä lienee noin 21000kWh. Laskelma oli noin 25000kWh. Vuoden 2018 lämmitystarvelukua en ole katsonut, mutta saattoihan tuo olla taas leuto vuosi kokonaisuudessaan. Erosta hieman yli tuhannen kilowattituntia tulee vähäisestä käyttöveden käytöstä. Puulämmitteinen sauna talon keskellä ehkä myös inasen vähentää talvella lämmitystarvetta, mene tiedä. Ei kyllä saunota mitenkään usein. Jokatapauksessa varaa olisi laitteiston ja kaivonkin puolesta varmaan laittaa myös autotalli mukaan maalämpöön, jos sellaisen joskus saisi rakennettua.

Sähköä talossa on kulunut vuodessa 9583kWh, tuossa on kaikki käyttösähkö mukana. Ihan koko vuotta ei pumpattu maasta lämpöä, mutta melkein.

Edit: lämmitystarveluku oli vuonna 2018 Tampereella 4116. Normaali on 4424. Tuosta saadaan 4116/4424 = 0.93. Jos jaetaan 21000 tuolla, saadaan 22571kWh. Tuohon jos lisättäisiin laskelman mukainen käyttöveden lämmityksen määrä, niin oltaisiin aikas tarkkaan jo mitoituksen mukaisissa luvuissa, sanotaanko normaalin laskentavirhemarginaalin sisällä kirkkaasti. Kovin kauas ei jäädä toteutuneellakaan käyttöveden lämmityksen määrällä.

[repomies]

Vuosi pumpattu. Kalorimetrissä näin:

Lämmitys   18925.5 kWh
Lämmin käyttövesi   1843.2 kWh
Yhteensä   20768.7 kWh
Lisälämpö   15.5 kWh

(Lisälämpö desinfiointisykleistä, jotka oli aluksi kytketty)

1.Komp käyntiaika   6923h
1.Komp käynnistykset   915
Keskim. käyntiaika   07:33
Käyntiaika: 1.Lisäl   2h
Käyntiaika: Compres   6923h
Käyntiaika: Lämmitys   6195h
Käyntiaika: Lämminv   727h

Keskimääräinen käyntiaika on nousussa, koska viimeinen käyntijakso on jo yli 20 vuorokauden mittainen.

Sähkömittarissa on nyt lukema 3163.68 kWh, mutta se ei ole ollut käytössä kuin jostain maaliskuulta muistaakseni. Edit maaliskuun 24. päivä ja silloin oli kalorimetrissä 6632.8kWh. Laskin että sähkömittarin asennuksesta lähtien COP on 4.47. COP on laskussa kuten oli odotettavissa. Talvella tarvitaan tehoa eikä pwzsv9 COP loista silloin.