Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja
liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8,7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista
B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:Talo ”tepri” ROVANIEMI (Lappi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 43 °C - menovesi lämpötila max 52 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -34 °C
- Autotalli 1950: Patterilämmitys, 10°C, 12 m2, 23 m3 73,6 W/m2 0,88 kW 1 567 kWh
- Kellari viileä 1950: Patterilämmitys, 10°C, 35 m2, 71 m3 14,3 W/m2 0,50 kW 1 074 kWh
- Kellari lämmin 1950: Patterilämmitys, 22°C, 22 m2, 44 m3 33,7 W/m2 0,74 kW 3 032 kWh
- Alakerta 1950: Patterilämmitys, 23°C, 60 m2, 145 m3 56,3 W/m2 3,38 kW 10 163 kWh
- 1950 29: Patterilämmitys, 19°C, 44 m2, 120 m3 65,1 W/m2 2,87 kW 7 425 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 48 W/m2 8,37 kW 23 262 kWh
• Kiinteistö, 173 m2, 380 m3 4,4 COP 8,11 kW 23 262 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,083 m3 / 50 °C 2,9 COP 0,57 kW 2 400 kWh
- Yhteensä 4,2 SCOP 8,7 kW 25 662 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 584 kWh 0,54 kW 24 078 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 24 078 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,70 kW 24 078 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 173 m2 139 kWh/m2 4,2 SCOP 8,7 kW 24 078 kWh
•
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 8,7 kW - Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -34 °C
- Maasta kerätään ( 4,2 COP) 6,7 kW 18 360 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 718 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 718 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 803 kWh
•
Tarvitaan vähintään 259 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 259 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 259 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 518 m - Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 1,9 kPa) 2 kpl PE50x4.6 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,5 l/s = 30 l/min = 1800 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 556 litraa 71 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 698 litraa 39 kPa = 0,39 bar
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 858 litraa 24 kPa = 0,24 bar
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntä mukana. Volyymi 881 litraa 22 kPa = 0,22 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 563 m = 2 x 290 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m. Vol 584 litraa 19 kPa = 0,19 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen
LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa
täältä.Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
