Tekniset tiedot EN 255 std mukaisesti?

[rakentaja]

Hei,

Onko teillä tietoa onko Karhu-maalämpöpumpun teknisiä tietoja saatavissa EN 255 std mukaisesti esitetynä?

Esitteessä ja nettisivuilla on jotain tietoa, mutta EN 255 standardin mukaiset tiedot auttaisivat kovasti vertailtaessa eri maalämpöpumppuja keskenään.

Voisi ajatella että arvot ovat aivan hyvia, kun Karhussa käytetään uusinta Copelandin Scroll kompressoria joka on suunniteltu juuri maalämpökäyttöön toisin kuin muiden, joissa käytetään kylmätekniikkaan suunniteltuja kompressoreita.

t: Rakentaja

[pihi]

Mielenkiintoinen kysymys. Voisitko Rakentaja hiukan kertoa, millä lämpöpumpulla on ed. mainittu EN 255 std.
Ainakaan google ei tiennyt siitä mitään.
Pane suorat linkit, niin on helpompi löytää.

[jukkako]

Kyseessä on eurooppalainen standardi, jonka perusteella laitteiden lämpökertoimet lasketaan lämpötiloissa 0/35 ja 0/50. Viittaukset tähän löytyy ainakin NIBEn esitteissä, luullakseni monessa muussakin merkissä.

[O.J.]

...kun Karhussa käytetään uusinta Copelandin Scroll kompressoria joka on suunniteltu juuri maalämpökäyttöön toisin kuin muiden, joissa käytetään kylmätekniikkaan suunniteltuja kompressoreita.

Eikös tuollainen löydy Lämpöässän koneista?

[Mika]

Terve,

Ei Karhu suinkaan ole ainut jossa on Copelandin uusi Scroll kompressori. Esim. Thermian lämpöpumpuissa on uusi Scroll ollut jo ainakin vuoden. He ovat olleet sitä kehittämässä yhdessä Copelandin kanssa.

http://www.kaivonporaus.com/lampopumppu.php?lang=fi

t: Mika

[rakentaja]

Terve,

Esim. IVT esittää kaikkien maalämpöpumppujen tekniset tiedot EN 255 std. mukaisesti:
 http://www.ivt.se/dokumentarkiv/pdf/GreenlineHTPlus.pdf

Rakentaja

[rane62]

Joo kyse on standardista missä lasketaan hieno cop arvo. Mikä muodostuu sähkönkulutkusesta ja lämpötehosta. Sähkönkulutus mitataan vain kompressorin ottama virta. Mikään muuhan ei sähköä käytä lämpöpumpussa. Ymmärtääkseni sielä on ainakin kaksi pummpua ja ohjaus kilkeet.
Ei oikein vakuuta minua mitenkään moiset labrassa ihanne olosuhteissa mitatut arvot. Enemään kaipaisin fakta tietoa mikä on oikea lämpökerroin.

[Kuumaa_kalliosta]

Rane  hyvä, kukaan ei tiedä oikeaa lämpökerrointa, koska se riippuu niin monesta tekijästä käytännön kohteessa: lämmönkeruupiiri, lämmitysmuoto, talon lämpötalous ja lämpimän veden käyttö. Hyvä sääntö: mitä pienemmät lämpötilaerot lämmönkeruussa, lämmönjaossa ja lämpimän veden tuotossa, sitä lähemmäs päästään nimellisiä laboratorioarvoja.

[markku]

Seuraakohan valmistaja meidän jutustelua vai onko vain sattuma. Kävin äsken Karhu-pumpun kotisivuilla ja nyt sieltä löytyy COP arvot.

[Kuumaa_kalliosta]

Sehän on hyvä, jos maahantuojat, valmistajat ja myyjät käyvät näillä sivuilla.

[Mika]

Näyttää kovasti siltä että Karhunpojat ovat vielä oppimiskäyrän alkutaipaleella näissä maalämpöasioissa.

Eka kysellään perään, mikä se sellainen EN 255 std. on ja sitten kun se hokataan niin "joku" luku lisätään kiireesti www-sivulle COP arvona.

Tämä paljastuu siinä, että...

Copelandin mukaan teoreettinen COP max on 0/50 arvoilla n. 3,1 ja karhunpoikein pumppu pystyy muka yli 4,6 lukuihin. Hoh-hoijaa...Näkis vaan ne labratulokset.

Tässähän meni pohja koko hommasta, sorry vaan.

Mika  

[rane62]

Voi Mika mikä kateus sinulle iski. Et viittinyt otta yhteyttä Phjolan maalämpöön ja kysyä miten seon mahdollista.
Minä kysyin ja Paljastui ettei Mika ymmärrä ilmeisesti tarpeeksi kylmätekniikasta.
Ei sillä kyllä multakin meni yli hilseen vaikka puhelimessa asian minulle selvitti.

Nettisivuilta lainattuna yksinkertaista eikö?
IV-koneen tuloilmakanavassa on nerokas lämpöpumpun kylmäainepiirin alijäähdytin.  Alijäähdyttimellä saadaan lämpöpumpusta viimeinenkin lämpöenergia hyödynnettyä matalalämpöisempään tuloilmaan.  Tuloilmaan sijoitettu alijäähdytin nostaa lämpöpumpun lämpökerrointa ja näin saadaan lämpöpumpusta kaikki mahdollinen lämpöenergia talteen.

Kannattas ensin ottaa selvää ennekuin alkaa esittää kaikkitietävää.

[pihi]

Onnittelen "rane62" sinua lämpöpumppuvalinnastasi.
Itse olen myös tutustunut kyseiseen lämpöpumppuun ja ihmettelen, miten yksinkertaisella ratkaisulla  lämpöpumpun hyötysuhdetta voidaan todellakin parantaa.

Tiedoksi uteliaille, Karhu-maalämpöpumput on nähtävänä ensiviikonvaihteessa Rakentaja 2005 näyttelyssä Tampereen ammattikorkeakoululla 4.3-6.3.2005, osastolla 332.
Suosittelen tutustumaan.

[Mosse]

Tutustuin Karhu pumpun alijäähdyttimeen nettisivujen kautta ja idea vaikutti oikein hyvältä. Kannattaa kuitenkin huomioida että hyötysuhde ei nouse kovin radikaalisti. Ja toinen tekijä on se, että sitä tehoahan ei saada ulos kuin pumpun käydessä, kun taas ilmastointi käy koko ajan. Jos olisin pumppua + ilmastointia nyt laittamassa tämä pumppu olisi kyllä varteenotettava vaihtoehto ja jopa varma valinta ainakin mitä teknisen edistyksen tasoon tulee.

[Mika]

Miten luulette pääsevänne 4,6 COP lukuun tilanteessa, jolloin lämpötilasta johtuen ei alijäähdyttimellä voi jäähdyttää! Tajuatteko, ei sillä voi jäähdyttää 365 vrk/ vuosi.

Että saataisiin hyötyä aikaan, niin IV- konetta pitäisi vinguttaa kutakuinkin "täysillä". Paljonkos se kuluttaa sähköä? Tää on niinkuin plus miinus nolla tää "hyöty" tässä tilanteessa.

Kyllä sitä jossain optimitilanteessa ehkä päästään yli 4 COP-lukuun, mutta se ei paljoa auta.

Esittäkää VUOSITTAINEN KOKONAISLÄMPÖKERROIN!

Se sitten onkin siinä 3:n nurkilla...  :-/

Hyvät kansalaiset, palatkaa maan pinnalla. Ei tässä mitäänikiliikkujaa ole keksitty.

Sanoo Mika

[rane62]

Mika
käy sielä nettisivuilla voisit korjata noita herjojasi. Ensinäkin COP 4,6 on ilmoitettu 0/35 lämpötilalla. Vertaappa sitä vaikka Niben COP arvoihin eihän se ole mikään ihme. Haaton sivuilta kopioituna Lämpökerroin (COP) on jopa 4,8 lämmönkeruuaineen sisääntulevan lämpötilan ollessa 0 °C ja lämpöjohtoon ulosmenevän lämpötilan ollessa 35 °C (ilman pumppuja).
Miksi hyökäät Karhua vastaan niin voimakaasti? Olisiko perisuomalainen kateus takana.

Etkö oikeasti tiedä miten COP lasketaan Ei siihen oteta muita sähkönkulutuksia kuin kompressori.
Tämähän on huijausta jonka joku idiootti on keksinyt ja myyntimiehet hehkuttaa.
Arvot mitataan Labra olosuhteissaa mikä ei päde varmaan kenekään taloon oikeasti.
Tämän takia "Karhun Pojat" ei niitä alunperin laittanutkaan. Mulle sanotiin silloin esittelytilaisuudessa Kyllä selvällä suomenkielellä COP arvon olevan käytänössä 3-3,5 paikeilla.
Talvella kun lämpöä myös kuluu saadaan parempi cop koska iv käyttää lämpö (ainakin minulla). Minulle on sama vaikka kesällä cop olisi huonompi kun en tarvi kuin käyttövettä.
Kaiken kaikkiaan minulle tulee sellainen vaikutelma Ettei Mika oikeasti ymmärrä hyötyä iv alijäähdytyksellä. Kato kun uuteen taloon kuitenkin hommataan iv kone. Jos joku keksii saada talteen lämpö jota toiset ehdottaa ulkoaueiden sulatukseen on ihme jos se ei kuulosta järkevältä. Minunoli jokatapauksessa ostettava iv kone ja jäähdytys oli minulle se ratkaiseva tekijä ostopäätöstä tehdessä.
Tarjouksia kysellessä ei muista merkeistä saanut halvempaa pakettia IV 180l/s jäähdytyksellä + Lämpöpumppu

[Kuumaa_kalliosta]

No no pojat, rauhallisemmin! Olisi kovin hienoa, jos tällä foorumilla keskusteltaisiin edelleenkin rauhanomaisesti.

Ei olisi mukava joutua poistamaan liian kärjekkäitä ja hyökkääviä viestejä.

Eri mieltä saa ja pitääkin olla, muuten ei keskustelua synny. Mutta jospa säilytettäisiin asiallinen ja rauhallinen ote keskustelussa.

[rane62]

Pyydän anteeksi mikäli olen loukannut jotain kirjoituksellani. Se ei ole ollut minun tarkoitukseni. Reagoin ehkä vähän liikaa Mikan kirjoituksille.

[putkimies]

Älkää ihmiset liikaa tuijottako tuohon COP arvoon sillä sen määrää luonnonlait joita yksikään valmistaja ei pysty muuttamaan, todellinen luku kaikissa pumpuissa on siinä kolmen pinassa kun asiaa katsotaan pitemmällä ajanjaksolla, mittaus/esitystavasta riippuen sen saa näyttämään isommalta.

HUOM. en aliarvio mitään pumppua mutta valitettavan usein ostajaa "hämätään" liikaa tuolla arvolla vaikka käytännössä on sama onko se esim. 3.0 tai 3.5.
Muut asiat ratkaisee paljon enemmän onko kyseinen pumppu paras kulloiseenkin kohteeseen.

ps. Hyvä ja asiantunteva myyjä ei KOSKAAN hauku kilpailijoitaan, mikäli haukkuu niin kannattaa ottaa myyjän sanoihin tietty varaus.

[evt752]

Muut asiat ratkaisee paljon enemmän onko kyseinen pumppu paras kulloiseenkin kohteeseen.

Kerroppa mitkä "muut asiat".

[mtz]

"putkimies" yrittää hämäystä. Kun yksi valmistaja keksii käyttä jälkilauhdutinta järkevästi lisälämmöntuotantoon ja nostaa näin pumpun hyötysuhdetta pysyvästi, niin onhan sillä merkitystä koko laitteen käyttöajan. Hivenen samasta asiasta on kyse kun pumppukoneikko sijoitetaan asuintiloihin, niin saadaan "hukkalämpö" hyötykäyttöön. Varmaan tämä jälkilauhdutin tulee aikanaan kaikkiin puppuihin .
"Muut asiat" taasen paljastaa , että kirjoittaja on alalla toimiva henkilö ja kaikki avoimella sektorilla toimivat tietävät mitä ne ovat .

[evt752]

"Muut asiat" taasen paljastaa , että kirjoittaja on alalla toimiva henkilö ja kaikki avoimella sektorilla toimivat tietävät mitä ne ovat .

Maalämpöfoorumi ei sitten taida kuulua avoimeen sektoriin?

Nuo "muut asiat" minua kiinnostavat erityisesti.

[eksile]

Otetaan KIV12, lämmitysteho 12 kW.

Kompuran ottotehon oletus n. 3 kW (tekniset tiedot eivät kerro), kaikkineen (venttiilit, kiertovesipumput, ohjaus yms.) lienee lähellä 4:ä kilowattia.

Laskutoimitus 12/4 =  käyttökerroin 3

Lisätään alijäähdyttimen lisälämmitysteho 1-2 kW

Laskutoimitus 14/4 = käyttökerroin 3,5

Nämä ovat lähempänä reaalielämää EN255:n sijasta, sillä tosiasiassa koko vuoden kerroin lienee alle 3, koska olosuhteet muuttuvat päivittäin.

Meillä on Ekowell EVT1002, siinä samoin kaksi täysautomaattista lämmityspiiriä kuten karhussakin, lämpöteho 11 kW, pelkkä kompuran ottoteho 2,8 kW

em. kaavalla: 11/2,8 = käyttökerroin 3,9

Vajaan vuoden käytön jälkeen koko järjestelmän sähkönkulutuksella korjattuna käyttökerroin on n. 2,7

Eivät nämä todella ikiliikkujia ole, mutta toisaalta fortumin korotus on meillä vain 7 prossaa 19 sijasta.