SH 7 lämpötiloista

[kilehto]

Jo monta vuotta hyrrännyt SH7 + 500 l varaaja. Olen AINA pitänyt säiliön alaminimin 30:ssa. Nyt kun tuli kipakat pakkaset, tuntuu että pumppu ei oikeen jaksa... Luulen että syynä on ainakin osittain muutama isokokoinen patteri, jotka lisättiin syksyllä.

Mitkä säätöarvot on muilla tämän tyypin pumppua käyttävillä? Kysymyksessä on patterilämmitystalo, jossa kiertoveden maksimilämpö on n. 41 astetta.

Pahasti rönsyilevä kysymykseni oli siis tämä: paljonko teillä on varaajan alaosan alamin -lukema? Entä alaero? = kuinka kuumaksi olette päästäneet säiliön alaosan?

Onko jollain kokemusta, auttaako alaminimin kohottaminen siihen, ettei pumppu niin herkästi hyytyisi tiukan paikan tullen?

[tomppeli]

Ne isommat patterit eivät kaiketi voi olla syynä.
Toki ne lämmittävät taloa enemmän, mutta jos tuvassasi ei ole liian lämmintä, ei niistä isommista pattereista ole muuta, kuin pelkkää hyötyä. Riittää siksi hiukan alempi pattereille lähtevän kiertoveden lämpötila. Se puolestaan parantaa pumpun hyötysuhdetta.

Jos tuvassa on liian lämmintä, pitää säätökäyrää laskea. (+20 - 0 - -20C, jossa jos kovilla pakkasilla on liian lämmintä tuvassa, lasketaan -20C:n kohdan menoveden astelukemaa hiukan.)

Käykö pumppu jatkuvasti, siis pysähtymättä? Jos niin, silloin pumppu lämmittää maksimtehollaan, eikä pysty enempään. Vain sähkövastuksilla saa lisää tehoa silloin. Kun pumpusta loppuu teho, alkaa tuvan sisälämpötila laskemaan.

Toimiiko pattereiden kiertovesipumppu normaalisti. Talvella sen pitäisi olla teholla III, eli maksimitehollaan. Muutoin pattereiden alaosat saattavat olla turhan viileitä ja lämmitysteho laskee.

Onko talosi lömmönkulutus mahdollisesti lisääntynyt jostain muusta syystä, esimerkiksi siksi, että ilmanvaihto kuluttaa enemmän lämpöä ja siksi pumpun antama lämpöteho ei riitä?

[SH7,vm2008]

Melko vanha kysymys mutta vastaanpa nyt kuitenkin kun tullu noita säädeltyä.

Oleellisin asia on patteriverkostoon menevän kierotoveden lämpötila.
Sitä saadetään lämpökayrällä sätökäyrien asetus.
säätökäytä 0 ja -20 c vaikuttavat eniten

jos 0 C on asetusarvolla esim. 34  ja -20 C asetusarvolla 42 C verrattuna esim. 0 C asetusarvolla 39 C ja -20 C asetusarvolla 58 C on energiankulutusero huomattava ja tietysti myös talon sisälämpötila

Kiertovesipumpun säätöarvo.
Lukuisa joukko eri kiertovesipumppuja. esim. grundforsin Alpha 2 pumpussa on manullainen 3 pykälän kieroveden nopeuden säätö. 1 asennossa se kuluttaa yleensä 5 - 8 W, jolloin voi tarkkailla patteriverkoston paluuveden ja lähtevän veden lämpötila eroa.
Jos talo on tehty fiksusti verkostossa viimeiset patteri ovat esim. varasto ja autotalli joissa voi pitää viileämpää lämpötilaa ja paluuveden alhaisempi lämpötila ei näin haittaa vaikka ei olisi älytermostaatteja itse pattereissa. Yleensä suositellaan verkoston lämpötila eroksi n. 2- 3 C. Mutta jos halutaan viimeiset huoneet viileämmäksi voi sitä pitää haluamallaan tasoola esim. paluunesteen lämpötila 5 C alhaisempi kuin lähtevä vesi.

Myös yläero ja alaero sekä muilla asetuksilla saa koko laitoksen laukalle niin että tulistus tuottaa uli 100 C vettä jolloin siis myös kompressori (alkuperäinen käy pidempään. Laukalle vimpaimen saa säätämällä asetusarvot niin korkeiksi kuin softa antaa mahdollisuuden.

Ise olen käyttänyt toistaiseksi vain yhtä kierovesipumppua lattia ja patteriverkostopiireissä. Ammatitaitoiset putkimieheto ovat aikanaan mitoittaneet runkoputket ja suunnitelleet patteriverkoston niin että termostaatteja eikä sähköistä ohjausta saunan kolmeen lattiapiiriinkään tarvita. Pattereiden säätö kuristettin aikanaan 60 luvulla kullekkin huoneelle sopivaksi karkeasäädöllä ja käsitermostaatit auki. uusimmissa pattereissa en ole viitsinyt karkeasäätöä tehdä van suoraan käsitermostaatista. lattiapiirit samaten käsitermostaateista.

Lisäksi 3 vuotta sitten laitettiin sähkökatkojen varalle -10 C pakkasenkestävyys nesteillä ettei hieno viritelmä tussahda pakkasissa jos olen reissussa pidempään ja ktko yllättää.