Ollaanko tässä nyt siis pahastikin alimitoittamassa kaivoja, jos
- edellä esitetyssä laskennassa sisälämpötila on ollut 19 °C eikä kertomani 21 °C eli energiaa tarvittaisiin parin asteen verran enemmän
- keskikerroksen lämmitysmuoto on muuttunut pattereista vesikiertoiseen lattialämmitykseen
- kallio löytyi noin 6 syvyydestä ja vettä siellä on paljon
- kaivoja on tulossa kaksi 105 noin metriä syvää
?
Jotenkin järkevältä tuntuisi kaksi samansyvyistä kaivoa rinnan, mutta pitäisikö toisesta kuitenkin tehdä vähän syvempi?
Jos tarkoitat 10-03-2022 tekemääni laskelmaa, on siinä kellarikerroksen lämpötila +16, muissa se on +21 °C.
Kun kellarikerroksen lämpötila nousi arvoon +21 °C, näyttää laskelma tältä:
Talo ”Scoobydoo” B (kellarikerroksen lämpötila) TAMPERE (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellari 1979: Patterilämmitys, 21°C, 113 m2, 249 m3 19,3 W/m2 2,18 kW 7 176 kWh
- Keskikerros 1979: Patterilämmitys, 21°C, 117 m2, 293 m3 32,6 W/m2 3,81 kW 9 983 kWh
- Talon yläkerta 1979: Patterilämmitys, 21°C, 54 m2, 119 m3 40 W/m2 2,16 kW 5 530 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 29 W/m2 8,15 kW 22 690 kWh
ERITTELY Osuus Max teho Osuus Energiaa/a
Johtumishäviöt 83,9% 6,84 kW 81,1% 18 411 kWh
Ilmanvaihto, ( jälkilämmitys Sähköllä ) 21,0% 1,71 kW 18,6% 4 226 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo +21 °C -17,6% -1,43 kW -11,0% -2 491 kWh
- maalämmöllä 3,5% 0,28 kW 7,6% 1 735 kWh
Vuotoilmat 12,6% 1,03 kW 11,2% 2 544 kWh
Lämmönsiirtokanaali 0,0% 0,00 kW 0,0% 0 kWh
Maalämmöllä yhteensä 100,0% 8,15 kW 100,0% 22 690 kWh
JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY Ala
Alapohjat 284,0 m2 4 % 0,30 kW 7 % 1 631 kWh
Yläpohjat 284,0 m2 11 % 0,93 kW 7 % 1 633 kWh
Umpiseinän ala 244,4 m2 45 % 3,63 kW 35 % 8 001 kWh
Ikkunat 22,0 m2 18 % 1,50 kW 15 % 3 302 kWh
Ovet 6,0 m2 6 % 0,47 kW 5 % 1 154 kWh
Johtumat yhteensä 840,4 m2 84 % 6,84 kW 69 % 15 721 kWh
• Kiinteistö, 284 m2, 660 m3 4,0 COP 7,71 kW 22 690 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,174 m3 / 50 °C 2,9 COP 0,96 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 3,8 SCOP 8,7 kW 26 690 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 472 kWh 0,80 kW 24 218 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 24 218 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,70 kW 24 218 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 284 m2 85 kWh/m2 3,8 SCOP 8,7 kW 24 218 kWh
•
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 8,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 °C - Maasta kerätään ( 3,8 COP) 6,6 kW 17 826 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 392 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 392 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 491 kWh
•
Tarvitaan vähintään 196 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 6 m maaporausta. Poraussyvyys 196 m
- Kaivon aktiivisyvyys 192 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 196 m. Putkea kaivossa yhteensä 392 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,2 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,51 l/s = 30,6 l/min = 1836 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,1 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 417 litraa 61 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,1 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 526 litraa 36 kPa = 0,36 bar
Tämäkin laskelma on vain suuntaa-antava; ei ole mikään takuumitoitus!