Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio  (Luettu 1548 kertaa)

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpöjärjestelmä muuttui tammikuun pakkasten jälkeen suorasähköjärjestelmäksi. Grundfossin lämpöliuospumppu ja Gebwellin T-26 eivät suostu yhteistoimintaan. Sähkömies tarkasti kytkennät, että ovat OK. Kylmäainetta lisättiin maapiiriin. Siemensin logiikan mukaan liuoslämpöpumppu on päällä, mutta kierrokset vain 50 %. Tämänhän pitäisi toimia niin, että maalämpöpumppu antaa ensin käynnistyssignaalin lämpöliuospumpulle, joka käynnistyy ensin ja vähän sen jälkeen käynnistyy maalämpöpumpun kompressori. Mikähän voi vaikuttaa siihen, että näin ei tapahdu ?  Grunfossin pumpun logiikan mukaan laite on OK, eikä mitään vikatilastojen ole päällä. Myöskään Gebwellin lokissa ei ole päällä olevaa häiriötilaa. Onko kenelläkään ollut tällaista tilannetta ?
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #1 : 13.02.24 - klo:12:48 »
Gebwellin häiriö 107 Kuuma kaasu kompr. 1 resetoitiin eilen kylmäaineen lisäyksen jälkeen.
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #2 : 14.02.24 - klo:09:10 »
Vika on paikantunut lämpöliouspumppuun. Käytössä on ollut 12 vuotta Grundfosin Magna-3 lämmönsiirtopumppu. Pumpun nostoteho on käynnistymisen alussa 1,5 l/s ja nostokorkeus 12 m sekä tulo-menoveden aste-ero on 3 C.  Jo 5 minuutin käynnin jälkeen nostoteho tippuu 0,8 l/s, nostokorkeus 3,5 m ja tulo-menoveden aste-ero tippuu 1 C-asteeseen. Maapiiri on kunnossa ja tarkistettu lämpökaivosta. Pumpun tehottomuus lisää sähkönkulutusta noin 80-100 Kwh/vrk. Onko oikea ratkaisu tilata uusi Grundfosin pumppu ? Hinta on tehosta riippuen 1000-2000 €.
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 415
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #3 : 14.02.24 - klo:11:55 »
Vika on paikantunut lämpöliouspumppuun. Käytössä on ollut 12 vuotta Grundfosin Magna-3 lämmönsiirtopumppu. Pumpun nostoteho on käynnistymisen alussa 1,5 l/s ja nostokorkeus 12 m sekä tulo-menoveden aste-ero on 3 C.  Jo 5 minuutin käynnin jälkeen nostoteho tippuu 0,8 l/s, nostokorkeus 3,5 m ja tulo-menoveden aste-ero tippuu 1 C-asteeseen. Maapiiri on kunnossa ja tarkistettu lämpökaivosta. Pumpun tehottomuus lisää sähkönkulutusta noin 80-100 Kwh/vrk. Onko oikea ratkaisu tilata uusi Grundfosin pumppu ? Hinta on tehosta riippuen 1000-2000 €.

Hmm.. Tässä menee hiukan termit sekaisin niin kysytääs vielä uudestaan että puhutaan varmasti samasta asiasta.

Kuumakaasu hälytys tulee yleensä siitä että kompressorin kylmäaineeseen tuottamaa lämpöä ei saada kuljetettua eteenpäin. Maalämpöpumpun koneikossa on lauhdutin jossa kylmäaineesta siirretään lämpö lauhduttimessa kylmäaineesta veteen ja siitä eteenpäin lämmönjakoon(patterit, varaaja, lattialämmitys yms). Tämä pumppu joka kierrättää vettä lauhduttimessa on joko toisiopumppu, latauspumppu tai toisiopumppu. Monta nimitystä samalla pumpulla siis.

Samassa koneikossa on myös höyrystin. Höyrystimessä kiertää sekä kylmäaine jota kompressori pumppaa sekä tyypillisesti alkoholipitoinen liuos. Liuos kiertää myös joko maapiirissa(/vaakakeruussa) tai vaikka lämpökaivossa. Höyrystimessä keruusta tuleva lämpö siirtyy höyrystyvään kylmäaineeseen. Yleensä tästä liuosta kierrattävästä kiertovesipumpusta käytetään nimitystä liuospumppu tai ensiöpumppu.

Nyt jos liuospumppu lopettaa toimintansa kokonaan niin siitä seuraa matalapainehälytys. Samoin matalapainehälytys voi tulla siitä syystä että virtaus on heikentynyt syystä tai toisesta. Jos muuten maalämpöpumppu tuottaa lämpöä samalla tavalla kuin pitäisi tämä johtaa siihen että liuospuolella lämpötilaero pitäisi kasvaa. Jotakuinkin sama teho siis otettaisiin pienemmästä virtauksesta. Tässä tapauksessa myös maahan lähtevän liuoksen lämpötila laskisi.

Sekä lämmönjaossa että liuospuolella lämpötiloihin muodostuu lämpötilaeroja ja niistä voi päätellä että toimiiko kone oikein.

Tyypillisesti liuospuolella lämpötilaero on 3-5 asteen paikkeilla.
Lämmönjaossa 5-10 asteen paikkeilla.

Jos lämmönjaon lämpötilaero pysyy samana mutta liuospuolen kasvaa niin maalämpöpumpun kompressori tuottaa lämpöä kuten pitääkin mutta liuospuolella on joku ongelmia.
Jos lämmönjaon lämpötilaero laskee ja lämmönkeruun lämpötilaero laskee niin tällöin tällöin maalämpöpumpun koneikko tuota tehoa normaalilla tavalla. Tällöin vika on jossain kylmäainepuolella, esim kompressori, paisuntaventtiili, höyrystin, lauhdutin, kylmäaineen määrä tms.

Jos liuospuolen kierto häiriintyy syystä tai toisesta niin syynä voi olla mm. tukkeutuva roskasihti, syystä tai toisesta linttaan painunut keruuputki, itse liuospumppu tai vaikka lämmönkeruussa oleva ilma joka häiritsee kiertoa.

Mikään näistä vioista ei lisää automaattisesti sähkökulutusta merkittävästi vaan siihen tarvitaan myös maalämpöpumpun vastukset.

Jotta laitteen toimintaa voi arvioida tarkemmin niin pitää tietää myös liuospiirin tuleva ja lähtevä lämpötila sekä lämmönjaon tuleva ja lähtevä lämpötila.

Jos sattuisi että liuospumppu on vikaantunut niin joskus niitä voi saada merkittävästi edullisemmin ulkomailta. Esim täältä https://www.bolasystems.com/. Mallin kanssa pitää olla tällöin vain tarkka, esim tehotiedot, pumpun liitäntä ja pituus, tarvitaanko ulkoista ohjausta yms.
Joskus maalämpöpumppu voi ohjata liuospumppuja PWM-signaalilla. Joskus se voi olla myös on-off mallia. Tyypillisesti invertteri maalämpöpumpuissa liuospumppu on maalämpöpumpun ohjausessa ja vanhemmissa on-off koneissa se toimii vain on-off periaatteella.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 362
  • L-Ässä V-7
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #4 : 14.02.24 - klo:12:57 »
Lainaus
Vika on paikantunut lämpöliouspumppuun. Käytössä on ollut 12 vuotta Grundfosin Magna-3 lämmönsiirtopumppu. Pumpun nostoteho on käynnistymisen alussa 1,5 l/s ja nostokorkeus 12 m sekä tulo-menoveden aste-ero on 3 C.  Jo 5 minuutin käynnin jälkeen nostoteho tippuu 0,8 l/s, nostokorkeus 3,5 m ja tulo-menoveden aste-ero tippuu 1 C-asteeseen. Maapiiri on kunnossa ja tarkistettu lämpökaivosta. Pumpun tehottomuus lisää sähkönkulutusta noin 80-100 Kwh/vrk. Onko oikea ratkaisu tilata uusi Grundfosin pumppu ? Hinta on tehosta riippuen 1000-2000 €.
Tässä yhtälössä (korostettu teksti) ei kaikki täsmää
Mitenkä vika on paikallistettu liuospumppuun?
Onko Grundfoss kierroslukuohjattu?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #5 : 18.02.24 - klo:16:19 »
Perjantaina vaihdettiin uusi liuoslämpöpumppu Grundfors Magna-3. Sama ongelma jatkui vaihdon jälkeen eli vika ei ollut liuoslämpöpumpussa. Toiminta menee niin, että kun liuoslämpöpumppu käynnistyy, se pumppaa alussa 1,8 l/sekunnissa liuosta ja nostaa 12 metristä. Viidessä minuutissa tehot laskevat siten, että liuosta menee 0,8 l/sekunnissa ja nostokorkeus tippuu alle 4 metrin. Näillä vajaatehoisilla lukemilla pumppu käy käyntiaikansa loppuun, kunnes sammuu. Viime viikolla asentajat kävivät tarkastamassa lämpökaivossa maapiirien tilanteen ja ilmoittivat, että siellä kaikki OK. Tätä kyllä hieman epäilen. Maalämpöjärjestelmä kuluttaa keskimäärin 50-100 kwh vuorokaudessa enemmän sähköä, kuin normaalisti esimerkiksi joulukuussa 2023 tai tammikuussa 2024. Gebwellistä ei ole vielä osattu kertoa, mikä tehottomuuden aiheuttaa. Aika nopeasti vika paikannettiin asentajien ja Gebwellin välisen keskustelun päätteeksi liuoslämpöpumppuun, mikä oli virheellinen diagnoosi. Itse epäilen, että osa maapiireistä on jäätynyt. Keruuputkistoa on yhteensä 1400 metriä neljässä rinnakkaisessa piirissä. Selvittely varmaan jatkuu taas maanantaina. Hyvät neuvot myös tältä foorumilta ovat tarpeen.
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 362
  • L-Ässä V-7
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #6 : 18.02.24 - klo:16:29 »
Lainaus
Toiminta menee niin, että kun liuoslämpöpumppu käynnistyy, se pumppaa alussa 1,8 l/sekunnissa liuosta ja nostaa 12 metristä. Viidessä minuutissa tehot laskevat siten, että liuosta menee 0,8 l/sekunnissa ja nostokorkeus tippuu alle 4 metrin.
Paljonko on keruun Dt kohta käynnistyksen jälkeen ja 5 min kohdalla ja sitten sen jälkeen?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #7 : 18.02.24 - klo:17:04 »
Yritän selvittää lukemat ja lämpötilaerot. Ei ole kovin helppoa Gebwellin/Siemensin lokista.
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #8 : 18.02.24 - klo:18:05 »
Liuoksen Dt (tulo-meno lämpötila) käynnin alussa on 1,2 C ja vakiintuu 5 min jälkeen 2,0….2,2 C käynnin loppuun saakka, Lauhduttimen Dt 2,6…2,7 ja höyrystimen 1,7…2,3 C. Lämpöpumpun paluu ja menoveden Dt alussa -2,7 C ja lopussa -2,0 C. Voiko noista jotain päätellä ? Aliteholla toimii joka tapauksessa ja vie sähköä liian paljon.
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 362
  • L-Ässä V-7
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #9 : 18.02.24 - klo:18:53 »
Jos keruupumpun virtaus putoaa alle puoleen lähtöarvosta, niin silloin keruun Dt:n pitäisi kasvaa yli kaksinkertaiseksi.
Senhän se suurinpiirtein tekeekin.
Mutta joka tapauksessa kaikki Dt:t ovat liian pieniä.
Vaikuttaa siltä että koneesta on tehot kateissa ja lämmitys hoidetaan pääasiassa sähkövastuksella.

Asiantunteva kylmälaiteasentaja paikalle mittaamaan kylmäainepiirin toiminnan.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #10 : 20.02.24 - klo:09:13 »
Asiantuntijaa odotellaan paikalle tutkimaan kylmäainepiiriä. Ei ole kovin helppoa saada niitä tulemaan.
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 802
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #11 : 20.02.24 - klo:11:13 »
Perjantaina vaihdettiin uusi liuoslämpöpumppu Grundfors Magna-3. Sama ongelma jatkui vaihdon jälkeen eli vika ei ollut liuoslämpöpumpussa. Toiminta menee niin, että kun liuoslämpöpumppu käynnistyy, se pumppaa alussa 1,8 l/sekunnissa liuosta ja nostaa 12 metristä. Viidessä minuutissa tehot laskevat siten, että liuosta menee 0,8 l/sekunnissa ja nostokorkeus tippuu alle 4 metrin. Näillä vajaatehoisilla lukemilla pumppu käy käyntiaikansa loppuun, kunnes sammuu. Viime viikolla asentajat kävivät tarkastamassa lämpökaivossa maapiirien tilanteen ja ilmoittivat, että siellä kaikki OK. Tätä kyllä hieman epäilen. Maalämpöjärjestelmä kuluttaa keskimäärin 50-100 kwh vuorokaudessa enemmän sähköä, kuin normaalisti esimerkiksi joulukuussa 2023 tai tammikuussa 2024. Gebwellistä ei ole vielä osattu kertoa, mikä tehottomuuden aiheuttaa. Aika nopeasti vika paikannettiin asentajien ja Gebwellin välisen keskustelun päätteeksi liuoslämpöpumppuun, mikä oli virheellinen diagnoosi. Itse epäilen, että osa maapiireistä on jäätynyt. Keruuputkistoa on yhteensä 1400 metriä neljässä rinnakkaisessa piirissä. Selvittely varmaan jatkuu taas maanantaina. Hyvät neuvot myös tältä foorumilta ovat tarpeen.
Saattaa olla, että pumpussa on väärä ohjelma käytössä. Autoadapt ei varmaan toimi, jos MLP yrittää säätää kierroslukuja samaan aikaan, kun liuospumppu käyttää omaa järkeään säätämiseen. Liuospiirissä on tolkuttoman pieni vastus, jos vedetty 4 piiriä rinnakkain ja yhteensä 1400 m. Eihän tuosta tule kuin 4 x 350 m rinnakkain. Liuospumppu pitäisi varmaan laittaa vakiopaine asetukselle ja kattoa siitä sopiva virtaama MLPn max teholle. Uskoisin, että Magna 3:ssa on virtaaman näyttö mukana, jolla saa laitettua sopivan lukeman nostamalla tehoa. Alpha 2:ssa saa ainakin säädettyä nostokorkeuden mukaan ja valikosta tarkastaa virtaaman.
Edit. Vai olisko tuo maapiiri jo niin väljä, että Dt putoaa väkisin pieneksi millä tahansa asetuksella. Saako tuosta näkymään sitä virtaamaa?  Jos litku kiertää tiedetyllä määrällä, niin helpompi arvioida, onko vika kylmäkierron toisessa päässä.

https://www.grundfos.com/fi/learn/ecademy/all-courses/the-magna3-circulator-pump-course1/magna3-operation-and-control-modes
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 802
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #12 : 20.02.24 - klo:13:43 »
Liuoksen Dt (tulo-meno lämpötila) käynnin alussa on 1,2 C ja vakiintuu 5 min jälkeen 2,0….2,2 C käynnin loppuun saakka, Lauhduttimen Dt 2,6…2,7 ja höyrystimen 1,7…2,3 C. Lämpöpumpun paluu ja menoveden Dt alussa -2,7 C ja lopussa -2,0 C. Voiko noista jotain päätellä ? Aliteholla toimii joka tapauksessa ja vie sähköä liian paljon.
Lauhduttimen Dt luokkaa 2-3 astetta on vahvasti alakanttiin, joten vikaa voisi olla siellä toisiopuolen kierrossa nyt ensin. Tuollaisen 4 x 350 m piirien ilmaaminen voi olla myös erityisen haastavaa, jos on epäilyjä piirien käyttäytymisestä ollut. Sulut sulkemalla, jos niitä on, saa kaikki piirit yksitellen kyllä ilmattua, mutta 4 piiriä yhtäaikaa voi virtaus olla laiskanpuoleista. Tilavuus myös vaihtelee tuollaisella 1400 m maapiirillä melkoisesti, niin se ei taida enää onnistua millään tasoastialla, vaan vaatii kohtuu suuren kalvopaisunta-astian. Muutoin litkut tulee helposti ulos kesällä ja talvella vetää ilmaa tilalle, kunnes jossain kohtaa sitä ilmaa kertyy tarpeeksi asti liuospiiriin.
Edit. Tuo toision matala Dt voi kyllä johtua hyvästä kierrosta, mutta jos se vika onkin tuossa ensiö- ja toisiopiirien välissä. Sinnekin mahtuu joitakin jopa yleisiäkin vikoja.
« Viimeksi muokattu: 20.02.24 - klo:21:59 kirjoittanut euroshopperi »
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #13 : 21.02.24 - klo:11:24 »
Huolto-operaatio Gebwell T-26 osalta on jatkunut tänään. Epäilyjä on kylmäaineen vajentumisesta. Selkeitä vuotomerkkejä ei ole, mutta kylmäainetta on voinut poistua haihtumalla. Toinen ongelma liittyy maalämpöpumpun kompressorin käyntiin. Asetusarvo varaajan lämpötilan osalta on ollut 44 C (ulkolämpötila -2,7 C), jolloin Gebwellin logiikan pitäisi käynnistää kompressorin tuossa lämpötilassa ja antaa käydä 50 C asti. Nyt tuo logiikka ei toimi ja kompressori on käynyt tiuhaan ja lopettaa vasta varaajan lämpötilan ollessa 64 C. Kone käy liian usein ja nostaa menoveden lämpötilaa liian korkealle. Tämä kuluttaa pakkaspäivinä vähintään 100 KWh ylimääräistä sähköä ja suojasäälläkin yli 50 KWh yli normaalin. Tähän ei ole vielä löytynyt lopullista apua Gebwellin teknisestä tuesta. Kahta parametria muutettiin asetusarvoissa (varaajan lämpöpyyntö) kompressorin käynnin säädön osalta. Näyttää kuitenkin siltä, että vika on ollut maalämpöpumpussa eikä keruupiirissä. Voi olla, että kovat pakkaset ovat jotenkin aiheuttaneet bugin maalämpöpumpun ohjauslogiikkaan ja nostaneet varaajan lämpöpyyntöä 20 C asteella. Tämä on johtanut siihen, että vähänkin kylmemmälle säällä kompressori käy kokoajan lähes keskeytymättä. Tämä tilanne on tänään. Huomenna voi olla Gebwellin maalämpöpumpun kanssa uusi ongelma ?
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Paikalla Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 887
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #14 : 21.02.24 - klo:12:07 »
Toimiiko kaikki lämpötila-anturit varmasti? Ja onko ne hyvin paikallaan?

Tuli vaan tuosta viimeisimmästä mieleen, että miten koneen logiikka voisi yhtäkkiä mennä noin sekaisin, muuten kuin että kone saa väärää tietoa lämpötiloista?

Jälleen tuli flash-back omasta asennuksesta, kun asentaja oli jättänyt käyttövesivaraajan lämpötila-anturit roikkumaan MLPn taakse ilmaan ja MLP koitti saada varaajan lämpöjä nousemaan..
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #15 : 21.02.24 - klo:13:04 »
Tuo anturin johdon tila täytyy vielä tarkistaa. Varaajan lämpötila-anturi on tärkein ja se näytti olevan kunnossa. Se mikä on nostanut varaajan lämmityspyynnön 20 C asteella on täysi mysteeri. Nyt korjattiin 4 C asteeseen. Lämpökäyrän kaltevuus on 1,10. Kylmäpiiriin ei ole vielä kajottu.
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Poissa Peuranjuuri

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #16 : 21.02.24 - klo:13:40 »
Varovaista toiveikkuutta näkyvissä. Maalämpöpumpun parametrisäätö näyttäisi onnistuneen. Lauhduttimen Dt on noussut 5,7 C, Höyrystimen 3,2 C sekä liuospiiriin tulo-meno Dt 3,2 C
Gebwell T26, G-energy HP-varaaja 1000 l Apuvaraaja 150 l 3 kw sähkövastus
Keruuputkisto pellossa 1400 m
Hirsitalo 400 m2, rakennusvuosi 1880
Vesikiertoinen patterilämmitys

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 802
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpöliuospumpun ja maalämpöpumpun kommunikaatio
« Vastaus #17 : 21.02.24 - klo:22:34 »
Magna3 pumppu onkin jo hauska säädettävä. Vakiopaine käsittääkseni toimii, kun eikös tuo ole on/off kone yhdellä kompuralla? Ulkoiselle ohjauksellekin löytyy mukavasti dippejä ja nappeja saa painella enemmän kuin yhden kerran, että alkaa pyöriä oikein.

https://net.grundfos.com/Appl/ccmsservices/public/revisions/Grundfosliterature-5995022_17036150.pdf
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.