Mitoituspyyntö Rusko OKT+talli + pari kysymystä

[Maca]

Moi,
Ensimmäisiä tarjouksia maalämmön osalta on tullut ja eroja niissä on sen verran, että kaikki eivät suurella todennäköisyydellä ole hyviä ratkaisuja. Täältä löytyy selvästi ymmärrystä ja asiantuntijuutta, joten lähdin kysymään apua/näkemystä.
Itselle LVI-puoli on hyvinkin tuntematon aihe, mutta jo pienellä foorumin selailulla on ollut merkittävä apu. Kiitos siitä.
Tosiaan ajatus maalämpöön siirtymisestä on vähitellen itänyt pelletin hinnan pysyessä korkealla ja vanhojen pellettivarastojen ehtyessä.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
Sijainti Rusko. Mainitaan tässä yhteydessä jos sillä asiaan merkitystä on, että suunniteltu kaivon paikka sijaitsee kohdassa, jossa kallio alkaa noin 3 metrin etäisyydellä pinnasta, voi olla jopa lähempänäkin. Noin 5m sivuun ja kalliota on vähän näkyvissäkin.

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
Rakennettu 2008, ei ole rinnetalo.

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
Pellettiä vuodesta riippuen 7000-8000 tn, varaajan vastuksen kautta noin 3500kWh ja takkaan noin 3 pinokuutiota sekaklapia.

- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Lattialämmitys koko talossa ja ulkorakennuksen talliosassa. Jatkossa ulkorakennuksen varasto ja pannuhuonetilat (n.25m²) tulisi kahdella patterilla lämmitetyksi. Varsinaista lämmitystarvetta ei ole vaan ainoastaan tarve saada pidettyä plussan puolella.

- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Koneellinen LTO:lla

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Pohjan mitat noin 12,5 x 8,5 m.

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Ei tiedossa

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
1,5 krs (alakerta + yläkerta)

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Kerrosalat alakerta 90 + Yläkerta 60 m².

- Huonekorkeudet kerroksittain?
Molemmat 2,5m. Yläkerrassa vinoa kattopintaa, mutta ei merkittävästi.

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Rossipohja, eristys ei tiedossa.

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Puhallusvilla, paksuus ei tiedossa, mutta sanotaan karkeana arviona 400-500mm.

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3-lasiset ikkunat, pinta-alaa noin 17 m².

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Ulkorakennus, jossa 70m² talli, korkeus 3,5m. Talli on lattialämmityksellä.
Samassa rakennuksessa pannuhuone ja varasto, korkeus 2,5m. Pannuhuoneen ja varastotilan yhteisala noin 25m².
Rakennusten välinen eristetty lämpökanaali noin 35m.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Talossa lämmityskaudella 21-22.
Tallia ei talvella ole läpi talven korkeissa lämpötiloissa pidetty. +-5 astetta kylmimpinä ajanjaksoina. Muuten vaihtelua on paikoin reilumminkin. Ei kuitenkaan ole yli 15 astetta ollut tarpeen saada. Kuitenkin laskelma olisi mielestäni hyvä tehdä sen mukaan, että lämpöä riittää tarvittaessa vähän enemmänkin.

- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Ei tiedossa.

Käyttöveden puolelta löytyy "hullunkierto", jossa etä- ja kello-ohjaus. Ajatuksena olisi laittaa venttiili kierrosta pysyvästi kiinni ja talon päähän pieni sähkövaraaja tasaamaan lämpimän käyttöveden tarvetta. Millainen on näkemys kyseisen ratkaisun toiminnasta?Kyseinen toteutus olisi hyvinkin yksinkertainen tehdä tähän kohteeseen.

Nykyisen lämmityskattilan kaverina on 2m³ varaaja. Tämän käyttämisestä ja käyttötarkoituksesta jatkossa on monenlaista mielipidettä myyjien/asentajien osalta. Kysytään nyt kuitenkin vielä asiasta täältäkin. Ottaakko varaaja jossain tarkoituksessa mukaan vielä jatkossa vai jättääkkö kattilan kanssa varalämmönlähteeksi venttiilien taakse omaksi järjestelmäkseen?
Laitteet ovat täysin toimivia ja pumppuja/pelletin syöttöä voi käyttää aggregaatin avulla myös mahdollisten sähkökatkojen aikaan. Niitäkin vielä täällä puskissa silloin tällöin on. Joten joka tapauksessa laitteet toistaiseksi jäävät, sillä tilaa MLP:lle riittää muutenkin.

Kiitos avusta ja näkemyksistä jo etukäteen!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos:
Talo + tallirakennus  ”Maca”   RUSKO   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 32 °C  -  menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Talon alakerta 2008: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 90 m2, 225 m3  (33°C)   39,5 W/m2   3,56 kW   11 814 kWh
- Talon yläkerta 2008: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 60 m2, 144 m3  (35°C)   38,7 W/m2   2,32 kW   6 283 kWh
- Tallirakennus 2008: Kivi-Lattialämmitys, 15°C, 70 m2, 245 m3  (23°C)      63,9 W/m2   4,48 kW   7 566 kWh
- Lämpökanaali CALPEX QUADRIGA H40+40/S40+28/162, pituus 35m, dT=4K      6,4 kPa   0,44 kW   3 862 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         49 W/m2   10,80 kW   29 526 kWh

• Kiinteistö yhteensä   220 m2   614 m3   5,1 COP   10,5 kW   29 526 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus         -0,8 kW   -2 276 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            9,7 kW   27 250 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,247 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,32 kW   5 500 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,0 kW   32 750 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            11,8 kW   32 750 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää            0 kWh
 Yhteensä   220 m2   149 kWh/m2   4,6 SCOP   11,8 kW   32 750 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho            11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)         11,8 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -26 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 25704 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh   ( 4,6 SCOP)   9,5 kW   25 704 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            7 046 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 046 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        2 252 kWh

• Tarvitaan vähintään 248 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraus   248 m
- Kaivon aktiivisyvyys 242 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 248 m.   Putkea kaivossa yhteensä 496 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,8 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,69 l/s = 41,4 l/min = 2484 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,69 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 534 ltr - 13 min 37 s   146 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,69 l/s virtaus 3xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 873 ltr - 21 min 5 s      92 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,69 l/s virtaus 2xPE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 671 ltr - 16 min 56 s   77 kPa = Ok
kostea savi, vähintään 644m = 2x330 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 652 ltr - 15min 44s   35 kPa = 0,35 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Maca]

Kiitos. Vahvisti sitä ajatusta mikä tässä itsellä on ollut.
Mielelläni otan laskelman sähköpostiin.

[tomppeli]

Laitoin laskelman sähköpostiisi.