Mitkä komponentit lasketaan mukaan ottotehoon?

[kukkoukko]

Laskeskelen parhaillaan lämpöpumppuni (v10.5) sähkönkulutusta vs. talon kokonaissähkönkulutus ja löysin kyseisen Lämpöässän pumpun sähkökaaviotkin.

Kysymys kuuluu: Mitkä kaikki sähkökomponentit lasketaan mukaan ottotehoon ? kompressori, latauspumppu, tulistuspumppu, kampikammion lämmitin, maapiiripumppu ... ? Vai sisältääkö tuo lukema (2,42-3,31kw) kaiken komprossorin käydessä tarvittavan sähkön?

[Tipi]

Teholukema 2.42-3.31kW on kompressorin ottoteho. Helpoimmalla saat eroteltua lämmityksen osuuden asentamalla erillisen kulutusmittarin maalämpöpumpulle. Tarkkaa ottotehoa on hankala määritellä, koska se vaihtelee melko paljon olosuhteiden mukaan.

Paljonko on kertynyt käyntitunteja / vuosi?

[kukkoukko]

Kiitos.

Kymmenen vuoden kompressorin käyntikeskiarvo on ollut 800 h ja talon kokonaissähkönkulutus keskimäärin 11000 kwh. Olen aiemmin käyttänyt ottotehon maksimiarvoa 3,31 ja näppituntuma on, että lämpöpumppu veisi kaikkinensa n.3000 kwh/vuosi. Hämmennystä aiheutti se, lasketaanko nuo lisähärpäkkeet ottotehoon jo valmiiksi vai ei. Mutta nyt sekin selvisi.

edit: Lämmönjakoon käytettäviä jatkuvasti (toinen poissa kesällä) päällä olevia kiertovesipumppuja (2 kpl x 93w) en ole laskenut mukaan pumpun osuuteen mutta maapiiripumpun (99w) lasken koska se käy vain kompressorin toimiessa

[Tipi]

Käyntikeskiarvo 800h / vuosi on todella alhainen, eli koneessa on tehoreseviä paljon. Normaali käyntituntimäärä täystehomitoituksella on noin 2500 h/vuosi. Minkälaisia ovat koneen tyypilliset käyntijaksot? Ylimitoituksesta on vaarana pätkäkäynti, mutta luultavasti se ei ole ongelma kun koneessa on kuitenkin 420L varaaja.

Luultavasti koneen keskimääräinen ottoteho on 4 kW paikkeilla, mutta tarkempi lukema vaatisi erillisen kWh tuntimittarin maalämpöpumpulle.

[kukkoukko]

En kylläkään ole tarkemmin mittaillut käyntijaksoja, mutta sähköyhtiön sivuilta voisi päätellä pumpun pärähtäneen tulille n. 5 tunnin välein nyt kun kelit on nollassa. Kovimmilla pakkasjaksoilla viime tammikuussa n. 2-3 tunnin välein.

Meillä vaikuttanee muutama muukin seikka tietysti positiivisesti tuohon käyntimäärään:
- Lapset (kaksi neljästä veden suurkuluttajasta) alkavat olla jo maailmalla tai ainakin jalka oven raossa menossa
- Talo on eristetty aikoinaan 2009 määräyksillä nk. matalaenergiataloksi (eristettä 50 cm katossa, seinässä 25-30 cm, 4-lasiset ikkunat, lattian alla tavallista paksumpi eristekerros myös)
- puukiuas, takka (puuta menee n. 6-7 m3/vuosi)
- vesikiertoinen lattialämmitys molemmissa kerroksissa
- tärkeimpiä asioita on myös lämmön talteenotto iv-koneessa
- huonelämpö pidetään n. 20 asteessa
- maapiirit maassa 1,2 m syvyydessä kahdessa eri piirissä (2 x 300 m mutta liekö tuolla vaikutusta tähän)

Ja tuo mainitsemasi suuri varaajan koko (ja täystehopumppu) kyllä näkyy varmasti. Itse en sitä aikoinaan rakentaessa osannut miettiä, mutta onneksi paikallinen myyjäfirma osasi perustella sen hyvin kun sanottiin että ollaan kuusihenkinen lapsiperhe.

Mutta onpa mukava kuulla, että pumppu toimii siis erityisen hyvin. Kerran on laitetta huollettu (nesteen lisäys) ja yksi käyntiin vaikuttava rele vaihdettu (Alkoi sammuilemaan) 15 vuoden aikana, joten kohta pitänee alkaa katselemaan jo uutta pumppua varuilta. Tai sitten ei.

Edit: Talon koko jäi mainitsematta, eli 169m2 lämmintä alaa