Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter

[kaupunkitila]

Semmonen kommentti vielä, että Luxtronic -valikosta
- koita nyt ensin katsoa "Työkalukuvake" --> "Informaatio" --> "Pysähtymistieto"   ... josko sieltä kävisi ilmi miksi kompressori on pysähtynyt  ( pysähtynyt se kai on ?)
- seuraavaksi "Työkalukuvake" --> "Informaatio" --> "InfoLog"   ...  sen alta löytyy loki kellonaika + koodi 
- kolmanneksi "Työkalukuvake" --> "Informaatio" --> "Häiriöloki"   ...  siellä on häiriötilan koodi + tarkat kellonajat

Oma havaintoni on, että ... AIT -pumppu kirjoittaa lokiin luotettavasti, sähkönsyötöt, kompressorin pysähdykset ja muut häiriötilat... kumma jos ei tieto löydy sieltä.  Helpompi sieltä on muutenkin katsoa, kuin arvailla käppyröistä mitäköhän pumppu on miettinyt..

[tkj]

Pari kommenttia:
- myös Luxtronic -ohjaimelta löytyy pysähtymistieto ( Asetukset -> informaatio ... )
- jos nyt oikein tulkitsen käppyröitä, lämpötiloista välillisesti voisi päätellä:
-- n. klo. 13 -aikaan 15.06.2022 kompressori olisi pysähtynyt  ( ja ei ole ollut käynnissä sen jälkeen )

Jos logit saat ulos laitteelta, varmaan laite sen verran hengissä on, että myös jotain tietoa tuosta pysähtymisestä on.  Paha sanoa näin etänä, onko asetuksissa esimerkiksi joku aikaohjelma (käyttövettä ja / tai lämmitystä  tiettyinä päivinä, tiettyyn aikaan tms., asetuksissahan on viikko, 5+2, Ma,ti, ke... ohjelmilla valittavissa).   

Nämä löytyy loki excelistä:
Pysähtymistieto:
15.06.22 08:30 Lämpö Ok
15.06.22 05:51 Lämpö Ok
15.06.22 04:42 Lämpö Ok
15.06.22 02:52 Lämpö Ok
15.06.22 01:39 Lämpö Ok

Muita päiväkohtaisia säätöjä ei ole kuin kerran viikkoon lämpötilan nosto, sekään ei osu tuohon kohtaan.

Muita havaintoja: aika tiuhaan käy (pätkäkäyntiä) laite ( noin 12 kertaa vuorokaudessa?), tuntuu paljolta, onko kesällä lämmitystarvetta, tai? Ehkä sitä saisi säädettyä, hystereesi isommaksi, kesäksi laittaa ajastuksia.

Ok, noita voisi vähän säätää, lämmitystarvetta on kyllä kesälläkin vähän kun alakerta on tuollainen 3/4 maanalla, se vaatii vähän kokoajan että mukulat tarkenee ilman villahousuja.

Aika paljon helpottaa sen Web-käyttöliittymän kautta maalämpöpumpun asetusten tai tilojen seuranta,  se pieni Luxtronic -ohjain tuntuu kuin avainreiän läpi koettaisi ihmetellä mitä tapahtuu.

Tyhmä kysymys mutta mitenkä sen saa käyttöön? Ei tullut kuin  saksankielinen ohjekirja ja se on mulla hepreaa. Tarvii varmaan ladata FI tai EN versio.

[tkj]

 
- kolmanneksi "Työkalukuvake" --> "Informaatio" --> "Häiriöloki"   ...  siellä on häiriötilan koodi + tarkat kellonajat

Tää on tyhjää täynnä.

[kaupunkitila]

Tyhmä kysymys mutta mitenkä sen saa käyttöön? Ei tullut kuin  saksankielinen ohjekirja ja se on mulla hepreaa. Tarvii varmaan ladata FI tai EN versio.

Siellä Luxtronic -seinäohjaimen pohjassa (jos laite on asennettuna seinään ikäänkuin pystyasennossa) on paikka tavalliselle ethernet  -verkkokaapelille.

Itse hankin kai Biltemasta tyyliin 20 metriä pitkän ethernet -kaapelin. Liitin sen toisen pään sinne Luxtronic -ohjaimelle, kuten kuvassa vasemmalla - kuva omasta laitteestani - kts. linkki:::
https://ibb.co/7WVhkHV

ja toisen pään laitoin koti ADSL -modeemiin, yhteen sen viidestä vapaasta paikasta.

Muistaakseni tuon jälkeen maalämpöpumppu pitää uudelleenkäynnistää, jotta se hakee ip-numeron itselleen. Täällä otin virrat laitteelta pois 15 sekunniksi, ja virrat takaisin päälle.

Uudelleenkäynnistyksen jälkeen, Luxtronic -seinäohjaimelta:
[ työkalukuvake ]  --> Asetukset  --> Verkkoasetukset --> IP-osoite -->  ... kuvan pitäisi näyttää kuten tässä viestissä ylempänä linkittämäni kuvan oikealla laidalla.  ( Peitin omat ip-numero -tietoni ).


Jos siellä näkyy joku ip-numero, esimerkiksi 82.11.315.55     
...niin kotitietokoneelta voisi koittaa sitten löytyykö maalämpöpumppu osoitteesta: http://82.11.315.55/Webserver/index.html

Pari kommenttia:
- jos kotimodeemilla on mahdollista laittaa vähintään se portti johon liität maalämpöpumpun,  ns. privaatti -ip-numeroiksi  ( niin että ip-numerot ovat esimerkiksi tyyliin  10.0.0.1,  10.0.0.2 tms.), se voisi olla hyvä, eli tuota maalämpöpumppua ei kannata ainakaan kovin pitkäksi aikaa laittaa julkiseen internettiin ilman jonkinlaista  palomuuria.

Periaatteessa tuo maalämpöpumppu toimii kuten vaikkapa mikä tahansa Windows -työasema -  se hakee DHCP:llä dynaamisen ip-numeron modeemilta. Sen jälkeen pitää vain olla toimiva verkkoyhteys (eikä palomuuria välissä), jotta sitä  web-urlia voi esimerkiksi osoitteesta http://82.11.315.55/Webserver/index.html  katsoa.

[tkj]

Siellä Luxtronic -seinäohjaimen pohjassa (jos laite on asennettuna seinään ikäänkuin pystyasennossa) on paikka tavalliselle ethernet  -verkkokaapelille.

Itse hankin kai Biltemasta tyyliin 20 metriä pitkän ethernet -kaapelin. Liitin sen toisen pään sinne Luxtronic -ohjaimelle, kuten kuvassa vasemmalla - kuva omasta laitteestani - kts. linkki:::
https://ibb.co/7WVhkHV

ja toisen pään laitoin koti ADSL -modeemiin, yhteen sen viidestä vapaasta paikasta.

Muistaakseni tuon jälkeen maalämpöpumppu pitää uudelleenkäynnistää, jotta se hakee ip-numeron itselleen. Täällä otin virrat laitteelta pois 15 sekunniksi, ja virrat takaisin päälle.

Uudelleenkäynnistyksen jälkeen, Luxtronic -seinäohjaimelta:
[ työkalukuvake ]  --> Asetukset  --> Verkkoasetukset --> IP-osoite -->  ... kuvan pitäisi näyttää kuten tässä viestissä ylempänä linkittämäni kuvan oikealla laidalla.  ( Peitin omat ip-numero -tietoni ).


Jos siellä näkyy joku ip-numero, esimerkiksi 82.11.315.55     
...niin kotitietokoneelta voisi koittaa sitten löytyykö maalämpöpumppu osoitteesta: http://82.11.315.55/Webserver/index.html

Pari kommenttia:
- jos kotimodeemilla on mahdollista laittaa vähintään se portti johon liität maalämpöpumpun,  ns. privaatti -ip-numeroiksi  ( niin että ip-numerot ovat esimerkiksi tyyliin  10.0.0.1,  10.0.0.2 tms.), se voisi olla hyvä, eli tuota maalämpöpumppua ei kannata ainakaan kovin pitkäksi aikaa laittaa julkiseen internettiin ilman jonkinlaista  palomuuria.

Periaatteessa tuo maalämpöpumppu toimii kuten vaikkapa mikä tahansa Windows -työasema -  se hakee DHCP:llä dynaamisen ip-numeron modeemilta. Sen jälkeen pitää vain olla toimiva verkkoyhteys (eikä palomuuria välissä), jotta sitä  web-urlia voi esimerkiksi osoitteesta http://82.11.315.55/Webserver/index.html  katsoa.

Ok, täytyy tutkia.

Ja isosti kiitoksia neuvoista 

[Marius]

Sain kohtalaisen hyvän tarjouksen tuosta 9 kW mallista ja aivan liian syvästä kaivosta. Mikä on suositus keruupiirin maksimiksi? Toki kaivon voi pyytää matalampana, mutta kerrankos sitä vaan porataan...

Pumpun ohjeissa edellytetyt huoltotoimenpiteet ihmetyttää. Valtuutettujen ammattilaisten tulisi tarkastaa järjestelmä ja puhdistaa varaaja vuosittain. Onko tosiaan näin? Lähinnä takuun näkökulmasta asiaa mietin.

Laite itsessään vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, mutta tarjoaja ei löydy virallisista myyjistä eikä huoltoliikkeistä. Onko tämä ongelma?

[kaupunkitila]

Takuu-asioista sellaista kokemusta on, että täällä on avoinna oleva reklamaatio maahantuojan kanssa.

Kerron miten lopulta käy, mutta diplomaattisesti tässä vaiheessa kysyjälle sanoisin että pohdintasi ovat asiallisia.

[Roori]

Näillähän oli varaajien kanssa ongelmia ja luulin että oli ohi kun siirtyivät rosterisiin, mutta 'luulo ei ole tiedon väärti'... näköjään.

[tomppeli]

Sain kohtalaisen hyvän tarjouksen tuosta 9 kW mallista ja aivan liian syvästä kaivosta. Mikä on suositus keruupiirin maksimiksi? Toki kaivon voi pyytää matalampana, mutta kerrankos sitä vaan porataan...

Syvä kaivo on aina turvallinen ratkaisu.
Keruupiirin maksimipituus riippuu siitä, millaista keräinputkitusta käytät (putken läpimitta) ja riippuu myöskin siitä, mikä on haluamasi maalämpökoneen maksimi sallittu arvo kerupiirin ulkoiselle painehäviölle.
Kysy laitetoimittajaltasi ulkoisen keruupiirin käytettävissä oleva painehäviö.
Jos kaivo on kovasti syvä, tulee keruun putkitus olla 45 tai 50 millistä.

[MTa]

Mikähän mahtaa olla ongelma kun en saa päivitettyä ohjelmistoa USB-tikulta? Tiedosto wp2reg-V3.87.0-8110 on tallennettu tikun juureen ja pumppu kyllä tunnistaa, että tikku on kiinni. Ei kuitenkaan ehdota päivittämistä kuten kuten Youtube-videon perusteella tulisi tapahtua. Vanha ohjelmisto on 3.8.1 eli vissiin melko vanha. Onkohan liian iso loikka uusimpaan versioon? Pumpun tyyppi on PWZS 82H3S.

[kaupunkitila]

Mulla oli joskus vastaava, muistelen ratkaisu liittyi usb-tikun tiedostojärjestelmään, korjaantui kun alustin tikun johonkin tiettyyn formaattiin, kopioin asennussoftan uudestaan tikun juureen.

Valitan mulla ei ole nyt usb-tikulla softaversiota, että voisin katsoa sen tiedostojärjestelmän tyypin jolla toimii. Toivottavasti jollain toisella olisi.

[Maalämpöön]

Hei!

Minulle tuli sunnuntaina 3.8.6.1 päivitys pwzs 82H3S. Tuon jälkeen on tainnut tulla jo uudempi päivitys.Minulla ei enää tule alphan appiin tiedonkeruugraafia vaan heittää herjaa päivityksen jälkeen.Onko tipta appiin enää saatavissa?

[tkj]

Mistähän tuommoinen hassu ilmiö johtuu, selvästi kahdenlaista lämmityssykliä, joka toinen aina sama?

[seppaant]

Selkein ero näissä kahdenlaisissa käynneissä on se että
-Lyhyessä käynnissä paluuvesi lämpiää vasta viiveellä koneen käynnistyttyä
-Pitkässä käynnissä paluuveden lämpötila alkaa lämmetä heti koneen käynnistyttyä.
Tämä saattasi johtua siitä että jokin termostaatti on vuoroon auki ja kiinni.

Toinen havainto, näkyy pitkässä käynnissä
-Keruulle menevä lämpötila nousee koneen käytyä jonkin ajan mutta keruulta tuleva ei juurikaan muutu.
-Eli lämpötilaero pienenee
-Huononeeko koneen hyötysuhde tässä vaiheessa jostain syystä?

Mikä ohjaa koneen käyntiä, asteminuutit?
Jos asteminuutit ohjaa koneen käyntiä, niin saisitko sen mukaan trendiin.

ATS

[seppaant]

Sama hassu ilmiö on havaittavissa jo 14.6. 2022 otetussa trendissä

ATS

[tkj]

Selkein ero näissä kahdenlaisissa käynneissä on se että
-Lyhyessä käynnissä paluuvesi lämpiää vasta viiveellä koneen käynnistyttyä
-Pitkässä käynnissä paluuveden lämpötila alkaa lämmetä heti koneen käynnistyttyä.
Tämä saattasi johtua siitä että jokin termostaatti on vuoroon auki ja kiinni.

Toinen havainto, näkyy pitkässä käynnissä
-Keruulle menevä lämpötila nousee koneen käytyä jonkin ajan mutta keruulta tuleva ei juurikaan muutu.
-Eli lämpötilaero pienenee
-Huononeeko koneen hyötysuhde tässä vaiheessa jostain syystä?

Mikä ohjaa koneen käyntiä, asteminuutit?
Jos asteminuutit ohjaa koneen käyntiä, niin saisitko sen mukaan trendiin.

ATS

Jaa-a, en mä tiedä miten toi ohjaa, paluulämmölle on tavoite arvo, ei noita asteminuutteja tässä kaiketi ainakaan itse säädetä(?). Nää menee senverran säännöllisissä jaksoissa että en usko minkään huonetermostaatin osuvan noin säännöllisesti. Näköjään lämmityspiirin virtausta säädellään pienemmälle ja isommalle (Flow) ja tehoakin (Pth), mutta miksi? En tiedä onko sillä sinänsä mitään merkitystä, koneinsinööri vaan uteliaisuuttaan ihmettelee...

Jaa tässä kirjoitellessa huomasin että tätä mystistä jaksoilua tulee silloin kun ulkolämpötilan mukaan asetettava tavoite paluulämpö on alle asetetun minimiarvon (mulla 30, että pysyy toi puolittain maanalla oleva alakerta lämmöissä), sitten kun ulkona lämpö laskee ja ollaan "käyrällä", on nuo peräkkaiset syklit heti samankaltaisia. Mielenkiintoista 

[kaupunkitila]

Havaintojeni perusteella minulle vaikuttaa siltä, että tämän maalämpöpumpun "ohjaus" on käytännössä ilmalämpöpumpun ohjaus, johon ehkä on tehty pieniä tuunauksia jotta se voisi toimia maalämpöpumpussa.

Laitteessa mm. viitataan "puhaltimeen", käytännössä "puhallin" tarkoittaa maalämpöpiirin kiertovesipumppua.

Ohjauksen iso puute on, että se vaikuttaa ohjaavan toimintaa antureiden perusteella ainoastaan sen hetkisen (silmänräpäyksen) arvojen perusteella. Tämä ehkä toimii ilmalämpöpumpussa, mutta maalämpöpumpussa se on kestämätön ratkaisu. Kiertovesipumppu tosiaan toimii "oman mielensä mukaan", uskoisin sen tarkoitus on saada tasoitettua kiertävän nesteen lämpötilaa niin, että invertteri -kompressori pysyisi paremmin hallinnassa.

Täällä tosiaan maalämpöpumpun teho heittelehtii talvella 2-5 KW välillä, kun ohjaus ei pysty sitä hallitsemaan.  Aikaisin syksyllä haaste ei vaivaa, koska pumpun ohjaus "nojaa" silloin alareunaan - eli pumppu toimii minimiteholla.

Kannattaa porukan seurata tarkemmin pumpun toimintaa ja laitteen tehoa esimerkiksi jos on hieman isompi nestetilavuus lämmityspiirissä (esimerkiksi patterilämmitys + kierron varaaja). Muutenhan tuota ohjauksen heittelehtimistä ei niin selvästi huomaa, jos lämpötila sisällä muuttuu vähän, ihminen useimmiten mieltää sen "vilun tunteena" tai "onpa lämmintä" ja korjaa vaatetusta.

Olisi hyvä jos tkj saisit kuvaajiin pumpun hertsit tai tehon tuoton ja vaikkapa talvella, tähän tyyliin https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7931.0

[tkj]

Havaintojeni perusteella minulle vaikuttaa siltä, että tämän maalämpöpumpun "ohjaus" on käytännössä ilmalämpöpumpun ohjaus, johon ehkä on tehty pieniä tuunauksia jotta se voisi toimia maalämpöpumpussa.

Laitteessa mm. viitataan "puhaltimeen", käytännössä "puhallin" tarkoittaa maalämpöpiirin kiertovesipumppua.

Ohjauksen iso puute on, että se vaikuttaa ohjaavan toimintaa antureiden perusteella ainoastaan sen hetkisen (silmänräpäyksen) arvojen perusteella. Tämä ehkä toimii ilmalämpöpumpussa, mutta maalämpöpumpussa se on kestämätön ratkaisu. Kiertovesipumppu tosiaan toimii "oman mielensä mukaan", uskoisin sen tarkoitus on saada tasoitettua kiertävän nesteen lämpötilaa niin, että invertteri -kompressori pysyisi paremmin hallinnassa.

Täällä tosiaan maalämpöpumpun teho heittelehtii talvella 2-5 KW välillä, kun ohjaus ei pysty sitä hallitsemaan.  Aikaisin syksyllä haaste ei vaivaa, koska pumpun ohjaus "nojaa" silloin alareunaan - eli pumppu toimii minimiteholla.

Kannattaa porukan seurata tarkemmin pumpun toimintaa ja laitteen tehoa esimerkiksi jos on hieman isompi nestetilavuus lämmityspiirissä (esimerkiksi patterilämmitys + kierron varaaja). Muutenhan tuota ohjauksen heittelehtimistä ei niin selvästi huomaa, jos lämpötila sisällä muuttuu vähän, ihminen useimmiten mieltää sen "vilun tunteena" tai "onpa lämmintä" ja korjaa vaatetusta.

Olisi hyvä jos tkj saisit kuvaajiin pumpun hertsit tai tehon tuoton ja vaikkapa talvella, tähän tyyliin https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7931.0

Mitkähän noi hertsit vois olla nimeltään, mun lokeista ei löydy tuota 'FreqComp [Hz]' parametria, eikä oikein muuta vastaavaa. On mä noita selaillut, kai sen löytääkin kun katsoo jollakin ajan hetkellä arvon tosta selaininterfacesta ja kaivaa vastavan parametrin esiin.

[Maunomato]

Hei

Onko kellään sisäanturia tai tietoa millainen se pitäisi olla?

Leivinuunia lämmittäessä on usein sisälämpö 24-25 astetta useamman tunnin ennen kuin kone huomaa lopettaa lämmityksen. Sama myös kun on yöpakkasta ja aurinko alkaa lämmittämään.

Tilanne parani vähän kun laitoin hystereesin pienemmäksi (1.5). Kone on lattialämmitys asetuksella.

Tai saisiko tuota parannettua jollakin muulla tavalla?

[Dyner]

Hei

Olisin kysynyt mitä pitäisi olla veden lämpö arvo?

Ostettiin torppa jossa 2016 asennettu maalämpö ja talo ollut tyhjillään vajaa 3 vuotta, niin on pieni epäillys, ettei lämpöarvot ole sitä mitä niiden pitäisi olla...

[repomies]

Hei

Olisin kysynyt mitä pitäisi olla veden lämpö arvo?

Ostettiin torppa jossa 2016 asennettu maalämpö ja talo ollut tyhjillään vajaa 3 vuotta, niin on pieni epäillys, ettei lämpöarvot ole sitä mitä niiden pitäisi olla...

Mitähän vettä mahdat tarkoittaa? Käyttövettä?

Käyttöveden lämmön voi laitella oman maun mukaan, jos legionellasyklit ovat käytössä. Jos ei ole, niin sitten pitää laittaa korkeammaksi. Anturi on pytyn puolivälissä. Itselläni on aika korkea, 53,5C ja en pidä legionellasykliä päällä.

[tomppeli]

Hei

Olisin kysynyt mitä pitäisi olla veden lämpö arvo?

Ostettiin torppa jossa 2016 asennettu maalämpö ja talo ollut tyhjillään vajaa 3 vuotta, niin on pieni epäillys, ettei lämpöarvot ole sitä mitä niiden pitäisi olla...

Tässä kuvassa maalämpöpumpun toimintaperiaate. Laite on niin sanottu vaihtoventtiilikone, jollaisia maalämpökoneet enimmäkseen ovat.
Lainasin kuvan tältä foorumilta.



Kuva kertoo että kone tekee erikseen lämmintä käyttövettä tai vaihtoehtoisesti vettä talon lämmittämiseen.
Kolme mustaa pistettä esittävät vaihtoventtiiliä, jolla lämmin vesi ohjataan joko talon lämmitykseen tai vaihtoehtoisesti lämpimän käyttöveden tuottamiseen.
Kuvassa vaihtoventtiili on asennossa, joka ohjaa kuumennetun kiertoveden talon lämmittämiseen, joko lämpöpattereihin tai lattialämmitykseen.
Punaisessa säiliössä on sisällä pitkä kuparikierukka, jossa kiertää lämmitysvesi, jolla säiliössä oleva puhdas vesi kuumennetaan.

[Dyner]

Mitähän vettä mahdat tarkoittaa? Käyttövettä?

Käyttöveden lämmön voi laitella oman maun mukaan, jos legionellasyklit ovat käytössä. Jos ei ole, niin sitten pitää laittaa korkeammaksi. Anturi on pytyn puolivälissä. Itselläni on aika korkea, 53,5C ja en pidä legionellasykliä päällä.

Kiitoksia vastauksesta 

Käyttövedestä oli kyse, asetus oli 43.5 astetta, nostin sen 50.5, jospa se nyt riittäisi näin pakkasilla kuumaan suihkuun
Muutenkin tämä maalämpö on uusi kapistus itselle ja täytyisi päästä sinuiksi tämän järjestelmän kanssa.
Tässä meidän järjestelmässä on jätetty maalämmön lisäksi puukattila, mutta en vielä tiedä voiko sitä käyttää rinnalla...

[Dyner]

Tässä kuvassa maalämpöpumpun toimintaperiaate. Laite on niin sanottu vaihtoventtiilikone, jollaisia maalämpökoneet enimmäkseen ovat.
Lainasin kuvan tältä foorumilta.



Kuva kertoo että kone tekee erikseen lämmintä käyttövettä tai vaihtoehtoisesti vettä talon lämmittämiseen.
Kolme mustaa pistettä esittävät vaihtoventtiiliä, jolla lämmin vesi ohjataan joko talon lämmitykseen tai vaihtoehtoisesti lämpimän käyttöveden tuottamiseen.
Kuvassa vaihtoventtiili on asennossa, joka ohjaa kuumennetun kiertoveden talon lämmittämiseen, joko lämpöpattereihin tai lattialämmitykseen.
Punaisessa säiliössä on sisällä pitkä kuparikierukka, jossa kiertää lämmitysvesi, jolla säiliössä oleva puhdas vesi kuumennetaan.

Iso kiitos kuvasta ja selityksestä, nyt rupes aikeamaan itselle maalämmöntoiminta toiminta.

[tomppeli]

Lisään vielä vähän selitystä kuvalle.
Kuvan vasemmassa laidassa on lämmönkeruupiiri, esimerkiksi lämpökaivo.
Vihreä pallukka on maanestettä kierrättävä pumppu.
Pystyviivoitettu laatikko on lämmönvaihdin, jossa maaneste lämmittää lähes -10 asteista kaasua (kylmäaine).
Isompi vihreä pallukka on kylmäainekompressori, joka puristaa kaasun korkeaan paineeseen ja kuumaksi.
Kompressorista oikealle on taasen lämmönvaihdin, jossa kuumakaasu kuumentaa lämmitysjärjestelmän kiertovettä.
Lämmönvaihtimessa kuumakaasu jäähtyy nesteeksi.
Kompressorin alapuolella oleva "hana" on paisuntaventtiili, joka annostelee termostaatin ohjaaman pieniä määriä jäähtynyttä nestettä kompressorin imupuolen lämmönvaihtimeen.
Alipaineessa kaasuuntunut kylmäaine lämpenee taasen uudelleen maapiirin lämmönvaihtimessa.
Näin kaasun kierto jatkuu tuossa kylmäainepiirissä.