Lämpötilat maa- ja kalliopiirissä

[mnk]

Ajattelin perustaa tämän aihealueen sille, että voi keskustella mitatuista maapiirien ja porakaivopiirien tulo- ja menolämpötiloista ja mitoituksista .  

Voi kommentoida omasta systeemistä vaikka seuraavaa :

- maantieteellinen sijainti
- lämmitystapa:  patteri / lattiapiirit   ?
- liuospiirin tyyppi :  kaivo/maassa /upotussyvyys ?
- liuospiirin  pituus / kaivon syvyys ?
- pumpun teho ja merkki ?
- kaivon vetisyys  porattaessa ?
- tehtiinkö painehalkaisua kaivoon ?

- ulkolämpötila  ?
- missä vaiheessa liuoslämpötilat mitattu  pumpun  käynti/leposykliä   ?
- liuospiirin nesteen tulolämpötila  pumpulle  ?
- nesteen menolämpötila pumpulta kaivolle/maapiiriin  ?

.... ja muuta, mitä tulee aiheen tiimoilta mieleen

[Maalampo]

Kohde Itä-Suomessa ja maalämpöpumppuna IVT C7 asennettu 12/ 2002. Talo rakennettu 2002 ja on ns. matalaenergiatalo jossa lattialämmitys joka paikassa. Kokonaislämmitysala 225 m2.  Pumpun ulkolämpötilan mittaus näyttää aina n.3-4 astetta vähemmän kun muut mittarit, sisälämpömittari näyttää 2 astetta enemmän kuin muut mittarit ja kaikki muut anturit näyttävät nyt oikeita lukuja (tarkistetttu kaliproidulla mittarilla) mutta ne ovat vaihdettu kertaalleen uusiin (takuuna). Maapiiri kaivettu talon takapihalle (savimaahan) pituus 380 m. Muutaman viikon takaisilla -30 asteen pakkasilla pumppu kävi koko ajan ja tarvitsi jo lisäystäkin avukseen, silti maasta palaava lämpötila pysyi +1.7 ja maahan meno oli -1.9. Lämpökäyrät olivat/ovat liian korkeat ja noilla pakkasilla pumppu työnsi lattiakiertoon 38 asteista vettä.

[Maalampo]

  Ihan uteliaisuuttani haluaisin tietää minkälaisia on muilla nuo maasta/porareijästä palaavan nesteen lämpötilat näin lopputalvesta ja mielellään mitattuna pitemmän käynnin jälkeen ? Itsellä on vieläkin paluulämpötila maasta +0.8 pitkän lämmityskäynnin jälkeen ja meno maahan on -2.3 ! Minkälaisia arvoja on ns: täystehopumpuilla vaikkakin käyvät lyhyempiä aikoja ?

[mnk]

Sijainti Helsinki. Kaivoreikä  ja ulkona noin -1C.  Ollut lauhempaa jo jonkin aikaa:

-   ~200m (aktiivista reikää)
- porattaessa oli kuivahko  reikä
- 11kw pumppu
- tulo pumpulle  +2,8
- meno  kaivoon -0,2

Käyntiajat ei pitkiä, koska patterisysteemissä kohtuu vähän vettä, joka 6C hystereesillä lämpiää vikkelään.  noin 35 - 40 starttia vuorokaudessa ja käyntiä 11-12 tuntia.  (Kovemmilla  ~-20C - -25C pakkasilla kompura kävi tammi-helmikuussa koko ajan.  )  Ei varmistettuna paljonko anturit näyttää virhettä.

[CEE-7]

Perustiedot kohteesta:
- 1-kerroksinen monimuotoinen 2- tasoon porrastettu suurlementtipuutalo (153 m2) Lounais-Suomessa, valmistunut 2004
- yläpohjassa 450 mm puhallusvillaa
- alapohjassa 150 mm styrox/finnfoam
- pumppu IVT C7, asennettu 12/2003
- lattialämmitys (Nereus)
- LTO:ssa (Kair) vesipatteri ja maaviileäkenno
- kaivo 117 m, alussa kuiva, ei painehalkaisua, täyttyi noin 2-3 viikossa melkein täyteen
- pumpun käyntiaste vuositasolla n 22% (n. 2000 tuntia), -30 asteen pakkasilla vasta 100%, vastusta ei vielä kertaankaan tarvittu paitsi legionella-kuumennukseen 2. viikon välein
- ajan varsin alhaista lämpökäyrää (1,1, hienosäätö +0,7) ja lattiassa kiertää kovimmillakin pakkasilla alle 30 asteen vesi. Sisälämpö 21-22 astetta, takkaakin käytetään pakkasilla
- kytkentäerotus lattialämmitysvedellä on 3 astetta ja lämpimällä käyttövedellä 8 astetta
- kokonaissähkönkulutus talossa ollut n. 11000 kWh/vuosi, josta lämmitysjärjestelmän osuus n. 4000-5000 kWh
- erillinen autotalli/varastorakennus (n. 60 m2) pidetään +7-8 asteessa sähköllä (ILP harkinnassa)

Statistiikkaa ja toimintaa voi seurata Husdatan palvelusta: http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=65&H=&View=Rapport

Yhteenvetoa kalliopiirin lämpötiloista:
- lämpötilat vaihtelevat käyntiajan mukana
- tähän aikaan vuodesta (maaliskuussa) kaivo on kylmimmillään
- seuraamalla käyntijaksoa tarkemmin voi havaita, että kaivossa nyt maaliskuussa peruslämpö on n. +4,5 astetta (tulolämpötila vakiintuu siihen jakson alkupuolella kun kierrätetään keruupiirissä lepoaikana tasapainoon lämmennyttä nestettä)
- pitkässä käynnissä (7-10 tuntia) tulolämpötila laskee vähitellen ja löytää tasapainotilan n. -0,7 asteesta, meno on silloin n. -3,2 astetta.
- tulo- ja menolämpötilojen erotus näyttää olevan 2,5-3,0 astetta riippuen absoluuttisesta arvosta (mitä lämpimämpää, sitä suurempi erotus)
- käynnistyksiä tulee varsin vähän (yleensä 2-6 vuorokaudessa, talvella vähemmän kuin kesällä)

Yhteenvetona näyttäisi siltä, että kaivo voisi olla hieman syvempi, mutta toisaalta kokonaisuus näyttää toimivan oikein hyvin tässä tapauksessa. Lämpötilat piirissä eivät ole myöskään laskeneet edellisestä talvesta vaikka nyt oli pidempi kylmä jakso. Kaikenkaikkiaan olen erittäin tyytyväinen järjestelmääni.

Loppukaneettina vielä, että keruupiirin antureita ei ole kalibroitu, mutta halpismittarilla mitattaessa näyttäisi siltä, että anturit näyttävät ennemmin liian alhaisia lämpötiloja kuin optimistisesti. Halpismittari näytti nimittäin melkein 2 astetta korkeampia lämpötiloja. Myöskään paljaana olevat metalliosat piiristä (liittimet, suodatin jne) eivät edes hikoile. Olen nähnyt 2 järjestelmää, joissa kaikki mahdollinen paljaana oleva oli paksussa jäässä, vaikka teknisessä tilassa oli lämmintä +24 astetta.