Mikä ilmanvaihtokone/LTO maalämmön rinnalle?

[Tuke]

Olisi tarkoitus asentaa tulevan remontin yhteydessä koneellinen ilmanvaihto 1965 rakennettuun taloomme, jota lämmitämme maalämpöpumpulla ja vesipattereilla. Asumme Uudellamaalla.

Olen tässä yrittänyt laskeskella ja lueskella minkälainen LTO kannattaisi asentaa ja kannattaako laittaa vesikiertoinen jälkilämmitys? Laskelmieni perusteella olisin päätymässä edulliseen ristivirtakennokoneeseen ja vesikiertoiseen jälkilämmitykseen.  Kuulostaako järkevältä?

Tässä esimerkkilaskelma, jossa on oletettu että puolet VTT:n sertifikaatissa mainitusta IV:n lämmitystarpeesta tuotetaan jälkilämmityspatterilla ja että vesikiertoinen lämmityspatterin sähköenergian kulutus maalämmön ansiosta 2,5 kertaa alhaisempi sähköpatteriin verrattuna. Sähkönhintana on käytetty 0,10 e / kWh. Sertifikaateissa ilmanvaihtonopeus oli 50 l/s.

Kone	Hankintahinta	Vuosikulut	IV-lämmitysenergiatarve LTO:n kanssa	Kuvaus
Vallox 95 VKL	845 €	247 €	4092 kWh	Ristivirta, vesikiertoinen jälkilämmitys
Swegon Ilto W80 Premium Econo	2200 €	262 €	3329 kWh	Vastavirta, sähköinen esilämmitys, vesikiertoinen jälkilämmitys
Enervent Pingvin eco EDE	2525 €	224 €	2372 kWh	Pyörivä, sähköinen jälkilämmitys
Enervent Pingvin eco EDW	3015 €	154 €	2372 kWh	Pyörivä, vesikiertoinen jälkilämmitys

Vastavirran korkeampi lämmöntalteenottokyky näyttäisi katoavan sähköisen esilämmityksen kuluissa enkä laskelmissani löytänyt oikein perustetta investoida kalliiseen pyöriväkennoisenkaan laitteiseen.

Monissa keskusteluissa on sanottu että vesikiertoista jälkilämmityspatteria ei kannattaisi asentaa Etelä-Suomessa. Laskelmieni perusteella en kyllä ymmärrä miksi näin ei kannattaisi tehdä maalämpötalossa vai käytetäänkö jälkilämmityspatteria huomattavasti vähemmän mitä laskelmissani oletin (puolet sertifikaateissa mainitusta IV lämmitystarpeesta)?

Onko kukaan muuten löytänyt laskelmia kuinka paljon Swegon/Ilton valokennohuurtumisen tunnistamisella voi säästää tai parantaa ilmanlaatua verrattuna perinteiseen jäteilman lämpötilan mittaamiseen?

[Roori]

Olipa otollisen ketjun joku aloittanut 6kk sitten, ei vaan ollut saanut yhtäkään vastausta.
Tähän on nyt hyvä jatkaa omalla versiolla MöLP:n kaveriksi kun 20v Vallox vaihtuu Iloksi
...siis ILOX89 malliksi.
Täräytämpä tähän nyt Valloxin kulutukset (pysyy muistissa ), niin pitkältä ajalta kun on tullut kk-kulutukset kirjattua:

Koodia: [Valitse]

kk      v2008      v2009      v2010      v2011      
01      106,9      108,5      164,2      52,7      kWh
02      110,2      173,3      152,9      110,8      kWh
03      99,6      133,9      59,2      72,0      kWh
04      60,3      56,6      59,6      59,5      kWh
05      38,9      65,0      81,5      82,5      kWh
06      88,6      82,3      85,4      89,5      kWh
07      93,5      92,0      93,2      84,9      kWh
08      90,5      96,3      89,9            kWh
09      56,5      76,1      89,4      0,0      kWh
10      69,9      51,3      92,7      0,0      kWh
11      58,2      50,0      74,1      0,0      kWh
12      54,7      50,0      49,6      0,0      kWh
Yht:      927,8      1035,2      1091,6      551,9      kWhTuohon on sitten hyvä verrata uutta suoraa kulutusta IV-koneelle. Taulukosta erottuu nuo "pakkaskuut" kun on vastus mennyt päälle ja toisaalta "kesäkiihdytykset" kun on nopeutta nostettu. Vastusasetus ollut minimillä kun ei ole negatiivista vaikutusta (=kylmää torvista) huomannut. 115W keskitehoa on otellut ja uskoisin DC puhaltimilla sen tippuvan alle puolee, aika näyttää....
Hyötynäkökohtana suurempi tietysti on vuosihyötysuhteen nousu 70%:iin, mikähän lie vanhassa kuutiossa ~45%, jos tuo toteutuisi niin pitäisi näkyä 2000kwh:n säästönä ja MLP:llä COP3:lla tehtynä 667kwh/vuosi. Yhteissäästöpotentiaaliin arviolta 1166kWh siis vois yltää.
Saas nähä!
Kosteusohjaus tuohon on tulossa PH:sta ja varmaan tulee takka+poissa ohjaus kanssa tehtyä, kuhan jaksaa nivoskella ne kasaan.

[peki]

Paljonko sulla on ollu tuloilman lämmöt talvella?
Tuosta khh:n kosteusanturasta sen verran että kone sitten huutaa kun ilmankosteus on normaalistikin yli raja-arvon.
Talvella kyllä toimii, mutta muuten ei mitään hyötyä. Näin ainakin 2000 luvun alun koneissa joissa oli kannellinen ohjain paneeli. Anturi taitaa olla samanlainen vieläkin.

[Roori]

Paljonko sulla on ollu tuloilman lämmöt talvella?
Tuosta khh:n kosteusanturasta sen verran että kone sitten huutaa kun ilmankosteus on normaalistikin yli raja-arvon.
Talvella kyllä toimii, mutta muuten ei mitään hyötyä. Näin ainakin 2000 luvun alun koneissa joissa oli kannellinen ohjain paneeli. Anturi taitaa olla samanlainen vieläkin.

En nyt juuri muista ulkoa mutta on mulla joku otos johonkin kirjattuna, oliskos ollu 15C luokkia, pittee varmistella jos löydän.
Tuossa sivulla 3 http://www.iloxair.fi/pdf/ilox89Optimaesite.pdf on se kosteusantura, siitä on kyllä helppo säätää, sen voin kyllä myös suodatella kotimaation läpi jos tarvetta/innostusta riittää...toinen vaihtoehto on joskus laittaa analoginen antura (ei hajuakaan mistä löytyy) ja suodattaa se IV-koneelle...

[peki]

No on vehkeet hiukan kehittyneet noin 10 vuodessa. Hyvä näin.
Joskus kun ilmastointihommia tein oikein ammatikseni niin tulo olisi muistaakseni pidettävä vähintään 17c asteisena niin sekoittuu huoneilmaan tehokkaasti eikä tule vedon tunnetta. Mittauta ilmamäärät ammattilaisella sitten lopuksi.

[Roori]

Mittauta ilmamäärät ammattilaisella sitten lopuksi.

No iliman muuta...kanavat sipasten puhtoiseksi ennen vaihtoa ja tasapainottelu uuden koneen perään.
Semmonenkin tossa tyli mieleen ettei varmaan 20v sitten niin kovasti ajateltu venttiilein säätöjä siltä kantilta että ne olis huvä saaha mahdollisimman "auki" kuten termostaatit lämmityksessä että on "helppo" virrata, sitten ei niin tarvita lähtöpäässä kovia puhallintehoja.
Ja lisäksi kun puheltimet on portaattomasti säädettäviä nykyään. Siksi ajattelinkin avata luukkuja vakimäärän entisestä ennen säätäjän paikalle tuloa...ja en puhu mitään
Tommosta vaan oon ihan omassa päässä miettiny.

[peki]

Sen takia ne venat siellä katossa ovat että ei siitä ensimmäisestä putkesta tulis kaikki ilma pihalle. Älä mee ronkkii niitä ainakaan säädön jälkeen. Ilma vastustaa kyllä jonkin verran kanavistossa, mutta kyllä se pienelläkin nopeudella tulee ennemmin tai myöhemmin sisälle.
Käytithän kanaviston kasauksessa pop niittejä. Ei siis missään nimessä mitään ruuveja.

[Roori]

Sen takia ne venat siellä katossa ovat että ei siitä ensimmäisestä putkesta tulis kaikki ilma pihalle. Älä mee ronkkii niitä ainakaan säädön jälkeen. Ilma vastustaa kyllä jonkin verran kanavistossa, mutta kyllä se pienelläkin nopeudella tulee ennemmin tai myöhemmin sisälle.
Käytithän kanaviston kasauksessa pop niittejä. Ei siis missään nimessä mitään ruuveja.

No iliman muuta...säädön jälkeen ruuvataan kaikkia vähän niin ja näin, tätä auki ja tuota kiinni.... ... no ei ihan, jos tarkkaan lukee tuon viestini niin siinä oli "ennen säätäjän paikalle tuloa".
Jaa..a yli 20v sitten laitettu, noh oli sillonnii niittejä ja noihin ovat lentäneet.
Siis putkivastuksen tasapainottamiseen noita venttiilejä käytetään, tietääkseni, ja ilman hajottamiseen. Näissä IV hommissa ei kyllä ihan ilman "termareita" pärjää...

[Roori]

Laitetaan ny tänne yks otos Ltiloista uudella koneella:
UI=8,3
TI=22,4
PI=23,0
JI=12,1
Tuloilma lämpötilahyötysuhde=96%
Poistoilma lämpötilahyötysuhde=74%

Tasapainotus on vielä tekemättä (vanhoilla mennnään) joten tulokset hiukan varauksella!

[peki]

Kateeksi käy . Kävikö suoraan vanhoihin putkivetoihin. Siis sama järjestys koneissa tulo-poisto-meno-paluu? Mitä maksoi kone?
Mulla nyt
ui=9
ti=21
pi=21
ji=14
Kone tosin kakkosella, joten ei välttämättä anturit näytä oikein.
Pitäisi olla vähintään kolmosella että määräykset täyttys mutta jostain pitää säästää.
Vastusta ei mielestäni käytä vielä ollenkaan.

[Matias]

Fläktin LTO vm 1988

UI=4,2
TI=17,3
PI=22,8
JI=12,3

mites nuo hyötyprosentit lasketaan?

edit:
Tuloilma lämpötila hyötysuhde 70%
Poistoilma lämpötila hyötysuhde 54%

Kiitokset JariA:lle

[JariA]

mites nuo hyötyprosentit lasketaan?

Tuloilman lämpötilahyötysuhde:
(TI-UI)/(PI-UI)

Poistoilman lämpötilahyötysuhde:
(PI-JI)/(PI-UI)

[peki]

KIITOS IHAN ...
Mitenkäs kun vastus tulee peliin jossain vaiheessa?

[JariA]

Mitenkäs kun vastus tulee peliin jossain vaiheessa?

LTO lämpötilahyötysuhteiden tarkoitus on kertoa ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhteesta.

Tuloilman lämpötila pitäisi mitata lämmönvaihtimen jälkeen ja ennen tuloilman jälkilämmitystä, jos on kiinnostunut laskemaan nimenomaan lämmönvaihtimen lämpötilahyötysuhdetta.

Jos tuloilman lämpötilan mittaa jälkilämmityksen jälkeen, ja kun jälkilämmitys (sähkövastus tai vesipatteri) nostaa tuloilman lähelle sisäilman lämpötilaa, nousee tuloilman lämpötilahyötysuhde lähelle 100 %.

Ympäristöministeriön monisteessa "Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa" kerrotaan yksityiskohtaisesti miten erilaisia hyötysuhteita lasketaan. Paikoitellen aika teknistä tekstiä.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9298&lan=fi

[peki]

Niinpä. Esilämmitetty ilma ei sinällään vaikuta esim. maalämpöpumpun toimintaan, mutta vedon tunteen se poistaa.
Miten sulla, paljonko menee watteja LTO:n läpi?
Itsellä oli mittari monta vuotta digit se:ssä mutta se hajosi viime talvena ja mittaukset sen mukana.

[justus01]

Paljonko sulla on ollu tuloilman lämmöt talvella?
Tuosta khh:n kosteusanturasta sen verran että kone sitten huutaa kun ilmankosteus on normaalistikin yli raja-arvon.
Talvella kyllä toimii, mutta muuten ei mitään hyötyä. Näin ainakin 2000 luvun alun koneissa joissa oli kannellinen ohjain paneeli. Anturi taitaa olla samanlainen vieläkin.

Meidän Digitin (vm.2008) kosteusanturille voi säätä itse tehostuksen raja-arvot tai sitten voi antaa ohjaimen määrittää itse kosteuden normaalitason. Eli automatiikka mittailee kosteutta säännöllisesti ja säätää tehostuksen raja-arvoa ilmeisesti jonkin aikavälin keskiarvon mukaan.

[peki]

Tein erään talon eteläsuomeen vuosituhannen vaihteessa ja asiakas laittoi silloiseen kannellisella ohjainyksiköllä varustettuun koneeseensa kosteusanturin. Tarkoitus oli että suihkun jälkeen kone kävisi tehokkaammin jonkin aikaa kunnes kosteus on hävinnyt.
Mylly huusi syksyisin koko ajan täysillä kun ilman suhteellinen kosteus oli yli anturin raja-arvon. Voipi olla että tuossakin on kehitystä tapahtunut.

[JPN]

Itsekin maalämpöpumpulla olevaa esilämmityspatteria vaadin suunnittelijalta. Ei suostunut piirtämään tänne etelään. Ainakin pyörivällä lämmönvaihtimella jälkilämmitystunteja tulee niin vähän Oulu-Kajaani eteläpuolella ei kuulemma valmistajankaan mukaan kannata mitenkään laskettuna sähköön verrattuna. Lisäksi tulee jäätymisriski, joten sulkupellit pitäisi olla. Lattialämmitystapauksessa tosin patterin tehokin jäisi pienemmäksi

Eipä ollut viime talvena sähköpatterikaan päällä. Saa nyt sitten nähdä, kun on koko talo käytössä tuleeko jälkilämmitykselle tarvetta. Kuutiokoneella tilanne voi tietty olla toinen.

Tarkoitus oli että suihkun jälkeen kone kävisi tehokkaammin jonkin aikaa kunnes kosteus on hävinnyt.
Mylly huusi syksyisin koko ajan täysillä kun ilman suhteellinen kosteus oli yli anturin raja-arvon

Jos kosteus mitataan vasta koneelta, eikä esim. suihkuhuoneesta, niin helposti ulkoilman kosteuden muutoksista aiheutuu suuremmat vaihtelut. Yhden suihkuhuoneen ilmankosteus (vaikka 90%) summattuna talon muihin ilmoihin ei hirveitä tee.
Jos suihkuhuone on 10m3 ja sen saisi täyteen 100% kosteaa ilmaa. Muun talon 290m3 ilmakosteus 60% ->koneen havaitsema kosteus olisi 61.3%

[peki]

Tässä tapauksessa anturi oli suihkuhuoneen seinässä kuten pitikin.