Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vaihtoventtiilikoneen lämmönjako - kiertovesipumppu  (Luettu 3811 kertaa)

Poissa mtalo

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 280
Aiheeseen jo viittasin toisessa ketjussa, mutta paneudutaan tässä ketjussa pelkästään tuohon kiertovesipumppuun. Nykyinen tilanne on se, että lämmityksestä vastaa Nibe Fighter 1217. Kaikkialla on lattialämmitys, alakerrassa (150 m^2) ja autotallissa (64 m^2) 300mm jaolla 20mm putket betonissa (toki seinän vieressä 150mm jaolla). Lisäksi ilmastointikoneessa Ilto440 Econossa on vesikiertoinen jälkilämmityspatteri. Nyt alakerran jakotukki ja jälkilämmityspatteri on kytketyt suoraan maalämpöpumppuun ja noiden vesi lakkaa kiertämästä, kun mlp tekee käyttövettä. Autotallissa on oma shunttiryhmänsä omalla kiertovesipumpulla. Kompuran käydessä lähtevän ja palaavan veden erotus on noin 6 astetta eli homma on balanssissa. MLP:n kiertovesipumppu on täysillä eli 3-asennossa.

Nyt tähän yhtälöön lisätään kohta valmistuva yläkerta (150^2), jossa on 17mm lattialämmitysputki 150/300 jaolla. Ainoastaan tälle osalle on suunnitelma ja suunnitelmassa sanotaan vastapaineeksi 12kPa ja vaadittavaksi virtaamaksi 13.6 l/min. Koska alakertaan mulla ei ole noita arvoja arvioin niitten olevan suunnilleen samat. Ilmeisesti jälkilämmityspatterin virtaama on niin pieni, ettei sitä tartte näissä tarkkuuksissa huomioida.

Sitten seuraa se jännittävin osuus. Jos laittaisin yläkerran suoraan alakerran jakotukin rinnalle, niin mitä tapahtuu näille lukemille. Mulla ei ole mitään hajua näistä LVI jutuista, mutta yritin vetää analogiaa sähkötekniikasta, joten veikkaan, että vastapaineeksi tulisi puolet 6kPa ja vaadittava virtaus olisi tuplat eli 27.2 l/min. Niben käyttöohjeen mukaan tällaisella vastapaineella lämmönjohtopumpun virtaama on 0.77 l/s = 46.2 l/min 3-nopeudella ja 0.55 l/s = 33 l/s 2-nopeudella.

Nythän virtaama pitäisi olla samaisen taulukon mukaan 3-nopeudella 0.72 l/s = 43 l/min eli nyt se on oikeastaan tarpeettoman suuri, mutta ei kai siitä haittaa ole, jos lämpötilaero on sopiva 6C.

Näissä luvuissa ei olla huomioitu ollenkaan putkia, jotka on jakotukkien ja mpl:n välissä. Tuleeko niistä merkittävää lisä vastusta linjaan. MLP:n ja alakerran jakotukin välillä on 28m lämpökanaalia (40mm putki) ja ala- ja yläkerran tukkien välissä on about 15m 28mm putkea.

Onko asiat näin, vai olenko ajatellut aivan väärin???

Tämän mun päättelyn mukaan homma pitäisi toimia ihan ok 2-nopeudella tai 3-nopeudella (jos menon ja paluun lämpötilaero ei mene liian pieneksi). Olisiko kuitenkin kannattavaa laittaa ylimääräinen kiertovesipumppu tuon jälkilämmityspatterin vuoksi?

Nibe 1140-12kW + Haato VLP500R + Ilto 440 Econo

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 281
  • L-Ässä V-7
Vs: Vaihtoventtiilikoneen lämmönjako - kiertovesipumppu
« Vastaus #1 : 29.01.14 - klo:13:58 »
Ensinnäkin sähkö on sinistä ja se sähisee eikä kaikin osin noudata LVI-tekniikan sääntöjä. :D

Kun kytket alakerran + autotallin ja yläkerran rinnan tulee yläkerran painehäviön olla edelleen 12 kPa jotta tarvittava virtaus 0,22 l/s toteutuisi.
Rinnankytkennässä myös alakerran painehäviö on sama 12 kPa kuin yläkerrassa.
Jos ala- ja yläkerran energiankulutus neliömetriä kohden on sama, on alakerran + autotallin tarvitsema virtaus 0,31 l/s.
Tarvittava virtaus on yhteensä 0,53 l/s.

Koska alakerta + autotalli on putkitettu väljemmällä putkella sallii se suuremman virtauksen samalla painehäviöllä kuin yläkerta.

Pumppu tuottaa 2-nopeudella 0,48 l/s, mikä ei aivan riitä
Ja 3-nopeudella 0,70 l/s, mikä riittää varmasti ja antaa varaa myös varaa ala- ja yläkerran väliselle tasapainottamiselle.

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa mtalo

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 280
Vs: Vaihtoventtiilikoneen lämmönjako - kiertovesipumppu
« Vastaus #2 : 29.01.14 - klo:15:22 »
Joo ja vesi on kirkasta, lorisee sekä kastelee asentajan ;D

Eli yhdellä sisäisellä pumpulla onnistuu riittävä virtaama lattialämmitykseen ja kuitenkaan virtaama ei ole liian suuri lauhduttimelle.

Ainoastaan mietityttää, että mitenkä se jälkilämmityspatteri tykkää käyttöveden teon aikana. IV-koneessa on jäätymisenesto, joka pysäyttää tulopuhalluksen, kun tulo ilma alkaa olemaan liian raikasta. Eli ei kai jäätyminen pitäis olla kovin iso riski. Ei ainakaan ole jäätynyt 3 vuoden aikana,  joka nyt ollaan asuttu.

En tiedä, mikä on alakerran ja yläkerran piirien tehot ja lämmitystarpeet, mutta luulisin yläkertaan riittävän viileämpi vesi. Olisko ideaa laittaa yläkerran jakotukin paluuputkeen 2-tieventtiiliä, jolla voisi kuristaa virtausta koko yläkerrassa? Tähän voisi laittaa automaattisäätimen huoneanturilla, kunhan löytäisin vanhan Oumannin tms. jostain halvalla. Alakerrassa ei ole huonetermostaatteja eikä yläkertaa ole tarkoitus laittaa. Luulisi lämpötiloista saavan tasaisempia, jos mlp säätää alakerran lämpötilan ja yläkerran lämpötila säädettäisiin (onnistuu tienekin ainoastaan kuristamaan alakerran menovedestä) omalla säätimellä. Tuleeko tästä jotain ongelmia? Virtaama tietenkin muuttuu, jos säädin lyö yläkerran piirin kiinni, mutta haitanneeko se, kun alakerta on kuitenkin aina auki.

Toimiiko muuten tuollainen menevettä mittaava Oumannin pelkän kuristuksen kanssa? Eli huomaako säädin, että virtaus on pienentynyt, kun vesi on kuitenkin saman lämpöistä?
Nibe 1140-12kW + Haato VLP500R + Ilto 440 Econo

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Vaihtoventtiilikoneen lämmönjako - kiertovesipumppu
« Vastaus #3 : 29.01.14 - klo:16:03 »
Mulla on ylä- ja alakerta molemmat DHP-H8:n sisäisellä kiertopumpulla (ei siis mitään ulkoisia pumppuloita). Samoin IV:n jälkkäri samassa paketissa haarana. Lämmönjaon tasapainotus hoituu jakotukkien säädöillä ja jälkkäri oman haaransa suluilla. Toimii.

Jälkkärin jäätymisenesto pätkii kovilla pakkasilla tuloilmaa käyttövettä tehtäessä juuri vaihtoventtiilin takia. Muuten ei ole pätkimisiä ollut.