Eipä tuosta taida nähdä kun nuo lämpötilat, eli kaivoon menevä ja kaivosta tuleva kiinnostaisi. kWh:n kulutuksen saa sitten erillisellä mittarilla syöttökaapeliin asennettua. Silloin tietää varmasti pumpun sähkönkulutuksen ja voi havaita jos vastukset ovat paljon päällä talven pakkasilla.
Nyt on reilu kolme kuukautta maalämpöä takana. Mukavasti on mielestäni pelannut. Lämmityskäyräkin alkaa asettumaan oikealle kohdalle. Sen verran on kelit viilenny, jotta torppaan on haluttu lämpöjä. Asentaja laittoi talon 35-asteen käyrälle, mutta ilmojen viilennettyä huomattiin, että liian lämpöistä pukkaa kun alkoi sisälämmöt nousemaan liian korkealle.. Pikkuhiljaa olen hilannut sitä alaspäin ja nyt tuntuu, että 31- asteen käyrä on sopiva. Eli nollakelillä laite työnnättää 31 asteista vettä pattereille yläkertaan ja alakertaan Oumanni siitä vähän kuristaa pois. Käyrä siis alkaa olemaan kohdillaan. Kiertoveden menon ja paluun lämpötilaero on noin 3-4 astetta.
Lämmintä vettä on riittänyt. Normaali käytössämme laite tekee kolme kertaa/vrk lämpimän veden. Laite ei lämmitä taloa käyttöveden teon aikana, mutta talolle on erillinen kiertovesipumppu ja pitää silläaikaa pärjätä puskurilla ja kiertoveden lämmöllä. Kylmin ilta/yö oli lokakuussa -17 astetta ja silloin seurailin lämmityksen kiertovesien lämpöjä lv:n teon aikaan. Pikkuisen laskivat, mutta talon lämmössä ei heiluntaa ehtinyt tapahtua. En siis itse ole tuosta huolissani.
Pumpun kulutukselle ei ole erillistä mittaria eli pumpun sähkö on arviota. Sitä varten kaivoin kolmen vuoden kuukausi kulutukset verkkoyhtiön palvelusta. Nuo kulutukset on niiden kuukausien käyttösähköä, koska aiemmin lämmitys ja lv hoidettiin puukattilalla. Laskin jokaiselle kuukaudelle noilta kolmelta vuodelta (2018-2020) keskiarvon ja sitä vertaan nykytilanteeseen. Sen mukaan maalämpö on haukannut sähköä elokuussa 258 kWh, syyskuussa 354 kWh ja lokakuussa 574 kWh. Sähkövastuksia laite ei ole käyttänyt lämmitykseen kuin muutamia minuutteja legionellanostojen aikana.
Kaivoista on kokoajan tullut suunnilleen saman lämpöistä vettä eli tulo on ollut 2-3 astetta ja meno noin 0-astetta. Välillä meno on 1, mutta on käynyt myös -1 asteessa hetkellisesti lämpimän veden teon yhteydessä. Tiiäpä noista sitten miten riittää kun talvi tulee, mutta aikapa sen näyttää.
Pumpun kompura kävi elokuussa 310 tuntia, syyskuussa 531 tuntia ja lokakuussa jo 633 tuntia eli pitkää päivää se hurisee pienellä vaihteella. Kiertoveden lämpötila pysyy tosi stabiilina nyt ilmojen viilennettyä, koska laite käy enemmän.
Tämmösiä kokemuksia toi kolme ensimmäistä kuukautta.
