ARIES ja Konvektorien kierto ei pelaa

[Karvajalka]

Hei!

Uusi talo, kolme konvektoria. Yksi alakerrassa, yksi yläkerrassa, sekä yksi tuloilmassa.

Eli putkien kytkennässä on jotain ongelmaa, tällähetkellä toimintakunnossa on yläkerran konvektori, alakerran konvektoria ei ole vielä asennettu ja tuloilma konvektori on asennettu mutta toimintaa ei olla päästy vielä testaamaan, koska IV kone on vielä kesken. IV koneen pitäisi siis ohjata tätä.

Järjestelmä on tehty nyt niin että tuolla IV koneen ohjaamalla tuloilma konvektorilla on oma kiertopumppu ja noilla talossa olevilla kahdella konvektorilla on yksi kiertopumppu. Näihin ollaan nyt lisäämässä vielä todennäköisesti magneettiventtiilit kun ei asennusten aikaa tullu oltua täysin hereillä.

Mutta siis itse ongelmaan mikä nyt vaivaa, eli kun yläkerran konvektori on kiinni ja asennettu, sekä toimintaa on päästy testaamaan, niin näin kesällä sieltä ei tule kylmää ollenkaan. Kiertopumppu kyllä kierrättää sitä, mutta luulen että se kierrättää kehää sitä tuon teknisen tilan ja konvektorin välillä riippuen siitä onko tuolla aries pumpussa itsessään keruu piirissä takaiskuventtiili jossain siellä koneessa. Jos on, niin sit se pyörittää sitä muiden konvektorien putkistojen läpi.
Talvella taas kun maalämpö hyrräs, niin yläkerran konvektorin kenno oli jääkylmä, vaikka sen kiertopumppu ei ollut päällä.

Näiden konvektoreiden menot on napattu maapiirin tulosta ensimmäisenä ja sitten niiden paluu on tehty samaan linjaan ennen ariesta. Voiko tämä edes toimia?

Onko ajatukseni väärä, mutta eikö näiden pitäisi olla kytketty niin, että konvektoreiden meno otetaan maapiiri tulosta ja paluu maapiirin menoon. Ja sit kaikkiin putkistoihin oikea määrä takaiskuventtiileitä ja magneettiventtiileitä, että kierto on oikea. Onko tälläinen mahdollista totetuttaa myös ilman magnettiventtiileitä? Paperille tuli piirreltyä jotain hahmotelmaa jossa se olisi näyttänyt onnistuvan, mutta toimiikohan?

Kiitos jos löytyy vastauksia

[seppaant]

Pistähän se kuva tänne niin on huomattavasti helpompi hahmottaa toiminta.

ATA

[Karvajalka]

Näin ne on nyt asennettu, kuten yllä selitin.

[Karvajalka]

Ja eikö ne pitäisi olla asennettu näin

[Karvajalka]

Tuli nyt selattua arieksen ohjeita, eli ne on ilmeisesti asennettu juuri nyt tuolla tavalla mitä tässä kuvassa on, mutta eikö nyt sitten pitäisi konvektoreilta tulevalla ohjausvirralla pitäisi saada maalämmön kierttopumppu päälle kierrättämään tuota nestettä, muutenhan noi konvektorien litkut pyörii kehää tuossa

[seppaant]

Oheisessa kuvassa pari kysymystä

ATS

[kaupunkitila]

Voisko tuossa tulla "hullunkierto" kun vain yksi kahdesta Alpha -pumpusta on päällä.

- Esimerkkinä - lyijykynällä piirretyssä kuvassa - jos alempi "Alpha 1" on päällä (ja ylempi on sammuksissa), niin alempi pumppu imisi ylemmän läpi (ja konvektorien låpi, ja edelleen konvektoripiirin "paluulinjasta"). Silloin vaikka olisi 1-suuntaventtiili konvektorilähtöjen välillä, se ei vaikuttaisi koska kierto olisi siihen suuntaan kun 1-suuntaventtiilin kuuluisikin päästää nestettä.

- Sama toisinpäin - jos ylempi Alpha 1 on päällä (ja alempi sammuksissa).

Täällä on 2 konvektoria ja vain yksi Grundfos Alpha2 -pumppu joka syöttää molemmille konvektoreille (jos käsisulkuventtiilit ovat avoinna). Pähkäilin siitä voisi tulla "erikoinen" tilanne, jos olisi  kaksi pumppua ... oletetaan tilanne vaikka että toinen on 30w teholla, ja toinen 3w teholla... jos olisi takaiskuventtiili niin se varmaankin estäisi enemmällä teholla oleva pumppu imisi väärään suuntaan toisen pumpun läpi, mutta päätyisikö tilanne sellaiseksi, että 3w teholla oleva pumppu ei liikuttaisi lientä eteen eikä taakse? 

[seppaant]

Valokuvan perusteella kytkentä lienee oheisen kuvan mukainen?
Oleellinen kysymys nyt on, onko keruuputkessa takaiskuventtiili viilennykselle lähtevän ja sieltä palaavan linjan välissä? Eristeessä näkyy pieni paksunnos mutta mahtuuko sen alle takaiskuventtiili?
Toinen kysymys, onko nämä kaksi konvektoria mitä eivät ole käytössä, erotettu jäähdytyspuolelta eli onko estetty nesteen kierto niiden kautta?

ATS

[Roori]

Tässäkin keississä on viilennyshaarat ennen filtteriä vastoin mm Arieksen ohjeita, liekö sitten helpompi tehdä noins tai sitten unohduksen seurausta tjms. Taitaa olla yleistä.

[Karvajalka]

Oheisessa kuvassa pari kysymystä

ATS

Ylös pumppaa molemmat, sekä takaiskuventtiili löytyy tuosta maalämmön suuntaan.
Muita takaiskuventtiileitä en löytänyt, eli periaatteessa tuo toinen kiertovesipumppu pystyy kierrättämään tuon toisen kiertovesipumpun piirin läpi..?

[Karvajalka]

Valokuvan perusteella kytkentä lienee oheisen kuvan mukainen?
Oleellinen kysymys nyt on, onko keruuputkessa takaiskuventtiili viilennykselle lähtevän ja sieltä palaavan linjan välissä? Eristeessä näkyy pieni paksunnos mutta mahtuuko sen alle takaiskuventtiili?
Toinen kysymys, onko nämä kaksi konvektoria mitä eivät ole käytössä, erotettu jäähdytyspuolelta eli onko estetty nesteen kierto niiden kautta?

ATS

Löytyy takaiskuventtiili sieltä menon ja paluun välistä. Maalämmön suuntaan.
Alakerran konvektorin putket on tulpattu, eli sieltä ei kierrä mitään, mutta pystyy kierrättämään tuon etuviilennyksen konvektorin läpi. Täytyy käydä tutkimassa saisinkohan jotenkin väliaiksesti tukittua sen, että pääsis testaamaan sen toiminnan sitten.
Ja jos tämän homma ratkeaa sillä että tuohon järjestelmään sijoitellaan niitä takaiskuventtiileitä oikeiisiin paikkoihin, niin jaksaako nuo pikkupumput aukoo niitä? Vai kannattaisiko osa takaiskuvenoista korvata magneettiventtiileillä? Tosin nekin hajoaa joskus kuitenkin?

[Karvajalka]

Siellä oli se hullunkierto tuloilma konvektorin kanssa, suljin sen venttiilillä.
Virtaus max mittarin mukaan 8l/minuutissa (480l/Tunnissa) Pumppu täysillä +30w.
Aika heikko virtaus, mistä johtuu.
Keruupiirin paine 2bar paisarin mittarista kurkittuna

[seppaant]

Eikö kuvassa keskellä ole venttiili millä voidaan sulkea etuviilennyskonvektorin virtaus?
Mikä on näiden Alphojen tyyppinumero?

ATS

[Karvajalka]

Eikö kuvassa keskellä ole venttiili millä voidaan sulkea etuviilennyskonvektorin virtaus?
Mikä on näiden Alphojen tyyppinumero?

ATS

Juu se on suljetttu nyt ja jotain haaleaa sieltä tulee kun virtaus vaan 8l/min.
Iso sabiana skystar kattokonvektori. Putkikoko teknisestä tilasta 20mm, ennen konvektoria on pätkät asennusletkua mikä voi toimia pillinä, mutta voiko se rajoittaa konvektorin virtausta noin paljon.
Tarkoitus on kokeilla muuttuuko virtaus jos maalämmön kiertopumppu on päällä. Yritin ronklata säätöpaneelia, mutta ei ole mitään hajua koko arieksesta vielä.
Vai voisiko kennossa olla ilmaa?

Mistähän sen löytyää tuolta vehkeestä, manuaalista en löytänyt ainakaan mitään tietoa.

Alpha 1 25-60

[kaupunkitila]

Täällä on aika paljon samantyyppiset speksit, vertailun vuoksi
- koetin 28w pumpun teholla (Alpha2 25-60), laite näyttää 0.8m3/h ...eli 13.3l/min. Olisin odottanut enemmän, muistelen oli viime kesänä 1.5x tämä.
-- eroina ehkä (kaivo 250m - 40mm keräin,  1-2 metriä 28mm (ulkohalkaisija) kupariputkella konvektoripiiriä, ja sitten konvektoripiiriä yhteensä kai joku 20 metriä tuolla 40mm (ulkohalkaisija) keräinputkella
-- tämä testi siis niin, että vain 1 konvektori käytössä, toiselle konvektorille menevät linjat kiinni

Ei noi sun lukemat (8l/min) kovin pahat ole, mutta odottaisin kyllä lähempänä mitä täällä on, koska veikkaan suurin osa vastuksesta tulee kaivosta, ja täällä se vastus lienee suurempi.

Ilmat tulee kyllä pois tosi nopeasti ... tuolla Grundfos -pumpulle se on kuin olisi 10metrin puutarhaletku joka täynnä ilmaa ja avaa hanan täysille... pari yskäisyä niin ilmat on pois konvektoripiiristä.

3w teholla Alpha2 näyttää täällä 0.2 tai 0.3 m3 (riippuen milloin sattuu katsomaan), maalämpöpumpulla näyttää silloin 9.7-9.8C ..sen lämpöistä menee siis konvektorille (kun kaivon lämpötila lienee parhaillaan noin 8C). Konvektorilta tulee silloin 13.5 - 14.0C ilmaa, puhallus 1-asennossa, sisälämpötila on 22C -luokkaa. Mutta täällä on 4 x 125mm ilmastointiputki joka tulee konvektorilta, ja imu on vastaavat 4x125mm, että se poikkeaa asennuksistasi.

Toinen Alpha -pumppusi on lievästi virheellisesti asennettu, pumppuhan saa olla vaaka- tai pystyasennossa, tai mitä vaan sen väliltä, mutta pumpun sisällä olevan akselin pitäisi olla vaakatasossa. Helppo korjaus, ei varmaan tule edes yhtään tippaa nestettä lattialle kun löystät vähän kiinnikkeitä.

[seppaant]

Pikaisesti laskin suuruusluokat:
Kaupunkitila
250m kaivo 40mm keräimellä ja 0,8m3/h virtauksella -> virtausvastus = n.15kPa
Alpha2 25-60 nostokorkeus on n. 55kPa
Eli kaivon osuus pumpun koko nostokorkeudesta on n.27%

Karvajalka
160m kaivo 40mm keräimellä ja 0,48m3/h virtauksella -> virtausvastus = n.6kPa
Alpha1 25-60 nostokorkeus on n. 60kPa
Eli kaivon osuus pumpun koko nostokorkeudesta on n.10%
Lisäksi tulee vielä höyrystimen ja pumpun sisäisten putkien vastus, mikä ei kovin suuri ole.

Näyttäisi että jokin siellä konvektoripiirissä vastustaa kovin virtausta.
Kuinka pitkät ovat siirtoputket konvektorille ja mikä on putkien sisähalkaisija?
Konvektorilla on ilmeisesti vielä taipuisat kykentäletkut. Kuinka pitkät ja mikä on sisähalkaisija.

ATS

[Karvajalka]

Pikaisesti laskin suuruusluokat:
Kaupunkitila
250m kaivo 40mm keräimellä ja 0,8m3/h virtauksella -> virtausvastus = n.15kPa
Alpha2 25-60 nostokorkeus on n. 55kPa
Eli kaivon osuus pumpun koko nostokorkeudesta on n.27%

Karvajalka
160m kaivo 40mm keräimellä ja 0,48m3/h virtauksella -> virtausvastus = n.6kPa
Alpha1 25-60 nostokorkeus on n. 60kPa
Eli kaivon osuus pumpun koko nostokorkeudesta on n.10%
Lisäksi tulee vielä höyrystimen ja pumpun sisäisten putkien vastus, mikä ei kovin suuri ole.

Näyttäisi että jokin siellä konvektoripiirissä vastustaa kovin virtausta.
Kuinka pitkät ovat siirtoputket konvektorille ja mikä on putkien sisähalkaisija?
Konvektorilla on ilmeisesti vielä taipuisat kykentäletkut. Kuinka pitkät ja mikä on sisähalkaisija.

ATS

KOMPOSIITTIPUTKI ROTH 20x2,0 on putki millä vietiin teknisestä tilasta konvektorille. Matkaa noin 15m suuntaansa.
Sitten on pätkät asennesletkua, ehkä 40cm kipale. Koko en tiedä, mutta vilauksen niistä näin ja muistaakseni ne oli kyllä aika pillit. Voiko se noin lyhyellä matkalla ahistaa sen noin pahasti. Yritän selvittää sitä kokoa

Kattokonvektorille tein kotelon kattotuolien väliin ja se on levytetty umpeen, sen saa pudotettu alas kyllä sen verran ku letkut antaa myöten, mutta siistimpi homma on pilkkoa konvektorin teknisen puolen peittävä kipsilevy. Vmäinen juttu...

Edit. Varmaan on ne asennusletkut sisähalkaisijalta jotain 8mm...

[seppaant]

Laskeskelin että siirtoputkien virtausvastus on n. 15kPa
Edelleen jostain tulee vielä lähes 40 kPa vastusta.
Oman viilennyskonvektorin letkujen yhteet ovat onnettoman pienet, muistaakseni n.10mm

ATS

[Karvajalka]

Laskeskelin että siirtoputkien virtausvastus on n. 15kPa
Edelleen jostain tulee vielä lähes 40 kPa vastusta.
Oman viilennyskonvektorin letkujen yhteet ovat onnettoman pienet, muistaakseni n.10mm

ATS

Manuaalista löysin sivulta 16 että vesiliitännä 1/2" bsp
Kysein konvektori on se isompi malli joku 800 leveä, tuollakin leveydellä on kolme kokoa, enkä tiedä mikä se niistä on.
Sabianan laite tuo on, mutta fläktwoods tarroilla jotka oli puutteelliset.

http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=5bb03138-eba0-4501-9d0f-50b4741065a5

[Karvajalka]

Saatiin testattua muuttuuko konvektorien virtaus jos maalämmön kiertovesipumppu on täysillä. Ei muuttunut, samat 8l/min.
Eli vissiin joku ahistaa sitten. Onko se jotkut liittimet, vai ne asennusletkut.

Edit. Kylmää alkoi kyllä konvektorista tulemaan aika reilusti vaikka virtaus ei muuttunut. Onko tuo 8l/min itsessään ilman maalämmön kiertovesipumppua niin hidas tuolle keruupiirille, että litkut kerkeää lämmetä matkalla.

[kaupunkitila]

Täällä on sellaisia havaintoja, että jos virtaus on (Grundfos Alpha2 -pumpun näytön mukaan) 0.2-0.3m3/h (3-5L /min), silloin voi vähän lämmetä, 1-2C neste ennen konvektoria. Jos on vaikka se 8L/min, sitten ei lämpene, ehkä jonkun asteen kymmenyksen voi lämmetä verrattuna siihen kiertopumppu olisi täysillä.

Manuskan mukaan liittimet on 3/4" (samoin Sabianassa), jos on 800 x 800 mm -malli (ritilähässäkän + sitä ympäröivän kehyksen mitat koko neliön leveimmästä kohtaa - mitä sulla näkyy katosta - olisi tällöin kai jotain 860mm x 860mm luokkaa.  Katossa oleva aukko olisi 800 x 800. ).

1/2" liittimet on 600 x 600 mm -malleissa (ritilähässäkkä + kehys on leveimmältä kohtaa jotain 660 mm x 660 mm )

Vertailun vuoksi täällä on  (Sabiana SK-32 -mallissa, jossa ehkä on enemmän painehäviötä/virtausvastusta kuin Karvajalan konvektoreissa) 1/2" BSP -liittimet, ja mitat on 600mm x 600mm. Tiukimmat pullonkaulat on täällä DN25 käsisulkuventtiilit ja 28mm ulkohalkaisija kupariputki (sisä 25.6mm). Sitä kupariputkea on teknisessä tilassa 1-2 metriä, ja sen jälkeen konvektoripiiri laajenee, hanat on 1.25" ja 40mm / 3.7mm muoviputki n. 10 metriä suoraan konvektorin kylkeen, jossa sovitin -> 1/2" (ei ole mitään pehmeitä letkuja).  Arvatkaa oliko haastava saada kattotuolien välissä millilleen oikealle paikoille putket... ne on eristeineen ja suojaputkineen jotain 90mm per putki ja täällä niitä menee kahdelle konvektorille siis yhteensä 4kpl. Ilman väliliitoksia ovat yläpohjassa, niin ne putket muodostaa villoissa  "harjun". En laita kuvaa tänne, mutta näyttää kuin Tsernobylin sarkofagi pienoiskoossa

Joku siellä Karvajalan piirissä ahdistaa, mutta mietin voisko se ero (Karvajalka 8L/min @30w vs.  kaupunkitila @28w 13.3L/min) selittyä vain sillä, että täällä on isommat putket konvektoripiirissä, ja Karvajalan konvektoripiirin pituus on 50% isompi. 

Koitin vielä Grundfos Alpha2 täysillä, 35w, nousee kierto vain -> 0.9m3/h (=15L/min). Tuosta kai voi päätellä kokonaisvastuksen.
*** Edelliset lukemat ovat siis yhdellä konvektorilla täällä (2. konvektorin piirin hana suljettuna)

[Karvajalka]

Osaisikohan kukaan laskea kuinka paljon virtaama paranisi jos oletetaan että nuo asennusletkut on sisähalkaisijaltaan 8mm ja jos ne vaihdetaan vaikka 16mm.
Kuinkahan paksut putket tuolla kennossa on, laite on joo tosissaa tuo yli 800 leveä. Mahtui juuri ja juuri laatikon kanssa kattotuolien väliin.

Ainiin ja siis tässä tapahtui siis vielä sellainen mielenkiintoinen ilmiö, että kun tuo maalämpöpumpun kiertopumppu oli täysillä avittamassa tuota keruupiirin kiertoa, niin konvektori alkoi puhaltamaan huomattavasti paremmin kylmää, vaikka virtaus konvektorin piirissä oli silti edelleen 8l/min.
Onko tuo 8l/min virtaama niin hidas että litkut kerkeää tuolla keruupiirissä kaivon jälkeen lämmetä pelkällä konvektorin pumpulla pyörittäessä.
Kaivon jälkeen n. 10m putkea/suunta

[kaupunkitila]

Täällä kierron lisäyksen huomaa ainakin näin:
- konvektori puhaltaa selvästi kylmempää ilmaa (esim. 3-5L/min -> 6-8L/min )... huomaa menemällä kanavan alle, tuntuu selvästi viileämmältä.  Saman toki huomaa lämpömittarillakin, ehkä 3-4 asteen ero?

- konvektorilta palaavasta putkesta huomaa eron erityisen selvästi, sormilla koittamalla kupariputken pinnasta ... pienellä kierto ... tuntuu sormilla putki "viileältä",  enemmän kiertoa -> tuntuu kylmältä (selvä ero). Täysillä pumppu, paluuputki on kuin jääkaapin takaseinän metallilevy (todella kylmä).

- maalämpöpumpulla tosiaan näkee kanssa meno/paluun lämmön...joka laskee kun on enemmän kiertoa (maalämpöpumppu tietysti mittaa molempia, vaikka maalämpöpun kiertopumppu ei ole päällä)

Ei se neste kaivon jälkeen niin paljoa lämpene (1-2 astetta aivan max), mutta konvektorin tehossa näkyy paljon ... siinä hitaalla kierrolla neste lämpenee merkittävästi ... pitäisi sulla näkyä maalämpöpulle tulevan keruun lämpötilana... sullahan tuo konvektori-hässäkkä on ennen MLP:ta, kun täällä on jälkeen..

[seppaant]

Virtaus max mittarin mukaan 8l/minuutissa (480l/Tunnissa)

Missä tämä virtausmittaus on?

On tietenkin mahdollista että putkistoon on päässyt roskaa.
Näyttäisi että kohtuu helposti voisi järjestää vastavirtahuuhtelun putkistolle ja konvektorille.

ATS

[Karvajalka]

Missä tämä virtausmittaus on?

On tietenkin mahdollista että putkistoon on päässyt roskaa.
Näyttäisi että kohtuu helposti voisi järjestää vastavirtahuuhtelun putkistolle ja konvektorille.

ATS

Virtausmittari on siinä säätimessä mikä on konvektorien paluussa. Hana täysin auki. Pienemmälle saa toki.
Täytyy miettiä tota roskahommaa hieman enemmän.
Onko veikkauksia voiko ne asennusletkujen pätkät ahistaa siinä.

[Nakke vaan]

Onko nuo virtausmittaripaketit minkälaiset? Onko merkkiä tai jopa linkkiä laittaa niihin?
Kiinnostaisi niiden speksit ettei vaan niillä ole jotain sangen alhaista maksimivirtausta ja onko niissä takaiskut myös.

[Timo Karhu]

Toistan mielenkiinnosta seppaant:n kysymyksen yksisuuntaventtiilin olemassaolosta tuossa viilennyspiirin lähdön ja tulon välissä? Aika pieni on kooltaan. Pystytkö ottamaan eristeen pois ja kuvaamaan sen?
Mikä möntti on viilennyspiirin paluussa ennen sulkuventtiiliä, ennen punaista venttiilin kahvaa?

[kaupunkitila]

Täälläkin kiinnostaa Naken ja Timo Karhun havaitsemat lisämötikät.

Lisäksi vois kannattaa tsekata, että pumppu tosiaan on 25-60, eikä 25-40, se lukee pienellä tekstillä etupaneelissa Grunfos -sanan alla.

Yleisellä tasolla tuntuu, että olisko virtaama vain setupin lopputulos.
- noi virtauslukemat ei nyt niin kaukana ole siitä mitä kaupunkitilalla ovat
- 20x2.0 (sisähalkaisija 16mm)  putki x15m suuntaansa = 30m
- paljonko on muualla 90 -mutkia - jo kuvassa on noin 10kpl,  1 - 1.5 metriä lisää joka mutkasta?
- venttiilit jne.
- konvektorin painehäviö

Tältä näyttää täällä pari vuotta sitten(älkää peljästykö ylimääräisistä letkuista ja palikoista, asennusaikaisia kuvia)
https://aijaa.com/1zaUGX

Kuvassa on etualalla paluu 1. ja 2. konvektorilta. Taaempana on meno 1. ja 2. konvektorille.
- molemmissa lähdöissä on tuollainen Y-kirjain -muoto, se pieni hana mikä on alapuolella on järjestelmän tyhjennystä varten
- 90 -mutkat ovat sisähalkaisijaltaan 40mm
- kupariputket ovat 28mm (ID 25.6mm)
- on kyllä vakuuttava tuntu kun kääntää noista sulkuventtiilin kahvoista

Kun näillä eväillä liikkuu 13.3L/min @28w vs. 8L/min @30w Karvajalalla,  olkookin kaivon osuus on täällä melko iso, tuntuu toi 8L ihan ok tulokselta. Uskon se riittää ihan hyvin ja onhan Karvajalallakin 2 konvektoria,  sinnehän jäätyy kotiin jos molemmat laittaa päälle.

[seppaant]

Oheisen kuvan kytkennöillä voisi tehdä konvektorin ja putkiston vastavirtahuuhtelun.
Mutta ennen sitä pitää tarkastaa:
-Onko Alphojen yhteissä sulkuventtiilit
-Pitäisi saada säätäjän rakennekuva, mistä selviää että voiko vesi virrata säätäjän läpi vastavirtaan

-Lisäksi pitää varmistaa että lähtö ja paluuyhteiden välissä on takaiskuventtiili (1)
-Mikä mötikkä on eristeiden alla venttiilin (2) yläpuolella

ATS

[Karvajalka]

Takaiskuventtiili DN25 pn12 virtaus oikealle.
Pumput alpha1 25-60
Ennen pumppua sulut, en tosin tiedä miten tuon pystyy kiertää auki ilman että aukeaa toisesta päästä?
Samalla sulkua etsiessäni huomasin glykolia eristeen alla, voikohan olla jotain vanhaa mehua koska järjestelmästä ei ole poistunut 2bar paine.
Se mystinen mötikkä siinä linjassa on joku täyttöventtiili? sululla.

[Karvajalka]

Täälläkin kiinnostaa Naken ja Timo Karhun havaitsemat lisämötikät.

Lisäksi vois kannattaa tsekata, että pumppu tosiaan on 25-60, eikä 25-40, se lukee pienellä tekstillä etupaneelissa Grunfos -sanan alla.

Yleisellä tasolla tuntuu, että olisko virtaama vain setupin lopputulos.
- noi virtauslukemat ei nyt niin kaukana ole siitä mitä kaupunkitilalla ovat
- 20x2.0 (sisähalkaisija 16mm)  putki x15m suuntaansa = 30m
- paljonko on muualla 90 -mutkia - jo kuvassa on noin 10kpl,  1 - 1.5 metriä lisää joka mutkasta?
- venttiilit jne.
- konvektorin painehäviö

Tältä näyttää täällä pari vuotta sitten(älkää peljästykö ylimääräisistä letkuista ja palikoista, asennusaikaisia kuvia)
https://aijaa.com/1zaUGX

Kuvassa on etualalla paluu 1. ja 2. konvektorilta. Taaempana on meno 1. ja 2. konvektorille.
- molemmissa lähdöissä on tuollainen Y-kirjain -muoto, se pieni hana mikä on alapuolella on järjestelmän tyhjennystä varten
- 90 -mutkat ovat sisähalkaisijaltaan 40mm
- kupariputket ovat 28mm (ID 25.6mm)
- on kyllä vakuuttava tuntu kun kääntää noista sulkuventtiilin kahvoista

Kun näillä eväillä liikkuu 13.3L/min @28w vs. 8L/min @30w Karvajalalla,  olkookin kaivon osuus on täällä melko iso, tuntuu toi 8L ihan ok tulokselta. Uskon se riittää ihan hyvin ja onhan Karvajalallakin 2 konvektoria,  sinnehän jäätyy kotiin jos molemmat laittaa päälle.

Näin maallikkona pystyn nähdä tämän vaihtoehdon, mutta hieman sitten kyllä ihmettelen samaan hengenvetoon että miten putkien virtauslaskelmat voi heittää noin isolla marginaalilla. Eikö ne pitäisi pystyä laskemaan kuitenkin aika tarkasti?

[seppaant]

Takaiskuventtiili DN25 pn12 virtaus oikealle.
Pumput alpha1 25-60
Ennen pumppua sulut, en tosin tiedä miten tuon pystyy kiertää auki ilman että aukeaa toisesta päästä?
Samalla sulkua etsiessäni huomasin glykolia eristeen alla, voikohan olla jotain vanhaa mehua koska järjestelmästä ei ole poistunut 2bar paine.
Se mystinen mötikkä siinä linjassa on joku täyttöventtiili? sululla.

- Hyvä, on takaiskuventtiili
- Siellä on palloventtiili, tarvittava karan kääntö on 90 astetta
- Onko tosiaan glykolia? Nykyään käytetään pääasiassa vesi-etanoliseosta.
- Hyvä että "mötikkäkin" selvisi

Yhden helpon kokeen voisi tehdä:
- Yhdistä alakerran konvektorin tulpatut putket väljällä letkulla
- Sitten ajat eri säätöventtiilien asennoilla kumpaakin konvektoria yhdessä ja erikseen.
- Tuloksista voi päätellä paljonko yläkarran konvektori vaikuttaa virtaukseen verrattuna alakerran pelkkään putkistoon.
- Minkälaiset putket ovat alakerran konvektorille?

ATS

[Nakke vaan]

Virtausmittari on tavis linjasäätöventtiili, ilmeisesti kuvaston ylimmäinen ja siitä tuo 3/4”F malli eli virtaa 2-16L/min, tarkoittaa että ei pitäisi rajoittaa virtausta 8L/minuuttin kuten pienempi 1/2 tuumainen tekisi.

http://www.wattsindustries.com/images1/10/PDF/WIN_product_catalogue_Balancing_Valve.pdf

[kaupunkitila]

Näin maallikkona pystyn nähdä tämän vaihtoehdon, mutta hieman sitten kyllä ihmettelen samaan hengenvetoon että miten putkien virtauslaskelmat voi heittää noin isolla marginaalilla. Eikö ne pitäisi pystyä laskemaan kuitenkin aika tarkasti?

Varmaan on ne asennusletkut sisähalkaisijalta jotain 8mm...

Itsekin täällä maallikko, täällä on laskuri mitä oon käyttänyt
https://www.tlv.com/global/TI/calculator/water-pressure-loss-through-piping.html?advanced=on

Ymmärtääkseni jokaisen putkenpätkän mitä on, voi laskea erikseen (kokonaisvastus = yhteenlaskuna)

Tonne kun alkaa laittaa 90 -kulmia (tai T-kappaleita, venttiileitä sun muita), virtausmittaria jne. vaikka moni on yksittäisenä pieni, niistä alkaa kertymään, ja varmaankin tulee se noin 60 kpa 0.5m3/h virtaamalla, mitä Alpha1:lle luvataan suorituskykynä. Ton laskurin mukaan 40cm x 2 kpl asennusletkua tuo peräti 16 kpa (jos on vaikka 1 mutka molemmissa -> 24kpa), mikä on aika paljon.  Jos pitäis saada 800 L/h, niin toi laskuri antaa peräti 60 kpa niille pelkille asennusletkuille, jos on kulmat, mikä on about sen minkä pumppu jaksais nostaa.

Se mikä kummastutti kun olin byggaamassa järjestelmiä täällä, oli että miten huonosti on vaihtoehtoja hyvin virtaaviin asennusputkiin. Just sellaiset jonkin verran taipuvat asennusletkut mieluiten vastaavilla liittimillä kuin vaikkapa kiertovesipumpussa olisi mitä halusin ostaa, mutta kaikki taipuvat oli jotain "katulakaisukoneen" letkuja mitkä oli sellaisia ne ahdistaisi jos niistä pitäisi aamupissa saada läpi. Tuntui olen etsimässä jotain kanan hampaita kun LVI -liikkeissä ihmeteltiin "mihin isompia tarvitset". Niissä asennusletkuissa on tosiaan pienet sisähalkaisijat, vaikka liittimet voivat olla isoja.

Mutkiakin yleensä on "tuplat" kun laskee meno/paluu.

Alpha2:ssa  saa nappia painamalla näytölle watit tai m3/h -lukeman. (Täällä ei ole erillisiä virtausmittareita, vaan katson pumpulta mitä näyttää)

[Karvajalka]

Vaikka kattokonvetorin putket ahistaa ja virtaus on ollut sen 8l/s nyt konvektorin kiertovesipumppu täysillä, sekä maalämmön kiertovesipumppu 50% aina kun konvektorien kontaktoreilta tulee signaali maalämmölle avittamaan keruuputken kiertoa. Niin kämppä on pysynyt kylmänä ilman ongelmia tuolla yhdellä konvektorilla, joten taidan jättää tuon ahistus ongelman tuohon tilaan missä se nyt on. Täytyy olla viisaampi ensi kerralla ja varmistaa ettei sinne tule mitään ahistavia komponentteja.

Mutta tuo hullunkierto asia vaivaa edeleen, keksisikö joku viisaampi miten tuohon saisi fiksusti asennettua kolme magneettiventtiiliä pienillä modifikaatioilla noihin paluuputkien loppupäihin ja ilman suurempia ilmauksia.

Sekä tietääkö joku jotain sivustoa mistä voisi saada magneettiventtiilit edullisemmin, suomesta 130€/kpl 3/4 magnettiventtiili.

[Karvajalka]

Onnistuisiko tuo magnettiventtiili homma näin, että kiertovesipumpuilta sulut kiinni, sekä paluusta juuri ennen keruuputkea sulku kiinni, sekä etuviiilentimen sulku kiinni.
Konvektorien paluiden jälkeen olevasta täyttöventtiilistä mehut pihalle mitä tulee, magneettiventtiilit paikalleen, täyttöventtiiliin pistää kolmitieventtiilin, josta yksi menee alipainepumppuun ja toinen etanoliliuos säiliöön.
Alipainepumpulla 1bar alipaine ja alipainepumpun venttiili kiinni ja etanoliuos säiliön venttiili auki.
Täyttisiköhän nuo konvektorien piirit?

Onko mitään ongelmia tiedossa, paine keruupiiriissä on 2bar ja jos konvektorien piiriin paine olisi nollassa tämän toimenpiteen jälkeen.

[kaupunkitila]

En oikein osaa sanoa magneettiventtiilien toiminnasta, mutta pari näkökulmaa:
- johtoja tulee aika paljon lisää magneettiventtiileistä, monimutkaisuuttakin
- kannattaa laittaa käsisulkuventtiileitä ja moneen paikkaan, esimerkiksi niin että
-- pystyt maalämpöpumpun kiertopumpulla täyttämään / ilmaamaan konvektoripiirin  (toisinsanoen: konvektoripiirin lähtöjen väliin sulku)
-- käsisulkuventtiilit muutenkin auttaa järjestelmän mahdollisten haasteiden rajaamisessa/selvittämisessä, vaikka magneettiventtiilit laittaisitkin.

[Karvajalka]

Kaupunkitila kysymys löytyykö tuosta konvektorista itsestään jostain ilmausruuvia, sama kysymys muillekkin jos jollain on tietoa.

Tässä nyt useampi ihminen ihmetellyt tätä hommaa ja nyt viimeisin ihmetellyt ilmausventtiilien puutetta teknisen tilan putkistoissa.
Pystyykö tälläisen systeemin missä on pusseja putkistossa ja korkeita kohtia ilman ilmausruuveja, niin saako sen ilmattua ilman niitä venttiileitä jotenkin, vai tulisiko niitä lisätä nyt magneettiventtiilien yhteydessä kaikkii korkeimpiin kohtiin sekä pussipaikkoihin.

[Karvajalka]

Fläktwoodsin esitteessä lukee että avaa ilmausruuvit ja tarkasta että patterissa ei ole ilmaa.
Niin ainakin joku maininta on, mutta sijainnista ei ole mitään tietoa. Löytyykö tuosta kattokonvektorista joku ilmausjuttu suoraan kennosta tms mitä vois päästä räpeltää ilman että joutuu pilkkoa tuota kattoa.