NIBE F1255-12 R EM / OKT - LOKI

[turska]

Hei,

MLP pumpussa on ollut USB tikku Toukokuusta 2021.

Tarkoituksena on ollut tutkia, käyttääkö MLP lämmittämiseen sähköä, koska sähkölaskut olivat korkeita talvella/keväällä 2021.

Aiempaa keskustelua löytyy täältä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=post;quote=131493;topic=5402.1760;last_msg=133565

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=post;quote=131311;topic=5402.1720;last_msg=133565



Tietoja:
Pumppu : NIBE
-merkki F1255-12 REM
-tyyppi
-teho 3-12kW
-invertteri/on
-keruu kaivo/vaakakeruu : keruukaivio 230m
- OK-Talo, puurakenne
-paikkakunta, Oulu
-rakennusvuosi. 2019
-maalämpö asennettu 2019
-pinta-ala 200m2
-lämmitys patterit/lattia : lattialämmitys, ei pattereita
-Maaviileäkonvektori ( GREE ) asennettu huhtikuussa 2021.
-ei rättipattereita
-3 kylppäriä, joista yksi erillisessä rakennuksessa.
-Erillisrakennus 29m2 ( huone + sauna&suihku )
-Käyttöveden kiertopumppu laitettu ajastimen perään.
-kuinka pitkän lenkin käyttöveden kierto tekee : ei tietoa


Käyttötunnit ja käynnistykset:
Käynnistysten lukumäärä 2869 (23.9.2021)
kokonaisäyttöaika: 8215h (23.9.2021)
- josta käyttövesi 3018h (23.9.2021)

Lisävastuksen käyttötiedot )(22.9.2021)
Tila: pois
aikakerroin: 2032.0
- josta käyttövesi 193.0

Varokekoko asetus
25A

5.1.2
 29.9.2021Suurin menojohdon lämpötila asetettu: 35C.   
24.9.2021 oli 39C

Asetuksia (27.9.2021)
4.9.2
Lämmityksen pysäytys 13C
lisäyksen pysäytys 5C
suodatusaika 24h

4.9.3 seuraavanlaiset:
nykyinen arvo -51GM
käynnistä kompressori -120GM
käynnistysero lisälämpö 400GM
lisälämm.portaiden ero 100GM

Muuta:
- LVI koneen edessä esilämmitin/viilennin (sähkötoiminen)
- Sähkökiuas ( Tulikivi Sumu 10,5 Kw ) ja tulleehan tuota saunottua aika paljon.
- Sähkölämmitteinen poreallas ( Drop.fi 3kW )


Sähkönkulutus tunti tunnilta drivellä ( excel ja csv )
https://drive.google.com/drive/folders/1trXklTLgU5I4Je30chhD_2zYSPJXz577?usp=sharing

Sähkön kulutus Lokakuu2021:
Lokakuun sähkön kulutus
https://drive.google.com/drive/folders/1DvEgihW3nWTbmHo4nvsLEFBcVqgzma7z?usp=sharing

Nibelog: (päivitettty 18.12.2021)
https://drive.google.com/drive/folders/1O2ML6U5DJYUUXHfbnHtUuOiZl2sf9_1R?usp=sharing

[maalämmittää]

Nibessä on oma laskuri lisävastuksen käytöstä.
Tarkasta ensimmäiseksi sen lukemat.

[Kajakki]

Laskuri on valikko 3.3

[turska]

Kiitos, tsekkaan!

Tällainen info:

Tila: pois
aikakerroin: 2032.0
- josta käyttövesi 193.0

[maalämmittää]

Kiitos, tsekkaan!

Tällainen info:

Tila: pois
aikakerroin: 2032.0
- josta käyttövesi 193.0

Nibe on käyttänyt PALJON sähkövastusta avustaakseen
lämmityksessä   (2032-193) * 6 = 11034 kWh  ja
käyttöveden teossa 193 * 6 = 1158 kWh

Ota vielä käyttötunnit ja käynnistykset, suunnilleen samasta kohtaa valikkoa.

Sinuna ottaisin nyt esim. kuukausittain ylös (ja exceliin) sähkölaitokselta kokonaiskulutuksen, Nibe lämmitystunnit, Nibe käyttövesitunnit, Nibe lisäykset.

Aiempien viestien perusteella extrapoloin lineaarisesti että Niben aikana (3/2020 - 9/2021) kokonaissähkön kulutus 27000 kWh.
Lisävastusta on käytetty samana aikana n. 12000 kWh.
Joko koneen mitoitus on pahasti pielessä tai käyttötottumukset eivät ole huomioitu mitoituksessa.
Bergheat laskelman mukaan 6,5kW kone riittää 21C lämpötilaan, tosin en tunnistanut siitä toista rakennusta ja kanaalia.

Katsoin muutamaa lokia ja niissä ei ollut vastuskäyttöä.
Kesäajan lokeista ei voi paljoa päätellä, mutta "onneksi" talvi on tulossa.

[luu5]

Onhan tehovahdin asetukset oikein, koska rajoittelee aika usein? Ja onko joku vaihe "ylikuormitettu" mikä aiheuttaisi tuon?

[turska]

Onhan tehovahdin asetukset oikein, koska rajoittelee aika usein? Ja onko joku vaihe "ylikuormitettu" mikä aiheuttaisi tuon?

En ole tehovahtiin koskenut. Minkälaiset asetukset tuossa tulisi olla vakiona/ säädettynä?

[seppaant]

Kesä ei ole parasta aikaa tutkia lämpöpumpun toimintaa, mutta kuten tuolla aiemmin sanottiin niin talvi on tulossa.
Ensiksi pitäisi selvittää kuka on "syyllinen" talon yleiskulutus, yksittäiset suuret kuluttajat vai lämpöpumppu.
Tämän jälkeen selvitää mistä johtuu suuret kulutukset.

Äskettäin oli vastaavanlainen tapaus "Kujan Ollilla" missä epäilys kohdistuu useisiin suuriin yksittäisiin kuluttajiin, selvittely on vielä kesken.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10228.0
Oheisessa linkissä asiasta keskustelua, missä talon tuntikohtaisen kulutuksen analysoinnilla on pystytty muodostamaan melko tarkka profiili talon kulutuksesta.

Kerää sähkölaitoksen kulutusseurannasta tuntikohtaiset kulutustiedot ja lämpötilat, jos on saatavissa, vähintään vuoden ajalta. Mielellään vuoden 2020 alusta lähtien, koska siihen tulisi kaksi talvea, toinen leuto ja toinen normaali.
Tiedot mielellään Excell-muodossa.

ATS

[maalämmittää]

Tehovahti asiaa...
Tarkasta että Nibelle on kerrottu talon pääsulakkeiden koko.
Täällä oli aluksi Nibe oletusarvo 16A ja kun muutin 25A, niin vastaava ongelma kaikkosi.
On/off Nibessä tuo on valikossa 5.1.12., varokekoko.

Tiedoksi : F1155 manuaalissa on sama virhe kuin F1145:n, "Tässä asetetaan F1155:n ... sekä laitteiston varokekoko"  pitäsi olla rakennuksen varokekoko. Tarkastettu Niben kanssa.
Niben helppi kertoo kyllä oikein että rakennuksen.

[turska]

Tehovahti asiaa...
Tarkasta että Nibelle on kerrottu talon pääsulakkeiden koko.
Täällä oli aluksi Nibe oletusarvo 16A ja kun muutin 25A, niin vastaava ongelma kaikkosi.
On/off Nibessä tuo on valikossa 5.1.12., varokekoko.

Tiedoksi : F1155 manuaalissa on sama virhe kuin F1145:n, "Tässä asetetaan F1155:n ... sekä laitteiston varokekoko"  pitäsi olla rakennuksen varokekoko. Tarkastettu Niben kanssa.
Niben helppi kertoo kyllä oikein että rakennuksen.

Varokekoko tsekattu, on 25A

[turska]

Kesä ei ole parasta aikaa tutkia lämpöpumpun toimintaa, mutta kuten tuolla aiemmin sanottiin niin talvi on tulossa.
Ensiksi pitäisi selvittää kuka on "syyllinen" talon yleiskulutus, yksittäiset suuret kuluttajat vai lämpöpumppu.
Tämän jälkeen selvitää mistä johtuu suuret kulutukset.

Äskettäin oli vastaavanlainen tapaus "Kujan Ollilla" missä epäilys kohdistuu useisiin suuriin yksittäisiin kuluttajiin, selvittely on vielä kesken.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10228.0
Oheisessa linkissä asiasta keskustelua, missä talon tuntikohtaisen kulutuksen analysoinnilla on pystytty muodostamaan melko tarkka profiili talon kulutuksesta.

Kerää sähkölaitoksen kulutusseurannasta tuntikohtaiset kulutustiedot ja lämpötilat, jos on saatavissa, vähintään vuoden ajalta. Mielellään vuoden 2020 alusta lähtien, koska siihen tulisi kaksi talvea, toinen leuto ja toinen normaali.
Tiedot mielellään Excell-muodossa.

ATS

Joo tämän näkee kätevästi Oomin palvelusta. Täytyypä alkaa seuraamaan tuota viikottain.
Sellaisen huomion tein viime talvena, että sähkökiukaan käyttäminen näkyy selvästi piikkinä kulutuksessa.
Myös porealtaan ajastettu käyttö näkyy ( talviasento 1h päällä, 1h pois päältä, 3kWh sähkölämmitin)

[seppaant]

Oliko talo tyhjillään viikon verran heinäkuun puolessa välissä ja muutaman päivän elokuun 20. päivän aikaan?

ATS

[turska]

Oliko talo tyhjillään viikon verran heinäkuun puolessa välissä ja muutaman päivän elokuun 20. päivän aikaan?

ATS

Heinäkuussa tyhjillään, kyllä.
Elokuun 20pv en voi vannoa talon olleen tyhjänä, mutta töissä olen ollut koko Elokuun kotitoimistolla niin voisin vannoa että kotona 

Mitä mietteitä tuli?

[seppaant]

Talon ollessa tyhjillään putosi vrk-kulutus n. puoleen (30 -> 15 kWh/vrk) verratuna ennen ja jälkeen tilanteeseen.
Talon tyhjäkäyntiteho on keskimäärin keskellä kesää 1,2 kW ja asuminen lisää saman verran.
Sitten kun saa nämä kulutustiedot tuntiarvoina, nähdään mitenkä kulutus jakaantuu vuorokauden eri ajankohdille asutussa ja tyhjässä talossa.

Elokuun "kuoppa" osuu viikonvaihteeseen 21.-22. elokuuta.

ATS

[maalämmittää]

Onko talon rakentamisaikana tai sen jälkeen Nibe ollut vain vastuskäytöllä?


Katsoin lokeja ja niissä ei ole lisäystä. Ei saisikaan, mutta paree tarkastaa


234 kpl alarmia 274

274  Compressor phase overloaded
Load monitor has caused the compressor not to operate with desired power.

[turska]

Onko talon rakentamisaikana tai sen jälkeen Nibe ollut vain vastuskäytöllä?

Rakentamisaikana on ollut pelkällä sähköllä, kyllä. Ajankohta oli 2019 lokakuu kun tuo kytkettiin päälle. Itse maalämpö saatiin kiertämään maaliskuussa 2020.


Katsoin lokeja ja niissä ei ole lisäystä. Ei saisikaan, mutta paree tarkastaa
Kiitos!


234 kpl alarmia 274

274  Compressor phase overloaded
Load monitor has caused the compressor not to operate with desired power.

Mitäs tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä tälle pitäisi tehdä, vai pitääkö mitään? Kiitos etukäteen!

[turska]

Kesä ei ole parasta aikaa tutkia lämpöpumpun toimintaa, mutta kuten tuolla aiemmin sanottiin niin talvi on tulossa.
Ensiksi pitäisi selvittää kuka on "syyllinen" talon yleiskulutus, yksittäiset suuret kuluttajat vai lämpöpumppu.
Tämän jälkeen selvitää mistä johtuu suuret kulutukset.

Äskettäin oli vastaavanlainen tapaus "Kujan Ollilla" missä epäilys kohdistuu useisiin suuriin yksittäisiin kuluttajiin, selvittely on vielä kesken.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10228.0
Oheisessa linkissä asiasta keskustelua, missä talon tuntikohtaisen kulutuksen analysoinnilla on pystytty muodostamaan melko tarkka profiili talon kulutuksesta.

Kerää sähkölaitoksen kulutusseurannasta tuntikohtaiset kulutustiedot ja lämpötilat, jos on saatavissa, vähintään vuoden ajalta. Mielellään vuoden 2020 alusta lähtien, koska siihen tulisi kaksi talvea, toinen leuto ja toinen normaali.
Tiedot mielellään Excell-muodossa.

ATS

Drivellä excel ja csv muodossa tunti tunnilta 1.12.2020 - 21.9.2021 ( ei saanut aikaisempaa, aiemmat tiedot on oulun energiatilillä jossa on ongelmia tällä hetkellä) Riittääkö tämä tieto tuumailuun?
linkki:
https://drive.google.com/drive/folders/1trXklTLgU5I4Je30chhD_2zYSPJXz577?usp=sharing

[seppaant]

Kyllähän tuossakin on Excellillä pureksittavaa
Olen pari päivää reissussa palaillaan asiaan alkuviikosta

ATS

[maalämmittää]

Mitäs tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä tälle pitäisi tehdä, vai pitääkö mitään? Kiitos etukäteen!

Kun emme tiedä paljonko vastusta rakentamisaikana on käytetty, niin lienee viisainta että nyt luetut arvot ovat päivä nolla jota vastaan seurataan.

Lokitus kannattaa pitää päällä.

Nuo alarmit 274 on samoja joita NibUplinkistä olet nähnyt.
Luultavasti ne vain indikoivat että Niben toimintaa rajoitetaan.
Itse olen nähnyt noita vain lisäyksen yhteydessä ennen varokekoon korjaamista. Meillä ei ole muita suuria kuluttajia.

[aksutre]

turska, millaiset on kaivoon menevät / palaavat lämpötilat? Katsoin GTK:n palvelusta ja jos jostain syystä satut olemaan harmaalla kartan alueella Oulun seudulla niin ei tuosta 230m kaivosta irtoa jatkuvaa lämmöntuottotehoa kuin 2.7 kW.  Silloin kompressori käy korkeilla tehoilla ja lopulta pysähtyy ja lämmittää vastuksilla ettei kaivo mene jäähän. Eli nuo kaivon lämpötilat kannattaa selviittää, olisiko kaivo syyllinen suureen kulutukseen?

Jotain on pumpussa pielessä, tuollainen 11000 kWh vastuskäyttöä on aivan tolkuton määrä 

[turska]

turska, millaiset on kaivoon menevät / palaavat lämpötilat? Katsoin GTK:n palvelusta ja jos jostain syystä satut olemaan harmaalla kartan alueella Oulun seudulla niin ei tuosta 230m kaivosta irtoa jatkuvaa lämmöntuottotehoa kuin 2.7 kW.  Silloin kompressori käy korkeilla tehoilla ja lopulta pysähtyy ja lämmittää vastuksilla ettei kaivo mene jäähän. Eli nuo kaivon lämpötilat kannattaa selviittää, olisiko kaivo syyllinen suureen kulutukseen?

Jotain on pumpussa pielessä, tuollainen 11000 kWh vastuskäyttöä on aivan tolkuton määrä 

Tuo 11000kWh taitaa sitten olla koko pumpun käynnissä oloajan? eli mun pitäisi olla ottamatta huomioon Kulutus ajalta: 2019 lokakuu puoliväli(tarkistan päivämäärän) - 2020 maaliskuun 13pv ( jolloin maalämpö kytkettiin käyttöön ). Tuon ajan on käynyt pelkällä sähköllä.

23.9.2021: Tällä hetkellä liiteen mukaisesti sisään 1,9C ja ulos -0,6C.
24.9.2021: sisään 3,2C, ulos 1,9C

[aksutre]

Mitä Husdatasta vilkaisin riittävä kaivo pohjoisessa tällä hetkellä tulo on minitehoilla n. 3.5-4 asteen nurkilla, etelässä 5-6 astetta.
Eli tuo 1.9 on aika viileä ajankohta huomioiden.

Tommonen 3 astetta putoaa helposti kun ilmat viilenee ja aletaan oikeasti pitkiä jaksoja lämmittämään. Kun tuleva menee reilusti (-2_ -5)pakkaselle niin teho putoaa eikä 12 kW pumppu anna enää kun 7-8 kW lämmitystehoa ja COP laskee entisestään kun kompressori joutuu puristamaan kuumakaasun lämmön korkealle jotta saadaan lauhduttimelle riittävästi lämpöä.

kannattaa seurata tuota kaivon lämpöä ja pistää rajoitus esim. maksimilämpötilaan tai tehoon  jolloin pumppu käy pidempiä jaksoja pienemmällä teholla eikä kyykytä kaivoa. Yli 10 kW teholla menee useamman  tunnin jaksolla kaivo kyykkyyn vaikka olisi lämpimämpikin. Kovana pakkastalvena ei jää kaivolle aikaa palautua.

Varmaan mennyt rakennusaikana sähköä lämmitykseen, mutta käyttöveden avustukseen yli 1000 kWh, yleensä ei juuri mitään mene muutama kymmenen kWh ehkä.

[turska]

Mitä Husdatasta vilkaisin riittävä kaivo pohjoisessa tällä hetkellä tulo on minitehoilla n. 3.5-4 asteen nurkilla, etelässä 5-6 astetta.
Eli tuo 1.9 on aika viileä ajankohta huomioiden.

Tommonen 3 astetta putoaa helposti kun ilmat viilenee ja aletaan oikeasti pitkiä jaksoja lämmittämään. Kun tuleva menee reilusti (-2_ -5)pakkaselle niin teho putoaa eikä 12 kW pumppu anna enää kun 7-8 kW lämmitystehoa ja COP laskee entisestään kun kompressori joutuu puristamaan kuumakaasun lämmön korkealle jotta saadaan lauhduttimelle riittävästi lämpöä.

kannattaa seurata tuota kaivon lämpöä ja pistää rajoitus esim. maksimilämpötilaan tai tehoon  jolloin pumppu käy pidempiä jaksoja pienemmällä teholla eikä kyykytä kaivoa. Yli 10 kW teholla menee useamman  tunnin jaksolla kaivo kyykkyyn vaikka olisi lämpimämpikin. Kovana pakkastalvena ei jää kaivolle aikaa palautua.

Varmaan mennyt rakennusaikana sähköä lämmitykseen, mutta käyttöveden avustukseen yli 1000 kWh, yleensä ei juuri mitään mene muutama kymmenen kWh ehkä.

Okei, otan seurantaan kaivon lämmön. Mistä valikosta tuon maksimilämpötilarajoituksen voi laittaa?

[luu5]

Mitäs tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä tälle pitäisi tehdä, vai pitääkö mitään? Kiitos etukäteen!

Pitäisi nähdä onko talon vaiheet kuormitettu "tasaisesti". Eli jos kompressorin vaihe kuormittuu, niin sen käyttö estyy.

Sähän saat sieltä uplinkistä vaihekohtaisen kuorman käyrinä, ja tuolta voi katsella onko joku vaihe jatkuvasti korkealla. Tai onko jotain sykliä.

[PS]

Tuntikohtainen sähkönkulutus vaihtelee yllättävän vähän. Kovilla pakkasilla kokonaiskulutus jotakuinkin tolkullista, plussakeleillä kulutuksen pudotus maltillista.

Energiasyöppöjä kotelon ulkopuolella monenlaisia: lämmitysveden kierto, tuloilman esilämmitys sähköllä, porealtaan 3 kW sähkölämmitin.

Miten erillisrakennuksen lämmitys + vesi on hoidettu? Kaivo saisi olla lämpimämpi tässä vaiheessa vuotta.

[turska]

Tuntikohtainen sähkönkulutus vaihtelee yllättävän vähän. Kovilla pakkasilla kokonaiskulutus jotakuinkin tolkullista, plussakeleillä kulutuksen pudotus maltillista.

Energiasyöppöjä kotelon ulkopuolella monenlaisia: lämmitysveden kierto, tuloilman esilämmitys sähköllä, porealtaan 3 kW sähkölämmitin.

Miten erillisrakennuksen lämmitys + vesi on hoidettu? Kaivo saisi olla lämpimämpi tässä vaiheessa vuotta.

Erillisrakennukseen menee maalämpökanaali ja vesi mene omalla jakotukilla. Huomiona, että erillisrakennuksessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, huippari toteutus.

[turska]

Pitäisi nähdä onko talon vaiheet kuormitettu "tasaisesti". Eli jos kompressorin vaihe kuormittuu, niin sen käyttö estyy.

Sähän saat sieltä uplinkistä vaihekohtaisen kuorman käyrinä, ja tuolta voi katsella onko joku vaihe jatkuvasti korkealla. Tai onko jotain sykliä.

Mitä käyrää tässä tarkkaan ottaen tulee katsoa?
Liitteenä näkymä myuplinkistä.

[arihy]

On/off pumpun kanssa kaivon seuranta pitäisi saada ajoitettua samaan käyntijakson vaiheeseen. Esim meillä tulee nyt normaalin tauon jälkeen ensimmäinen putkikierros noin 5C liuosta ja viilenee siitä jos sattuu pidempi käyntijakso käyttöveden teon vuoksi niinkuin tänään ennen puolta päivää.

[maalämmittää]

Alkuperäinen kysymys oli, mikä kuluttaa paljon.
Näiden tietojen perusteella se ei näytäisi olevan Nibe.
Sen osalta kannattaa pitää loggaus ja seuranta käynnissä muutaman kuukauden.
Toiset kaivot on kylmempiä kuin toiset, täällä yksi kylmä 

Kun talvi tulee, niin nähdään Niben mitoitus ja kaivon käyttätyminen.
Kohdistaisin nyt huomion muihin kulutuslaitteisiin (kiuas, poreallas, sähköauton lataus, liesi + kaikki 1-vaiheen perässä olevat) ja vaiheiden balanssin.
Sähkön kulutuksesta voisi päätellä ettei Nibe tarvitse vastuksia lämmitykseen.

Bergheat laskelman voisi päivittää toisella rakennuksella ja kanaalilla, varmuuden vuoksi.

[aksutre]

Okei, otan seurantaan kaivon lämmön. Mistä valikosta tuon maksimilämpötilarajoituksen voi laittaa?

Ilmeisesti tuolta huoltovalikosta
5.1.2 - suurin menojohdon lämpötila

Tuo kaausikatsaus helpottaa tutkimista kummasti jos saat lämmönkeruun paluun ja menon lämpötilat.

[turska]

Alkuperäinen kysymys oli, mikä kuluttaa paljon.
Näiden tietojen perusteella se ei näytäisi olevan Nibe.
Sen osalta kannattaa pitää loggaus ja seuranta käynnissä muutaman kuukauden.
Toiset kaivot on kylmempiä kuin toiset, täällä yksi kylmä 

Kun talvi tulee, niin nähdään Niben mitoitus ja kaivon käyttätyminen.
Kohdistaisin nyt huomion muihin kulutuslaitteisiin (kiuas, poreallas, sähköauton lataus, liesi + kaikki 1-vaiheen perässä olevat) ja vaiheiden balanssin.
Sähkön kulutuksesta voisi päätellä että Nibe tarvitse vastuksia lämmitykseen.

Bergheat laskelman voisi päivittää toisella rakennuksella ja kanaalilla, varmuuden vuoksi.

Kumpaa tarkoitat, Nibe tarvitsee vai ei tarvitse vastuksia lämmitykseen?

[turska]

Ilmeisesti tuolta huoltovalikosta
5.1.2 - suurin menojohdon lämpötila

Tuo kaausikatsaus helpottaa tutkimista kummasti jos saat lämmönkeruun paluun ja menon lämpötilat.

Suurin menojohdon lämpötila on 39C.
Merkkaan tämän tiedon ensimmäiseen viestiini.

[maalämmittää]

Kumpaa tarkoitat, Nibe tarvitsee vai ei tarvitse vastuksia lämmitykseen?

Nibe ei näyttäisi tarvitsevan vastuksia.
Tämä ei 100 varmaa, mutta kulutustiedon mukaan yli 20C pakkasilla talon keskikulutus on ollut 4,6kWh/h, pakkaskauden keskikulutus on 3,3kWh/h ja "kaikkien aikojen keskiarvo" on 2,3 kWh/h.

Toki varmuuden tuosta saa vasta kun pitää loggauksen päällä ja katsoo aineistoa tai asentaa Nibelle oman mittarin.

En laittaisi käyttömukavuutta pienentäviä rajoituksia, ennenkuin niille on jokin syy. Epäily ei minusta riitä.

[aksutre]

Suurin menojohdon lämpötila on 39C.
Merkkaan tämän tiedon ensimmäiseen viestiini.

Alkuun kannattaisi pudottaa tuota 35 asteeseen ja jos ei riitä kovilla pakksilla niin aste pari ylöspäin.

[PS]

Tarkasta myös:
1) käynnistysero lisälämpö (valikko 4.9.3)
2) lisäyksen pysäytys (valikko 4.9.2). Jos tämä on kesäisessä lämpötilassa, käyttää Nibe vastusta ympäri vuoden kohdan 1) käynnistyseron asteminuuttiluvun täyttyessä. Olettaen, että lämmityksen pysäytys on myös korkealla asteluvulla.

[maalämmittää]

... Olettaen, että lämmityksen pysäytys on myös korkealla asteluvulla.

Lämmityksen pysäytys on lämpötilasta ei asteluvusta.

[PS]

Juu, valikossa 4.9.3 pelataan asteminuuteilla ja valikossa 4.9.2 ulkolämpötilan asteluvuilla.

Vastuksen päälle kytkettyään pumppu ajaa syklin lähes loppuun tämän kanssa. Vastuksen mennessä pois päältä vähentää 100 asteminuuttia jäljellä olevasta lämmitysvelasta.

Eli teoria on se, että vastuksen mennessä päälle on vaiheen kuormitus jo muutenkin runsasta laukaisten hälyn.

[Roori]

Siis eikös kaikki Nibeläiset pumput toimi normisti niin että sammuvat kun asteminuutit nousee arvoon =0!?

[maalämmittää]

Siis eikös kaikki Nibeläiset pumput toimi normisti niin että sammuvat kun asteminuutit nousee arvoon =0!?

Kyllä.
Toinen vaihtoehto sammuttamiseen on se, että meno ylittää pyynnin 10:llä (oletusarvo).
Tällöin asteminuutit nollataan.

Vastuksia otetaan (ainakin täällä) käyttöön ja pois lämmitysvelan (asteminuuttien) perusteella. Sillä ei ole vaikutusta asteminuutteihin.

[PS]

Kyllä.
Toinen vaihtoehto sammuttamiseen on se, että meno ylittää pyynnin 10:llä (oletusarvo).
Tällöin asteminuutit nollataan.

Vastuksia otetaan (ainakin täällä) käyttöön ja pois lämmitysvelan (asteminuuttien) perusteella. Sillä ei ole vaikutusta asteminuutteihin.

Tuohon mainitsemaani toimintaan voi liittyä sekin, että vastuksen saattaa sammuttaa saavutettu korkein menoveden lämpötila. Toisaalta toimintahan on siinä mielessä järkevää, ettei keitetä yli. Huilijakso alkaa toki asteminuuteilla 0, mutta jos sitä aloitellaan tapissa olevalla menoveden lämpötilalla nousee sisälämpökin turhan korkealle.

Eli esim. vastus käyttöön asteminuuteilla -650. Vastukset pois asteminuuteilla -200, samalla asteminuuttimuutos -200 -> -100. Sitten lämmitysvelka nollille ilman vastuksia ja kone seis.