NIBE F1255-12 R EM / OKT - LOKI

[seppaant]

Tipuin jo kärryiltä, puhutaanko tässä minun kaivosta ja pumpusta? 
Aloin miettimään mitä tässä olisi viisain tehdä, kaivolle ei liene mitään tehtävissä? Rototec on porannut tuon, miten tuon suojauksen kanssa onko se riittävä, jos lähtisi kopistelemeaan sinnepäin

Kyllä nämä kuvat on piirretty @turskan logien mittausarvoista 16.11.2021 - 24.11.2021 väliseltä ajalta.

Oulussa on ollut viime päivivinä varsin kylmää ja samanlaisena näyttäisi vielä jatkuvan.
Kuinka kylmää?
Mikä on Ilmatieteen laitoksen lähin mittausasema?
Laitatko logia muutaman päivän sisällä niin nähdään mitenkä Nibe on selvinnyt pidemmästä pakkasjaksosta.

ATS

[aksutre]

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Energiakaivoopas_antaa_suositukset_maala(25347)

YM:n lämpökaivo-opas 2013:
"Kaivon yläosaan maaperäkerroksen osuudelle asennetaan suojaputki, jonka tehtävä on estää
irtoaineksen pääsy kallioon porattuun reikään ja sitä kautta pohjaveteen. Suojaputki upotetaan
2–6 metrin verran kiinteään kallioon. Upotussyvyys vaihtelee kalliopinnan kiinteyden mukaan.
Pohjavesialueella suojaputki upotetaan kiinteään kallioon aina vähintään 6 metriä".

Jos olet pohjavesialueella homma on selvä suojaputkitus ei ole riittävä, muutoin tuo 2m on valitettavasti minimi joka hyväksytään. Hyvällä tuurilla toimenpideluvassa voi olla paikallisen rakennusvalvonnan asettamia tiukempia ehtoja suojaputkituksen osalta, tarkista siitä.

[maalämmittää]

Tipuin jo kärryiltä, puhutaanko tässä minun kaivosta ja pumpusta? 

En panikoisi, vaan seuraisin kaivon tilannetta.
Pitäisin loggauksen käynnissä aina ja kovien & pitkien pakkasjaksojen jälkeen lokien tutkintaa.

Suosittelen asentamaan PC:lle logintutkija-ohjelma täältä foorumilta ja opetella sen peruskäyttö.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0

Invertterissä on fiksut suojaukset liian kylmää keruunestettä varten.

[seppaant]

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Energiakaivoopas_antaa_suositukset_maala(25347)

YM:n lämpökaivo-opas 2013:
"Kaivon yläosaan maaperäkerroksen osuudelle asennetaan suojaputki, jonka tehtävä on estää
irtoaineksen pääsy kallioon porattuun reikään ja sitä kautta pohjaveteen. Suojaputki upotetaan
2–6 metrin verran kiinteään kallioon. Upotussyvyys vaihtelee kalliopinnan kiinteyden mukaan.
Pohjavesialueella suojaputki upotetaan kiinteään kallioon aina vähintään 6 metriä".

Jos olet pohjavesialueella homma on selvä suojaputkitus ei ole riittävä, muutoin tuo 2m on valitettavasti minimi joka hyväksytään. Hyvällä tuurilla toimenpideluvassa voi olla paikallisen rakennusvalvonnan asettamia tiukempia ehtoja suojaputkituksen osalta, tarkista siitä.

Mitähän tässä yritetään sanoa @turskan ongelman ratkaisemiseksi?
Jos ratkaisu löytyy, niin kerro miltä tämän 64 sivisen oppaan sivulta ratkaisu löytyy.
Suojaputken upotussyvyydestä se ei ainakaan löydy.
Eiköhän Rototec suurena toimijana nämä asiat hallitse.

ATS

[aksutre]

Jos sijainti pohjavesialueella niin 2m suojaputki kalliossa ei riitä. Noissa toimenpideluvissa yleensä nuo YM:n ohjeet määräävinä.  Eli jos 2m putkella pohjavesialueella niin todennäköisesti Rototec porailee uuden kaivon ilmaiseksi 

[turska]

Maaperätutkimuksen mukaan näin:

3. TUTKIMUSTULOKSET
Maaperän kerrosjärjestys rakennusalueella on seuraava:

- pinnassa noin 0,3- 0,5 metriä turvetta/humusmaata
- humusmaan alla
- löyhää, lievästi routivaa, hienoa hiekkaa noin 1,1 metrin syvyydelle maanpinnasta
- löyhän pintahiekan alla tiivistä hiekkaa/hiekkamoreenia kairatulle syvyydelle saakka
- kairaukset lopetettiin noin 2,2 metrin syvyydessä tiiviiseen, hiekkaiseen kivennäismaahan

Pohjavesi oli noin 1,2 metrin syvyydessä. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu maaperän pilaan-
tuneisuutta. Oulun ympäristössä maaperä ei luonnostaan ole radonpitoista eikä kohteen pohja-
maan maa-aines ole radonkaasua herkästi johtavaa. Mahdollista radonhaittaa voidaan pienentää

asentamalla sokkelin ja seinän liittymäkohtaan tiivistyskaista.

Tuossa aiemmassa viestissäni oli Rototecin raportti ja tiedot(kuvana), jonka mukaan ymmärtäisin asian olevan OK?

[seppaant]

Jos sijainti pohjavesialueella niin 2m suojaputki kalliossa ei riitä. Noissa toimenpideluvissa yleensä nuo YM:n ohjeet määräävinä.  Eli jos 2m putkella pohjavesialueella niin todennäköisesti Rototec porailee uuden kaivon ilmaiseksi 

Ja samalla valaa vanhan kaivon täyteen betonia.

Turha se on spekuloida tuollaisella asialla, jos ei ole varmaa tietoa.
Luulo ei ole tiedon väärtti.

ATS

[Roori]

Jos sijainti pohjavesialueella niin 2m suojaputki kalliossa ei riitä. Noissa toimenpideluvissa yleensä nuo YM:n ohjeet määräävinä.  Eli jos 2m putkella pohjavesialueella niin todennäköisesti Rototec porailee uuden kaivon ilmaiseksi 

Ai tämä on jossittelua @turskan tapauksessa ... ei siis todellista

[aksutre]

Aina kannattaa toimenpideluvan määräykset tarkistaa. Ei ole eka kerta kun porataan ilmaisia kaivoja. Aina silloin tällöin käy niin että kaivo on kiireessä porattu ja lupa ja sen ehdot tulee perästä. Etenkään talopakettitoimittajaan ei kannata 100% luottaa. eli rakennusvalvonnasta luvasta kopio (yleensä saa sähköisenä ) ja tarkistus.

Jos työ toimenpideluvan mukainen niin poraajalle on turha reklamoida.  Muussa tapauksessa näyttöä pitää hankkia ja reklamaatiota sitten talotoimittajalle kahden vuoden takuuajan sisällä. Jos näyttöä ei ole niin sitten toinen kaivo on omakustanteinen, ei voi mitään 

[seppaant]

Mitenkä Oulussa on pärjätty?
Kovimmat pakkaset näyttäisi olevan tulevana sunnuntai - maanantai aikana

ATS

[seppaant]

Nyt alkaa olla Oulussakin takana päin kunnon pakkaskausi.
Kun näistä saa logit, niin niistä varmaankin selviää mihinkä Nibe pystyy.

ATS

[turska]

Nyt on lokit purettu drivelle, linkki ensimmäisessä viestissäni.
Lisäksi tässä:
https://drive.google.com/drive/folders/1O2ML6U5DJYUUXHfbnHtUuOiZl2sf9_1R?usp=sharing


Kovan pakkasjakson aikana tuli muistaakseni 5.12 hälytys liuoksen alhaisesta lämpötilasta.(oisko ollut -8.5C?).

Sittemmin noussut ja tällä hetkellä tulee 0.2C takaisin,  meno -2,4C.

Jään mielenkiinnolla odottamaan kommentteja.  Tärkeimpänä, pitäisikö(voiko edes) tehdä säätöjä?

Kiitos etukäteen.

[turska]

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Energiakaivoopas_antaa_suositukset_maala(25347)

YM:n lämpökaivo-opas 2013:
"Kaivon yläosaan maaperäkerroksen osuudelle asennetaan suojaputki, jonka tehtävä on estää
irtoaineksen pääsy kallioon porattuun reikään ja sitä kautta pohjaveteen. Suojaputki upotetaan
2–6 metrin verran kiinteään kallioon. Upotussyvyys vaihtelee kalliopinnan kiinteyden mukaan.
Pohjavesialueella suojaputki upotetaan kiinteään kallioon aina vähintään 6 metriä".

Jos olet pohjavesialueella homma on selvä suojaputkitus ei ole riittävä, muutoin tuo 2m on valitettavasti minimi joka hyväksytään. Hyvällä tuurilla toimenpideluvassa voi olla paikallisen rakennusvalvonnan asettamia tiukempia ehtoja suojaputkituksen osalta, tarkista siitä.

Geopudas on tehnyt maaperätutkimuksen, siinä sanotaan näin:
"
3. TUTKIMUSTULOKSET
Maaperän kerrosjärjestys rakennusalueella on seuraava: - pinnassa noin 0,3- 0,5 metriä turvetta/humusmaata
- humusmaan alla
- löyhää, lievästi routivaa, hienoa hiekkaa noin 1,1 metrin syvyydelle maanpinnasta
- löyhän pintahiekan alla tiivistä hiekkaa/hiekkamoreenia kairatulle syvyydelle saakka
- kairaukset lopetettiin noin 2,2 metrin syvyydessä tiiviiseen, hiekkaiseen kivennäismaahan

Pohjavesi oli noin 1,2 metrin syvyydessä. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu maaperän pilaan-
tuneisuutta. Oulun ympäristössä maaperä ei luonnostaan ole radonpitoista eikä kohteen pohja-
maan maa-aines ole radonkaasua herkästi johtavaa. Mahdollista radonhaittaa voidaan pienentää

asentamalla sokkelin ja seinän liittymäkohtaan tiivistyskaista."

Seuraavaksi pitäisi saada tuo toimenpidelupa tarkistettua, minulla ei ole enään pääsyä Oulun kaupungin rakennusvalvonnan järjestelmään, varmaan pitää erikseen pyytää 

[maalämmittää]

Nyt on lokit purettu drivelle, linkki ensimmäisessä viestissäni.
Lisäksi tässä:
https://drive.google.com/drive/folders/1O2ML6U5DJYUUXHfbnHtUuOiZl2sf9_1R?usp=sharing


Kovan pakkasjakson aikana tuli muistaakseni 5.12 hälytys liuoksen alhaisesta lämpötilasta.(oisko ollut -8.5C?).

Sittemmin noussut ja tällä hetkellä tulee 0.2C takaisin,  meno -2,4C.

Jään mielenkiinnolla odottamaan kommentteja.  Tärkeimpänä, pitäisikö(voiko edes) tehdä säätöjä?

Kiitos etukäteen.

Kone näytti 5.12 lokin mukaan selviävän ilman vastusta lyhytaikaisesta -27C pakkasesta.
Silloin oli 94Hz käytössä, siis pieni pelivara vielä

Kaivolta tuli alimmillaan -3,0C.
Varsin kylmää, mutta kun kaivo on siitä toipunut niin en olisi huolissani.
Varsinkin, kun kone osaa tarvittaessa keventää kaivon kuormaa.

5-8.12 oli hyvää pakkasta ja pienenä kauneusvirheenä (KUVA) voisi pitää asteminuuttien ajautumista pariin otteeseen nollaan ja koneen "turhaa" pysäyttämistä, vaikka tilanteen olisi voinut hoitaa taajuutta laskemalla.
Muistaisin että fooromilla on aiheesta keskusteluja. Kannattaa tsekata.

Nibe ei näiden tietojen valossa ole suurkuluttaja.
Mitä kiinteistön sähkönkulutus on sähkölaitoksen mittausten perusteella ollut?

[turska]

Kone näytti 5.12 lokin mukaan selviävän ilman vastusta lyhytaikaisesta -27C pakkasesta.
Silloin oli 94Hz käytössä, siis pieni pelivara vielä

Kaivolta tuli alimmillaan -3,0C.
Varsin kylmää, mutta kun kaivo on siitä toipunut niin en olisi huolissani.
Varsinkin, kun kone osaa tarvittaessa keventää kaivon kuormaa.

5-8.12 oli hyvää pakkasta ja pienenä kauneusvirheenä (KUVA) voisi pitää asteminuuttien ajautumista pariin otteeseen nollaan ja koneen "turhaa" pysäyttämistä, vaikka tilanteen olisi voinut hoitaa taajuutta laskemalla.
Muistaisin että fooromilla on aiheesta keskusteluja. Kannattaa tsekata.

Nibe ei näiden tietojen valossa ole suurkuluttaja.
Mitä kiinteistön sähkönkulutus on sähkölaitoksen mittausten perusteella ollut?

Sähkönkulutuksen dataa tässä csv ja excel muodossa ajalta 13.11.2021 - 16.12.2021
https://drive.google.com/drive/folders/1d1QBbFc9gfLFFp4-NybEePFkbOdD1RVV?usp=sharing

5.12 - 9.12 on ollut kovempaa sähkönkulutusta, 6.12 on ollut yksittäinen päivä jolloin päivän kokonaiskulutus yli 100kWh (111,13).

Mitään muutoksia ei ole tehty sähkön käyttämisen mielessä, saunottu kylläkin vähemmän.

Seuraavaksi lienee sitten syytä porautua yksittäisten sähkölaitteiden sähkönkulutukseen.

Mistä kannattaisi aloittaa ja mikä paras (lue halvin ) tapa seurata yksittäisiä laitteita?
-Teknisestä tilasta? (MLP, tuloilman jäähdytys, yms. laitteet siellä)
-Varastot. 2kpl (sähköpatterit,  säädetty pitämään +15 ja +5 )
-Poreallas: olen pitänyt kesämoodissa(1h päällä, 3h pois päältä) nimellisteho 3kWh.
-Kiuas (näkyy selkeästi sähkönkulutuksessa piikkinä)
-Kodinkoneet & laitteet: liesi,uuni, pesukone, kuivausrumpu, jkp, pakastin, valaistus(winledin ledit koko talossa + 4kpl "perus" lamppuja), 4kpl TV(kaksi käytännössä käyttämättöminä), 2 pöytätietokonetta,  pleikkari, wlan purkki + satelliitti... onhan noita

Tsekkasin talon piirrustuksista + dokumenteista, että vuosikulutukseksi on arvioitu 20 000kWh,joka on käytännössä joulukuun 16 mennessä saavutettu. Talo on vain syöppö ilmeisesti,  koska neliöitä on reippaasti.

Kiitos etukäteen avusta, hienoa, että saa apua!

-Turska

[seppaant]

Exell'kin jo hämmästeli että mitä tässä piäisi tehdä.
Kun syötin Exell'iin uudet loggaukset, tuli sinne yhteensä 1 558 238 lukuarvoa

Parit havainnot
Jakson kylmin lämpötila 5.12. 2021 oli -26,8 C
Ja saman vuorokauden keskilämpötila oli -23,9 C

Vastuksia (lisälämpö) ei käytetty lainkaan koko jakson aikana.
Tähän todennäköisesti vaikutti se että menoveden lämpötilalle on asetettu max arvoksi 35 C ??
Tämän arvon menovesi saavuttaa pakkasen laskiessa alle n. -15 C
Mikä on peruste tälle max 35 C menoveden lämpötilalle?
  - Onko jäänyt jokin tehdasasetus päälle?
  - Tuleeko ehkä lattiapinnotteista tämä rajoitus?

Lämpötilan laskiessa -15 C:een asti kasvoivat suoraviivaisesti menoveden lämpötila, antoteho sekä kompressorin taajuus
Lämpötilan laskiessa -15 C:sta edelleen yllä mainitut suureet eivät muuttuneet
Koska antoteho ei kasvanut olisi tämän pitänyt näkyä huonelämpötilan laskuna.
Onko havaintoa että huonelämpötilat olisivat laskeneet? Olihan pakkanen sentään n. 6 vrk ajan alle -15 C.

Keruu kävi varsin kylmänä mutta siitä myöhemmin

ATS

[turska]

Exell'kin jo hämmästeli että mitä tässä piäisi tehdä.
Kun syötin Exell'iin uudet loggaukset, tuli sinne yhteensä 1 558 238 lukuarvoa

Parit havainnot
Jakson kylmin lämpötila 5.12. 2021 oli -26,8 C
Ja saman vuorokauden keskilämpötila oli -23,9 C

Vastuksia (lisälämpö) ei käytetty lainkaan koko jakson aikana.
Tähän todennäköisesti vaikutti se että menoveden lämpötilalle on asetettu max arvoksi 35 C ??
Tämän arvon menovesi saavuttaa pakkasen laskiessa alle n. -15 C
Mikä on peruste tälle max 35 C menoveden lämpötilalle?
  - Onko jäänyt jokin tehdasasetus päälle?
  - Tuleeko ehkä lattiapinnotteista tämä rajoitus?

Lämpötilan laskiessa -15 C:een asti kasvoivat suoraviivaisesti menoveden lämpötila, antoteho sekä kompressorin taajuus
Lämpötilan laskiessa -15 C:sta edelleen yllä mainitut suureet eivät muuttuneet
Koska antoteho ei kasvanut olisi tämän pitänyt näkyä huonelämpötilan laskuna.
Onko havaintoa että huonelämpötilat olisivat laskeneet? Olihan pakkanen sentään n. 6 vrk ajan alle -15 C.

Keruu kävi varsin kylmänä mutta siitä myöhemmin

ATS

Menovesi asetettu max 35C tämän foorumin ehdottamana. Asetus on vaihdettu 29.9,  aiemmin oli. 39C

Huonelämmöstä: nyt kun kysyit niin kyllä, jotakuinkin tuohon -15 ulkolämpötilaan asti tuntui "normilta" sisälämpötila(nousi 24C:n), sen jälkeen laski 22-23C tuntumaan.(ei tarkkaa tietoa tästä). Mutta, sen voin sanoa, että juuri noin käy, eli alkaa "viilenemään" kun menee -20 hujakoille.

[seppaant]

Jatkoa...
Mittausarvoisata voitaneen päätellä että kompressorin max taajuus on 94 Hz
- Tasaisen vauhdin taulukon mukaan tämä 94 Hz tulee vastaan n. -28 C pakkasella.
- Edelleen tasaisen vauhdin taulukon mukaan on keruun lämpötilat tällöin -3,8 / -6,0 C riippuen kuitenkin pakkasjaksojen pituudesta.
- Antoteho on laskenut n. 10 kW:iin
- Ja menovesi on noussut 39,5 C:een

Menoveden max rajan voi hyvin nostaa takaisin 39 C:een

Näyttää siltä että itse lämpöpumppu toimii niin kuin pitääkin
Rajat tulee vastaan n. -30 C pakkasella, minkä jälkeen tulee sähkövastus avuksi.

Kaivo on selvästi alamittainen ja on todennäköisesti yläpäästään jäässä.
Kaivon jäätymisestä ei yleensä ole haittaa, jää johtaa jopa paremmin lämpöä kuin vesi.
Keruupiiristä kannattaa kuitenkin seurata
- Painetta tai paisunta-astian pintaa, riippuen paisunta-astian tyypistä
- Keruun lämpötilaeroa.

ATS

[turska]

Kiitos kattavasta tiedosta.

Täytyy ottaa seurantaan. Onko paisuntasäiliössä tai paineessa jotain raja-arvoa tai heilumista, jonka lähestyessä pitää huolestua ja alkaa tutkimaan tarkemmin?
Miten keruun lämpötilaerojen kanssa tulisi toimia?

Nostan menoveden max rajan takaisin 39C:n tänään illalla.

[seppaant]

Täytyy ottaa seurantaan. Onko paisuntasäiliössä tai paineessa jotain raja-arvoa tai heilumista, jonka lähestyessä pitää huolestua ja alkaa tutkimaan tarkemmin?
Miten keruun lämpötilaerojen kanssa tulisi toimia?

Minkälainen paisunta-astia?
-Tasopaisunta ja paineistamaton keruu?
-Kalvopaisunta Ja paineistettu keruu?

Jos paineen tai pinnan käyttäytyminen poikkeaa normaalista niin syy pitää selvittää.
Nämä käyttäytyvät eri lämpöpumpuissa vähän eri tavalla.
Pinta tai paine vaihtelee yleensä varsin vähän

Jos pinta tai paine nousee huomattavasi normaaliarvoa korkeammalle, on se merkki siitä että tietynlainen kaivon jäätymisilmiö puristaa putkia ruttuun.
Yleensä jäätyminen ei aiheuta ongelmia. Putkien pinnalle jäätyvä jää ei purista putkia.
Ainoastaan siinä tapauksessAa, jos kaivoon muodostuu kaksi jäätulppaa ja näiden väliin loukkuuntunut vesi jäätyy, nousee paine ja putket puristuvat lyttyyn.

Jos keruun lämpötilaero
- Kasvaa voi se olla merkki siitä että putket ovat puristumassa lyttyyn
- Pienenee, voi se olla merkki siitä että koneen hyötysuhde on laskenut ja syynä voi olla keruun matala lämpötila
- Tosin automatiikka pyrki pitämään lämpötilaeron n. 3 C:ssa.

Kun olet nostanut menoveden max arvon 39 C:een pitää seurata koneen käyttäytymistä kun pakkanen kiristyy alle -15C.

ATS

[seppaant]

Tutkistelin ulkolämpötilan vaikutusta sähkön kulutukseen 13.11. - 16.12. 2021 väliseltä ajalta.

Tutkin yön, päivän ja illan kulutuksia
Yön kulutukseen on hyvä verrata päivän ja illan kulutuksia. Yöllä kun ei ole normaalin asumisen lisäkulutuksia ainoastaan Nibe, poreallas ja talon normaali peruskulutus.

Oheisesta trendistä nähdään että yö-kulutus kasvaa suoraviivaisesti ilman jäähtyessä 0,7 kW/10C
Samoin päivä ja iltakulutus kasvaa suoraviivaisesti saman 0,7 kW/10C
Päiväkulutus on n. 0,7 kW suurempi kuin yökulutus
Iltakulutus on n. 1,2 kW suurempi kuin yökulutus.

Yö, päivä ja iltakulutuksien erot toisiinsa nähden pysyvät samoina riippumatta lämpötilasta.
Tästä voi päätellä että päivällä ja illalla ei ole yöhön verrattuna muita lämpötilariippuvaisia kulutuksia.

Esim -10 C lämpötilassa on peruskulutus n. 60 kWh/vrk
Tämän lisäksi tulee asumisesta aiheutuva kulutus n. 30kWh/vrk
Yhteensä n. 90 kWh/vrk
Edit: Tässä tuli pieni ajatusvirhe
Päivä- ilta-ajan asumisesta tuleva lisäkulutus on n. 15 kWh/vrk
Eli yhteensä n. 75 kWh/vrk

ATS

[seppaant]

Vertasin @turskan talon kulutusta pojan talon kulutukseen
Pojalla kulutus selvästi suurempi kuin @turskalla
Talo ja lämpöpumppu vuodelta 2000
Asukkaita 2+4(teini-ikäistä)
Mielestäni siellä ei ole lämmityksen lisäksi mitään selkeäitä suuria yksittäisiä kuluttajia vaan "miljoona" pientä, joista sitten kertyy summana paljon.

Seuraavaksi lienee sitten syytä porautua yksittäisten sähkölaitteiden sähkönkulutukseen.
Näinhän se on tehtävä

Mistä kannattaisi aloittaa ja mikä paras (lue halvin ) tapa seurata yksittäisiä laitteita?
Suurimpiin yksittäisiin jatkuvasti käytössä oleviin kuluttajiin pitäisi laittaa omat sähkömittarit, lämpöpumppu ja poreallas, onko muita?
Lisäksi kannattaa hankkia muutama pistorasiaan laitettava parikymppiä maksava mittari, joilla mittaa yksittäisiä laitteita.
Mittari pari kolme päivää kerrallaan laitteesa kiinni, niin siitä saa jo hyvän kuvan vuorokausikulutuksesta.
Ja sitten hyvä kirjanpito tehdyistä mittauksista
-Teknisestä tilasta? (MLP, tuloilman jäähdytys, yms. laitteet siellä)
-Varastot. 2kpl (sähköpatterit,  säädetty pitämään +15 ja +5 )
-Poreallas: olen pitänyt kesämoodissa(1h päällä, 3h pois päältä) nimellisteho 3kWh.
-Kiuas (näkyy selkeästi sähkönkulutuksessa piikkinä)
-Kodinkoneet & laitteet: liesi,uuni, pesukone, kuivausrumpu, jkp, pakastin, valaistus(winledin ledit koko talossa + 4kpl "perus" lamppuja), 4kpl TV(kaksi käytännössä käyttämättöminä), 2 pöytätietokonetta,  pleikkari, wlan purkki + satelliitti... onhan noita

Tsekkasin talon piirrustuksista + dokumenteista, että vuosikulutukseksi on arvioitu 20 000kWh,joka on käytännössä joulukuun 16 mennessä saavutettu. Talo on vain syöppö ilmeisesti,  koska neliöitä on reippaasti.
Eikös tämä ole lohdullinen tieto, kun ottaa vielä huomioon että tämä vuosi on ollut keskimääräinen lämpötilojen suhteen ja joulukuu normaalia kylmempi.

Viime loggauksen jälkeen on ollut muutaman kerran yli -20 C pakkasia
Onko havaintoa vastusten käytöstä?
Sääennusteen mukaan nyt on tulossa useamman viikon pikkupakkasten jakso.
Laittaisito viimeisimmät loggaukset tänne niin näkisi tilanteen kun menovesi max on palautettu 39C:een ja pakkasta -20C.

ATS

[seppaant]

-Poreallas: olen pitänyt kesämoodissa(1h päällä, 3h pois päältä) nimellisteho 3kWh

Tuntikohtaisissa kulutuksissa on havaittavissa selvä n. 1 kWh piikki klo 00, 05, 10, 15 ja 20 tuntien kohdalla.
Johtuisikohan tämä porealtaan lämmityksestä?
Jos näin on, niin poreallas kuluttaisi n. 5  kWh/vrk?

ATS

[turska]

Kyllä, poreallas lähtee päälle mainittuina aikoina tunniksi.

[seppaant]

Mitenkä Nibe selvisi alkukuun pakkasjaksosta?
Käyttikö vastuksia?

ATS