NIBE F1255-12 R EM / OKT - LOKI

[maalämmittää]

Ei ole olemassa parametria "vastukset pois asteminuutia".
Niitä otetaan oletusarvoisesti 1 kW välein päälle ja pois, asteminuuttien
 ohjaamana. Ainakin täällä toimii niin.

[Lappanen]

Niin olen käsittänyt, että Nibessä asetetaan se asteminuuttiero minkä ylotyttyä vastukset otetaan avuksi. Eli jos "käynnistä kompressori" on -100 ja "käynnistysero lisälämpä" on 400, niin asteminuuttien saavutettua arvon -500 pamahtaa alin vastusteho päälle. Sitten "lisälämm. portaiden ero" on 100, niin asteminuutien ollessa -600 pamahtaa seuraava vastusteho lisäavuksi, jne. Kun asteminuutit nousee yli tuon -500 niin vastukset sammuu.

[aksutre]

Tuossa linkki Tampereella 2013 tehtyyn diplomityöhön.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21943/Lahti.pdf?sequence=3&isAllowed=y

EED laskentaohelma antaa Oulu korkeudella 20 MWh kulutukseen hyvän kaivon mitaksi 2x194m (15m kaivojen välinen etäisyys).
EED:n mitoitukseen peilaten tuo 230m kaivo on kyllä auttamattomasti liian matala ja sähköä tarvitaan pumpun avuksi.
Tuo 20 MWh on kaivosta otettava lämpöteho, pumpun sähkö tulee siihen päälle.
Aikamoista silppua on tuo kallioperä Oulun seudulla, ihan tuurista kiinni millaisen kaivon saa.

[maalämmittää]

Niin olen käsittänyt, että Nibessä asetetaan se asteminuuttiero minkä ylotyttyä vastukset otetaan avuksi. Eli jos "käynnistä kompressori" on -100 ja "käynnistysero lisälämpä" on 400, niin asteminuuttien saavutettua arvon -500 pamahtaa alin vastusteho päälle. Sitten "lisälämm. portaiden ero" on 100, niin asteminuutien ollessa -600 pamahtaa seuraava vastusteho lisäavuksi, jne. Kun asteminuutit nousee yli tuon -500 niin vastukset sammuu.

Näin olen myös nähnyt toimivan.
Tuon lisäksi se osaa ottaa vastuksia pois päältä aina kun asteminuutit nousee. Eli tuossa esimerkissä 2kW:stä siirrytään 1 kW:iin asteminuuttivaihdossa -600 -> -599.

Tämän lisäksi vastukset otetaan pois päältä, kun meno ylittää astetetulla astemäärällä pyynnin.

[luu5]

Mitä käyrää tässä tarkkaan ottaen tulee katsoa?
Liitteenä näkymä myuplinkistä.

Ai sulla ei ole maksettua uplinkkiä. Siellä on vaiheetkin, ja paljon muuta.

[turska]

Alkuun kannattaisi pudottaa tuota 35 asteeseen ja jos ei riitä kovilla pakksilla niin aste pari ylöspäin.

Teen tämän muutoksen lokakuun 1 päivä, näkee sitten lokeista ehkä kätevämmin muutoksen vaikutuksen?

[turska]

Pitäisi nähdä onko talon vaiheet kuormitettu "tasaisesti". Eli jos kompressorin vaihe kuormittuu, niin sen käyttö estyy.

Sähän saat sieltä uplinkistä vaihekohtaisen kuorman käyrinä, ja tuolta voi katsella onko joku vaihe jatkuvasti korkealla. Tai onko jotain sykliä.

Vaihekohtainen kuorman käyrä -> en ihan pääse kartalle mitä pitäisi katsoa
voin tiedon perusteella liittää tähän dataa

[turska]

Tarkasta myös:
1) käynnistysero lisälämpö (valikko 4.9.3)
2) lisäyksen pysäytys (valikko 4.9.2). Jos tämä on kesäisessä lämpötilassa, käyttää Nibe vastusta ympäri vuoden kohdan 1) käynnistyseron asteminuuttiluvun täyttyessä. Olettaen, että lämmityksen pysäytys on myös korkealla asteluvulla.

Tarkastettu, seuraavanlaiset:
4.9.2
Lämmityksen pysäytys 13C
lisäyksen pysäytys 5C
suodatusaika 24h

4.9.3 seuraavanlaiset:
nykyinen arvo -51GM
käynnistä kompressori -120GM
käynnistysero lisälämpö 400GM
lisälämm.portaiden ero 100GM

Lisään nämä tiedot ensimmäiseen viestiini.

[seppaant]

Nyt on tullut askarreltua Excelin parissa.
Ensimmäisessä kuvassa on tuntikohtaiset kulutukset sekä ulkolämpötilat 1.10.2019 - 23.9.2021
Toisessa kuvassa on tuntikohtaiset kulutukset jaoteltuna yön aamun ja illan tunteihin.

Selvästi on havaittavissa sähkökattilajakso lokakuu 2019 - maaliskuu 2020. Todennäköisesti tällöin on kertynyt valtaosa vastustunneista
Yötuntien kulutus on varsin tasaista
Päivällä ja etenkin illalla on havaittavissa korkeita asumisesta johtuvia kulutushuippuja
Kulutus näyttää olleen jopa -30 C pakkasella varsin maltillista. Tuntuu siltä että vastuksia ei ole käytetty edes -30 C pakkasella.

ATS

[seppaant]

Jatkoa seuraa

Oheisessa kuvassa on esitetty talon yöajan sähkönkulutus ulkolämpötilan funktiona kahdessa tilanteessa
1) Ajalta kun Nibe toimi sähkökattilana
Trendi on kuin haulikolla ammuttu, tämä johtunee rakenteilla olevan talon epästabiilista tilanteesta.

2) Talvi - kesä 2021, ajalta kun ulkolämpötila vaihteli -28 C -> +17C
-Trendistä voi päätellä että talon
- talviajan peruskulutus on n. 1,0 kW
- kesäajan peruskulutus on n. 0,5 kW
- edelleen nähdään että -30 C pakkasella Niben käyttämä teho on n. 4,5 kW
- Teho kasvaa suoraviivaisesti lämpötilan laskiessa
- Jos pakkasen kiristyessä käytettäisiin vastuksia apuna, olisi trendi ylöspäin kaartuva
- Mutta tässä tapauksessa trendi on suora niin tästä voi päätellä että vastuksia ei käytetä.

ATS

[aksutre]

Vaihekohtainen kuorman käyrä -> en ihan pääse kartalle mitä pitäisi katsoa
voin tiedon perusteella liittää tähän dataa

Näin kannattaa tehdä. Katso myös kaivon lämmöt kerran pari viikko kun alkaa viilenemään. Lämmöt kannattaa katsoa kun pumppu on pyörinyt vähintään 15-20 min. Matala lämpö tulevassa vaikka 0 nurkilla  ei sinänsä haittaa mutta jos kuorma on kova niin saattaa mennä reilusti miinukselle niin alkaa näkymään kulutuksessa.

Kulutukset tosta taulukosta

Tammi-21 2630,04 kWh
Helmi-21 2540,38 kWh
Maalis-21 2061,23 kWh

Ovat ehkän.n.1000 kWh liian korkeita, maaliskuu  näyttäs ihan hyvältä ehkä 500 kWh liikaa.
Oulussa tosi lämmin maaliskuu, vain 1 yli -20 pakkaspäivä. Selittää tuota pienempää kulutusta.
Kyllä se pumppu näyttäs kuitenkin syövän mielestäni ihan kiitettävästi sähköä.

[seppaant]

Ja vielä yksi kuva

Tässä verrataan huhtikuun 2021 keskimmäisen viikon yön, päivän ja illan tuntikohtaisia kulutusprofiileja toisiinsa.
- Kuvasta nähdään että talon ulkolämpötilasta riippumaton peruskulutus on n. 1,0 kW
- Päivän keskimääräinen kulutus on n. 0,4 kW suurempi kuin yöllä
- Illan keskimääräinen kulutus on n. 1,0 kW suurempi kuin yöllä

- Asumisesta tulee vuorokaudessa n. 12 kWh kulutusta
- Peruskulutus on 24 kWh/vrk
   - Nämä yhteensä 36 kWh/vrk = n. 1100 kWh/kk (huhtikuu)

Nyt pitäisi selvittää mistä nämä koostuu
- Asumisen 12 kWh/vrk on varsin maltillinen ja siitä tuskin on varaa mukavuuden kärsimättä tinkiä.
- Peruskulutuksessa 36 kWh/vrk on todennäköisesti tinkimisen varaa

ATS

[aksutre]

Tuohon 1100 kwh peruskulutukseen /kk lisätty Bergheat46 lukemat. Vähän tuo arvio neliöihin nähden optimistinen , mutta suuntaa antava. selkeästi nähtävissä lämpötilan vaikutus. Lämmin joulu-ja maaliskuu sekä huhtikuu niin kulutus on kohtuullinen. Kovilla pakkasilla ylitys  repeää lähelle 1000 kWh. Tulee muistaa että 2019 rakennettu 230 m2 talo pitäisi mennä invertteripumpulla lämmityksen osalta johonkin max 5000 kwh:iin/ vuosi. Kun talvi tulee löytyy syyllinen, veikkaan että pumpun ja muiden sähkösyöppöjen kulutus on normaalia korkeampi, jolloin kokonaiskulutus kasvaa merkittävästi.

-20 joulu 562 +1100=1662/2050, erotus 388 kWh
-21 tammi 638 +1100=1738/2630, erotus 892 kWh   
-21 helmi 561 +1100=1661/2540, erotus 879 kWh
-21 maalis 550 +1100=1650/2061, erotus 411 kWh
-21 huhti 425 +1100 =1525 /1462, erotus -63 kWh
                    erotus yhteensä 2507 kWh

[seppaant]

Nibe F1255-12 REM
Löytyykö jostain kompressorin eri taajuuksia (compr. freq. act.(43136)) vastaavat tehotiedot?
- Ottoteho
- Antoteho
Jonkin muun (esim Bosch) samankokoisen (3-12 kW) pumpun tehotiedot kelpaa sillä eihän ne paljon toisistaan poikkea.

Tällä tiedolla voisi haarukoida logeista löytyvien Hz-tietojen avulla Niben ottamaa tehoa

ATS

[aksutre]

Aika huonosti on tietoa, tuo Bosch (IVT) manuaalista.
Minimi laskennalinen antoteho n. 3.5 kW ja maksimi menee 13.5kW nurkille.

3.2 Why does the heat pump go on/off during low heating demand?
The compressors’ lowest permitted operating frequency is 45 Hz (13%). At startup however, the compressor
runs temporarily at 156 Hz (45%). This initialization phase lasts for 4 minutes and serves to ensure good
lubrication in the compressor. Only then will the speed be adjusted down to match the heating demand. A small
heating demand may be met already during the initialization phase and stop the compressor before it has time to
slow down.

Jämä ilmoittaa:
EN 14511: 2011
POWER OUT 0/35 °C * 50 HZ
Star RST Inverter 6 kW   0.67
Star RST Inverter 12 kW   1.04
Star RST Inverter 16 kW   1.83
POWER IN 0/35 °C [KW] * 50 HZ
Star RST Inverter 6 kW   3.15
Star RST Inverter 12 kW   5.06
Star RST Inverter 16 kW   8.89

[turska]

Tuohon 1100 kwh peruskulutukseen /kk lisätty Bergheat46 lukemat. Vähän tuo arvio neliöihin nähden optimistinen , mutta suuntaa antava. selkeästi nähtävissä lämpötilan vaikutus. Lämmin joulu-ja maaliskuu sekä huhtikuu niin kulutus on kohtuullinen. Kovilla pakkasilla ylitys  repeää lähelle 1000 kWh. Tulee muistaa että 2019 rakennettu 230 m2 talo pitäisi mennä invertteripumpulla lämmityksen osalta johonkin max 5000 kwh:iin/ vuosi. Kun talvi tulee löytyy syyllinen, veikkaan että pumpun ja muiden sähkösyöppöjen kulutus on normaalia korkeampi, jolloin kokonaiskulutus kasvaa merkittävästi.

-20 joulu 562 +1100=1662/2050, erotus 388 kWh
-21 tammi 638 +1100=1738/2630, erotus 892 kWh   
-21 helmi 561 +1100=1661/2540, erotus 879 kWh
-21 maalis 550 +1100=1650/2061, erotus 411 kWh
-21 huhti 425 +1100 =1525 /1462, erotus -63 kWh
                    erotus yhteensä 2507 kWh

Ainakin saunan kiuas näkyy selkeänä piikkinä. Pitääpä pitää kirjaa kiukaan pouhotuksesta myös, osaa senkin ottaa huomioon. Täytyy tsekata ja listata myös ulkoporealtaan käyntitunnit. Kesäasetuksilla muistaakseni 1h päällä, 2h pois. Talviasetus. on 1h päällä, 1h pois.

[maalämmittää]

Muistin virkistämiseksi turskan postaus keväältä 2021 (toisessa ketjussa) :

En tajunnut aiemmin sähkönkulutuslukemien yhteydessa ilmaista, että talossa on:

- LVI koneen edessä esilämmitin/viilennin (sähkötoiminen)
- Sähkökiuas ( Tulikivi Sumu 10,5 Kw ) ja tulleehan tuota saunottua aika paljon.
- Sähkölämmitteinen poreallas ( Drop.fi 3kW )

Noissa on potentiaalia ISOIKSI kuluttajiksi.

Mikäli porealtaan lämmitys (3kW) on päällä talvella 50% ajasta niin se tekee max. 1000kWh/kk ja "kesäkautena" 33% ajasta on max. 700kWh.
No, valmistajan (Drop) sivuilla luvataan käyttökuluksi 1€/päivä. Tuo tarkoittaa että koko vuoden kulu on 365€ (= 3500 kWh) ja talvella kuluu paljon enemän kuin kesällä. Totuus on varmaan jostain tuolta väliltä.

Niben vastuskulutus selviää lokeista, mutta muiden selvittämiseksi on hyvä olla kuluttajille omia kWh mittareita.

[aksutre]

Nuo nykyaikaiset iv koneet ei paljon vie sähköä, Pohjois-Suomessa n. 1200 kWh/ vuosi siis käyttösähkö ja lämmitys. Tuo poreallas voi syödä hyvinkin 5000 kWh/vuosi.
Mulla myös 8.5 kw kiuas ja hybridiä latailtu muutama kuukausi. Silti vuosikulutus 11500 kWh, josta pumppu syönyt 4500 kwh. Peruskulutus silti alle 600 kWh,/kk  n.48% siitä mitä"Turskalla". Talojen energiantarve suunnilleen sama.

Syöppö kannattaa selvittää, 10v säästöllä tekee ison tilin, sillä jo maksaa uuden MLP:n. 

[maalämmittää]

Syöppö kannattaa selvittää, 10v säästöllä tekee ison tilin, sillä jo maksaa uuden MLP:n. 

Just näin.

[Roori]

Syöppö kannattaa selvittää, 10v säästöllä tekee ison tilin, sillä jo maksaa uuden MLP:n. 

Vähän ihmeellistä kun nyt se sen tekee ja aikaisemmin se ensimmäiset 13 vuotta sinulla olisi tuottanut tappiota 
Joku mättää, luulen tai oikeastaan tiedän että se 13v ekan vuoden laskelma...

[seppaant]

Löysin kesän logeista pari edustavaa jaksoa missä kone oli käynyt yhtäjaksoisesti vaihtelevalla teholla 6 - 8 tuntia.
Lauhduttimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötiloista sekä virtauksesta laskin koneen antotehon.
Ottotehon laskin antotehosta oletuksella että COP on 4,8.
Piirsin trendit anto- ja ottotehosta mittauksen (compr. freq. act.(43136)) funktiona
Olettaisin että mittaus (compr. freq. act.(43136)) näyttää taajuutta yksikkönä Hz.

Ottoteho (jos se on suuruusluokaltaan oikein?) on yllättävän pieni.
Niin pieni että se hukkuu helposti talon peruskulutuksen kohinaan?

ATS

[aksutre]

seppaant laskelmasi on todennäköisesti aivan oikeaa suuruusluokkaa. Invertteri ei paljon kuluta.
Liitteenä 4-16 pumpun kulutus 14.1.2021 vuoden kylmin päivä, -17.8 keskilämpötila.
Keskikulutus päivä 3.15 kWh ja yö 2.38 kWh. Koko päivän kokonaiskulutus 72 kWh. Peruskulutus muu sähkö ylensä ollut n. 0.3-0.5 kWh/ h.

Näillä keleillä nykyaikaisen invertteriumpun pitäisi pystyä n. 5.5 coppiin jos kaivo on 4-5 astetta.
Talvella kaikki kuitenkin muuttuu, kaivon lämpö laskee ja tehonotto  nousee. Cop menee alaspäin ja saattaa tuoda jäätymisongelmaa jolloin vastuksia käytetään. Eli kaivossa pitäisi olla talvelakin mistä ottaa, niin pysyy kulutus pienenä.

[seppaant]

Nuo otto- ja antotehot on katsottu 9.5.2021 ja 22.9.2021 päivien kohdilta
- 9.5.2021 oli keruun lämpötilat -0,3 / -3,4 C viiden tunnin yhtöjaksoisen käynnin jälkeen
- 22.9. 2021 oli keruun lämpötilat -0,1 / -3,0 C kuuden tunnin yhtäjaksoisen käynnin jälkeen.

Kylmänä käy kaivo

ATS

[aksutre]

Nuo kaivon lämmöt selittää paljon. Jos tällaisilla "välikeleillä" mennään -3 astetta alapuolelle  niin talvella menee kyllä pumppu seis ja vastukset käyttöön.
Vuosi maalämmön käyttöönotosta kulutus kuitenkin reilu 20000 kWh   mikä on paljon 2019 rakennettuun taloon.
Jos meinaa asustella pidempään kannattaa porauttaa toinen kaivo 230m rinnalle.

[seppaant]

Jos meinaa asustella pidempään kannattaa porauttaa toinen kaivo 230m rinnalle.

Jos nyt kumminkin katsellaan ensiksi seuraavat kunnon pakkaset.

ATS

[aksutre]

Joo tai asentaa erillisen kWh mittarin kun ei maksa kun muutaman satasen asennettuna, jos ei pumpusta kWh mittaria löydy.

[maalämmittää]

Joo tai asentaa erillisen kWh mittarin kun ei maksa kun muutaman satasen asennettuna, jos ei pumpusta kWh mittaria löydy.

Kannattaaa varmaan asentaa samalla kaikkiin suuriin kuluttajiin , jotta pääsee arvailusta "kovaan dataan".

[turska]

Nuo otto- ja antotehot on katsottu 9.5.2021 ja 22.9.2021 päivien kohdilta
- 9.5.2021 oli keruun lämpötilat -0,3 / -3,4 C viiden tunnin yhtöjaksoisen käynnin jälkeen
- 22.9. 2021 oli keruun lämpötilat -0,1 / -3,0 C kuuden tunnin yhtäjaksoisen käynnin jälkeen.

Kylmänä käy kaivo

ATS

Kiitoksia tiedosta. Onko tälle mitään tehtävissä, vai todeta vain että ei riitä? Ihmettelen kyllä miten ei riitä, mutta ymmärsin että kaivot ovat "yksilöitä" ja tuurin kauppaa millaisena tulee.

[seppaant]

Summan mutikassa ei kannata tehdä mitään.
Kaikkiin toimenpiteisiin pitää olla jokin peruste.

Tällä hetkellä on toimenpiteenä seurata pumpun toimintaa ilmojen jäähtyessä
Peruste on tiedon kerääminen tulevien toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi.

Voisit listata kuluttajia
- Suuret yksittäiset kuluttajat
- Pienemmät jatkuvasti päällä olevat kuluttajat
- Pienemmät jaksottain pällä olevat kuluttajat

Missä vaiheessa on kWh mittarien hankinta?
Moneen kohteeseen on riittävä tuollainen pistorasiaan tökättävä parinkymppiä maksava mittari.
Tärkeää olisi saada itse lämpöpumppuun kWh mittari

ATS

[turska]

Mittarien hankinta on listalla, mutta noita on monia erilaisia niin en ole osannut päättää. Olisiko suositella jotain tiettyä, hyväksi todettua?

[aksutre]

Kiitoksia tiedosta. Onko tälle mitään tehtävissä, vai todeta vain että ei riitä? Ihmettelen kyllä miten ei riitä, mutta ymmärsin että kaivot ovat "yksilöitä" ja tuurin kauppaa millaisena tulee.

Tuollainen pieni miinus tulevassa keruunesteessä ei haittaa, mutta tulee huomioida että on syksy, talvella tilanne heikkenee.Jos menee vaikka -5 pakkaselle tuleva neste talvella niin alkaa menevä putki jäätymään ja saattaa rikkoa putkien liitokset ym. harmia. Teho putoaa. Pumppu menee seis ja vastukset päälle.

Jos otit homman koknaisurakkana "avaimet käteen" kannattaa asiasta reklamoida. Ihan hyvä peruste jos kaivo on mitoitettu oikeilla lähtötiedoilla väärin.
 Miuuten voit vain hyväksyä korkeamman kulutuksen tai porauttaa toisen kaivon.  Kannattaa kuitenkin nyt ensin laittaa kWh mittari pumpulle ja seurata kaivon lämpöä.

MLP:n kWh mittari kannattanee asentaa suoraan keskukseen, sähkäri kyllä tietää. reilulla satasella saa ihan käyvän mittarin DIN aukkoon.
Liitteenä oman kaivon lämpö, ollaan eri leveysasteilla, ei voi verrata. Tuokin putoaa 3 astetta heittämällä kun mennään kovalle pakkaksjaksolle.

[turska]

Tuollainen pieni miinus tulevassa keruunesteessä ei haittaa, mutta tulee huomioida että on syksy, talvella tilanne heikkenee.Jos menee vaikka -5 pakkaselle tuleva neste talvella niin alkaa menevä putki jäätymään ja saattaa rikkoa putkien liitokset ym. harmia. Teho putoaa. Pumppu menee seis ja vastukset päälle.

Jos otit homman koknaisurakkana "avaimet käteen" kannattaa asiasta reklamoida. Ihan hyvä peruste jos kaivo on mitoitettu oikeilla lähtötiedoilla väärin.
 Miuuten voit vain hyväksyä korkeamman kulutuksen tai porauttaa toisen kaivon.  Kannattaa kuitenkin nyt ensin laittaa kWh mittari pumpulle ja seurata kaivon lämpöä.

MLP:n kWh mittari kannattanee asentaa suoraan keskukseen, sähkäri kyllä tietää. reilulla satasella saa ihan käyvän mittarin DIN aukkoon.
Liitteenä oman kaivon lämpö, ollaan eri leveysasteilla, ei voi verrata. Tuokin putoaa 3 astetta heittämällä kun mennään kovalle pakkaksjaksolle.

Täytyy alkaa selvittämään. Itse yritän tässä ymmärtää, mikä tuon liuoksen lämpötilan tarkoitus on. Miten se muodostuu ja mitä se tarkoittaa. Ymmärrän, että tuosta voisi varmasti kirjoittaa ja kertoa tunteja, mutta täytyy hiukkasen perehtyä googlen kautta aiheeseen

[aksutre]

Tuosta Stiebelin taulukosta aukeaa aika helposti
tuleva neste -5 teho 11.6 kW kulutus 3.1 kW ja lämpökerroin 3.8
tuleva neste +5 teho 15.1 kW kulutus 2.9 kW ja lämpökerroin 5.2

Eli pienemmällä virrankulutuksella suurempi teho ja parempi lämpökerroin.
Jos toinen pumppu uhkaa jäätyä ja pysähtyy, menevät vastukset päälle ja kulutusero kasvaa valtavaksi
lämpöiseen kaivoon verrattuna.

[turska]

Kiitos tämä avasi loistavasti, lisäksi opiskelin mlp perustoimintaa noin yleisesti uudelleen muistin virkistämiseksi.

[aksutre]

Ongelmaksi sinulla tulee olemaan marras-maaliskuu, silloin saattaa kaivo jäähtyä kunnolla. Kun ollaan pohjoisessa niin kovia pakkasia on aina. Hyvän kaivo tulisi olla aina plussan puolella, esim 0 astetta meno ja 3 paluu. Silloin toimii niinkuin pitää. Toinen kaivo rinnalle niin kierto hidastuu kaivossa ja neste ehtii lämpiämään paremmin. Jos vastuskäytölle on säätö niin  kannattaa vastukset sallia. Tuollaisessa -3 astetta paluussa kaivolle pitäisi jo pienellä vastuksella pumppua auttaa.

[Lappanen]

Ei pitäisi olla ongelmaa, vaikka 0-asteista tulisi kaivosta jolloin kaivolle paluu -3..-4 luokkaa. Ilmoitetaanhan copitkin valmistajien toimesta 0-asteisella litkulla.

Mullakin nyt parina talvena kun oikeasti asuttu ja lämmitetty, litkun tulo kaivosta on 0..-1 välissä pahimmillaan. Tuosta ei toki kylmemmäksi mielellään saisi mennä, kun alkaa se jäätymisriski kasvaa. Mutta 0..-1 -asteinen tulo kaivosta ei vielä ole katastrofi.

[Roori]

Ei pitäisi olla ongelmaa, vaikka 0-asteista tulisi kaivosta jolloin kaivolle paluu -3..-4 luokkaa. Ilmoitetaanhan copitkin valmistajien toimesta 0-asteisella litkulla.

Mullakin nyt parina talvena kun oikeasti asuttu ja lämmitetty, litkun tulo kaivosta on 0..-1 välissä pahimmillaan. Tuosta ei toki kylmemmäksi mielellään saisi mennä, kun alkaa se jäätymisriski kasvaa. Mutta 0..-1 -asteinen tulo kaivosta ei vielä ole katastrofi.

juurikin näin, 0ºC tulolämpö on yleinen mitoitus ja ei ongelma eikä pieni pakkanenkaan. Sitten jos lompakko kestää niin kairata ylimääräistä että saa varmasti +5ºC tulemaan koneelle aina niin sen voi jokainen tarkista omalta tiliotteelta. Ehkä pientä varmuutta tuohon yleensä voi ottaa kun ei aina tiedä mikä se kaivon laatu sitten loppujen lopuksi on, mutta yletön varmistelu on turhaa.

[aksutre]

Noista kaivon lämmöistä voisi esittää mielipiteitä maailman tappiin. Kuitenkin yleinen suositus on että keruuliuoksen tuleva lämpötila ei laskisi pidemmällä jaksolla alle 0:n mm. EED ohje.

Isommat useamman sadan kilowatin MLP järjestelmät mitoitetaan +2 asteen keruuliuokselle. Silloin taataan järjestelmän toimivuus jos mitoitus ei olekaan ihan kohdallaan. 

[Roori]

Noista kaivon lämmöistä voisi esittää mielipiteitä maailman tappiin. Kuitenkin yleinen suositus on että keruuliuoksen tuleva lämpötila ei laskisi pidemmällä jaksolla alle 0:n mm. EED ohje.

Isommat useamman sadan kilowatin MLP järjestelmät mitoitetaan +2 asteen keruuliuokselle. Silloin taataan järjestelmän toimivuus jos mitoitus ei olekaan ihan kohdallaan.

Juurikin niin "että keruuliuoksen tuleva lämpötila ei laskisi pidemmällä jaksolla alle 0:n", tuohon nuo omakotitalo laajuuden kaivolaskurit/laskijat pohjaa lähtökohtaisesti.

Isot on taas asia erikseen.

[seppaant]

Pientä pohdiskelua siitä mihinkä keruun lämpötila vaikuttaa

Logien perusteella on kaivon lämpötila käyttäytynyt kesän aikana seuraavasti.
Katsottu viiden päivän kohdalta sellaiset ajanjaksot että kompressori seisoo mutta keruupumppu käy.
Kokemuksen perusteella n. tunnin puolentoista aikana keruun lämpötila tasaantuu kaivon lämpötilaan. Eli keruun lämpötila on kaivon keskimääräinen lämpötila.

9.5. 2021
Ulko -5 -> +10 C
Kaivo +3,0 C
Keruu ppu 30%

13.5.2021
Ulko +5 -> +26 C
Kaivo +5,0 C
ppu 40%

15.7.2021
Ulko +12 -> +28 C
Kaivo +6,5 -> +8,5 C (maaviilennys EI -> ON)
ppu 30%

1.9.2021
Ulko +2 -> +15 C
Kaivo +4,0 C
ppu 2,5%

22.9.2021
Ulko -3 -> +7 C
Kaivo +1,8 C
ppu 70%

Kylmä keruuliuos vaikuttaa ainakin seuraaviin asioihin
1)   Hyötysuhteeseen, COP
2)   Tehon rajoitus, lisälämpö
3)   Wiinan jäätyminen
4)   Kaivon jäätyminen
1_Lämpöpumput suunnitellaan toimintapisteeseen missä keruulta tulevan keruunesteen lämpötila on 0 C
Keruun lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen (COP) siten että 1 C muutos keruun lämpötilassa vastaa suuruusluokaltaan 3% muutosta COP:iin
Esim. COP on 4,5 / 0C niin +5 C:ssa COP kasvaa 3*5% -> COP = 5,2 / 5 C
Lämpötilan noustessa COP paranee ja vastaavasti laskiessa COP huononee.

2_Tehonrajoitus, lisälämpö
Joissakin lämpöpumpuissa, etenkin inverttereissä on ominaisuus, kun keruun lämpötila laskee tietyn lämpötilan alapuolelle, rajoitetaan lämpöpumpun tehoa ja puuttuva teho korvataan sähkövastuksen lisälämmöllä.

3_Keruunesteen jäätyminen
Yleisesti käytetyn vesi-etanoli keruunesteen jäätymispiste on -17 C.
Tietyissä kohdin höyrystintä on keruunesteen lämpötila huomattavasti matalampi kuin keruun lämpötila.
Keruun lämpötilan laskiessa n. -9 C:een, pysäyttää suojaus kompressorin höyrystimen jäätymisen estämiseksi ja lämmitys siirtyy sähkövastukselle.

4_ Kaivon veden jäätyminen
Keruun lämpötilojen laskiessa pitkäksi ajaksi alle 0 C:tta, on vaarana että jäätä alkaa muodostumaan kaivon yläpäässä keruuputkien pinnoille ja on mahdollista että kaivo yläpäästään jäätyy umpijäähän.
Lämpöteknisesti jäätymisestä ei ole haittaa lämpöpumpun toiminnalle paitsi että COP huononee.
Keruun rakenteille voi jäätymisestä seurata että putkien pinnoille kertynyt vettä kevyempi jää nostaa putkia ylöspäin ja mahdollisesti murjoo putket rikki.
Umpijäähän jäätynyt kaivo rutistaa mahdollisesti jään tilavuuden kasvaessa putket ruttuun, kuristaen keruunesteen virtausta.

ATS