NIBE F1255-12 R EM / OKT - LOKI

[aksutre]

Pientä pohdiskelua siitä mihinkä keruun lämpötila vaikuttaa

Logien perusteella on kaivon lämpötila käyttäytynyt kesän aikana seuraavasti.
Katsottu viiden päivän kohdalta sellaiset ajanjaksot että kompressori seisoo mutta keruupumppu käy.
Kokemuksen perusteella n. tunnin puolentoista aikana keruun lämpötila tasaantuu kaivon lämpötilaan. Eli keruun lämpötila on kaivon keskimääräinen lämpötila.

9.5. 2021
Ulko -5 -> +10 C
Kaivo +3,0 C
Keruu ppu 30%

13.5.2021
Ulko +5 -> +26 C
Kaivo +5,0 C
ppu 40%

15.7.2021
Ulko +12 -> +28 C
Kaivo +6,5 -> +8,5 C (maaviilennys EI -> ON)
ppu 30%

1.9.2021
Ulko +2 -> +15 C
Kaivo +4,0 C
ppu 2,5%

22.9.2021
Ulko -3 -> +7 C
Kaivo +1,8 C
ppu 70%

Kylmä keruuliuos vaikuttaa ainakin seuraaviin asioihin
1)   Hyötysuhteeseen, COP
2)   Tehon rajoitus, lisälämpö
3)   Wiinan jäätyminen
4)   Kaivon jäätyminen
1_Lämpöpumput suunnitellaan toimintapisteeseen missä keruulta tulevan keruunesteen lämpötila on 0 C
Keruun lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen (COP) siten että 1 C muutos keruun lämpötilassa vastaa suuruusluokaltaan 3% muutosta COP:iin
Esim. COP on 4,5 / 0C niin +5 C:ssa COP kasvaa 3*5% -> COP = 5,2 / 5 C
Lämpötilan noustessa COP paranee ja vastaavasti laskiessa COP huononee.

2_Tehonrajoitus, lisälämpö
Joissakin lämpöpumpuissa, etenkin inverttereissä on ominaisuus, kun keruun lämpötila laskee tietyn lämpötilan alapuolelle, rajoitetaan lämpöpumpun tehoa ja puuttuva teho korvataan sähkövastuksen lisälämmöllä.

3_Keruunesteen jäätyminen
Yleisesti käytetyn vesi-etanoli keruunesteen jäätymispiste on -17 C.
Tietyissä kohdin höyrystintä on keruunesteen lämpötila huomattavasti matalampi kuin keruun lämpötila.
Keruun lämpötilan laskiessa n. 9 C:een, pysäyttää suojaus kompressorin höyrystimen jäätymisen estämiseksi ja lämmitys siirtyy sähkövastukselle.

4_ Kaivon veden jäätyminen
Keruun lämpötilojen laskiessa pitkäksi ajaksi alle 0 C:tta, on vaarana että jäätä alkaa muodostumaan kaivon yläpäässä keruuputkien pinnoille ja on mahdollista että kaivo yläpäästään jäätyy umpijäähän.
Lämpöteknisesti jäätymisestä ei ole haittaa lämpöpumpun toiminnalle paitsi että COP huononee.
Keruun rakenteille voi jäätymisestä seurata että putkien pinnoille kertynyt vettä kevyempi jää nostaa putkia ylöspäin ja mahdollisesti murjoo putket rikki.
Umpijäähän jäätynyt kaivo rutistaa mahdollisesti jään tilavuuden kasvaessa putket ruttuun, kuristaen keruunesteen virtausta.

ATS

Hyvä sepppaant  , tällaiset kattavat ja laajat vastaukset tarjoavat foorumin lukijoille arvokasta tietoa ja avaavat maalämpöpumppujen maailmaa.

[seppaant]

Nyt on Oulussa käynyt lämpötila pari kertaa pakkasen puolella
Esim. ke 13.10. ja to 14.10. välisenä yönä
Löytyykö tältä ajalta loggausta?

ATS

[turska]

Lokitus päällä, odotellaan tämän kylmemmän jakson aikana vielä pari päivää.

Tästä jäin miettimään:
3_Keruunesteen jäätyminen
Yleisesti käytetyn vesi-etanoli keruunesteen jäätymispiste on -17 C.
Tietyissä kohdin höyrystintä on keruunesteen lämpötila huomattavasti matalampi kuin keruun lämpötila.
Keruun lämpötilan laskiessa n. 9 C:een, pysäyttää suojaus kompressorin höyrystimen jäätymisen estämiseksi ja lämmitys siirtyy sähkövastukselle.
---> Tsekkasin keruupiirin lämpötilaa pitemmältä jaksolta ja ei kyllä monesti ole yli 9C astetta tuloaste, käyttääkö tuo pumppu sitten jatkuvasti sähkövastuksia?
Aiemmassa viestissä kävi ilmi, että ei mitenkään mahottomasti, toinen taas sanoi toista.
Ollaampa kuulolla pian,laitan päivitettyä lokia ammattilaisten arvioitavaksi

[maalämmittää]

Tuossa taitaa olla typo.
Raja on -9C.

[turska]

Päivitin ensimmäiseen viestiini sähkönkulutuksen csv & excelin Lokakuulta.
Lisäksi lokitiedot tähän hetkeen asti.

Jäin pohtimaan, mitenkä paljon överisti (1000kwh) on käyttövedelle pumppu tahkonnut?

Mutta,  jään odottamaan "tuomiota" ja mitä noista lokeista mahdollisesti selviää ja mitä kannattaisi seuraavaksi tehdä.

[seppaant]

Hyvinhän kone näyttää selvinneen 24.10.2021 aamun -13,5 C pakkasesta.

- Suurimmalla teholla 88 Hz kone kävi alkuyöstä 24.10.2021 kun ilma jäähtyi 1,0 C/h
- Kireimmän pakkasen aikaan teho oli enää vain 60 Hz
- Lisälämpöä ei tarvittu
- Miinusta on kuitenkin se että keruu kävi max-tehon aikana varsin kylmänä
   - Kaivosta -1,0 C
   - Kaivoon -4,0 C
- Keruu kuitenkin lämpeni nopeasti ollen vuorokauden kuluttua koneen käydessä 20 Hz teholla +1,8 / -1,2 C

ATS

[seppaant]

Päivitin ensimmäiseen viestiini sähkönkulutuksen csv & excelin Lokakuulta.

Jos nämä saisi vielä tuntitasolla (24.9.2021 lähtien)

ATS

[turska]

Jos nämä saisi vielä tuntitasolla (24.9.2021 lähtien)

ATS

Nyt löytyy linkin takaa myös 24.9 lähtien tuntikohtainen. Kiitos avusta ja analyysistä etukäteen!

[turska]

Hyvinhän kone näyttää selvinneen 24.10.2021 aamun -13,5 C pakkasesta.

- Suurimmalla teholla 88 Hz kone kävi alkuyöstä 24.10.2021 kun ilma jäähtyi 1,0 C/h
- Kireimmän pakkasen aikaan teho oli enää vain 60 Hz
- Lisälämpöä ei tarvittu
- Miinusta on kuitenkin se että keruu kävi max-tehon aikana varsin kylmänä
   - Kaivosta -1,0 C
   - Kaivoon -4,0 C
- Keruu kuitenkin lämpeni nopeasti ollen vuorokauden kuluttua koneen käydessä 20 Hz teholla +1,8 / -1,2 C

ATS

Kiitos tiedoista!

Onko tuolle keruun lämpötilalle tehtävissä mitään,  vai tyydynkö "kylmä kaivo" kohtaloon?
Nyt seuraava steppi lienee lähteä pohtimaan miten lämmitystä optimoitaisiin parhaiten käyttötarvetta vastaavaksi (ymmärsin, että koneen sähkönkulutus ei poikkea normaalista)

[aksutre]

Ei tuo lokakuun kulutus n.1600 kWh mikään katastrofi ole. Toki tulee huomioida että 15 päivää +6 tai yli ja vain muutama pakkaspäivä. Invertteripumppu ja kylmä kaivo ei ole hyvä yhdistelmä. Höyrystimessä lämpöä ei siirry riittävästi kylmäaineeseen ja kompressori joutuu  puristamaan kylmäaineen korkeampaan lämpötilaan suuremmalla teholla ja lämpökerroin pakkasilla jää johonkin 3.0-3.5 nurkille 5.0-5.5 sijasta.

Varsinainen pyörre lompakossa alkaa käymään kun jäätymisen esto menee päälle ja vastuksilla aletaan lämmittämään. Suosittelen laittamaan pumpulle kWh mittarin ja katsomaan lukemat keväällä. Pitäisi mennä max. 5000-6000 kWh vuosikulutuksella. Jos tuplat niin kannattaa miettiä toisen kaivo porausta. Itsellä pumppu kuluttanut syys-lokakuussa yhteensä 642 kWh sis lämmitys ja käyttövesi. Kaivosta tuleva n. +6 astetta.

[rawpower]

Ei tuo lokakuun kulutus n.1600 kWh mikään katastrofi ole. Toki tulee huomioida että 15 päivää +6 tai yli ja vain muutama pakkaspäivä. Invertteripumppu ja kylmä kaivo ei ole hyvä yhdistelmä. Höyrystimessä lämpöä ei siirry riittävästi kylmäaineeseen ja kompressori joutuu  puristamaan kylmäaineen korkeampaan lämpötilaan suuremmalla teholla ja lämpökerroin pakkasilla jää johonkin 3.0-3.5 nurkille 5.0-5.5 sijasta.

Varsinainen pyörre lompakossa alkaa käymään kun jäätymisen esto menee päälle ja vastuksilla aletaan lämmittämään. Suosittelen laittamaan pumpulle kWh mittarin ja katsomaan lukemat keväällä. Pitäisi mennä max. 5000-6000 kWh vuosikulutuksella. Jos tuplat niin kannattaa miettiä toisen kaivo porausta. Itsellä pumppu kuluttanut syys-lokakuussa yhteensä 642 kWh sis lämmitys ja käyttövesi. Kaivosta tuleva n. +6 astetta.

Eikös tässä tilanteessa mitoituksen tekijä ole vastuussa jos pakkasilla mennään vastuksille kun estot laittaa kompuran jäähylle? Tuleva talvi varmasti kertoo paljon.

[Roori]

Invertteripumppu ja kylmä kaivo ei ole hyvä yhdistelmä.

Oon/off olis sitten turvallisempi valinta ... ilmeisesti?

Oikeasti kuitenkin ihan sama mikä pumppu, kylmäkään kaivo ole ongelma ellei se ole liian kylmä eli vasta jäätymisriskit on niitä jotka tekee asiasta ongelman.

[aksutre]

Invertteristä paras lämpökerroin saadaan komperssorin käydessä 30-60% nopeudella. Jos mennään tästä yli esim. 80-90% lämpökerroin laskee huomattavasti. On/off pumppu on mitoitettu optimaaliseksi 100% nopeudelle ja molemmat pumput kyllä ottavat  yleensä suurilla tehoilla esim. inverter +10kW kaivosta enemmän kun siellä on uusiutuvaa lämmöntuottotehoa tarjolla. Kovilla pakkasilla pitkät käyntijaksot  molemmissa pumpuissa laskevat noita kaivon lämpötiloja joka aiheuttaa jäätymisriskiä jos kaivo on pahasti alimitoitettu. Hyvin mitoitetussa kaivossa pysyy lämpötila pitkissäkin käyntijaksoissa plussan puolella.

[turska]

Näkyikö logeista viime talven kovien pakkasten aikaan millainen tilanne oli silloin?
Keruupiirin lämpö kiinnostaa, koska esim.  Tammikuussa 2021 on ollut isoa vaihtelua pakkassäässä:

pvm                       energia(kwh) Keskilämpötila
1.1.2021      pe   67,57   -3,2
2.1.2021      la   79,61   -5,0
3.1.2021      su   77,96   -9,5
4.1.2021      ma   89,88   -17,7
5.1.2021      ti   104,91   -16,0
6.1.2021      ke   87,15   -11,3
7.1.2021      to   89,21   -8,2
8.1.2021      pe   90,70   -7,3
9.1.2021      la   83,37   -10,5
10.1.2021      su   88,57   -14,5
11.1.2021      ma   85,37   -8,9
12.1.2021      ti   97,44   -13,1
13.1.2021      ke   112,08   -19,7
14.1.2021      to   126,18   -26,0
15.1.2021      pe   100,77   -18,2
16.1.2021      la   95,90   -9,1
17.1.2021      su   77,50   -4,6

[Roori]

Invertteristä paras lämpökerroin saadaan komperssorin käydessä 30-60% nopeudella. Jos mennään tästä yli esim. 80-90% lämpökerroin laskee huomattavasti. On/off pumppu on mitoitettu optimaaliseksi 100% nopeudelle ja molemmat pumput kyllä ottavat  yleensä suurilla tehoilla esim. inverter +10kW kaivosta enemmän kun siellä on uusiutuvaa lämmöntuottotehoa tarjolla. Kovilla pakkasilla pitkät käyntijaksot  molemmissa pumpuissa laskevat noita kaivon lämpötiloja joka aiheuttaa jäätymisriskiä jos kaivo on pahasti alimitoitettu. Hyvin mitoitetussa kaivossa pysyy lämpötila pitkissäkin käyntijaksoissa plussan puolella.

Ihan sama oli mikä pumppu tahansa,  invertteri tai on/off, jos kaivo on jäätymisvaarassa niin se on sitten riskaapelia.

[seppaant]

@aksutre

Itsellä pumppu kuluttanut syys-lokakuussa yhteensä 642 kWh sis lämmitys ja käyttövesi. Kaivosta tuleva n. +6 astetta.

@aksutren kannattaisi tarkastaa keruun lämpötilamittaukset.
Onko anturit koneikon sisällä vai ulkopuolella?

@turska

- Miinusta on kuitenkin se että keruu kävi max-tehon aikana varsin kylmänä
   - Kaivosta -1,0 C
   - Kaivoon -4,0 C

@turskan keruu kävi lyhyen minimissään n. -13 C pakkasjakson aikana -1,0 C lämpötilassa.
Tämähän on vain vähän kylmempi kuin kuin yleinen kaivojen mitoituslämpötila.
Ei tässä vaiheessa syytä suurempaan huoleen. Odotellaan kovempia pakkasia ja seurataan tilannetta.

ATS

[turska]

Invertteristä paras lämpökerroin saadaan komperssorin käydessä 30-60% nopeudella. Jos mennään tästä yli esim. 80-90% lämpökerroin laskee huomattavasti. On/off pumppu on mitoitettu optimaaliseksi 100% nopeudelle ja molemmat pumput kyllä ottavat  yleensä suurilla tehoilla esim. inverter +10kW kaivosta enemmän kun siellä on uusiutuvaa lämmöntuottotehoa tarjolla. Kovilla pakkasilla pitkät käyntijaksot  molemmissa pumpuissa laskevat noita kaivon lämpötiloja joka aiheuttaa jäätymisriskiä jos kaivo on pahasti alimitoitettu. Hyvin mitoitetussa kaivossa pysyy lämpötila pitkissäkin käyntijaksoissa plussan puolella.

Mitoituksen riittävyydestä en vanno. LVI suunnittelijalta ne tulivat. Sen tiedän, että suunnittelija on suunnitellut kymmeniä taas kymmeniä MLP kohteita niin ok-taloihin, kerrostaloihin, julkisiin rakennuksiin kuin teollisuushalleihinkin, luotto kova, vielä 

[aksutre]

@aksutre@aksutren kannattaisi tarkastaa keruun lämpötilamittaukset.
Onko anturit koneikon sisällä vai ulkopuolella?

Pumpun sisäiset anturit, voivat heittäämuutaman kymmenyksen. Kuitenkin pikkutehoilla pysyy lämpö korkealla yli 1h jälkeenkin.

[seppaant]

compr. freq. act.(43136)   GP1-speed EP14(43437)   GP2-speed EP14(43439)

Mikä on Niben loggauksessa olevan kompressorin taajuuden yksikkö?
Onko se % vai Hz?
Kiertopumppujen nopeus on joka tapauksessa % ?

Tutkistelin koneen antotehoa kompressorin taajuuden funktiona
Sain että 100 % kompressoriteholla antoteho on 12 kW, kaiketi näin pitäisi ollakin.

Lisäksi tutkin missä ulkolämpötilassa saavutetaan tämä 100 %  (12 kW) teho
Sain että n. -20 C pakkasessa koneen koko teho on käytössä.
Tämä on hyvin epävarma arvio johtuen siitä että 23.-24.10. 2021 pakkasjakso oli lyhyt ja ilman lämpötila muuttui nopeasti.
Kone ei koko jakson aikana saavuttanut stabiilia käyntitilaa.

ATS

[seppaant]

Moro
Tässä on ollut parikin mukavaa pakkasjaksoa sitten viime loggausten
Voisiko saada  lisää loggauksia ennen kuin ensi viikolla ilmat kylmenee pidempiaikaisesti?

ATS

[turska]

Laitan tänään uutta lokia. Nyt on Oulussa kylmempää jaksoa, tänään aamulla -15 pakkasta.

[turska]

Moro
Tässä on ollut parikin mukavaa pakkasjaksoa sitten viime loggausten
Voisiko saada  lisää loggauksia ennen kuin ensi viikolla ilmat kylmenee pidempiaikaisesti?

ATS

Nyt ompi uutta lokia. Löytyy ketjun ensimmäisen viestini lopusta "nibelog" kohdasta. Kiitos jo etukäteen analyysistä.

[seppaant]

Nyt oli Oulusssa ollut jo talven tuntua.
Tutkin ajanjaksoa 16.11. - 24.11.2021
Tällä ajanjaksolla ulkoilman lämpötila vaihteli välillä +4,5C -> -17,5C
Tutkin ainoastaan niitä aikoja, milloin kone kävi lämmityskäytöllä eli n. 80% kokonaisajasta.

- Itse kone kävi hyvin
- Lisävastukset eivät kytkeytyneet kertaakaan päälle koko aikana.

- Kaivon tilanne sensijaan näyttää huolestuttavalta
  Keruun lämpötila näyttää olevan lähes suoraan verrannollinen ulkoilman lämpötilaan (talon lämmitystarpeeseen)
  Jakson aikana
- kaivosta tuleva lämpötila laski +0,5 -> -1,5C
- Kaivoon menevä lämpötila laski -2,5 -> -4,5C

Kuka tietää millä keruun lämpötiloilla tulee koneen käynnille suojauksia ja minkälaisia?

Kompressorin frequenssi kävi suurimmillaan aevossa 96
Mikähän on maksimiarvo ja mitä yksikköä tämä frequenssi on?
Hz vai %?

ATS

[turska]

hmm, mitähän seuraavaksi? Onko kaivolle tehtävissä jotain, ei vissin?

Tsekkasin noita kaivon tietoja kun alkoi epäilyttämään, latasin kuvan liitteeksi.

[jmaja]

Minimimeno keruuseen on asetettavissa. Oletus muistaakseni -8 C. Alkaa hidastaa niin, ettei menisi alle -6:n. Sammuu -8:ssa.

[seppaant]

Eipähän tässä oikeastaan nyt voi muuta tehdä kuin seurata, miten menee.
Sääennuste ennustaa että sää lämpiää parin seuraavan viikon aikana melko tasaisesti kohti nollaa
Nähtäväksi jää mitenkä kaivo palautuu.

Jos kerrot kohteen tiedot, niin jäsen @tomppeli voi laskea kaivon ja lämpöpumpun mitoituksen. Niin nähdään mikä on vikana.

ATS

[aksutre]

Taitaa olla Niben ominaisuus tuo nihkeä kaivon mtoitus. Aika paljon matalammat keruunesteen lämpötilat kuin muissa. Joka tapauksessa COP huononee kun mennään mataliin lämpötiloihin.
Liitteenä vertailutulukko lopputyöstä viiden vuoden takaa. Pitkillä pakkasjaksoilla todennäköisesti menee jäätymisen suojaus päälle, tuo -4.5 on melko matala paluulämpö tähän aikaan vuodesta.

Edit tuossa kaivossa vain 2m suojaputkea kalliossa, saattaa pintavedet vaikuttaa kaivon lämpötiloihin.

[jmaja]

Liitteenä vertailutulukko lopputyöstä viiden vuoden takaa.

Miten tuo mihinkään liittyy? Tuossa opinnäytetyössä vertailtiin eri mitoitusohjelmien toimintaa ja juuri ko. työssä käytetyillä parametreillä ohjelmat ilmoittivat taulukon mukaiset keruupiirin keskilämpötilat.

Ei siis mitenkään kerro, että kaivojen mitoituksessa käytännössä olisi merkkikohtaisia eroja syvyydessä tai  keruupiirin lämpötilassa.

Minulle tarjotuissa vaihtoehdoissa Nibelle ja Boschille tarjottiin yhtä syvää kaivoa ja Thermialle huomattavasti matalampaa. Mutta tämäkin riippuu tarjoajasta.

Ohjelmilla voi laskea kaivot hyvin monella eri tavalla ja saada eri kaivot ja keruun keskilämpötilat. Minulla on EED ja Niben ohjelma. EEDessä voi vielä valita ajanjaksonkin ja näkee miten kaivo kylmenee vaikkapa 50 vuodessa.

[aksutre]

Nibellä oli mitoitusvertailussa 6/8 kohteessa matalin tai toiseksi matalin kaivo.
Eiköhän se kerro jotain kaivon mitoitukseta ko. pumppumerkillä.
Kaivohan mitoitetaan myyjän toimesta juuri kyseisen merkin mitoitusohajelmalla.

[Roori]

En tiedä mihin mitoituksiin ja opinnäytetöihin referoidaan viime viesteissä,
mutta IVT (bosch) on ollut tunnettu kaupan sisäänheitto tyylisistä kaivo mitoituksista, eli niistä joilla hintaa ruuvattu pienemmäksi kaivoa madaltamalla.
Käpälöijät kuitenkin noihin laskureihin ne lähtöarvot antaa ja lopputulos on niiden mukainen.

[maalämmittää]

Mikähän on maksimiarvo ja mitä yksikköä tämä frequenssi on?
Hz vai %?

ATS

Käsittääkseni Hz.


Tänne oli 10 v sitten tarjolla Nibe ja Thermia, molemmissa oli tarjolla samansyvyinen kaivo.

[jmaja]

Nibellä oli mitoitusvertailussa 6/8 kohteessa matalin tai toiseksi matalin kaivo.
Eiköhän se kerro jotain kaivon mitoitukseta ko. pumppumerkillä.
Kaivohan mitoitetaan myyjän toimesta juuri kyseisen merkin mitoitusohajelmalla.

Niin tuossa mitoituksen teki opiskelija lopputyössään itse keksimillään arvoilla. Tuolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten tarjouksiin lasketaan kaivot. Niben tapauksessa juurikin tuo keruun keskimääräinen lämpötila on se, jolla kaivon syvyys valitaan. Samoin EED:llä laitetaan arvot tuolle. Ilmeisesti myös Boschilla.

Vaikutusta on myös valitulla MLP:llä ja sen kautta COPilla. Tuossa vertailussa Nibelta oli F1245, joka on kallis korkean COPin on/off. Boschilta taas halvin 5000-sarja.

Minulla olevalla Niben ohjelmalla itselleni mitoittamalla (Espoo, 30 000 kWh, 40/35 meno-paluu -26 C, F1255-12) tulee kaivoksi 169 m, kun "incoming brine mean temperature" on 0 C. Minulle kuitenkin tarjottiin 220 m kaivoa.

-2,5:llä saa 130 m, mutta varoitukset valittavat liian suurista kWh/m ja W/m. Nuo testattiin rajoille opinnäytteessä. Varoitukset saa pois -1,8:lla, jolloin kaivo 139 m.

Sitten +1:llä kaivo 192 m, +2:lla 221 m ja +3:lla 260 m.

Jos vaihtaa MLP:tä, muutuu myös kaivo. Tuolla 0C:llä siis F1255-12 oli 169 m, mutta F1245-12 onkin 214 m, F1245-10 186 m ja F1226-12 209 m. Noilla kahdella viimeisellä ei ole täyttä tehopeittoa, mutta energiapeitto on 99 ja 100%.

[Kaltzu]

Kompressorin frequenssi kävi suurimmillaan aevossa 96
Mikähän on maksimiarvo ja mitä yksikköä tämä frequenssi on?
Hz vai %?

ATS

Kuten tuossa yllä niin Hz, minulla on sama 1255-12 mutta S-mallina ja siinä on 115 Hz ylärajataajuus ainakin estoasetuksista katsottuna.

Tuohon kaivoasiaan, niin minulle Nibeltä oli laskettu 140 m kaivo 148 m2 lamelllihirsitaloon (ulkomitat 19x8.4 ja hirsiseinän korkeus 3m). Tuli 230 metrinen lopulta täältä saatujen laskelmien perusteella otettuna yläkanttiin ja silti on hiukan vilpoinen kaivo näin etelä-Suomeen. Laitan logeja kenties viikonloppuna kun saan ekat logit nyt pihalle.

Minulla ei nyt ihan noin alas vedä kaivon lämpöjä, mutta kaivot ovat erilaisia ja siksi ylimitoitus ei ole haitaksi kuin lompakolle.. 

[kjg]

Kuten tuossa yllä niin Hz, minulla on sama 1255-12 mutta S-mallina ja siinä on 115 Hz ylärajataajuus ainakin estoasetuksista katsottuna.

Itsellä -18 asennettu F1255-12. Kysyin Niben huollosta tämän koneen maksimitaajuutta ja vastauksena sain 94Hz.  94Hz myös maksimi estotaajuuksissa.

[seppaant]

Itsellä -18 asennettu F1255-12. Kysyin Niben huollosta tämän koneen maksimitaajuutta ja vastauksena sain 94Hz.  94Hz myös maksimi estotaajuuksissa.

Seurantajaksolla 16.11 -24.11. 2021 @turskan Nibe oli käynyt kolmessa eri jaksossa yhteen parikymmentä minuuttia 94 Hz taajuudella.
Kaikki tapaukset olivat tilanteessa missä siirryttiin KV-käytöltä lämmityskäyttöön
Ilmeisesti tämä 94 Hz on sitten kompressorin maksimitaajuus.

ATS

[seppaant]

Tässä vielä pari kuvaa
1) Kuvassa esitetään lämmönjakoon syötetty teho (= talon lämmitysteho) kompressorin taajuuden funktiona
Nähdään että kompressorin max taajuudella 94 Hz on teho 12 kW
Näinhän sen pitäisikin olla.

2) Kuvassa esitetään talon lämmitysteho ulkoilman lämpötilan funktiona
Nähdään että -17 C pakkasella talo kuluttaa lämpöä n. 8 kW teholla.
Jos talon kulutus kasvaa suoraviivaisesti pakkasen kiristyessä niin n. -30 C pakkasella kulutus on sama kuin lämpöpumpun max teho.

Lisäksi nähdään mitenkä kaivon lämpötilat käyttäytyvät - huolestuttavasti

Itse lämpöpumpun mitoitus näyttäisi olevan kohdillaan mutta kaivo ei.

ATS

[Kaltzu]

Itsellä -18 asennettu F1255-12. Kysyin Niben huollosta tämän koneen maksimitaajuutta ja vastauksena sain 94Hz.  94Hz myös maksimi estotaajuuksissa.

Katsohan vaan! Nyt täytyy vielä huomenna tarkastaa tuo etten puhu enempää läpiä. Vahva muistihaju oli kun katsoin rajoitukset, palataan tähän..

edit. ja tein lineaarisovitukset S1255-12 mallista, siinähän on ohjekirjan mukaan samat COP/teholukemat kuin F-sarjassa, eli täytynee muistin pettää, mutta tarkastan kun pääsen rakennukselle taas huomenna. 115 Hz olisi jo n. 16 kW laskennallisesti sovituksen mukaan..

[Kaltzu]

Katsohan vaan! Nyt täytyy vielä huomenna tarkastaa tuo etten puhu enempää läpiä. Vahva muistihaju oli kun katsoin rajoitukset, palataan tähän..

edit. ja tein lineaarisovitukset S1255-12 mallista, siinähän on ohjekirjan mukaan samat COP/teholukemat kuin F-sarjassa, eli täytynee muistin pettää, mutta tarkastan kun pääsen rakennukselle taas huomenna. 115 Hz olisi jo n. 16 kW laskennallisesti sovituksen mukaan..

Noniin S1255-12 mallissa maksimitaajuus olisikin sitten 120 Hz. Tämähän oli väärin muistelemani mukaan, mutta poikkeaa siis suuresti tuosta F1255:n taajuusmaksimista. Kun puran logit, niin pääsen sovittamaan sitten miten tuo taajuus/tehoalue asettuu. Eli onko tuossa vaan tarkempi taajuusalue säädölle vai olisiko muka aina 16 kW asti tehoaluetta, tuskin sentään. Olihan noissa 12 ja 16 kW versioissa eroja fyysisestikkin.

Muistellaan kuitenkin vanhaa F1255-6 mallia, josta sai tosiaan tehoalueen/taajuuksien rajoitukset poistaen tehoalueen nostettua 8 kW:iin.

[kuros]

Itsellä -18 asennettu F1255-12. Kysyin Niben huollosta tämän koneen maksimitaajuutta ja vastauksena sain 94Hz.  94Hz myös maksimi estotaajuuksissa.

Tämä onkin kummallista; täällä F1255-16, asennettu 2019. Katsoin valikosta suurimman mahdollisen estotaajuuden ja näytti 120 Hz. On uusin valikkosoftaversio. Netistä hakemalla en löytänyt tietoa asiasta. Tuo arvo voi toki olla vain jokin Niben koodarien yleisesti käyttämä arvo.
Tuo ei tarkoita että minun kone koskaan voisi oikeasti ottaa noin suuria kierroksia. Sen estää muut rajoitukset, lähinnä keräyspumpun tehon loppuminen kesken.

[turska]

Tässä vielä pari kuvaa
1) Kuvassa esitetään lämmönjakoon syötetty teho (= talon lämmitysteho) kompressorin taajuuden funktiona
Nähdään että kompressorin max taajuudella 94 Hz on teho 12 kW
Näinhän sen pitäisikin olla.

2) Kuvassa esitetään talon lämmitysteho ulkoilman lämpötilan funktiona
Nähdään että -17 C pakkasella talo kuluttaa lämpöä n. 8 kW teholla.
Jos talon kulutus kasvaa suoraviivaisesti pakkasen kiristyessä niin n. -30 C pakkasella kulutus on sama kuin lämpöpumpun max teho.

Lisäksi nähdään mitenkä kaivon lämpötilat käyttäytyvät - huolestuttavasti

Itse lämpöpumpun mitoitus näyttäisi olevan kohdillaan mutta kaivo ei.

ATS

Tipuin jo kärryiltä, puhutaanko tässä minun kaivosta ja pumpusta? 
Aloin miettimään mitä tässä olisi viisain tehdä, kaivolle ei liene mitään tehtävissä? Rototec on porannut tuon, miten tuon suojauksen kanssa onko se riittävä, jos lähtisi kopistelemeaan sinnepäin