Maatilakeskuksen lämpöremontti ja uusi halli

[traktori]

Täältä on saanut paljon tukea mitoituksiin, ja nyt kaivattaisiin apua vähän isompaan mietintään.

Nykytilanne:
Maatilakeskus, jossa asuintaloina 2 kpl 1800-luvun harakanpesiä ja 1 kpl 1980-luvun talo, vesipatterit. Lisäksi vm.2010, 409 m2 (2840 m3) korjaamohalli lattialämmityksellä. Ja pientä lämmitystä on ohjattu pariin muuhunkin kohteeseen.
Lämmitys: hakekeskuslämmitys, 75 kW Heizomat kattila, max n. 250 m3 haketta palanut vuosittain. Sijainti 21130.

Kattila on 2009 rakennettu vanhan navetan säilörehutorniin ja viereinen torni toimii n. 100 m3 hakevarastona. Lämpökeskuksesta on pitkät kanaalit kolmeen eri suuntaan. Hakekattilan käyttöikä tulee jossain kohtaa vastaan, ja se on nyt jo ollut vähän ylärajoilla kovimmilla pakkasilla, jolloin jouduttu ajamaan liian isoilla lämmöillä. Myöskään oman metsän puun käyttö omassa lämmityksessä ei ole mikään pakollinen tavoite, vaan puun voi myydä hyvillä mielin ulos. Ja kokemukset maalämmöstä ovat olleet positiivisia, joten tämäkin puoltaa lämpöremonttia.

Nyt suunnitellaan uutta hallia, ja tämän yhteydessä on tullut mieleen seuraava skenaario:

• Kaksi vanhaa asuinrakennusta "harakanpesää" voisi siirtää omalle järjestelmälle. Toisen alakerrassa on valmiina pannuhuone, josta nämä rakennukset on lämmitetty ennen, ja sitä kautta kulkee lämmitys- ja käyttövesiputkistot. Vieressä on peltoa, johon voisi upottaa keruupiirin. Eli näille voisi laskea oman pumpun. Mutta näissä rakennuksissa on vanhat hake-/öljylämmityksen aikaset patterit, ja pinta-alat täytyy tarkentaa. Suuntaa-antavat:
  Harakanpesä 1: n. 210 m2 yhdessä tasossa, hirsiseinä, yläpohja ja alapohja sahanpurua/lehtiä.
  Harakanpesä 2: n. 150 m2 pohjapinta-ala (alakerta), yläkerrassa vinon katon alla n. 70 m2. Eristys myös sahanpurua/lehtiä.
• 1980-luvun rakennus on sen verran erillään, että sen lämmitystä ei ole vielä mietitty. Mutta tämä rakennus on verraten pieni, ja kun nykyinen asukas kohta lähtee, niin asunnon käyttötarkoitusta ei ole vielä mietitty. Voi siis mennä esim vilpillä?
  n. 90 m2 yhdessä tasossa, ei koneellista ilmanvaihtoa.
• Huoltohallin viereen rakennetaan uusi halli, jolloin näiden lämmityksen voisi yhdistää. Jos tuon saman pellon pinta-ala riittää, niin vaakakeruu peltoon voisi olla ensisijainen vaihtoehto.
  Uuden hallin pinta-ala n. 1350 m2, n. 10900 m3. Isoin osa hallia (n. 1050 m2) voi olla hieman viileämpää (n. 15 astetta) varasto ja tuotantotilaa, toimisto-myymälä (osittain 2-kerroksista, n. 400 m2 kahdessa kerrroksessa) saisi olla täyslämmintä. Myös käyttövettä tarvitaan sosiaalitilan pariin suihkuun ja vessoihin. Lämmönjako esim volcano-puhaltimilla noissa korkeissa varasto-osissa, ja lattialämmitys myymäläosassa.
  Huoltohalli n. 410 m2, n. 2840 m3.
  Uusi halli ja Huoltohalli ovat n. 7 m päässä toisistaan, eli kanaali on lyhyt, uudesta hallista huoltohalliin ei tarvitse viedä lämmintä käyttövettä.

Miten toteuttaisitte lämpöremontin? Lisää maustetta vielä, eli tuohon uuteen halliin saisi aika paljon aurinkopaneeleja katolle. Miten niitä voisi hyödyntää?

[tomppeli]

Alan selvittelemään itselleni laskentaa..
- Asuinrakennukset laskettuna. Saattaa olla virheellisiä lähtötietoja.
- Hallirakennukset laskelmakin valmis. Huoltohallin lähtötiedot ovat oletuspohjaisia.

Kerro, jos olen laittanut jotain väärin!

[traktori]

Alan selvittelemään itselleni laskentaa..

Kiitos jo etukäteen! Kysy lisätietoa, niin katsotaan mitä tällaisesta vanhasta kohteesta on saatavilla

[tomppeli]

Tervetuloa uudelleen!
Koetin tehdä kahdelle talolle yhteisen lämmitysjärjestelmän laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan kahdelle talolle yhteisen lämpöpumpun antoteho 30 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä kahdelle talolle tehdyn laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”traktori”, Harakat 1 ja 2   POIKKO   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Harakka1 1940: Patterilämmitys, 21°C, 210 m2, 546 m3       69,2 W/m2   14,52 kW   32 950 kWh
- Harakka2 alakerta 1940: Patterilämmitys, 21°C, 150 m2, 390 m3 67,4 W/m2   10,11 kW   22 910 kWh
- Harakka2 yläkerta 1940: Patterilämmitys, 21°C, 70 m2, 140 m3    67,6 W/m2   4,73 kW   11 148 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         68 W/m2   29,36 kW   67 008 kWh

• Kiinteistö,  430 m2,  1076 m3    4,3 COP   28,63 kW   67 008 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,306 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,92 kW   8 000 kWh
- Yhteensä         4,1 SCOP   30,6 kW   75 008 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 640 kWh   1,48 kW   71 368 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   71 364 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            30,00 kW   71 360 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      4 kWh
 Yhteensä   430 m2   166 kWh/m2   4,1 SCOP   30,0 kW   71 364 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      30,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   30,0 kW 
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -24 °C
- Maasta kerätään          ( 4,1 COP)   23,0 kW   53 843 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      17 521 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  4 kWh)   17 525 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 3 kpl 186 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   186 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 186 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   372 m 
- Liitäntä pumpulta kaivoille.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,8 kPa)   2 kpl   PE63x5.8   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla painehäviö virtauksella 1,7 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,7 / 3 = 0,57 l/s = 34 l/min = 2040 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1230 litraa   73 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1539 litraa   42 kPa = 0,42 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 1143 m = 4 x 290 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 1351 litraa      47 kPa = 0,47 bar 
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[tomppeli]

Hallirakennukset.
Koetin tehdä kahdelle hallille yhteisen lämmitysjärjestelmän laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelmassa on oletettu, että uuteen halliin asennetaan riittävän isotehoiset (esim. Volcano) puhallinpatterit, jotta lämmityksen kiertoveden lämpötilan ei tarvitse nousta kovimmillakaan pakkasilla yli +45 C.
Huoltohallin lähtötiedot ovat olettamuspohjaisia ja voivat olla väärin.

Huoltohallin lattialämmitystä varten tarvitaan kiertoveden lämpötilaa alentava sekoittajayksikkö kiertopumppuineen. Sen sijoitus tulisi olla maalämpökoneen läheisyydessä uudessa huoltohallissa, jotta lämmönsiirtokanaaliin ei tarvitse syöttää tarpeettoman lämmintä vettä. Lämpöhäviö kanaalissa jää pienemmäksi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan kahdelle talolle yhteisen invertterityyppisen maalämpökoneen antoteho 48 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä kahdelle hallille tehdyn laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”traktori” hallit   POIKKO   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 38 °C  -  menovesi lämpötila max 45 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Huoltohalli 2010: Lattialämmitys, 15°C, 410 m2, 2840 m3       39,6 W/m2   16,24 kW   26 008 kWh
- Uusi halli varasto 2021: Patterilämmitys, 15°C, 1050 m2, 7350 m3    23,3 W/m2   24,47 kW   37 527 kWh
- Uusi halli tsto alak 2021: Lattialämmitys, 21°C, 220 m2, 660 m3    19,9 W/m2   4,38 kW   11 810 kWh
- Uusi halli tsto yläk 1982: Lattialämmitys, 21°C, 178 m2, 457 m3    18,5 W/m2   3,30 kW   8 288 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX3 DUO 40+40/126, +35°C, 7 m:      0,04 kW   342 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      26 W/m2   48,42 kW   83 975 kWh

• Kiinteistö,  1858 m2,  11308 m3       5,0 COP   46,38 kW   83 975 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,306 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,92 kW   8 000 kWh
- Yhteensä         4,6 SCOP   48,3 kW   91 975 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -15 064 kWh   7,91 kW   76 911 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   76 910 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            48,00 kW   76 910 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               1 kWh
 Yhteensä   1 858 m2   41 kWh/m2   4,6 SCOP   48,0 kW   76 910 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         48,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   48,0 kW 
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -25 °C
- Maasta kerätään          ( 4,6 COP)   38,3 kW   60 250 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         16 660 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  1 kWh)   16 661 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     3 210 kWh

• Tarvitaan 4 kpl 196 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   196 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 196 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   392 m
- Liitäntä pumpulta kaivoille.  Välimatka = 15 m. (Painehäviö 3,7 kPa)   2 kpl   PE90x8.2   30 m 
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla painehäviö virtauksella 2,68 l/s (virtaus kaivoa kohden on 2,68 / 4 = 0,67 l/s = 40 l/min = 2412 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1819 litraa   109 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 2253 litraa   57 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 2739 litraa   34 kPa = 0,34 bar
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntä mukana. Volyymi 2807 litraa   32 kPa = 0,32 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 1551 m = 6 x 260 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 2257 litraa      44 kPa = 0,44 bar 
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[traktori]

Iso kiitos laskelmista!!! Näiden avulla on paljon parempi lähteä neuvottelemaan.

Kyselen lisää ja kerron, miten hanke etenee.

[tomppeli]

...
Kyselen lisää ja kerron, miten hanke etenee.

Kiitos Sinulle!
Mielenkiinnolla jäämme odottamaan sitä, kuinka toteutat näitä projekteja.
Menestystä hankkeillesi!

[traktori]

Hanketta on nyt valmisteltu, ja tässä vaiheessa lähdetään uusien hallien rakentamiseen. Maatilakeskus jätetään vielä toistaiseksi hakkeelle, mutta sekin pidetään muistissa...

Suunnitelmat ovat ihan hiukan eläneet, uusi halli on aavistuksen kasvanut, kuutioita nyt 11520 m3. Liitteenä piirustuksia.

Edelleen ajatus on laittaa viereinen lattialämmöllä oleva halli tähän samaan pumppuun kiinni, ja keruu voisi olla vaakakeruuna. Viereisen hallin pinta-ala 409 m2, tilavuus 2840 m3.
Nibe ja urakoitsija kävivät paikan päällä ja vähän kauhistellen ihmettelivät meidän ajatusta n. 48 kW pumpusta. Ja tällaista laskelmaa 60 kW:n pumpulle ehdottavat:


Pumpun hinta (ja koko) eivät kovin merkittävästi vaikuta, mutta epäilyttää tuo tarvittava energiamäärä, kun pitäisi osata arvioida vaakakeruun määrää. Eli osaatko tomppeli arvioida onko Niben mitoitus kuinka metsässä ja vaikuttaako vaakakeruun määrään? Jos ymmärsin oikein Niben edustajaa, niin laskelma on tehty kuutioiden perusteella, joka minun mielestäni on vähän kyseenalainen. Meillä isoin osa hallia on varastotilaa, jossa on hyvin pieni ilmanvaihto, ja jonka lämpötilavaatimus on pienempi. Vertailuksi voisin laittaa -18 tehdyn 1200 m2 n. 9000 m3 varastohallin käyriä, jos niistä on apua arviointiin.

https://www.dropbox.com/s/f733b17epkhtzrg/ARK01_D%20Asemapiirustus%20tulostusta%20varten.pdf?dl=0
https://www.dropbox.com/s/04yh54r3iq5i0yc/ARK02_E%20Pohjapiirustus%201.%20kerros%20tulostusta%20varten.pdf?dl=0
https://www.dropbox.com/s/4aooq63ux7pq6zy/ARK03_E%20Pohjapiirustus%202.%20kerros%20tulostusta%20varten.pdf?dl=0
https://www.dropbox.com/s/nk72zkvrbdylvrv/ARK04_D%20Leikkauspiirustukset%20tulostusta%20varten.pdf?dl=0

[traktori]

Lisäyksenä vielä, eli mlp on tulossa pelkästään lämmittämään, pieni käyttövesitarve tehtäneen ihan sähkövaraajalla. Moottorikorjaamo / venekorjaamo -pääty tulee betonilaatalla lattialämmityksellä (parvelle ei laiteta erillistä lämmitystä), samoin toimisto-/myymäläpääty tulee lattialämmityksellä. Venehalli n. 850 m2, n. 6000 m3 lämpiää esim Volcano puhallinpattereilla.

[traktori]

Tässä käyriä tuon vm -18 1200 m2 hallin maalämmön logista:
Halli on pysynyt hyvin lämpimänä 4 kpl Volcano VR3 puhallinkonvektorilla, ja menolämpötilat ovat alle -20 asteen pakkasissakin olleet alle 40 astetta. Tällaista samanlaista lämmönjakoa on ajateltu myös uuteen halliin. Uudessa hallissa on kyllä enemmän ovia suhteessa pinta-alaan, joten näistä tulee kyllä enemmän lämpöhukkaa.

[tomppeli]

Tervetuloa uudelleen!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Onkohan kaikki sisätilojen lämpötilat oikein?
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 60,6 kW (= lämmitysteho), pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W45 olosuhteissa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”traktori” hallit   POIKKO   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 38 °C  -  menovesi lämpötila max 45 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Huoltohalli 2010: Lattialämmitys, 18°C, 409 m2, 2843 m3       46,8 W/m2   19,12 kW   40 411 kWh
- Halli+varasto+korjaamot 2022: Patterilämmitys, 16°C, 1055 m2, 7385 m3 31,4 W/m2   33,08 kW   56 467 kWh
- Uusi halli tsto alak 2022: Patterilämmitys, 21°C, 250 m2, 750 m3    17,9 W/m2   4,47 kW   13 487 kWh
- Uusi halli tsto yläk 2022: Lattialämmitys, 21°C, 172 m2, 614 m3    21,8 W/m2   3,76 kW   9 561 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 50+50/162, pituus 12m, dT=5K         4,0 kPa   0,18 kW   1 566 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         32 W/m2   60,61 kW   121 491 kWh

• Kiinteistö,  1886 m2,  11592 m3          4,7 COP   60,61 kW   121 491 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0 m3 / 50 °C   2,9 COP   0,00 kW   0 kWh
- Yhteensä         4,7 SCOP   60,6 kW   121 491 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      0 kWh   0,00 kW   121 491 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   121 491 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan         60,60 kW   121 491 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
 Yhteensä   1 886 m2   64 kWh/m2   4,7 SCOP   60,6 kW   121 491 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      60,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   60,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -25 °C
- Maasta kerätään          ( 4,7 COP)   47,8 kW   95 732 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         25 759 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   25 759 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        3 397 kWh

• Tarvitaan 5 kpl 212 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   212 m
- Kaivon aktiivisyvyys 208 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 212 m.   Putkea kaivossa yhteensä   424 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle.  Välimatka = 15 m. (Painehäviö 5,3 kPa)   2 kpl   PE90x8.2   30 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla painehäviö virtauksella 3,32 l/s (virtaus kaivoa kohden on 3,32 / 5 = 0,66 l/s = 40 l/min = 2390 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,66 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 2389 litraa   116 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,66 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 2974 litraa   62 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,66 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 3631 litraa   37 kPa = 0,37 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 2041 m = 7 x 290 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 2952 litraa      57 kPa = 0,57 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[aksutre]

Halli on halli ja asuinrakennus sitten lasketaan ilmeiseti kovin erilailla.
n.220 tKwh vuosikulutukselle (taloyhtiö) luotettava Niben toimittaja  laski 60+40kW pumput ja 1.7 km kaivot. Tehonpeitto n. 90%. Toimii hyvin, kovalla pakkasjaksolla kaivosta tuleva  pysyi +3 nurkilla.


Tuolla 61% tehonpeitolla vastukset kyllä napsuvat iloisesti päälle, eikä tuo reilu 6000kwh riitä kun yhteen kovaan pakkaskuukauteen talvessa.
Tehon otto arvioitu 24W/m ja energian otto 89kWh/m.
Kovin ovat nuokin 32W/m ja 117 kwh/m optimistisia. Gtk:n mukaan 300m kaivosta ei saa Turun seudulla kuin maksimissaan 27W/m uusiutuvaa lämmöntuottotehoa.

"hinnat alkaen" pakettina voi sähkön avustamana ehkä toimia, mutta riskit ovat suuria.
Kannattaa kysyä millaisella paketilla Nibe lähtisi tarjoamaan n. 85-90% tehonpeitolla järjestelmää.
Sellainen toimii  eivätkä kulutuslukemat yllätä.

[traktori]

Kiitos taas Tomppeli, mielellään voin ottaa laskelman vastaan, niin vastuu siirtyy pois sinulta Osaatko sanoa nopeasti mitkä muutokset nostivat tehovaatimusta tuosta aiemmin lasketusta n. 48 kW tehosta?

Niben 60 kW pumppu näyttää antavan tehoa n. 56 kW 0/45 vedellä. Eli vähän alimittainen laskelmaan nähden. https://www.nibe.eu/assets/documents/26668/M12255-2.pdf
Esim Boschilta löytyisi 64 kW antotehon pumppu, joka kattaisi paremmin laskelman tehon -25 asteeseen saakka. https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/kiinteistolampopumput/kiinteistoesite.pdf

...

Tuo puolilämmin varasto-osa on kulutuksen kannalta hankala laskea, mutta toisaalta siellä on sallittua myös lämpötilan pieni lasku mitoituksessa olevasta 16 asteesta. Niben laskelma perustuu käsittääkseni johonkin kuutiokohtaiseen tehovakioon, jota on muokattu, jotta päästään 60 kW tehoon, ja tästä on tullut tuo heidän laskelman energiatarve n. 218 000 kWh. Tomppelin laskelmassa energiatarve on n. 122 000 kWh. Meillä ei käyttövettä tarvitse laskea, kun käyttö on niin vähäistä tällaisessa tuotantotilassa: pari vessaa ja yksi suihku voidaan hoitaa sähkövaraajalla, niin ei tarvitse isoa pumppua käynnistellä pätkäkäyntiin kesäaikana. Samoin toimistotilojen jäähdytys tehtäneen parilla ILP:illä. Itseasiassa tuli juuri mieleen, että näillä voi sitten tarvittaessa ehkä hoitaa pieni lisälämmityksen tarve?

Mutta hyvää pohdintaa! Itse mietin nyt pitäisikö harkita toista pumppua kuin Nibe, jotta tuon 60 kW saa ainakin. Täytyy kysyä urakoitsijalta, mitä mieltä se olisi, jos laittaisikin jonkun muun, urakoitsija on kuitenkin jo päätetty. Saisi samalla itsekin kokemusta jonkun muun merkkisestä...

[aksutre]

Pääasia on että ei muutamassa pakaspäivässä maalämpö muutu sähkölämmitykseksi. Se maksaa.
Tuossa toisessa hallissa taitaa käydä graafista päätellen niin.

Tuolta löytyy monipuolisesti isoja pumppuja https://gebwell.fi/tuotteet/maalampo/
Esim. Taurus inverter pro 39-86 kW, teho riittää. Varmaan Nibeä kalliimpi, mutta pumpun hinta vain osa kokonaisurakasta.

Sehän on ongelma että hinta hyppää muutaman kymppitonnin kun mennään hinnat alkaen tarjouksesta ylöspäin.
Pitkällä aikavälillä kuitenkin maksaa erotuksen takaisin. Nibessä ilmeisesti mitoituslämpö +21, siitä eroa varmaankin tulee tomppelin laskelmiin.

Lattialämmitys vähän haastava korkeissa halleissa, vaatii aika kuumaa vettä että toimii.

[traktori]

Pääasia on että ei muutamassa pakaspäivässä maalämpö muutu sähkölämmitykseksi. Se maksaa.
Tuossa toisessa hallissa taitaa käydä graafista päätellen niin.

Tuosta olen samaa mieltä, ettei suoraa sähkölämpöä ole tavoitteena. Mutta nyt jotenkin putosin kärryiltä, että miten tuosta käyrästä näkee että toinen halli menee "sähkölämmitykseksi"? Ko. halli on n. 1200 m2 , n. 9000 m3, jonka lämmityksen hoitaa 30 kW Nibe ja lämmönluovutuksesta vastaa 4 kpl Volcano VR3 puhallinkonvektoria (nimellisteho á 75 kW olisko 90 asteen vedellä). Katsoin vielä uudestaan, niin joulukuussa kylmimmälläkin -22 kelissä kone käy käyntiaikojen perusteella 3/4 teholla, ei lähelläkään koko aikaa. Ja sisälämpötila pysyy tasaisena. Liitän loppuun vielä kuvan joulukuun -21 luvuista.

Tuolta löytyy monipuolisesti isoja pumppuja https://gebwell.fi/tuotteet/maalampo/
Esim. Taurus inverter pro 39-86 kW, teho riittää. Varmaan Nibeä kalliimpi, mutta pumpun hinta vain osa kokonaisurakasta.

Sehän on ongelma että hinta hyppää muutaman kymppitonnin kun mennään hinnat alkaen tarjouksesta ylöspäin.
Pitkällä aikavälillä kuitenkin maksaa erotuksen takaisin. Nibessä ilmeisesti mitoituslämpö +21, siitä eroa varmaankin tulee tomppelin laskelmiin.

Lattialämmitys vähän haastava korkeissa halleissa, vaatii aika kuumaa vettä että toimii.

Toi Gebwell on myös kiinnostava, kiitos linkistä! Mutta taas tuosta lattialämmityksestä olen vähän eri mieltä. Yksi nykyisistä halleista on n. 400 m2 betonilattialla ja lattialämmityksellä oleva 6 m korkea korjaamohalli, ja siellä hakekeskuksesta tuleva vesi on suntattu kylmimmälläkin kelillä max 35 asteeseen. Ja hallissa on hyvä lämpö, vaikkakin ihan katon rajassa korkeiden veneiden kannella työskennellessä on vähän turhankin kuuma, pitäisi laittaa jotkut vispilät sekoittamaan ilmaa...

[Roori]

Pääasia on että ei muutamassa pakaspäivässä maalämpö muutu sähkölämmitykseksi. Se maksaa.

Ettei tule vääärinymmärryksiä niin ei se maalämpö kokonaan sammu ja muutu kokonaan sähkölämmöksi, vaan ottaa hiukan vastuksia apuun tarpeen mukaan. Jos puhutaan muutamasta pakkaspäivästä niin ei sekään mitään käytännössä maksa.

[tomppeli]

Kiitos taas Tomppeli, mielellään voin ottaa laskelman vastaan, niin vastuu siirtyy pois sinulta Osaatko sanoa nopeasti mitkä muutokset nostivat tehovaatimusta tuosta aiemmin lasketusta n. 48 kW tehosta?
...

Tarkistin. Edellisessä laskelmassa olikin pari pahaa virhettä. Pahoittelen kovasti.
Lähetin laskelman sinulle.
Vastuu: Olen selkeästi aina huomauttanut, että en voi ottaa mitään vastuuta näistä tänne tekemistäni laskelmista.

[traktori]

Tarkistin. Edellisessä laskelmassa olikin pari pahaa virhettä. Pahoittelen kovasti.
Lähetin laskelman sinulle.
Vastuu: Olen selkeästi aina huomauttanut, että en voi ottaa mitään vastuuta näistä tänne tekemistäni laskelmista.

Kiitos!

Missään nimessä en tarkoittanutkaan että vastuuta olisi mitenkään sinulla, aiemmassakin viestissä hymiön myötä halusin tämän kertoa. Aiemman halliprojektin laskentakin osui hyvin kohdilleen, joten suunnittelun pohjaksi ja vertailuksi nämä laskelmasi ovat todella hyviä.

[aksutre]

Tuosta olen samaa mieltä, ettei suoraa sähkölämpöä ole tavoitteena. Mutta nyt jotenkin putosin kärryiltä, että miten tuosta käyrästä näkee että toinen halli menee "sähkölämmitykseksi"? Ko. halli on n. 1200 m2 , n. 9000 m3, jonka lämmityksen hoitaa 30 kW Nibe ja lämmönluovutuksesta vastaa 4 kpl Volcano VR3 puhallinkonvektoria (nimellisteho á 75 kW olisko 90 asteen vedellä). Katsoin vielä uudestaan, niin joulukuussa kylmimmälläkin -22 kelissä kone käy käyntiaikojen perusteella 3/4 teholla, ei lähelläkään koko aikaa. Ja sisälämpötila pysyy tasaisena. Liitän loppuun vielä kuvan joulukuun -21 luvuista.
Toi Gebwell on myös kiinnostava, kiitos linkistä! Mutta taas tuosta lattialämmityksestä olen vähän eri mieltä. Yksi nykyisistä halleista on n. 400 m2 betonilattialla ja lattialämmityksellä oleva 6 m korkea korjaamohalli, ja siellä hakekeskuksesta tuleva vesi on suntattu kylmimmälläkin kelillä max 35 asteeseen. Ja hallissa on hyvä lämpö, vaikkakin ihan katon rajassa korkeiden veneiden kannella työskennellessä on vähän turhankin kuuma, pitäisi laittaa jotkut vispilät sekoittamaan ilmaa...

Näyttäisi tuo alkupätkä käyrissä olevan ok, mutta 7. päivä pakkanen kiristyy lisää ja pumppu alkaa huilaamaan. Lämmöt myös huojuvat voimakkaasti. Yleensä noissa COP on 3.5 luokkaa kuten valmistaja ilmoittaa- Jos keruu on käyntijaksolla pakkasella tuosta arvosta jäädään vielä lisää. Tuo 5.7 COP ei pidä paikkaansa. Ulkoisen sähkökattilan kulutus ei näy tuossa lokissa, kun on kytketty yleensä erikseen. Katso sähkölaitoksen verkkosivuilta kulutus ko. päiviltä.

[traktori]

Näyttäisi tuo alkupätkä käyrissä olevan ok, mutta 7. päivä pakkanen kiristyy lisää ja pumppu alkaa huilaamaan. Lämmöt myös huojuvat voimakkaasti. Yleensä noissa COP on 3.5 luokkaa kuten valmistaja ilmoittaa- Jos keruu on käyntijaksolla pakkasella tuosta arvosta jäädään vielä lisää. Tuo 5.7 COP ei pidä paikkaansa. Ulkoisen sähkökattilan kulutus ei näy tuossa lokissa, kun on kytketty yleensä erikseen. Katso sähkölaitoksen verkkosivuilta kulutus ko. päiviltä.

Tässä liitteenä 7.12.2021 päivän logi. Kuvaajassa näkyi vain yksi kompurayksikkö, noi tauot johtuvat lauhtuvasta hetkestä, jolloin toinen yksikkö riitti pitämään pyyntiä. Kun ottaa molemmat yksiköt näkyviin, niin tulee järkevämpää kuvaajaa. Ja tässä asennuksessa on käytetty pumpun ohjaamaa putkivastusta, eli lisäys tulee pumpun ohjaamana, ja lisäys näkyisi samalla tavalla Niben logissa. Ei ole käytetty lisäystä.

Keruussa on edelleen alkuperäisessä asennuksessa tarpeettomasti asennettu linjasäätöventtiili, joka todennäköisesti yksinään kuristaa keruuta sen verran, että molempien pumppujen käydessä keruu pyörii 100% teholla, mutta silti keruun delta nousee viiteen asteeseen. Tämä turha linjasäätoventtiili olisi tarkoitus ottaa nyt uuden hallin asennuksen yhteydessä vihdoin pois.

COP-lukemasta en itse asiassa ole kovin kiinnostunut, sähkön kulutus ja eurot kiinnostavat enemmän. Mutta kun keruu on hiukan nollan yläpuolella ja meno on 30-35 astetta -20 pakkasessa, niin eikö COP voikin olla ihan hyvä?

Edit, tässä myös kuvaaja, jossa molemmat pumppuyksiköt valittuna:

[traktori]

Äh, äskeiseen viestiin tuli väärän päivän logitiedosto mukaan. Tässä siis 7.12.2021 päivän logitiedosto.

[traktori]

Tervetuloa uudelleen!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
...
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 2041 m = 7 x 290 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 2952 litraa      57 kPa = 0,57 bar
...

Hallin rakentaminen on edennyt vähän hitaanlaisesti, mutta talveksi on ainakin osa hallista tulossa käyttöön, ja 60 kW Nibe pumppaamaan. Vaakakeruuta aloitetaan kaivamaan jonkin ajan päästä. Mutta nyt meillä on ajatus laittaa jakotukki rakennuksen seinään, mahdollisimman lähelle pumppua, jolloin runkolinjaa tulisi n. 1 - 1,5 m / suunta ja 3-4 90asteen kulmaa / suunta. Minkä kokoisella runkolinjalla toi matka tulisi tehdä?

Keruuputkien ensimmäiset 8-9 m menevät tien ali ennen pellon puolelle päätymistä. Tietä aurataan, joten tälle kohtaa kannattanee laittaa foam putkien yläpuolelle?

[tomppeli]

Hallin rakentaminen on edennyt vähän hitaanlaisesti, mutta talveksi on ainakin osa hallista tulossa käyttöön, ja 60 kW Nibe pumppaamaan. Vaakakeruuta aloitetaan kaivamaan jonkin ajan päästä. Mutta nyt meillä on ajatus laittaa jakotukki rakennuksen seinään, mahdollisimman lähelle pumppua, jolloin runkolinjaa tulisi n. 1 - 1,5 m / suunta ja 3-4 90asteen kulmaa / suunta. Minkä kokoisella runkolinjalla toi matka tulisi tehdä?

Keruuputkien ensimmäiset 8-9 m menevät tien ali ennen pellon puolelle päätymistä. Tietä aurataan, joten tälle kohtaa kannattanee laittaa foam putkien yläpuolelle?

Juu, auratulle kohdalla kannattaa laittaa Finnfoam levyt putkien päälle.
1,5 metriä PE90x8,2 putkella tulee painehäviöksi 2,3 kPa.
1,5 metriä PE75x6,8 putkella tulee painehäviöksi 5,3 kPa.

Kannattaisi varmaankin laittaa PE90x8,2 putkella, vaikkakin sen on jo aikamoista jöötiä.

[traktori]

Hallitoimittajan vaikeuksien myötä hallin valmistuminen on viivästynyt, mutta vihdoin myös sähkö- ja LV-asennukset ovat alkaneet.

Pumppu: Nibe 1345-60
Keruu: vaakakeruu 7 x 310 m 40x2.4 putkea, Muovitechin 8-osainen kaivo, jolloin keruuseen voidaan lisätä tarvittaessa vielä yksi lenkki.
Betoniosat (toimistopääty ja moottorikorjaamo) lattialämmityksellä, säilytyshalli 4x Volcano VR3 EC -puhallinpatterit. 750 l puskurivaraaja, josta otetaan suoraan puhallinpattereiden vesi ja suntataan eri tilojen lämmitys (kolme alasunttausta).
Käyttövesi sähkövaraajilla.

Toimisto-osaan laitettaisiin ehkä pääilmanvaihtokoneeksi alakertaan Vallox 245, johon saisi suht edullisesti vesikiertoisen jälkilämmityspatterin. Onko järkeä vai aiheuttaako lisääntyvää pätkäkäyntiä? Yläkertaan riittää pienempi IV-kone, esim Valloxin 110 tai 145.

[traktori]

Halliprojektimme on ollut aika haasteellinen, mutta nyt ollaan päästy ekoja kertoja käynnistämään lämmitystä. Tässä on siis F1345-60 pumppu ja keruuna 7 x n.300 m vaakakeruu. Nibe tekee kahta käyrää, patterille ja lattiaan.

Meillä on vielä väliaikainen sähkönsyöttö, joten varmuudeksi on rajattu vain toinen kompura (EP15) käyttöön. Kone on nyt ollut viikon päällä, ja asentajan oletusasetuksissa. Logitus tai Uplink ei ollut vielä päällä, kun allekirjoittanut on ollut flunssassa kotona. No nyt on muistitikku koneessa, ja saadaan ekoja logeja käytöstä.

Koneessa on ulkoinen keruupiirin pumppu, Wilo 50/1-16, asetettuna 1920 rpm vakionopeudelle (max 3200 rpm). Kompuran oma pumppu (EP15-GP1) käy 90% nopeudella kompuran käydessä. Keruun jakokaivon virtausmittareista katsottuna jokaisessa 7:ssä lenkissä virtaus on n. 20 l/min, eli yhteensä n. 140 l/min.

Ongelma on keruun delta, joka asettuu melko nopeasti käynnistyksen jälkeen n. 6 asteeseen. Esimerkkitilanteessa sisään (BT10) 6,3 astetta, ulos (BT11) 0,4 astetta.

Miten ulkoisen keruupumpun ohjaus pitäisi järjestää? Voiko tuon perusteella epäillä keruun ahdistavan jostain? Miten paljon yhdellä kompuralle tarvitaan keruun virtausta? Onko Wilo liian pienellä nopeudella?

Maapiiriä ilmattiin asennusvaiheessa kohtuu huolella, ja nyt kun pumppu käy, ei virtausmittareiden lasissa näy mitään ilmakuplia.

[tomppeli]

Keruun kierto ei toimi kunnolla.
- Onko keruupiirin mutasihdit puhdistettu?
- Onko maalämpökoneelta jakokaivolle lähtevä putkitus riittävän isoläpimittaista? Pitää olla vähintään PE90x8.2. Jos etäisyys koneelta jakokaivolle on yli 15 m, tarvitaan PE110x10.0 putkitus.
- Onko kaikissa lenkeissä toimiva kierto, onko mahdollisesti ilmaa putkistossa?

[traktori]

Keruun kierto ei toimi kunnolla.
- Onko keruupiirin mutasihdit puhdistettu?
- Onko maalämpökoneelta jakokaivolle lähtevä putkitus riittävän isoläpimittaista? Pitää olla vähintään PE90x8.2. Jos etäisyys koneelta jakokaivolle on yli 15 m, tarvitaan PE110x10.0 putkitus.
- Onko kaikissa lenkeissä toimiva kierto, onko mahdollisesti ilmaa putkistossa?

Niben toimituksessa on tullut Niben taakse kytkentäoksat, jossa kompurat yhdistyvät 2" putkeksi. Ja ulkoinen kiertovesipumppu on 50 mm lähdöillä. Pumpun takana mennään yhteensä n. 2 m 63 mm muovilla ennen kuin rakennuksen ulkopuolella vaihtuu 90 mm muoviin. Jakokaivo on aika tarkkaan 15 m rakennuksesta.

Jakokaivossa on Muovitechin 90 mm jakotukit, ja niissä virtausmittarit. En tiedä kuinka absoluuttista arvoa virtausmittarit näyttävät, mutta hyvin tasaisesti 20 l/min jokaiseen seitsemään piiriin menee, eikä ilmakuplia näy. Mikä virtaus yhdellä (30kW) kompuralla tarvittaisiin n. 3 asteen deltaan?

[tomppeli]

Mikä virtaus yhdellä (30kW) kompuralla tarvittaisiin n. 3 asteen deltaan?

noin 1,92 l/s = 115,2 l/min = 6912 l/h.

[traktori]

noin 1,92 l/s = 115,2 l/min = 6912 l/h.

Kiitos! Mikäli virtausmittarit pitävät paikkansa, niin virtaus riittäisi. (N 20 l/min x 7 piiriä = n 140 l/min yhteensä.)

[tomppeli]

Onko lämpöjen mittaus varmasti oikein?

[traktori]

Onko lämpöjen mittaus varmasti oikein?

Vaihdoin nyt toiselle kompuralle (EP14), ja se asettui n. lukemiin 6.1 sisään, 0,3 ulos. Käsittääkseni noi on tehdasasenteisia sisäisiä mittareita, joten aika epätodennäköistä olisi että molemmat yksiköt näyttäisivät samalla tavalla väärin.

No me teemme testejä ja katotaan paranisiko jollain putsauksilla tai pumpun säädöillä. Vai pitääkö lähteä putkittamaan uudestaan.

Osaatko tomppeli arvioida kuinka paljon esim 1 m 50 mm putkea ja pari 50 mm kulmaa rajoittaa virtausta?

[tomppeli]

1 metri + kulmat aiheuttaa vain noin 1 kPa painehäviön.
Jos noita on kaksi kappaletta oli niiden yhteinen painehäviö vain 2 kPa.

[traktori]

Nyt kun on katsottu ja mitattu tarkemmin, niin Nibe pyytää keruupumpulta n. 56% nopeutta, ja tämä tietysti voisi selittää miksi delta nousee noin kovaksi. Miksi sitten pyynti jää tuohon, on vielä mysteeri... No viikonloppu logitetaan ja alkuviikosta tulee asentaja ohjeiden kanssa katsomaan.

[aksutre]

Jos Niben alkuperäinen mitoitus pitää paikkansa niin kolme 300m lenkkiä puuttuu että toimisi jotenkin siedettävästi.

Liitteenä 1700 kaivometriä kuormitettuna 40kW teholla, delta 3 asteen nurkilla, mutta paluu menee jo pakkaselle. Ihme jos saat talven läpi toimimaan 30+30kW kompurat  2100m maapiirillä.

[seppaant]

Joku tässä yhtälössä nyt mättää.
Jos lasketaan aiemmin esitettyjen parametrien mukaan keruupiirin teho, niin saadaan

P=F*c*Dt
F= 140l/min = 2,3 l/s
c= 4,1 kJ/(l*C)
Dt = 6C
-> 2,3 l/s*4,1 kJ/(l*C)*6C = 57 kJ/s = 57 kW

Saadaan kaivoista otetuksi tehoksi 57 kW
Tämähän on yli kaksinkertainen teho mitä pitäisi olla
Ettei vaan siellä käy molemmat koneet samanaikaisesti??
Varmista että olet tulkinnut virtausmittareiden lukemat oikein

ATS

[traktori]

Joku tässä yhtälössä nyt mättää.
Jos lasketaan aiemmin esitettyjen parametrien mukaan keruupiirin teho, niin saadaan

P=F*c*Dt
F= 140l/min = 2,3 l/s
c= 4,1 kJ/(l*C)
Dt = 6C
-> 2,3 l/s*4,1 kJ/(l*C)*6C = 57 kJ/s = 57 kW

Saadaan kaivoista otetuksi tehoksi 57 kW
Tämähän on yli kaksinkertainen teho mitä pitäisi olla
Ettei vaan siellä käy molemmat koneet samanaikaisesti??
Varmista että olet tulkinnut virtausmittareiden lukemat oikein

ATS

Kiitos laskelmista ja kommenteista!

Meillä on sallittu vain toisen kompuran käynti, koska kaiken muun myöhästymisen lisäksi myös liittymän suurentaminen on myöhässä. Nyt ei viikolla liittymä välttämättä riitä molemmille kompuroille, joten rajattiin toinen pois käytöstä. Nyt voisikin viikonloppuna vaikka testata molemmilla kompuroilla samaan aikaan, ja katsoa mitä se tekisi…

Tässä liitteen kuvassa näkyy keruun jakokaivo. Muovitechin virtausmittarit alkavat tästä 20 l/min arvosta, ja hyvin tarkkaan siihen tuo ”koho” nousi, ja kun yhden linjan sulki, nousivat 6 muuta 20 l/min viivan yläpuolelle. Mutta taitaa aika epätarkkoja tällaiset olla, varsinkin tuolla asteikon ihan alapäässä? Enkä oikein muuta keksi kuin virtauksen pienuuden tuohon isoon deltaan syyksi.

[traktori]

Jos Niben alkuperäinen mitoitus pitää paikkansa niin kolme 300m lenkkiä puuttuu että toimisi jotenkin siedettävästi.

Liitteenä 1700 kaivometriä kuormitettuna 40kW teholla, delta 3 asteen nurkilla, mutta paluu menee jo pakkaselle. Ihme jos saat talven läpi toimimaan 30+30kW kompurat  2100m maapiirillä.

Meillä on toisessa hallissa 1345-30 ja sen edessä 3x200 m kaivot, hyvin toiminut -18 alkaen. Tähän kohteeseen tulee kyllä enemmän ympärivuotista käyttöä kun tuo aikaisempi halli on vain talvilämmin, mutta jos pumpun teho riittää talvella, niin en maapiirin kanssa ole kesäkäytön aiheuttamasta lisäkuormituksesta huolissani.

EDIT: jakokaivon otin kahdeksalla lähdöllä, eli tarvittaessa saadaan ainakin yksi lenkki vielä lisää. Sen verran minuakin jännitti tämä vaakakeruu 

[traktori]

Vielä yksi ihmeellisyys liittyy tuohon ulkoiseen keruupumppuun, jota nibe ohjaa 0-10V jänniteohjauksella. Mutta Nibe pyytää pelkästään n. 5,6 V ohjausta. Eli ei lähde nostamaan pyyntiä, vaikka delta on iso, ja sen vuoksi pumppu pyörii 1920 rpm, vaikka maksimi olisi 3400 rpm.

Nibe näyttää kompurakohtaista keruupiirin nopeutta, tässä on ollut 75 - 100 % lukemia, mutta silti tuo ulkoinen pyörii aina samaa nopeutta. Tyhmä kysymys, onko Nibe 1345-60 -mallissa kompuroilla oma lisäpumppu ulkoisen yhteisen keruupumpun lisäksi?

No viikonloppuna logitetaan ja alkuviikkona asentaja tulee, ja toivottavasti tuo lisätietoa erityisesti tuon ulkoisen pumpun säädöistä.

[aksutre]

Tuo 1345-30 600m kaivoilla on ok ja toimii  melko hyvin kun kovimmilla pakkasilla vastuksella avustetaan.
1345-60 1200m kaivolla samma homma.

Nuo maapiirit on melkoista arpapeliä, niitä ei voi verrata lämpökaivoon. 300m lenkistä voi saada 15000kWh/vuodessa, mutta huonolla tuurilla tuotto jää 7500 kWh/ vuosi. Tulee muistaa että kesän 15 asteen pintalämpö laskee nopeasti 2 asteen nurkille ja kun maapiiriä kuormitetaan se voi mennä pakkaselle.  Onnistuminen on kiinni sijainnista, maaperästä sekä maapiirin toteutuksesta. Maltillinen energian otto 25-30kWh/m takaa yleensä riittävän piirin lämpötilan talvella. Pumpun lämpökerroin ja teho laskee kun keruuneste on  pakkasen puolella.

Lämoötilan laskuvaraa on siis vähän verrattuna kaivoon, jonka pohjalta löytyy kesät talvet aina +6_+8 astetta. Lämmön siirtyminen on kaivossa suuremman lämpötilaeron takia tehokkaampaa.

Myös maapiirin  kuormitukseen tulee kiinnittää huomiota, välttämättä sieltä ei irtoa kuin 10W/m (kts liite teho talvella) jaj os sitä kuormitetaan 15-30W/m niin liuos menee äkkiä -5 astetta pakkaselle ja pumppu siirtyy sähkölämmitykseen. Kaivo kestää rasitusta paremmin, syvältä maaperästä johtuu kaivoon  uutta lämpöä, maapiiriin taas maan pintakerroksessa  talviaikana huomattavasti heikommin.

Tutkimusta ei ole enää paljoa maapiireistä 2000-luvulla tehty tuossa ihan mielenkiintoinen lopputyö jossa kenttämittauksia mukana, (Ruotsi, Suomi). Todellisuus on toista kuin paperilla ilmoitetaan. Maapiirit tulisi mitoittaa reilusti.

https://www.theseus.fi/handle/10024/63021

[tomppeli]

Nyt kun on katsottu ja mitattu tarkemmin, niin Nibe pyytää keruupumpulta n. 56% nopeutta, ja tämä tietysti voisi selittää miksi delta nousee noin kovaksi. Miksi sitten pyynti jää tuohon, on vielä mysteeri... No viikonloppu logitetaan ja alkuviikosta tulee asentaja ohjeiden kanssa katsomaan.

Olisiko mahdollista, että osa siitä maanesteen kierrosta kiertää kuitenkin sen pysäyksissä olevan koneen läpi ulkoisen kiertopumpun voimalla. Todellinen virtaama käynnissä olevalla koneella onkin vähemmän, kuin laskimme.
Onko mahdollista sulkea levossa olevan maalämpökoneen keruun kierto, onko olemassa sulkuventtiili.