Niben Aux-liitäntöjen vaihtoehdot kysyntäjouston optimointiin

[tk-]

Meidän laitteella ongelma on tällä hetkellä se, että asteminuuttilaskelma tehdään BT2-menolämpötilan perusteella, eikä todellisen, UKV:n jälkeisen taloon menevän lämpötilan perusteella. Tässä ao. logissa näkee hyvin, miten asteminuutit käyttäytyivät viime yönä. Tässä pohjalla on pitkä kompressoriestojakso, eli asteminuutit olivat eston poistuessa jo reilusti miinuksella ja kompressori käynnistyi heti. Asteminuutit menivät nopeasti plussalle ja lämmitystuotto loppui. Koska UKV oli kuitenkin vielä viileää vettä täynnä, niin asteminuutit menivät taas nopeasti miinukselle ja kompressori käynnistettiin taas. Tämä tapahtui neljän syklin verran, kuitenkin niin, että joka kerralla ei menty niin paljoa enää plussalle. Uskallan väittää, että jos asteminuuttilaskelma olisi tehty UKV:n jälkeen BT25:llä, niin jo ensimmäinen käyttöjakso olisi ollut paljon pidempi ja jälkimmäisiä ei välttämättä olisi tehty lainkaan, koska UKV olisi ollut kauttaaltaan lämpimämpi.

Kuvan perusteella näyttää kyllä sille, että tuossa on joku turvaraja tullut vastaan klo 23.15, koska asteminuutit nollaantuvat. Veikkaan maksimieroa pyynnin ja todellisen menolämmön välillä. Eli lämpö ei siirry puskurista eteenpäin riittävän nopeasti, ja kone tekee kokoajan huonommalla hyötysuhteella kuumempaa vettä puskuriin, kunnes menolämpö ylittää pyynnin asetusarvon verran ja lämmitys katkeaa asteminuutit nollaten. Onko sinulla näyttää meno- ja paluuveden käyrät samalta ajalta vahvistamaan tämän ajatuksen?

Tuota voi koettaa estää sillä, että vapaakiertoisen puskurin kanssa asettaakin sisäisen pumpun manuaalinopeudelle pyrkien siihen, että puskuri lataa lämpöä vain hiljalleen mutta suurin osa vedestä kompressorille palaa lämmityskierrosta. Kokeilemalla löytää siihen sopivan asetuksen. Hyvä nyrkkisääntö on hakea lauhduttimelle noin 5 asteen meno- ja paluulämmön eroa. Automaatilla kone ei osaa säätää tällaista vapaakiertoista puskuria oikein, vaan pääsääntöisesti kiertopumppua pyöritetään liian nopeasti.

Myös lämmönjaon virtaamia kannattaa yrittää nostaa jotta mahdollisimman paljon lämpöä pääsee puskurilta eteenpäin. Itse olen säätänyt virtaukset 1,25x mitoitusarvoon. Enemmänkin ehkä vielä voisi. Lattialämmityksen betonilaatta toimii samalla varaavana massana. Patterikierrossakin tiettyyn rajaan saakka toimii kunnes patterit alkavat kohisemaan liikaa.

[villho]

Hyvä havainto! Noin voi tosiaan olla, koska asteminuutithan tosiaan hyppäävät -320 --> 0 yhdessä hetkessä ja tuohon saakka pyynnin ja todellisen lämpötilan (lue: BT2) ero kasvaa, kunnes tipahtaa alas. Tässä alla tarkennus tuosta ajanhetkestä. Eroa näytti olevan tasan 10 astetta ja eiköhän tuo ole pumpun asetusten syövereissä turvarajana.

Meidän MLP:ssä ei valitettavasti pysty tekemään mitään noille pumppujen nopeuksille. Joitain sellaisia valikoita puuttuu, mitä muut ovat foorumin ketjuissa sanoneet olevan. Tuo UKV-puskuri ei kuitenkaan ole vapaakiertoinen, vaan sen perässä on vielä erillinen kiertovesipumppu, mikä työntää lämmitysveden talolle, eli siinä mielessä tilanne ei ole ihan onneton. Tämä(kin) ongelma luultavasti ratkeaa, kun saan BT25:n kiinni puskurin perään (oletan, että vertailu tehdään tämän jälkeen pyynnin ja BT25:n välillä eikä kuten nykyisin: pyynnin ja BT2:n välillä) ja ehkä nostan tuon ulkoisen kiertovesipumpun nopeutta hieman.

Jotta ei kuitenkaan harhauduta sivuraiteille ketjun aiheena olevasta MLP:n ohjauksesta, niin jätetään tämä tässä ketjussa tähän, koska ei kuitenkaan ihan suoraan liity ketjun aiheeseen.

[piizei]

Mutta eikö tuolle vastuksen käytölle voi myös laittaa kriteereiksi, että sitä ei käytetä, mikäli lämpötila on lämpimämpi kuin "-25 C" ja tuolle vielä suodatuksen "24h". Varsin harvoin tuollaisia päiviä ainakin täällä etelässä on. Ja toisaalta noina päivinä ei välttämättä muutenkaan toimisi, että lämmitystuotto keskeytettäisiin koko päiväksi, vaan sitä on pakko käyttää myös keskellä päivää. Tämä sitten nostaa asteminuutteja, jotta (toivottavasti) vältetään tuo -2000 rajan alle meneminen.

Tuota lämpötila asetusta en ole kokeillut. Kokeilin laittaa vastuksen maksimi tehon nollaksi, jolloin tilapäinen luksus edelleen yritti käyttää vastusta, mutta 0 teholla. Kätevää. Pitääpä kokeilla vielä tuon lämpötila rajoituksen kanssa, mitä käy.

Vastuksella veden lämmitys yöllä kannattaa joka tapauksessa, jos yöllä on tuntihinta riittävän alhainen suhteessa päivän hintoihin. Lisäksi olen ottanut legionella lämmityksen pois, koska nyt KV lämpenee yli 60 asteen useammin, ja halvimmilla tunneilla. Lisäksi tällaisinä päivinä, kun halpoja tunteja on vain 6-7 kpl, niin on se aika parempi antaa lämmitykselle, ja huonomman COP KV lämmitys tehdä mahdollisimman nopeasti.

[piizei]

Tässä vielä näkymät, miten itselläni normi yö näkyy logeissa. Esimerkissä kompura käynyt muutoin 22:00-07:00 lämmitykselle, paitsi klo 03:00 - 04:00 päälle mennyt tilapäinen luksus.

Aikaisemmasta sanomastani poiketen Nibe näyttää käyttävän kompressoria kunnes saavutetaan asetetun käyttöveden lämpötila ja sen jälkeen loput vastuksella noin klo 03:30 lähtien. Tässä on ilmeisesti tapahtunut joku parannus firmware päivityksen jälkeen. Hienoa. Ehkä pitääkin kokeilla, miten homma toimisi, jos suurimman osan päivästä on tariffi esto päällä ja KV asetuksena normaali tai luksus (nyt on säästö).

[tk-]

Hyvä havainto! Noin voi tosiaan olla, koska asteminuutithan tosiaan hyppäävät -320 --> 0 yhdessä hetkessä ja tuohon saakka pyynnin ja todellisen lämpötilan (lue: BT2) ero kasvaa, kunnes tipahtaa alas. Tässä alla tarkennus tuosta ajanhetkestä. Eroa näytti olevan tasan 10 astetta ja eiköhän tuo ole pumpun asetusten syövereissä turvarajana.

Meidän MLP:ssä ei valitettavasti pysty tekemään mitään noille pumppujen nopeuksille. Joitain sellaisia valikoita puuttuu, mitä muut ovat foorumin ketjuissa sanoneet olevan. Tuo UKV-puskuri ei kuitenkaan ole vapaakiertoinen, vaan sen perässä on vielä erillinen kiertovesipumppu, mikä työntää lämmitysveden talolle, eli siinä mielessä tilanne ei ole ihan onneton. Tämä(kin) ongelma luultavasti ratkeaa, kun saan BT25:n kiinni puskurin perään (oletan, että vertailu tehdään tämän jälkeen pyynnin ja BT25:n välillä eikä kuten nykyisin: pyynnin ja BT2:n välillä) ja ehkä nostan tuon ulkoisen kiertovesipumpun nopeutta hieman.

Jotta ei kuitenkaan harhauduta sivuraiteille ketjun aiheena olevasta MLP:n ohjauksesta, niin jätetään tämä tässä ketjussa tähän, koska ei kuitenkaan ihan suoraan liity ketjun aiheeseen.

Juu jatketaan tarvittaessa yv, mutta mielestäni tämä on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että pitkät käyntijaksot voi myös tuoda ongelmia. Tai ainakin huonontaa copia merkittävästi, tuossa kuitenkin kone tekee jo vähintään 5 astetta liian kuumaa lämmitysvettä.

Eli lämmönjakoon kannattaa panostaa etenkin jos on mahdollista siirtää tuota ylilämpöä betonilaattaan, vaatii todennäköisesti kierron tehostamista. 100-300l puskuri ottaa loppuviimeksi vastaan vain hyvin pienen määrän ekstraenergiaa ja ongelmana on juuri tuo paluulämmön nousu ja sitä kautta huonompi cop.

[villho]

Palataanpa aiheeseen.

Muutoksia tehty:
- BT25-anturi asennettu puskurivaraajan perään. En ostanut Niben osaa, vaan Partcosta tämän https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/anturit/laempoetila/17432-ntc-10kjohto.html - laitettu kiinni kupariputkeen alumiiniteipillä ja eristetty putkieristeellä. Hyvin toimii; lämmitysjakson loppua kohden BT2 ja BT25 erot ovat luokkaa 0,1-0,3 astetta.
- Home Assistant -kone on päällä ja HA asennettu käyttikseksi. Hieman olen ehtinyt sitä tutkia, mutta mitään logiikkaa tuo ei vielä ohjaa, vaan kaikki logiikka on Shellyn omassa applikaatiossa
- Tuo uusi BT25-anturi vie nyt toisen AUX-tulon, eli ohjaukseen jää enää vain yksi. Tälle tulolle on valittu "Estä lämmitys"
- Käyttöveden kupariputkisto n. 8-10 asteisen autotallin teknisessä tilassa on eristetty putkieristeillä
- Lämmitysveden ulkoisen kiertopumpun nopeus on laskettu minimiin. Jos sitä nostaa vähänkin, niin vaikuttaa siltä, että lämmityksen ollessa päällä MLP tuntuu ottavan puskurista lämpimämpää vettä. Johtunee jotenkin tuon varaajan sisäisestä vesikierrosta.

Nykyisellään käyttölogiikka/asetukset ovat näin:
- Käyttövettä kierrätetään klo 6.30-23.30 välillä 2 minuuttia kerrallaan 20 minuutin välein. Tämä siis Shellyn ohjaamana ulkoisella kiertovesipumpulla.
- MLP:ssä on "Estä lämmitys" päällä välillä klo 7-22, eli meidän päivätariffien aikana. Päivän aikana sallitaan käyttöveden tekeminen tarpeen vaatiessa.
- MLP:n lämpökäyrä on asetuksessa +2. Kokeilin myös +3, mutta tällöin aamulla herätessä sisällä oli sisällä t-paita&shortsi -ilmasto (saattoi osaltaan johtua ehkä myös edellisenä iltana hieman normaalia kovemmin lämmitetystä varaavasta takasta)

Havaintoja:
- Talossa tuntuu olevan tarpeeksi eristeitä ja lattia tuntuu varautuvan yön aikana tarpeeksi niin, ettei talo kylmene havaittavasti iltaan saakka. Tilannetta auttaa, että meillä on varaava takka alakerroksen oleskelutilojen keskellä ja se hohkaa lämpöä ympäri tiloja. Tosin kauempana työhuoneessakaan ei ole lämpö tainnut alle 21 asteen laskea.
- Edellä mainittu logiikka käyttöveden kierrättämiseksi tuntuisi riittävän siihen, että hanasta saa varsin nopeasti käsienpesuvettä. Suihkussa pitää vettä odottaa ehkä hieman pidempään. Varsin vähän tuota lämmintä vettä tarvitaan keskellä päivää, eli vesi jäähtyy pääosin vain kierrätyksestä johtuen. Päivän 7-22 aikana tulee tästä johtuen 2-3 käyttövesijaksoa
- Harmittaa, ettei MLP:ssä ole enempää AUX-tuloja. Keksisin kyllä useammallekin käyttöä.

Jatkossa toteutettavia tai testattavia juttuja:
- Sisälle taloon fyysinen nappi "Aion mennä suihkuun", jota voi painaa muutama minuutti ennen suihkuun menoa ja joka käynnistää käyttöveden kiertopumpun ja kierrättää vettä pidempään kuin tuo aikataulutettu 2 minuuttia. Ideana se, että haaleaa vettä ei tarvitse laskea viemäriin niin paljoa.
- Oma ulkoinen käyttöveden lämpöanturi jonnekin säiliön lähelle. Ideana se, että käyttövettä tehtäessä voisin pakkokierrättää vettä talolla koko käyttöveden jakson aikana, jotta myös putkisto on maksimilämmöissä lämmitysjakson loputtua. Tämä auttaisi myös legionellalämmityksen aikana, kun säiliön saisi paremmin tasalämpöön kauttaaltaan.
- Lämmitysveden kierrättäminen päivän aikana (tai siis sen vähentäminen), eli kun lämmitysvettä ei tehdä. Ajatuksena testata, miten lämmöt käyttäytyvät, jos vettä ei kierrätetä ihan koko aikaa. Ja mitä tapahtuu asteminuuteille (ks. alta ajatus kompressorieston käytöstä).
- "Estä lämmitys" -asetuksen vaihtaminen "Estä kompressori" ja tuon ohjaaminen päivän aikana käyttöveden säiliön lämpötilan perusteella. Päivän aikana, jos säiliön lämpötila laskee liian alas, poistetaan "Estä kompressori", jolloin MLP lähtee tekemään käyttövettä (edellyttää, että MLP:lle saadaan asetettua prioriteetiksi käyttöveden tekeminen). Kun lämpötila nousee tarpeeksi korkealle, laitetaan kompressoriesto taas päälle, ennen kuin lämmitysvettä ryhdytään tekemään. Kompressoriesto tekee sen, että asteminuuttien laskeminen jatkuu. Riippuen tapauksesta/tarpeesta, tämä voi olla hyvä tai huono juttu. Nykyisellään, kun "Estä lämmitys" poistetaan, lämmityksen paluuvesi on jo niin viileää, että kun pyynti on 30 asteen yläpuolella, niin ei kestä kun varttitunti ja asteminuutit ovat tarpeeksi miinuksella lämmityksen alkamiseksi. Kompressoriestolla kuitenkin voisi toteuttaa pörssisähkölle siirryttäessä kuitenkin myös sen, että päiväaikaan voisi jättää vuorokauden kalleimmat tunnit sivuun myös käyttöveden tekemisen osalta.
- Testaus sille, että onko lämpökäyrää mahdollista nostaa niin, että homma rokkaa vielä silloinkin, jos yön aikana on vaikkapa vain 4 tuntia sallittua lämmitys aikaa.
- Jotain muutakin oli mielessä, mutta muistunee takaisin myöhemmin. Joka tapauksessa testailu jatkuu.

Tässä työhuoneessa lattianrajasta mitattu lämpötila yhden vuorokauden aikana


Tässä MLP:n päivän aikana haukkaama sähköenergia. Klo 7-22 välillä olevat piikit ovat käyttöveden tekemistä.


Tässä näkyvät asteminuuttien käytös. Huomaa kun "Estä lämmitys" on päiväaikaa päällä, asteminuutteja ei lasketa:


Ja tässä vielä eri lt-anturien dataa yön ajalta, kun lämmitysvettä tehdään sykleissä. En tiedä, olisiko tässä tarvetta pyrkiä vielä pidempiin jaksoihin?

[Roori]

'Estä lämitys' komento siis pakottaa asteminuuttien oloarvoksi 0 ja sitä kautta estää lämmityksen... näin tulee sitten tietysti estettyä vastusten ryntäys päälle kun komento poistetaan koska velka  voi eston aikana kasvaa suureksi (=asteminuutit laskee paljon).

[brainsurgery]

- "Estä lämmitys" -asetuksen vaihtaminen "Estä kompressori" ja tuon ohjaaminen päivän aikana käyttöveden säiliön lämpötilan perusteella. Päivän aikana, jos säiliön lämpötila laskee liian alas, poistetaan "Estä kompressori", jolloin MLP lähtee tekemään käyttövettä (edellyttää, että MLP:lle saadaan asetettua prioriteetiksi käyttöveden tekeminen). Kun lämpötila nousee tarpeeksi korkealle, laitetaan kompressoriesto taas päälle, ennen kuin lämmitysvettä ryhdytään tekemään. Kompressoriesto tekee sen, että asteminuuttien laskeminen jatkuu. Riippuen tapauksesta/tarpeesta, tämä voi olla hyvä tai huono juttu. Nykyisellään, kun "Estä lämmitys" poistetaan, lämmityksen paluuvesi on jo niin viileää, että kun pyynti on 30 asteen yläpuolella, niin ei kestä kun varttitunti ja asteminuutit ovat tarpeeksi miinuksella lämmityksen alkamiseksi. Kompressoriestolla kuitenkin voisi toteuttaa pörssisähkölle siirryttäessä kuitenkin myös sen, että päiväaikaan voisi jättää vuorokauden kalleimmat tunnit sivuun myös käyttöveden tekemisen osalta.

Kokeilin kompressoriestoa omassa F1126:ssa ja se teki sen, että asetti pyyntilämmöksi alimman menolämmön (meillä nyt 24 astetta) eli asteminuuttien laskenta sinänsä jatkui mutta ei kylläkään käyrän mukaan.

[villho]

En tätä ole testannut, mutta vastusten päälle menemisen isosta asteminuuttivelasta huolimatta voi ymmärtääkseni estää tosiaan sillä, että pumpun asetuksiin laittaa lisälämmityksen eston niin, että yli -25 C lämpötiloissa ei vastuksia käytetä ja tuolle vieläpä vaikka 24h suodatuksen, eli pitää olla 1) pakkasta enemmän kuin 25 astetta yli vuorokauden ajan ja 2) iso asteminuuttivelka (tämän voi asettaa maksimissaan -2000:een). Eli ts. uskallan väittää, että joitain poikkeuksia lukuunottamatta vastusten käytön voisi kyllä halutessaan estää.

Mutta toki voidaan spekuloida sillä, että mitä hyötyä edes olisi isosta asteminuuttivelasta? Okei, kompressori lähtee heti päälle, kun se sallitaan ja käyttöjaksosta tulee pitkä. Jopa niin pitkä, että kompressori ei sammu koko yönä. Kysymys kuuluukin, että onko tälle tarvetta?

Oletetaan tilanne, kuten esim. meillä, että
1) päivän aikana on menty pääosa ajasta lämmitysveden lämmöllä 22-23 astetta, pyynti 30 astetta, asteminuutit vähenevät yhden tunnin aikana luokkaa -400.
2) Asteminuutit olisivat tällaisen päivän (klo 7-22) jälkeen luokkaa -4000-6000 mikäli lämmitystä ei tehtäisi päivän aikana ollenkaan
3) Kello tulee 22 ja lämmitys sallitaan. Betonilattia päivän jälkeen sen verran viileä, että pumpun toimiessa paluulämmöt ovat pitkälle yöhön niin matalat, että MLP:llä menee jonkin aikaa alusta, että asteminuutit edes lähtevät takaisin lähestymään nollaa. Tunnin jälkeen piiriin lähtee kiertoon.ehkä 34-35 asteista vettä. Jo tästä käy selväksi, että tällaisen päivän jälkeen ei tuota asteminuuttivelkaa saataisi koskaan kiinni yön aikana.

Eli sopii kysyä, onko edes tarvetta tai onko mielekästä käyttää pumppua koko yö ja vetää kaivo kylmäksi?

Luultavasti tarpeeksi lähelle samaa lopputulemaa lämmityksen kannalta pääsee sillä, että nostaa lämpökäyrää sen verran, että pumppu joutuu tekemään hieman pidempään töitä asteminuuttivelan saamiseksi kiinni. Koska lattia on etenkin alkuyöstä kylmä, voi tuon käyrän siirtämisenkin vetää vahingossa tai tahallaan överiksi, eikä asteminuutteja saada kiinni, vaikka alussa lähdettiinkin nollasta liikkeelle. Kuitenkin sopivalla lämpökäyrän siirtämisellä päästään muutamaan pitkään käyttöjaksoon yön aikana, joita seuraa lyhyehkö lepo. Itse lämpökäyrällä ja sen siirrolla pystyy siis pelaamaan rulettia, että riittääkö yöllä tuotettu lämpö kattamaan tulevan päivän tarpeen. Tilanne mutkistuu, jos lämmitykseen sallittavien tuntien määrää vähennetään yössä. Tällöin voi ollakin perusteltua, että koko tuon ajan kompressori käy. Tämä onnistunee sillä, että ei-sallituille tunneille laitetaan "Estä lämmitys" ja kun lämmitys lopulta sallitaan, niin kompressoria odottaa lämpökäyrä +10. Lopputulemana aivan varmasti kompressori käy koko sallitun ajan

Niin tai näin, on tosiaan selvää, että tästä ei ole hyötyä, ellei ole sitä betonilattiaa tms. varaamassa lämpöä päivän ajaksi. Tässäkin vaikuttaa se, että mitä vähemmän on sallittuja lämmitystunteja, niin sitä enemmän on tunteja kun lattia luovuttaa lämpöä. Vähäisinä lämmitystunteina pitää neste saada ilman taukoja mahdollisimman lämpimäksi, jotta lattia varautuu (jos se varautuu) tarvittavan lämpimäksi.

[brainsurgery]

En tätä ole testannut, mutta vastusten päälle menemisen isosta asteminuuttivelasta huolimatta voi ymmärtääkseni estää tosiaan sillä, että pumpun asetuksiin laittaa lisälämmityksen eston niin, että yli -25 C lämpötiloissa ei vastuksia käytetä ja tuolle vieläpä vaikka 24h suodatuksen, eli pitää olla 1) pakkasta enemmän kuin 25 astetta yli vuorokauden ajan ja 2) iso asteminuuttivelka (tämän voi asettaa maksimissaan -2000:een). Eli ts. uskallan väittää, että joitain poikkeuksia lukuunottamatta vastusten käytön voisi kyllä halutessaan estää.

Mutta toki voidaan spekuloida sillä, että mitä hyötyä edes olisi isosta asteminuuttivelasta? Okei, kompressori lähtee heti päälle, kun se sallitaan ja käyttöjaksosta tulee pitkä. Jopa niin pitkä, että kompressori ei sammu koko yönä. Kysymys kuuluukin, että onko tälle tarvetta?

Tämä olisi helpoin sikäli, että jos velka jää koneen muistiin, ei olisi tarvetta tehdä mitään muita säätöjä esim. käyrään.

Oletetaan tilanne, kuten esim. meillä, että
1) päivän aikana on menty pääosa ajasta lämmitysveden lämmöllä 22-23 astetta, pyynti 30 astetta, asteminuutit vähenevät yhden tunnin aikana luokkaa -400.
2) Asteminuutit olisivat tällaisen päivän (klo 7-22) jälkeen luokkaa -4000-6000 mikäli lämmitystä ei tehtäisi päivän aikana ollenkaan
3) Kello tulee 22 ja lämmitys sallitaan. Betonilattia päivän jälkeen sen verran viileä, että pumpun toimiessa paluulämmöt ovat pitkälle yöhön niin matalat, että MLP:llä menee jonkin aikaa alusta, että asteminuutit edes lähtevät takaisin lähestymään nollaa. Tunnin jälkeen piiriin lähtee kiertoon.ehkä 34-35 asteista vettä. Jo tästä käy selväksi, että tällaisen päivän jälkeen ei tuota asteminuuttivelkaa saataisi koskaan kiinni yön aikana.

Eli sopii kysyä, onko edes tarvetta tai onko mielekästä käyttää pumppua koko yö ja vetää kaivo kylmäksi?

Luultavasti tarpeeksi lähelle samaa lopputulemaa lämmityksen kannalta pääsee sillä, että nostaa lämpökäyrää sen verran, että pumppu joutuu tekemään hieman pidempään töitä asteminuuttivelan saamiseksi kiinni. Koska lattia on etenkin alkuyöstä kylmä, voi tuon käyrän siirtämisenkin vetää vahingossa tai tahallaan överiksi, eikä asteminuutteja saada kiinni, vaikka alussa lähdettiinkin nollasta liikkeelle. Kuitenkin sopivalla lämpökäyrän siirtämisellä päästään muutamaan pitkään käyttöjaksoon yön aikana, joita seuraa lyhyehkö lepo. Itse lämpökäyrällä ja sen siirrolla pystyy siis pelaamaan rulettia, että riittääkö yöllä tuotettu lämpö kattamaan tulevan päivän tarpeen. Tilanne mutkistuu, jos lämmitykseen sallittavien tuntien määrää vähennetään yössä. Tällöin voi ollakin perusteltua, että koko tuon ajan kompressori käy. Tämä onnistunee sillä, että ei-sallituille tunneille laitetaan "Estä lämmitys" ja kun lämmitys lopulta sallitaan, niin kompressoria odottaa lämpökäyrä +10. Lopputulemana aivan varmasti kompressori käy koko sallitun ajan

Niin tai näin, on tosiaan selvää, että tästä ei ole hyötyä, ellei ole sitä betonilattiaa tms. varaamassa lämpöä päivän ajaksi. Tässäkin vaikuttaa se, että mitä vähemmän on sallittuja lämmitystunteja, niin sitä enemmän on tunteja kun lattia luovuttaa lämpöä. Vähäisinä lämmitystunteina pitää neste saada ilman taukoja mahdollisimman lämpimäksi, jotta lattia varautuu (jos se varautuu) tarvittavan lämpimäksi.

Oli se asteminuuttivelka olemassa tai ei, joka tapauksessa tarvitset saman määrän energiaa talon pitämiseksi lämpimänä. on/off pumppu käydessään käy täysillä koko ajan riippumatta käyrästä tai mistään muustakaan. Jos lämmitys on sallittu 22-07 välisen ajan, kone käy ihan yhtä kauan tuolla välillä riippumatta siitä kikkaileeko asteminuuttien tai lämmityskäyrän kanssa.

[piizei]

Oli ohjaukset ja Niben asetukset sitten tehnyt miten tahansa, niin pörssisähkön ja lattialämmityksen (varaavalla lattialla) kanssa tavoite varmasti on, että Niben kompressori käy katkotta yön matalamman hinnan tunnit. Kaivo ei siitä kylmene yhtään enempää, oli käynti yhtenäinen tai katkonainen. Kokonais lämmönsiirto on kuitenkin about sama.

Nyt kovemmilla pakkasilla, kun en Niben lämmitystunteja / päivä kasvattanut, vaan lisäsin takan käyttöä, asteminuutit putosivat yöllä alle -2000, ja vastus avusti lämmitystä n 1,5h 1kW teholla. Tuo varmaan korjaantuisi, jos laskisi lämpökäyrän +3:sta +2:een, mutta sitten sitä joutuu taas nostamaan, kun ulkolämpötila nousee.

[brainsurgery]

Oli ohjaukset ja Niben asetukset sitten tehnyt miten tahansa, niin pörssisähkön ja lattialämmityksen (varaavalla lattialla) kanssa tavoite varmasti on, että Niben kompressori käy katkotta yön matalamman hinnan tunnit. Kaivo ei siitä kylmene yhtään enempää, oli käynti yhtenäinen tai katkonainen. Kokonais lämmönsiirto on kuitenkin about sama.

Nyt kovemmilla pakkasilla, kun en Niben lämmitystunteja / päivä kasvattanut, vaan lisäsin takan käyttöä, asteminuutit putosivat yöllä alle -2000, ja vastus avusti lämmitystä n 1,5h 1kW teholla. Tuo varmaan korjaantuisi, jos laskisi lämpökäyrän +3:sta +2:een, mutta sitten sitä joutuu taas nostamaan, kun ulkolämpötila nousee.

Millä asetuksilla sait asteminuutit noin alas?

[piizei]

Millä asetuksilla sait asteminuutit noin alas?

Lämpökäyrä ollut +3, ja ulkolämpötila n. -9 astetta, jolloin pyynti ollut 37 astetta. Meno BT2 laskenut illaksi noin 22 asteeseen, koska kämppää lämmitetty 16 tuntia pelkällä takalla. Aika haipaakkaan putoaa noilla asetuksilla asteminuutit, eikä BT2 päässyt edes pyynti lämpötilaan 1kW lisäteholla klo 8 mennessä (35 asteeseen pääsi). Ensi yöksi lämpö laitettu +2, katsotaan riittääkö.

[brainsurgery]

Lämpökäyrä ollut +3, ja ulkolämpötila n. -9 astetta, jolloin pyynti ollut 37 astetta. Meno BT2 laskenut illaksi noin 22 asteeseen, koska kämppää lämmitetty 16 tuntia pelkällä takalla. Aika haipaakkaan putoaa noilla asetuksilla asteminuutit, eikä BT2 päässyt edes pyynti lämpötilaan 1kW lisäteholla klo 8 mennessä (35 asteeseen pääsi). Ensi yöksi lämpö laitettu +2, katsotaan riittääkö.

Millä AUX asetuksella katkaisit kompressorin?

[tk-]

Lämpökäyrä ollut +3, ja ulkolämpötila n. -9 astetta, jolloin pyynti ollut 37 astetta. Meno BT2 laskenut illaksi noin 22 asteeseen, koska kämppää lämmitetty 16 tuntia pelkällä takalla. Aika haipaakkaan putoaa noilla asetuksilla asteminuutit, eikä BT2 päässyt edes pyynti lämpötilaan 1kW lisäteholla klo 8 mennessä (35 asteeseen pääsi). Ensi yöksi lämpö laitettu +2, katsotaan riittääkö.

Itsellä ei ainakaan enää riittäisi 8h lämmitykseen tuossa ulkolämmössä, pumppu haluaa käydä noin 40 % lämmitykseen ja 10 % käyttöveteen, eli yhteensä 12h. Jollain tavalla pitäisi tuottaa 30kwh lisäenergiaa taloon jotta lämpötila ei laske. Tai sitten tosiaan pitäisi ottaa lisävastukset apuun, mutta siinä ei liene järkeä jos ei ole 1/4-hintaisia tunteja tarjolla niihin nähden joita on pakko käyttää.

Mutta en nyt täysin ymmärrä miksi ajat tarvetta isommalla lämpökäyrällä jos kuitenkin asteminuuttilaskenta vuorokausitasolla toimii? Lämpökäyrän tiputus sinällään ei tule muuttamaan sitä tosiasiaa, että pumppu käynee edelleen koko yön ja lämmittää vain tiettyyn rajaan saakka maksimitehon sallimissa rajoissa.

[piizei]

Millä AUX asetuksella katkaisit kompressorin?

Nyt on käytössä tariffiesto. Estä lämmitys ajaisi saman asian, jos lämmin käyttövesi ei meinaa riittää. Molemmissa asteminuutit nollaantuu estoa käytettäessä.

[brainsurgery]

Nyt on käytössä tariffiesto. Estä lämmitys ajaisi saman asian, jos lämmin käyttövesi ei meinaa riittää. Molemmissa asteminuutit nollaantuu estoa käytettäessä.

Saisko tuota sun aiempaa kuvaa sellaisena, että siinä näkyy myös asteminuutit? Tai sitten ihan vain lokitiedosto? Mielenkiintoista kokeilua tulevaisuutta ajatellen.

[brainsurgery]

Nyt kovemmilla pakkasilla, kun en Niben lämmitystunteja / päivä kasvattanut, vaan lisäsin takan käyttöä, asteminuutit putosivat yöllä alle -2000, ja vastus avusti lämmitystä n 1,5h 1kW teholla. Tuo varmaan korjaantuisi, jos laskisi lämpökäyrän +3:sta +2:een, mutta sitten sitä joutuu taas nostamaan, kun ulkolämpötila nousee.

Tee sinne oma käyrä nykyisen käyrän mukaan ja tee sillä nuo muutokset lämpötilan mukaan?

[piizei]

Mutta en nyt täysin ymmärrä miksi ajat tarvetta isommalla lämpökäyrällä jos kuitenkin asteminuuttilaskenta vuorokausitasolla toimii? Lämpökäyrän tiputus sinällään ei tule muuttamaan sitä tosiasiaa, että pumppu käynee edelleen koko yön ja lämmittää vain tiettyyn rajaan saakka maksimitehon sallimissa rajoissa.

Korotettu lämpökäyrä käytössä, jotta varmistetaan, että kompressori käy koko yön. Muutoin käy liitteenä olevan kuvan mukaisesti ja halvoista tunneista katoaa 1,5-2h noin vain.

Lämpökäyrän alentaminen kovilla pakkasilla puolestaan estää asteminuuttien putoamisen alle -2000. Parempi tapa olis varmaan kaivaa asetukset, millä tuon tehostuksen saisi estettyä kokonaan, mutta siten, että tilapäinen luksus edelleen käyttäisi vastusta tarvittaessa. Pitäisi ehtiä testaamaan.

[piizei]

Tee sinne oma käyrä nykyisen käyrän mukaan ja tee sillä nuo muutokset lämpötilan mukaan?

Hyvä idea. Ei vaan tunnu aika riittävän testaamaan, millainen käyrä toimisi. Hyvä kun ehtii logit kerran viikossa tarkistaa.

Näin jälkeen päin kaduttaa, että tuli Niben karvalakein malli hankittua. Olisi kyllä hienoa, jos logit saisi luettua etänä luetettavasi. Rakentelin aioinaan etälukijan Rapsberry pi zerosta, mutta Nibe jostain syystä pudotti sen pois 2-4 viikon logituksen jälkeen, ja palasin tikun käyttöön.

[brainsurgery]

Hyvä idea. Ei vaan tunnu aika riittävän testaamaan, millainen käyrä toimisi. Hyvä kun ehtii logit kerran viikossa tarkistaa.

Näin jälkeen päin kaduttaa, että tuli Niben karvalakein malli hankittua. Olisi kyllä hienoa, jos logit saisi luettua etänä luetettavasi. Rakentelin aioinaan etälukijan Rapsberry pi zerosta, mutta Nibe jostain syystä pudotti sen pois 2-4 viikon logituksen jälkeen, ja palasin tikun käyttöön.

Joo sama harmitus täällä. Jo tuo 2 AUXia asettaa melkoisia rajoituksia. Olisi edes koneessa itsessään ajastus lämpimän veden teolle niin saisi yhden AUXin lisää käyttöön.

[piizei]

Saisko tuota sun aiempaa kuvaa sellaisena, että siinä näkyy myös asteminuutit? Tai sitten ihan vain lokitiedosto? Mielenkiintoista kokeilua tulevaisuutta ajatellen.

Tässä samalta pätkältä kuva asteminuuteilla ja ilman, jotta näkee, mitä kompresori ja vastus tekevät.

EDIT: Asteminuutti käyrästä sai sen verran lisää oppia, että asteminuutteja ei lasketa, kun kompressori (tai vastus) lämmittää käyttövettä.

[tk-]

Korotettu lämpökäyrä käytössä, jotta varmistetaan, että kompressori käy koko yön. Muutoin käy liitteenä olevan kuvan mukaisesti ja halvoista tunneista katoaa 1,5-2h noin vain.

Lämpökäyrän alentaminen kovilla pakkasilla puolestaan estää asteminuuttien putoamisen alle -2000. Parempi tapa olis varmaan kaivaa asetukset, millä tuon tehostuksen saisi estettyä kokonaan, mutta siten, että tilapäinen luksus edelleen käyttäisi vastusta tarvittaessa. Pitäisi ehtiä testaamaan.

Oletko kokeillut tariffieston sijaan ”estä kompressori”? Silloin voisi pitää normaalia lämpökäyrää kun asteminuutteja edelleen lasketaan. Toki sähkövastus pitäisi estää sitten muilla keinoina. Sillä tavoin saisit tietoa myös todellisesta lämmitystarpeesta paremmin pumpun automatiikan arvioimana, tuo 8h/vrk ei voi riittää kovemmilla pakkasilla mitenkään jos pumppu ei ole tuplasti ylimitoitettu lämmitystarpeeseen nähden.

Toki jos ajatuksena on lämmittää fiksoitu aika vuorokaudessa tuolla ja talo saa sitten joko kylmetä tai käytetään muita lämmönlähteitä, niin siinä tapauksessa tuo strategia lienee hyvä.

[piizei]

Joo sama harmitus täällä. Jo tuo 2 AUXia asettaa melkoisia rajoituksia. Olisi edes koneessa itsessään ajastus lämpimän veden teolle niin saisi yhden AUXin lisää käyttöön.

Itselläni on nyt aux1 tariffiesto ja aux2 tilapäinen luksus. Tilapäinen luksus toimii itseasiassa melko hyvin firmware 7994R4 päivityksen jälkeen käyttäen ensin kompressoria ja vasta loppu pätkässä vastusta. Ennen otti vastuksen heti käyttöön.

[brainsurgery]

Oletko kokeillut tariffieston sijaan ”estä kompressori”? Silloin voisi pitää normaalia lämpökäyrää kun asteminuutteja edelleen lasketaan. Toki sähkövastus pitäisi estää sitten muilla keinoina. Sillä tavoin saisit tietoa myös todellisesta lämmitystarpeesta paremmin pumpun automatiikan arvioimana, tuo 8h/vrk ei voi riittää kovemmilla pakkasilla mitenkään jos pumppu ei ole tuplasti ylimitoitettu lämmitystarpeeseen nähden.

Toki jos ajatuksena on lämmittää fiksoitu aika vuorokaudessa tuolla ja talo saa sitten joko kylmetä tai käytetään muita lämmönlähteitä, niin siinä tapauksessa tuo strategia lienee hyvä.

Kokeilin tätä mutta ainakin F1126 tipautti pyyntilämmön asetettuun minimilämpöön eli meillä 24 asteeseen, jolloin asteminuutit jäivät lähinnä junnaamaan paikoilleen.

[piizei]

Oletko kokeillut tariffieston sijaan ”estä kompressori”? Silloin voisi pitää normaalia lämpökäyrää kun asteminuutteja edelleen lasketaan. Toki sähkövastus pitäisi estää sitten muilla keinoina. Sillä tavoin saisit tietoa myös todellisesta lämmitystarpeesta paremmin pumpun automatiikan arvioimana, tuo 8h/vrk ei voi riittää kovemmilla pakkasilla mitenkään jos pumppu ei ole tuplasti ylimitoitettu lämmitystarpeeseen nähden.

Toki jos ajatuksena on lämmittää fiksoitu aika vuorokaudessa tuolla ja talo saa sitten joko kylmetä tai käytetään muita lämmönlähteitä, niin siinä tapauksessa tuo strategia lienee hyvä.

Jos vastuksen saisi estettyä ainoastaan lämmityksen osalta, niin "estä kompressori" toimisi varmaan parhaiten. Silloin ei tulisi mitään viivettä lämityksen aloitukselle.

8h ei tosiaan kovilla pakkasilla riitä, ja nyt mennään 10 tunnilla, mikä sekin vaatii reilua takan käyttöä.

[tk-]

Jos vastuksen saisi estettyä ainoastaan lämmityksen osalta, niin "estä kompressori" toimisi varmaan parhaiten. Silloin ei tulisi mitään viivettä lämityksen aloitukselle.

8h ei tosiaan kovilla pakkasilla riitä, ja nyt mennään 10 tunnilla, mikä sekin vaatii reilua takan käyttöä.

Saiko lisäyksen estettyä kalenterin perusteella? Ainakin f1x45 muistaakseni onnistuu niin. Silloinhan voisi kokeilla sallia sen vain samaan aikaan kun legionella on ajastettu ja muun ajan pärjäisi sitten tuolla kompressoriestolla? Toki jos pakkanen laskee alle rajan kun lisäystä todella tarvitaan, niin sitten pitäisi hoksata tuo napauttaa pois.

Edit: katsoin manuaalista, niin näyttää tuo ohjelmointimahdollisuuskin tulevan vain näissä 1x45/1x55-pumpuissa.

[tk-]

Kokeilin tätä mutta ainakin F1126 tipautti pyyntilämmön asetettuun minimilämpöön eli meillä 24 asteeseen, jolloin asteminuutit jäivät lähinnä junnaamaan paikoilleen.

Miksi teki noin? Ei kompressorieston pitäisi kyllä lämpökäyrään vaikuttaa mitenkään.

[brainsurgery]

Miksi teki noin? Ei kompressorieston pitäisi kyllä lämpökäyrään vaikuttaa mitenkään.

Nyt täytyy sanoa, että en tiedä mikä siinä silloin oli. Nyt kun kokeilin niin näyttäisi toimivan ihan hyvin.

[brainsurgery]

Miksi teki noin? Ei kompressorieston pitäisi kyllä lämpökäyrään vaikuttaa mitenkään.

Sain tämän tänään toistettua. Saattoi liittyä asteminuuttien räpläämiseen edestakaisin. Täytyy seurata toimintaa.

[brainsurgery]

Sain tämän tänään toistettua. Saattoi liittyä asteminuuttien räpläämiseen edestakaisin. Täytyy seurata toimintaa.

Kyllä se vain jossain vaiheessa tipauttaa pyynnin min menolämpöön. Täytyy ottaa lokit ulos kunhan masiina saa taas ajettua asteminuutit takaisin.

[brainsurgery]

Tässä näkyy tuo pyynnin tipahtaminen.

Lopun sahaus johtuu takan poltosta ja termostaattien sulkeutumisesta.

[tk-]

Tässä näkyy tuo pyynnin tipahtaminen.

Lopun sahaus johtuu takan poltosta ja termostaattien sulkeutumisesta.

Erikoinen ilmiö. Onko tuossa mitään logiikkaa mihin tarttua? Esimerkiksi, että pyynti tippuu minimiin aina kun asteminuutit laskee alle pumpun käynnistysrajan? Pitääpä kokeilla omalla laitteella tuota kompressoriestoa ja katsoa miten käy.

[tk-]

Tässä näkyy tuo pyynnin tipahtaminen.

Lopun sahaus johtuu takan poltosta ja termostaattien sulkeutumisesta.

Huomasin saman ilmiön kyllä tuossa omassakin pumpussa. Käynnistysraja on -90, asteminuutit musta käyrä ylhäällä ja pinkki alhaalla on lämpöpyynti. Jossain tuossa noin puolenvälin tienoolla näyttää muuttuvan. Kokeilen vielä joku päivä (tänään menee turhan myöhään) vaihtaa käynnistysrajaksi vaikka -60, niin näkee onko tuossa jokin logiikka liittyen käynnistysrajaan.

[Typo]

Pyynnin tipahtaminen minimimenolämpöön johtunee siitä, että kiertoveden lämpö on jäähtynyt niin viileäksi, että se saavuttaa minimimenolämmön... Kun minimimenolämmön arvo on saavutettu tulee minimimenolämpötilasta pyyntilämpötila. Tämä testattu F1255-6 pumpulla ja ohjelmaversiolla 9443R5. AUX1 tulo oli asetettu estä kompressori tilaan. Lisälämpö oli estetty tilassa.

Seuraava huomio tuli samalla esille: Asteminuutit laskivat arvoon -519 ja jäivät siihen. Käynnistysraja kompressorille on -120 ja lisäyksen käynnistysraja oli tehdasasetuksessa 400. Joskus muinoin täällä oli esillä kaava siitä, miten F1255 säätää taajuutta. Kaavassa oli määrävänä tekijänä asteminuuttiasetus sekä lisälämmön aktivoitumisasetus sekä jakajana joku arvo...? Seuraavaksi muutin lisäyksen käynnistysasetuksen niin suureksi kuin sen saa eli 2000. Asteminuutit laskivat eteenpäin -519:stä aina johonkin -660 saakka. Tässä vaiheessa vapautin AUX1 tulon. Nibe teki kaikki käynnistysrituaalinsa ja lähti käyntiin 20Hz:llä. Suureksi yllätyksesksi pumppu jäi jauhamaan 20 Hz:llä eikä yrittänytkään alkaa nostamaan taajuutta ylöspäin, asteminuutit vain jatkoivat laskemista -660:sta alaspäin. Ilmeisesti taajuuden noston taustalla on edelleen täällä foorumilla esitettu kaava kuinka nopeasti taajuutta aletaan säätämään.

Seuraavaksi muutin lisäyksen aktivoitumisasetuksen takaisin 400:aan ja samalla asteminuutit hyppäsivät takaisin arvoon -519. Tuon muutoksen jälkeen ei mennyt kuin hetki, kun kompressorin taajuus alkoi nousta hiljalleen.

Lisäyksen asteminuuttiarvoa ei voine F1255 pumpussa asettaa kovin alas, koska sitten kun pumppu käynnistyy AUX tulon vapauduttua, alkaa taajuuden nosto niin verkkaisesti, että kestää ikuisuuden päästä ajamaan lämpövajetta kiinni. Estä kompressori AUX -tulossa on se hyvä puoli että F1255 alkaa heti AUX-tulon vapauduttua nostamaan taajuutta, kun asteminuutit ovat valmiiksi reilusti miinuksella.

[kuros]

Nibe teki kaikki käynnistysrituaalinsa ja lähti käyntiin 20Hz:llä. Suureksi yllätyksesksi pumppu jäi jauhamaan 20 Hz:llä eikä yrittänytkään alkaa nostamaan taajuutta ylöspäin, asteminuutit vain jatkoivat laskemista -660:sta alaspäin. Ilmeisesti taajuuden noston taustalla on edelleen täällä foorumilla esitettu kaava kuinka nopeasti taajuutta aletaan säätämään.

Tuollaista on ollut täälläkin, käy 20 Hz taajudella vaikka pakkasta on sen verran että tarvisi isompaa taajuutta. AM laski kunnes vastukset meni päälle. Olisiko sama ongelma taustalla? Tässä ketjussa siitä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9093.120
Kaavasta en tiedä mutta jollain softan versiolla havaitsin että taajuussäätö alkoi kun 
käynnistysarvo + lisälämmitysarvo/4 eli minun tapauksessa 150 + 400/4 = 250 pumppu "herää" säätämään taajuutta.
Uusin SW ei kuitenkaan näyttänyt reagoivan.

[Typo]

Testi toistettu samoilla parametreillä mitä aikaisemmin. Asteminuuttien laskenta loppuu arvoon -519, joka on ilmeisesti kompressorin käynnistysarvo + lisäyksen käynnistymisarvo. Kun AUX tulon vapautti, niin alkutoimien jälkeen kompressori lähti käyntiin ja kiihdytti todella nopeasti jonnekin yli 50Hz taajuuteen. Asetin myös samalla käyttötilan autoksi, niin 0,5 kW vastusta lähti mukaan auttamaan lämmönnousua kohti pyyntiä. Tälläkertaa pyyntinä ei ollut min. menolämpö, vaan pyyntilämpö oli normaali lämpökäyrän mukainen arvo.

Asteminuuttiarvo seilaa normaalisti välillä -100 - -170, Invertteri säätää kyllä hyvin taajuutta ja tuota minimiherzeillä ollutta käyntiä en ole saanut esille kuin tuossa kokeilussa missä lisälämmön käynnistysarvo oli 2000 ja vastus taisi olla myös estettynä. (käyttötila käsiohjaus) Ohjaustila auto:lla, kompressorin käynnistysarvolla -120, lisälämmön asetuksilla 400 ja 100 on menty tähän saakka eikä taajuus ole alkanut laahaamaan kuin tuossa 1. pörssisähkön kalliiden tuntien estokokeilussa.

Silloin kun Nibe on kelaillut asteminuutit 0:aan ja pysähtynyt, seuraavalla kompressorikäynnistyksellä asteminuutit laskevat käynnistysarvosta -120 noin -240 asteminuuttiin 20 herzillä, sitten taajuuden säätö alkaa nostamaan taajuutta korkeammaksi ja asteminuutteja lähemmäs -120 asteminuuttia.

[brainsurgery]

Pyynnin tipahtaminen minimimenolämpöön johtunee siitä, että kiertoveden lämpö on jäähtynyt niin viileäksi, että se saavuttaa minimimenolämmön... Kun minimimenolämmön arvo on saavutettu tulee minimimenolämpötilasta pyyntilämpötila. Tämä testattu F1255-6 pumpulla ja ohjelmaversiolla 9443R5. AUX1 tulo oli asetettu estä kompressori tilaan. Lisälämpö oli estetty tilassa.

Pitänee omankin pumpun lokit tarkastaa että onko ollut tämä ongelma. Tuonhan voi tietysti kiertää laskemalla minimimenon riittävän alas.

[tk-]

Pitänee omankin pumpun lokit tarkastaa että onko ollut tämä ongelma. Tuonhan voi tietysti kiertää laskemalla minimimenon riittävän alas.

Ei liity tuohon. Itse testasin pidempää pätkää tuossa hiljan, ja noin 2h kohdalla pyynti pomppasi takaisin lämpötilan mukaiseen vaikka kompressori oli edelleen estettynä. Jatkan edelleen yrityksiä ymmärtää onko kyseessä joku logiikka vai pelkkä bugi.

[erkki46]

Pyynnin tipahtaminen minimimenolämpöön johtunee siitä, että kiertoveden lämpö on jäähtynyt niin viileäksi, että se saavuttaa minimimenolämpötilan. Kun minimimenolämmön arvo (20) on saavutettu tulee minimimenolämpötilasta pyyntilämpötila. Minulla pumppu F1245-8. AUX1 tulo oli asetettu estä kompressori ja AUX2 estä lisäys. Tästä huolimatta meni vastuksia päälle 1-2 kW muutamia kertoja. Nibe haluaa pitää talossa hiukan lämpöä oli vipuset miten vaan. Sinänsä ihan hyvä ajatus. Minulla esto oli jotain 10h. Liitteenä pari kuvaa aiheesta.