Thermotech jakotukit säätö ja lämpökäyrä

[yllsten]

Moi,

Tarviis vähän osviittaa...

Alle viikko sitten vaihdettu VILP MLP:n.
Laitteena Thermia Calibra duo 3-12kW + 300l lämminvesivaraaja.


. Talo neljässä ns puolikkassa kerroksessa, joista kaksi alinta maavaraisena kellarina. Ns rinneratkaisu. (noin periaatteessa ikään kuin kaksikerroksinen rakenteellisesti)
- kaksi alinta kerrosta laatalla/kivellä
- Kaksi ylintä laatalla / parketilla.
- Välissä ontelolaatta
neliöitä n. 230m. lisäksi autotalli/varasto n. 45neliöö, betonilattia.

Jakotukkeja yhteensä neljä, kaksi alimmissa kerroksissa, yksi ylemmässä, yksi autotallissa.
Autotallin ja ja ihan alimman kerroksen tukit (1 +1) ilman termareita.
Alimman kerroksen tukki omalla lämpökäyrällä, koska ko kerroksessa kylpyhuone/sauna.

Toiseksi alimman kerroksen tukki muuten ilman termaria, pl takkahuone.

Kahden ylimmän kerroksen tukki ylimmässä kerroksessa. Siinä pari piiriä ilman termareita.
Yhdessäkään jakotukissa ei ole virtausmittareita, jakotukit Thermotech.

1. Onko mulla mitään mahdollisuutta säätää nuo tukit ilman virtausmittareita suurin piirtein kohdalleen?
- vai kannattaako nuo vaan hankkia, ei liene mitään hirveän kalliita.
2. onko tarvetta linjasäätöventtiiliin jakotukeille? Nyt niitä en ole ainakaan löytänyt.
3. Mikä olis hyvä menoveden lämpötila kostean tilan laatan lämpötilan suhteen? Tämä siis kellarikerrosessa. Ja ns aloituslämpötilaa haen käyrälle, jotta kesälläkin olis lämmin.
- Ajatus olis tunkea sinne kellariin yhdellä lämpökäyrällä lämpimämpää vettä siten, että ko tila myös kuivuisi, myös kesäisin. Ko tukissa 3 piiriä, joista yksi menee tuonne kylppäriin. Joudun vähän "liian lämmintä" sinne ajamaan ja kuristamaan sitten tukilla ne kaksi muuta huonetta, jotka samalla tukilla.


Toisella käyrällä lämmittäis sitten muuten taloa ja autotallia, autotallista saan säädettyä kyllä tukilta hyvin.

Talo valmistunut 2011, alakerrat EPS-harkkoa, yläkerta puurakenteinen. ontelolaatta kerroksen välissä.

[aksutre]

Saattaa olla vähän haastava projkti kun on eri pintamateriaaleja, mutta tossa jotain vinkkiä.

1.   Jos lattialämmityssuunnitelmat on tallella ja virtausmittarin saat parilla kympillä  kpl kannattaa ne laittaa niin saat perussäädön suhteellisen kohdalleen. Toki voi halvalla laserlämpömittarilla mitata lattian pinnat tasalämpöiseksi ja sitten sen jälkeen katsoa tilat jossa esim. suuria ikkunoita tavallisella digilämpömittarilla keskeltä huonetta ja lisätä lämpötilaa tarvittaessa. Termostaattien käyttöä ei maalämmön yhteydessä suositella, sotkee virtauksia ja lisää energiankulutusta. Huomioi säädössä että laatasta tulee lämpö hyvin läpi verrattuna parkettiin, taisi olla niin että laatassa 8 astetta viileämpi menolämpö niin pintalämpötila on sama kun parketissa.
2.   Jos suunnittelu on tehty hyvin, piirien pituus  on melko tasainen, ei välttämättä linjasäätöä tarvitse. Kaikki riippuu siitä riittääkö yläkertaan virtausta. Jos ei riitä niin linjasäätö sitten. Oletuksena voi yläkerran tukin säätää melko auki  (ainakin parkettipinnat) ja alakerran pienemmälle, saattaa sekin riittää lähtökohdaksi ilman linjasäätöä. Yläkerran tukissa olisi ainakin hyvä olla virtausmittarit.
3.   Kosteisiin tiloihin pitää kesällä olla reilu lämpötila +28-30 kun lattia on 25-27 ilman lämmitystä. Usein kylppäri alle 20m2 joten tarvitsee paria muutakin huonetta pitää lämmitettynä jotta 3kW minimiteho jakaantuu laajemmalle. Pelkästä kylppäristä tulee todennäköisesti ylilämpöhälytys.

[yllsten]

Kiitos vastauksesta!!!
Saattaa olla vähän haastava projkti kun on eri pintamateriaaleja, mutta tossa jotain vinkkiä.

1.   Jos lattialämmityssuunnitelmat on tallella ja virtausmittarin saat parilla kympillä  kpl kannattaa ne laittaa niin saat perussäädön suhteellisen kohdalleen. Toki voi halvalla laserlämpömittarilla mitata lattian pinnat tasalämpöiseksi ja sitten sen jälkeen katsoa tilat jossa esim. suuria ikkunoita tavallisella digilämpömittarilla keskeltä huonetta ja lisätä lämpötilaa tarvittaessa. Termostaattien käyttöä ei maalämmön yhteydessä suositella, sotkee virtauksia ja lisää energiankulutusta. Huomioi säädössä että laatasta tulee lämpö hyvin läpi verrattuna parkettiin, taisi olla niin että laatassa 8 astetta viileämpi menolämpö niin pintalämpötila on sama kun parketissa.

Mulla on piirustukset, josta näkyy jakotukit ja nuo piirit, mutta muistaakseni siinä ei ole virtauksista mainintaa. Täytyypä tarkastaa vielä nuo uudelleen ja katsoa läpi muutenkin pari taloon liittyvää kansiota, josko sieltä löytyis.
Kyllä taitaa lähteä ainakin yläkerran osalta virtausmittarit hankintaan. Siellä 5 toimilaitteellista piiriä ja kaksi ilman. OIskohan tuossa alun perin ajateltu sitä, että koska nuo 5 piiriä ovat just parkettia ja kaksi piiriä laattaa, niin sais helpommin säädettyä noihin parketti huoneisiin. Toisaalta itse ajattelen, että miksi on tehty noin päin? Oisko ollut helpompaa kuristaa noita laattaosia termarilla ja antaa mennä vapaasti kiertoon nuo 5 parkettipiiriäpiiriä?
 
2.   Jos suunnittelu on tehty hyvin, piirien pituus  on melko tasainen, ei välttämättä linjasäätöä tarvitse. Kaikki riippuu siitä riittääkö yläkertaan virtausta. Jos ei riitä niin linjasäätö sitten. Oletuksena voi yläkerran tukin säätää melko auki  (ainakin parkettipinnat) ja alakerran pienemmälle, saattaa sekin riittää lähtökohdaksi ilman linjasäätöä. Yläkerran tukissa olisi ainakin hyvä olla virtausmittarit.
- TÄMÄ esisäädöillä?

Osaisitko aukaista mulle kansankielellä mitä tuo linjasäätö käytännössä tarkoittaa, itselleni ei ole täysin auennut?

Ja itseasiassa kun puhutaan myös jakotukin "tasapainotuksesta", mitä se meinaa? Esisäätö?

- Onko se niin että jos hypoteeesina  3-piiriselle tukille tulee vaikka 100l/s (määrä valittu ihan vaan esimerkkinä, helppo miettiä omassa päässä) (ja jos jakotukin säätö esim tasan neljä kierrosta) niin jos haluan esim voimakkaampaa kiertoa kylpyhuoneeseen, laitan sille menemää vaikkapa 50% tuosta määrästä ja lopun 50% jaan kahden jäljelle jäävän piirin kesken? Ja tämä tehdään mun tapauksessa siitä paluupuolen esisäädöstä? Jos näin, niin vedän piirin ollessa täysin auki puolet (esim 2/4 kierrosta tukin säätimestä kiinni) ja sit makkarin ja varaston kohdalla 3/4 kierrosta molempiin kiinni, jolloin niille jää 1/4 auki molempiin? [/i]

3.   Kosteisiin tiloihin pitää kesällä olla reilu lämpötila +28-30 kun lattia on 25-27 ilman lämmitystä. Usein kylppäri alle 20m2 joten tarvitsee paria muutakin huonetta pitää lämmitettynä jotta 3kW minimiteho jakaantuu laajemmalle. Pelkästä kylppäristä tulee todennäköisesti ylilämpöhälytys.

Joo pidän kellarissa kiertoa joka huoneessa kesät talvet ja tässä tapauksessa kylppärin lisäksi kahdessa muussa huoneessa (varasto + makkari). Makkarista ja varastosta pakko kyllä tukilta manuaalisesti sitä kuristaa, koska muuten etenkin makkari liian lämmin. Kylppäri noin 20m2 ja nuo mainitut makkari ja varasto molemmat noin 20m2/huone

Parikin tuttua Rakmestaria sanonut aikanaan, että kellarikerroksessa olisi aina hyvä pitää pientä kiertoa vaikka vaan matalalla veden lämpötilalla kapillaarikosteuden takia, jotta pysyy rakenteet varmasti kuivana.

Täähän täs vähän on, että kun kylpyhuoneen lattia on "luonnonkivi klinkkeriä" ja kiroisti saumoja, niin vaatii viel lisää lämpötilaa verrattuna normaaliin laattaan. Nyt kun oon testaillu niin näyttäs se noin 27asteen menovesi alkamaan tuntumaan lämpimämmältä jalassa kylppärin lattiassa.

Ostin talon 3v sen valmistumisesta eroperheeltä, enkä itse olisi noin tehnyt tuota tilaa. Mutta myöskään 25-30K€ kylppäriremppa pelkän lattianvaihdon takia ei napostele, pakko sitten soveltaa.

[jmaja]

Siis onko alakerran tukille alasunttaus?

Tuossa on muutama ongelma. Samassa piirissä on kylppäri ja makuuhuone. Ei tuo voi toimia ilman termaria tai käsisäätöä, jos ei halua kesällä kuumaa ja talvella kylmää makuuhuonetta.

Sama juttu pintamateriaalien kanssa. Kesällä pitäisi saada kuumempaa kylppäriin ja talvella tiloihin, joissa parkettia. Pitää olla joko termarit tai molemmat piirit suntattuna, jotta tuo on mahdollista.

Linjasäätöjä ei kodeissa tarvita eikä niillä tuota ratkaista.

[yllsten]

En tiedä tarkalleen, mitä tarkoittaa alasunttaus...mutta siis ko tukki on omalla lämpökäyrällään omalla kiertovesipumpullaan.
Ja kyllä, tämä just vähän haaste.

Mutta siis ko tukille menee lämpimämpää vettä ja olen nimenomaan tähänkin asti edellisellä VILP:llä (vain yhdellä käyrällä koko taloon)
kuristanut sen tukin kahta muuta piiriä, kesällä vaa pitänyt kuristaa enemmän. Jättänyt vähän kiertoa niihin huoneisiin käsisäädöllä. ja pitänyt  kylppärin käsisäätöä sit täysin auki. (vaikuttaahan tuo piirin virtausnopeuskin piirin huoneen lämpötilaan?)

Yläkerran kanssa oon vähän lämpimämpää ajanut sinne, mutta tiputtanut kiertoa kahdessa käsisäätöpiirissä tukilta ja antanut termarin hoitaa parkettitilat samaisesta tukista.

Ja huomannut, että parketti ei ole tarvinnut niin paljon lämmintä kuin tuo kellarin iso kylppäri.

Joo ja ei tästä saa täydellistä millään tekemättä koko lattialämmitystä kokonaan uusiks kämpässä. Mutta en viittis sitäkään remppaa (varmaan olis min 100K€ kun repis kaikki lattiat auki ja vetäis uudet linjat) alkaa tekemään 13v vanhaan taloon, jossa ei ole vikaa, pl lattialämmityksen olisin tehnyt itse eri tavalla. Ja eri lämpöarvoilla olevia lattiamateriaaleja olisin itse rajannut kahteen, olis ollut helpompaa tehdä nuo kaksi lämpökäyrää.
Kun kolmea eri lattiamateriaalia kämpässä ja osin samoilla tukeilla nyt. Mutta kun ostettiin talo vajaa kolme vuotta vanhana, niin nyt ollaan tässä.

Mutta etsinnässä parasta vaihtoehtoa nykyiseen...

[jmaja]

Alasunttaus tarkoittaa piiriä, jossa on oma pumppu, säätöventtiili, lämpötilamittaus ja säätösysteemi. Se siis sekoittaa tarpeen mukaan omaa paluuvettään omaan menoveteensä ja siten laskee lämpötilaa alemmaksi kuin muualla on. Korkeampaa lämpötilaa se ei mitenkään osaa tehdä.

Asennuksia voi olla monenlaisia. Toisissa on lämpövaraaja, jota MLP lämmittää ja sieltä otetaan lämpö eri piireihin. Tällöin tuon varaajan lämpö on korkein mahdollinen ja kaikissa piireissä voi olla oma alasunttaus.

Jos tuollaista varaajaa ei ole tai se on pelkkä puskuri, on jossain "pääpiiri", jossa kiertää MLP:n lämpökäyrän mukainen vesi ja sieltä voi alasuntata kylmempiä. Mutta pääpiiri ei voi olla pelkkä putki, vaan siinäkin on oltava lämmönluovutusta, jotta MLP:n tekemä lämpö menee aina jonnekin.

[yllsten]

No kyl mä sit uskaltaisin väittää, että näin mulla on. Kahta eri lämpökäyrää ajellaan, muutama aste eroa käyrien välillä.

Ja pumpun sekä 300l varaajan lisäksi asennettuna seuraava kombo.
EM3 laajennuskortti Calibra Internal
Shunttiventtiili ESBE VRG131-32-16-1 1/4
Toimilaite ESBE ARA 659 0-10V -45s (inverter)
Vaihtoventtiilipaketti LK DN28
Anturi PT1000 + 2m kaapelia
Lämpöjohtopumppu WILO yonos pico

Ja kyl mitä oon seurannut kahta eri menoa noihin tukeille ajelle. Korkeemmalla menovedellä menee kylppäri/alakerta, muut matalammalla.




 

[yllsten]

Hetkinen, enpä sanokaan nyt sit. Eli mulla siis menee tuossa yhdellä käyrällä lämpimämpää yhdelle jakotukille, jossa kolme piiriiä.
Jos mulla käsitteistö oikein?
Jos siis yks piiri = yksi jakotukin lähtö? Oletan että näin pitäis olla oikein
Vai Yksi piiri = yksi jakotukki?

ELi tarkoitatko että jakotukilla olisi vielä joku oma lämpömittari/shuntti, joka erottais yhdelle lähdölle lämpimämpää vettä kuin kahdelle muulle lähdölle samasta tukista?

[jmaja]

Taitaa siis olla siis muut paitsi alakerta suntattuna? Silloin ei saa muualle kuumempaa vettä kuin alakertaan menee. Ei ehkä ole tarpeenpaan.

Siis MLP säätää sieltä lähtevää menovettä kompuran käynnillä ja laskee siitä tarvittaessa kylmemmäksi tuon shunttiventtiilin takana olivaa piiriä.

Tuli tässä välissä uusi kommentti. Jakotukki on aina kokonaan samaa menolämpöä. Menot eri jakotukeille voidaan jakaa eri menolämpöihin shunttauksella. Silloin siis säädetään paluujakotukilta osa virtauksesta menojakotukille eli alennetaan menolämpöä.

[yllsten]

Saattaa olla vähän haastava projkti kun on eri pintamateriaaleja, mutta tossa jotain vinkkiä.

1.   Jos lattialämmityssuunnitelmat on tallella ja virtausmittarin saat parilla kympillä  kpl kannattaa ne laittaa niin saat perussäädön suhteellisen kohdalleen. Toki voi halvalla laserlämpömittarilla mitata lattian pinnat tasalämpöiseksi ja sitten sen jälkeen katsoa tilat jossa esim. suuria ikkunoita tavallisella digilämpömittarilla keskeltä huonetta ja lisätä lämpötilaa tarvittaessa. Termostaattien käyttöä ei maalämmön yhteydessä suositella, sotkee virtauksia ja lisää energiankulutusta. Huomioi säädössä että laatasta tulee lämpö hyvin läpi verrattuna parkettiin, taisi olla niin että laatassa 8 astetta viileämpi menolämpö niin pintalämpötila on sama kun parketissa.
2.   Jos suunnittelu on tehty hyvin, piirien pituus  on melko tasainen, ei välttämättä linjasäätöä tarvitse. Kaikki riippuu siitä riittääkö yläkertaan virtausta. Jos ei riitä niin linjasäätö sitten. Oletuksena voi yläkerran tukin säätää melko auki  (ainakin parkettipinnat) ja alakerran pienemmälle, saattaa sekin riittää lähtökohdaksi ilman linjasäätöä. Yläkerran tukissa olisi ainakin hyvä olla virtausmittarit.
3.   Kosteisiin tiloihin pitää kesällä olla reilu lämpötila +28-30 kun lattia on 25-27 ilman lämmitystä. Usein kylppäri alle 20m2 joten tarvitsee paria muutakin huonetta pitää lämmitettynä jotta 3kW minimiteho jakaantuu laajemmalle. Pelkästä kylppäristä tulee todennäköisesti ylilämpöhälytys.

Ja itseasiassa löytyi nuo kuvat paprut esisäätötietoineen. Täytyypä tarkastaa onko nuo ruuvattu oikein...

[yllsten]

Taitaa siis olla siis muut paitsi alakerta suntattuna? Silloin ei saa muualle kuumempaa vettä kuin alakertaan menee. Ei ehkä ole tarpeenpaan.

Juuri näin! Ja ei ole tarpeen, luonnokivityyppistä kylppärin lattia ni tuntuu tarviivan eniten lämmintä vettä

Siis MLP säätää sieltä lähtevää menovettä kompuran käynnillä ja laskee siitä tarvittaessa kylmemmäksi tuon shunttiventtiilin takana olivaa piiriä.

JEP

Tuli tässä välissä uusi kommentti. Jakotukki on aina kokonaan samaa menolämpöä. Menot eri jakotukeille voidaan jakaa eri menolämpöihin shunttauksella. Silloin siis säädetään paluujakotukilta osa virtauksesta menojakotukille eli alennetaan menolämpöä.

Joo siis kysyin siksi, että puhuit ylempänä lämpöpiiristä, joka mun käsittääkseni käsitteistönä on yksi jakotukin lähtö. Siksi kysyin tarkennusta. Tai no voi olla useampikin, jos iso tila.

[yllsten]

Koska mun tarkoituksena on selventää päässäni miten lattialämmitys ylipäätänsä toimii niin muutamia kyssäreitä, jotka todnäk kuulostaa typeriltä. Mutta kysyn silti. Oma tyhmyys ei hävetä. 
Kun löytyi nuo suunnitelmat ja siitä nuo piirikohtaiset virtaukset ja esisäädöt.

Nyt kun siinä on nuo esisäädöt (täysin auki 5.5kierrosta) ja johonkin on laitettu esim 2,5kierrosta (ja tuon suunnitelman ohjeen mukaan se on 2.5 kierrosta täysin kiinni olevasta auki päin)...

1. Eli toimiiko niin, että
- jos muutan sitä ylläolevaa piiriä esim 2.5--> 1.5 kierrokseen, se vähentää kiertoa juuri siinä kyseisessä piirissä --> laskee sen piirin virtausta--> piirin paluulämpötilaa-->viilentää lattiaa?
- Pähkäilin myös, että ko piirin käsisäädölle jää sitten myös pienempi "toleranssi toimia"?
- nostaako myös tällöin sen täysin auki olevan piirin kiertoa? Oletan että ei.

 2. laskeeko virtausta omalta osaltaan tuohon kyseiseen koko jakotukkiin, jos muihin piireihin siitä tukista ei kosketa? Vai pysyykö tuo samana?
- tätäkö varten jotkut sanoo, että se ns linjasäätö ois hyvä?

3. nostaako jonkun muun talossa olevan jakotukin kokonaisvirtausta talossa jos kerran kokonaispaine on sama edelleen? Vai laskeeko kokonaispaine koko talossa?

Useammassa muussa ketjussa onkin ollut, että periaatteessa termaripiirit vois ollu esisäätönä täysin auki...Onko näin?


Ja mitä tuo linjasäätö käytännössä tarkoittaa, onko se ns jakotukkien välistä paineen/virtauksen esisäätöä erillisellä säätimellä?
Miten tuollaiset normaalisti toteutetaan?

Ja kiitoksia teille jo tähän asti annetuista vastauksista.

[aksutre]

1. Voit huoletta pienentää piirin virtausta. Kyseisen piirin virtaus laskee ja muissa saman tulkin piireissä hieman lisääntyy.

2. Virtaus pysyy samana.

3. Linajasädöllä voi jonkin verran korjata tilannetta 2 krs talossa jos alakerrassa on 20mm putket lattiassa ja yläkerrassa  12mm putket. Silloin voi linjasäädöllä kuristaa isompaa 20mm putkien tukkia ja tällöin se lisää12mm putkien tukin virtausta.

Koska nuo lattialämityssuunnitelmat eivät yleensä huomio lattiamateriaaleja, kannattaa lattiat mitata pinnasta saman lämpöisiksi ja tarvittaessa sitten suurentaa virtausta jos on suuria ikkunoita tilassa.
Tee säätö pienin liikkein 1/2 kierrosta ja odota 24h ja mittaile sitten uudelleen. Hetki siinä menee säädellessä mutta lämmön saa kyllä +- 0.5 asteen sisään koko taloon. Huomioi että lyhyissä piireissä vesi kiertää hyvin, niitä säädettäessä kannattaa availla 1/4 osa kierros kerrallaan.

[jmaja]

Kun yhtä piiriä kuristetaan, nousee kaikkien muiden virtaama hieman. Siis sekä samassa jakotukissa että muissa jakotukeissa.

Riippuu piirien määrästä miten paljon muuttuu. Riippuu myös kiertopumpusta sekä koko lämmönjaon putkistosta.

Ajatellaan yksikertaista systeemiä, jossa on 10 identtistä piiriä. Jos yksi piiri sljetaan kokonaan, samalla paine-erolla kokonaisvirtaus oli 9/10. Mutta silloin painehäviö laskee kaikissa lämmönjaon osissa, joissa virtaus on pienentynyt. Lisäksi pumppu tuottaa suuremman paine-eron virtauksen pienentyessä.

Kokonaisvirtaus ei siis jää 9/10 tasolle, mutta ei myöskään nouse takaisin 10/10 tasolle, koska se aiheuttaisi 9 piirissä suuremman painehäviön.

Linjasäätöventtiileillä kuristetaan koko jakotukin virtausta. Sama voidaan tehdä piirikohtaisesti, mutta suuri kuristus on paremmin hallittavissa linjasäätöventtiilillä. Niitä ei yleensä käytetä OKT:ssa ainoastaan rivi- ja kerrostaloissa.

[yllsten]

Moi ja kiitos vielä vastauksista

Vielä yksi:

1. Eli toimiiko niin, että
- jos muutan piirin esisäätöä esim 2.5--> 1.5 kierrokseen, se vähentää kiertoa juuri siinä kyseisessä piirissä --> laskee sen piirin virtausta--> piirin paluulämpötilaa-->viilentää lattiaa.
- Pähkäilin myös, että ko piirin käsisäädölle jää sitten myös pienempi "toleranssi toimia"---osuiko tämä kommentti oikeaan?
Nimenomaan tuo vika ranskalainen viiva..

[yllsten]

Ja jatkoa...Kysyn siksi, kun toimilaite/käsisäätö menopuolella ja esisäätö paluupuolella.

Niin jos aukaisen esisäädöksi esim 2 kierrosta 5,5 maksimista, niin onko se sama, kun olis esisäätö kokonaan auki ja aukaisis kaksi kierrosta auki käsisäädöllä.

Tarkoitus olis nimittäin alkaa tolla esisäädöllä kokeilemaan pikkuhiljaa, kun kylmenee..

Ja todnäk lähden ainakin osaan tukeista hommaamaan noita virtausmittareita.

[jmaja]

Ei ne käsisäädön kierrokset toimi samalla tavalla. Tuohan on tarkoitettu olemaan on/off termostaatilla eikä hienosäätö.

Esisäädön idea on tasapainottaa lämmönjako siten, että lämpöä menee piireihin niiden tehontarpeen mukaan. Pitkä piiri nurkkahuoneessa tarvitsee suuremman virtauksen kuin lyhyt keskellä taloa.

[Jake_]

Moro,

Vähän saamat säätöhommat olisi itsellä menossa uudiskohteessa. Thermotech jakotukit ja sama pumppu.

Aikaisempi kokemus Danfoss tukeista jossa säätö tehtiin paluupuolelta sellaisesta tarkoitetusta ruuvista tms missä oli numerot.
En tajua miten nämä thermotech tukit säätyy. Paluupuolella ei ole kun nuppi jonka toimilaite saa suljettua(ei ole sitä patteriventtiiliavaimellekaan olevaa ”mutteria”), menopuolella on ne virtausmittarit, tapahtuuko säätö niillä ja miten?

Kiitos 

[yllsten]

Ei ne käsisäädön kierrokset toimi samalla tavalla. Tuohan on tarkoitettu olemaan on/off termostaatilla eikä hienosäätö.

- Totta, niinpä kyl on!

[aksutre]

Parhaan tuloksen saa kun laittaa termarit auki ja antaa pumpun säätää lämmön tarpeen mukaan koko taloon. Jos yläkerran tukille  ei riitä virtausta, niin voi laittaa toisen kiertovesipumpun tukille menevään syöttöputkeen virtausta tehostamaan. Auttoi minulla yläkerran 12mm putkien kanssa.

Tossa Thermotechin jakotukissa on tulppaa ja kiristysrengasta, normi kuusiokoloavain säätö siellä kuitenkin on.
Ensin suojatulppa pois ja esisäätö nollaan 1. ja 2.
Sitten kiristysrengas auki 3.  ja varsinainen säätövaihe 4. niin kuin ”normaalissa” tukissa.
Sitten kun kaikki on kohdallaan  ja säädettävää ei ole, kiristysrengas 5. ja tulppa 6. kiinni.

[Jake_]

Parhaan tuloksen saa kun laittaa termarit auki ja antaa pumpun säätää lämmön tarpeen mukaan koko taloon. Jos yläkerran tukille  ei riitä virtausta, niin voi laittaa toisen kiertovesipumpun tukille menevään syöttöputkeen virtausta tehostamaan. Auttoi minulla yläkerran 12mm putkien kanssa.

Tossa Thermotechin jakotukissa on tulppaa ja kiristysrengasta, normi kuusiokoloavain säätö siellä kuitenkin on.
Ensin suojatulppa pois ja esisäätö nollaan 1. ja 2.
Sitten kiristysrengas auki 3.  ja varsinainen säätövaihe 4. niin kuin ”normaalissa” tukissa.
Sitten kun kaikki on kohdallaan  ja säädettävää ei ole, kiristysrengas 5. ja tulppa 6. kiinni.

Pitäisikö nuo olla menopuolella? Paluussa ei ole
Tuollaista ja menossa on virtausmittarit, pitääkö ne ruuvata jotenkin pois?

[aksutre]

Tuo virtausholkki on ilmeisesti termostaatia varten.
https://www.thermotech.se/media/p2jjtcpv/bypassbricka-ma310.pdf
Ilmeisesti koko jakotukkiin saa virtausmittarin, yksittäisiin piireihin ei.

Virtauksen säätö  menopulelta (sininen nuoli) , usein muilla merkeillä paluussa.

Varmaankin kuvassa paluussa termostaattiventtilien  muovisuojukset päällä, ne pitää ruuvata pois jos meinaa että vesi kiertää.

[yllsten]

Itellä oli ainakin esisäädöissä ilman termaria olevissa piireissä esisäädöt valtaosin pielessä.

Sain säädettyä suunnitelman mukaiseksi, mutta tarviis alkaa varmaan vähän esisäätöjä tukilta/käyrää muuttamaan. Ja nyt siis puhun "ei-märkätiloista"

Tähän liittyen heräsi pari kysymystä:

Kun vähän innostuin ja ostin tollasen IR-pintalämpömittarin..

Katsoin suunnitelmaa, johon oli laitettu, että lattian pintalämpötila 24.6 tarkoittaisi huonelämpötilaa 20. Mulla esim +10 asteessa menojohdon pyyntö 24 astetta. Ja kattelin että näillä keleillä monessa lattiassa (laatta) pintalämpötila n. 23 - 23.2 astetta niin huonelämpö noin 22.2-22.7.
Toki nythän on niin, että aurinkokin vielä ulkoa lämmittää.

Samaten suunnitelmassa luki, että jos lämmitysmuoto ns ulkoilmaan reagoiva, on lämpökäyrä oltava loiva.
Ymmärrän Suomen kieltä ja tiedän mitä loiva tarkoittaa, mutta käytännössä en vielä tiedä.
Ja tiedän myös, että talot ja materiaalit yksilöllisiä, huonekorkeudet jne..
mutta mikäs käytännössä on loiva?

jos joku pystyis laittaamaan 5 asteen välein vaikkapa välille +20 - -25. omasta lämpökäyrästään 21 huonelämpötilan pyynnillä asuintilojen (ei märkätilat) suhteen.

JA
 Mutta mitäs muilla on lattian pintalämpötila näillä keleillä, jos huonepyyntinä 21?

Ja pysyykö siinä näin lämpimillä keleillä vai nouseeko?

Asuntona siis okt (kellari EPS-harkkoo, yläkerrokset puu), lämmitettävää alaa se n. 240-250 neliöö, rv 2011. Ja aika vahva käsitys siitä, että joka paikassa valua/ontelolaattaa ja valua, lämmitysputket siinä. Ei ns puurakenteisia lattioita, jossain laattaa, jossain parkettia.

Tää maalämpö itelle sikäli uus, että vasta muutaman viikon sillä ajellu. Sähkön kulutusta en oo VILP-->MLP vaihdon jälkeen viel tehnyt kun melkein samaan aikaan tuli perheeseen plugarin kaveriksi täyssähköauto.
Parin viikon päästä tulee sähkömittarit sekä latausasemalle että MLP-pumpulle, sit alkaa pikkuhiljaa varmaan hifistely..

[yllsten]

Niin ja aksutre:lle ja jmajalle isot kiitokset jo tähänastisista.!!!
Alkanut pikkuhiljaa ymmärtämään, miten homma toimii. Nyt vaan mietin miten saisin parhaiten tehtyä kompromissejä jotka toimii. 
Täydellistä tuosta mun systeemistä ei mitenkään saa talon rakentajan materiaalivalintojen ja jakotukkijaon takia.

Mullahan pitäis oikeesti märkätilat ja esim parketti olla samalla käyrällä/suntissaan ja loput (laattaa) talosta omallaan.
Mutta en viittis piikkaa lattioita auki puolikkaasta talosta joka on 10v vanha.  vain jotta sais noit linjoja uusittua.
Sais kyl käyriä tehtyjä järkevämmiks, mutta tulis aika pahisn kalliiksi "säästää"

[aksutre]

Kun jossain vaiheessa menee parketti vaihtoon lkannattaa käyttää matalan lämmöneristyskyvyn materiaaleja, tilanne paranee huomattavasti eikä tarvi piikata mitään  n.6 eur/m2 maksaa Sunsafe.
Tuplex alusmateriaali 0,08 m2 K/W + parketti 0,07 m2 K/W = 0.15 m2 K/W
Pergo Sunsafe alusmateriaali 0,01 m2 K/W + vinyyli 0,013 m² K/W=0,023 m2 K/W

Tulee tuosta sunsafe + vinyyli lattiasta lämpö ihan eri malliin läpi. Itse valitsin raksavaiheessa parketin  + hyvän lämpöeristeen Tuplex  lattian alle  enempää kuin tuo 0.15 m2K/W ei sais lattiassa edes olla lattialämmityksessä. Vaihtoon menee jossain vaiheessa.

[Nakke vaan]

Kun jossain vaiheessa menee parketti vaihtoon lkannattaa käyttää matalan lämmöneristyskyvyn materiaaleja, tilanne paranee huomattavasti eikä tarvi piikata mitään  n.6 eur/m2 maksaa Sunsafe.
Tuplex alusmateriaali 0,08 m2K/W + parketti 0,07 m2K/W = 0.15 m2K/W
Pergo Sunsafe alusmateriaali 0,01 m2K/W + vinyyli 0,013 m² K/W=0,023 m2K/W

Tulee tuosta sunsafe + vinyyli lattiasta lämpö ihan eri malliin läpi. Itse valitsin raksavaiheessa parketin  + hyvän lämpöeristeen Tuplex  lattian alle  enempää kuin tuo 0.15 m2K/W ei sais lattiassa edes olla lattialämmityksessä.

Mitäpä tuossa on laskettu? Yksiköistä päätellen U-arvoja ja laskutekniikasta päätellen lampdoja.

[aksutre]

Nuo arvot ovat valmistajan ilmoittamia, samoin yksiköt.

[Nakke vaan]

Ok, löytyykö jostain vaikka jonkin 7-10mm paksun keraamisen laatan ja muutaman millin saneerauslaastin vastaavat lukemat niin saisi vähän osviittaa noiden suuruusluokasta?

[jmaja]

Laastien, betonin, tiilien ja kivien lämmönjohtavuus on luokkaa 1-6 W/mK. 10 mm kerros tuollaista on siis enintään 0,01 m2K/W.

Noissa alusmateriaali + pintamateriaali on myös ilmarakoja, joka aiheuttaa lisälämpötilaeroa. Ilma on kuitenkin tehokas eriste.

https://www.ril.fi/media/luku-9_rakennusmateriaalit_28062013.pdf

[Nakke vaan]

Onko lämmönjohtavuus, lämmönvastus ja lämpöresistanssi samoja asioita? Mitä noista voi suoraan ynnäillä yhteen ja mitkä pitää ynnätä käänteislukujen summan käänteisluvulla saadakseen oikean vastauksen?

Edit, eli onko tuo 0.8+0.7=1.5 vai jotain aivan muuta tässä yhteydessä? Lämmönjohtavuutena ne laskettaisiin tuolla käänteislukusysteemillä ja lämmönvastuksena ties mitenkä?

[jmaja]

Lämmönjohtavuus on yksikössä W/mK ja on aineominaisuus. Lämpövastus on paksuus jaettuna lämmönjohtavuudella eli yksikössä m2K/W.

Neste- tai kaasurajapinnalle lämpövastus on yhdistelmä lämmönjohtumista, vapaata tai pakotettua konvektiota ja säteilylämmönsiirtoa. Näille on rakennuksille vakioarvot valmiiksi annettuna ohjeissa.

Lämpövastukset voi summata yhteen. Summan käänteisarvo on U-arvo yksikössä W/m2K.

Kun tiedetään (tai on jo laskettu) lämpövuo, voi yksittäisen välin lämpötilaeron laskea kertomalla lämpövuo [W/m2] lämpövastuksella [m2K/W]. Siis vaikkapa hurjalla 100 W/m2 sen 10 mm laasti+laatta lämpötilaero betonista laatan pintalämpötilaksi on enintään 1 K. Vastaavasti aksturen arvoilla alusmateriaali + parketti olisi betonista parketn pintaan 15 K.

Rsi lämmönsiirrolle ylöspäin on n. 0,1 m2K/W eli ilman ja lattian pinnan välillä on n. 10 K lämpötilaero 100 W/m2 teholla.

Tuossa siis betonin yläpinnan pitää olla laatalla n. 11 K ja parketilla n. 25 K sisäilmaa lämpimämpi. Tästä tulee vielä useita asteita veden keskilämpötilaan.

No harvemmin tarvitaan 100 W/m2 tehoa, mutta 50-70 W/m2 tulee jo monessa talossa kovilla pakkasilla.

[aksutre]

Jossain vaiheessa on asiaa oikein tutkittukin Tampereella
https://trepo.tuni.fi//bitstream/handle/10024/128373/leivo_rantala_lattialammitetyn_alapohjarakenteen.pdf?sequence=1

Tuossa liitteenä taulukko, nykyaikainen n. 15-20mm parketti vaatii n. 3.5 astetta korkeamman pintalämpötilan kuin keraaminen laatta.

"Taulukon 1.4 perusteella pienen lämpövastuksen omaavan pinnoitteen, esimerkiksi klinkkerin, lattiatermostaatin asetusarvo tulee asetella hyvin lähelle todellista lattian pintalämpötilaa. Mikäli käytetään suuren lämpövastuksen omaavaa pinnoitemateriaalia, esimerkiksi parkettia, tulee termostaatti asettaa suorassa lattialämmityksessä 2…4 o C:tta todellista lattian pintalämpötilaa suuremmaksi, "

Edit : pakko oli mitata itse, alakerrassa pintalämpö laatta 25.5 ja yläkerrassa parketti 24.5 astetta. Käytännössä alapohjasta katoaa lämpöä alaspäin maahan ja yläkerrassa ei vastaavaa tapahdu, siksi ero jää asteeseen. Jos olisi samassa kerroksessa laattaa ja parkettia ero olisi suurempi.

[yllsten]

Katsoin suunnitelmaa, johon oli laitettu, että lattian pintalämpötila 24.6 tarkoittaisi huonelämpötilaa 20. Mulla esim +10 asteessa menojohdon pyyntö 24 astetta. Ja kattelin että näillä keleillä monessa lattiassa (laatta) pintalämpötila n. 23 - 23.2 astetta niin huonelämpö noin 22.2-22.7 (tämä siis noin viikon takaa)

Nyt kun vähän säädellyt noita tukkien esisäätöjä niin...
Alakerrassa Mulla pintalämpötilat laatassa asuintiloissa nyt n. 23 astetta ja
yläkerrassa parketissa ja laatassa yläkerrassa se noin 22 astetta.  (oon laskenut vähän laatassa kiertoa)
Sisälämpötila kumminkin sekä ylhäällä että alhaalla 21.9 - 22.1 astetta

Onkohan nyt sit niin, että talo ns tiivis mulla?
Tai sit ulkoa tuleva aurinko lämmittää hyvin?

Vai mikä aksutre:lla on sisälämpötila noilla sun pintalämpötiloilla?

[aksutre]

kun lattia on n.25.5 niin sisälämpötila on n.24.7, nämä laattalattian osalta.
Eli vajaan asteen ero. Vaikuttaa  sulla ihan normaalililta tai  vähän paremmalta 13v ikäiseksi taloksi.

Lämpö pysyy nyt hyvin, varasin yöllä halvan sähkön aikaan lattiaa 30.5 asteeseen klo 6.00, nyt 12 tunnin jälkeen klo 18.00 vielä 25.5 astetta. Vasta alle 23 asteen  alkaa tuntumaan laatta kylmältä, joten pitää laitella taas yöksi pyyntiä korkeammalle. Sulla siis nyt vaikuttaisi säädöt olevan kohdallaan.

[yllsten]

OK, kiitoksia. Antaa hyvää hyvää suuntaa itselle tuo kun tietää muualta jotain..
Laatta ei ole joo lämmin sinällään, paitsi kylppärissä. Mutta sinne meneekin lämpimämpää.

Ihan mielenkiinnosta, paljonkos sulla on kompura käynyt viim kk sisään tunteina?
Ja onkos sulla joku puskurivaraaja tuossa kiinni, kun noin harvakseltaan käynyt kone? Vai oletko rajoittanut päivällä käyntiä halvemman yösähkön takia?

edit: tuossahan sen itse sanoitkin...

[aksutre]

Kuukauden kulutusta ei ole saatavana kun nollasin juuri mittarit vuosikulutusta varten.
kuitenkin viimeiset 10 päivää yhteensä 50h josta käyttövettä 15h.
n. 3.5h siis käy päivässä lämmityksen osalta. Ei ole normaali lämmityksessä vaan lämmitän vain öisin, kun esim. viime yönä sähkö maksoi 2snt /kWh ja päivällä 20-30snt / kWh. Tolla hinta-erolla ei kannata  huippu COPia tavotella, vaan lämmittää isolla teholla nuo yön halvat tunnit.

[jmaja]

Katsoin suunnitelmaa, johon oli laitettu, että lattian pintalämpötila 24.6 tarkoittaisi huonelämpötilaa 20. Mulla esim +10 asteessa menojohdon pyyntö 24 astetta. Ja kattelin että näillä keleillä monessa lattiassa (laatta) pintalämpötila n. 23 - 23.2 astetta niin huonelämpö noin 22.2-22.7 (tämä siis noin viikon takaa)

+10 asteessa ei vielä tarvitse juuri lämmittää. Tuo 24,6 ja 20 ovat mitoituslämpötilassa eli -26 C tai kylmempi, missä tämä talo nyt olikaan.

Tuo vastaa n. 50 W/m2, mikä kuulostaa aika paljolta muttei mahdottomalta 2011 taloon. +10 C:ssä mittaamasi menee jo mittaustarkkuuden rajoihin, mutta voi olla luokkaa 10 W/m2. Lämmitystarve kasvaa helposti 5-kertaiseksi +10 C:stä mitoituslömpötilaan.

[yllsten]

jmaja eli tarkoitatko, että ulkolämpötilan ollessa -25 asteessa, lattiaan menevän veden lämpötila olisi tuon 24.6 astetta ja tällöin huonelämpö olisi sen n 20astetta?

Mikäli näin, niin täytyypä sitten kokeilla ruuvaa roimasti käyrää alemmas. Tällä hetkellä tosiaan tuo isomman kierron käyrä on muutaman asteen korkeammalla.

Ja jmaja olit kyl oikeassa, en saa siihen kylppäri/pari muuta huonetta-kiertoon pelkästään tukin esisäädöllä lämpötilaa alle 22 asteen millään. Kumminkin selkeästi lämpimämpää kiertovettä ajan kylppärin lattiaan. tällä hetkellä kierto 2 kierrosta auki ( täydet auki on 5.5 kierrosta)
Eli hankintalistalla langaton termari/toimilaite noihin kahteen huoneeseen, jotka kylppärin kanssa samalla tukilla.

[jmaja]

Menon ja paluun keskiarvon pitää olla useita asteita korkeampi kuin lattian pintalämpötila. Siis 24,6 C pintalämpötila vaatii paluunkin olevan reilusti yli 25 C ja meno on yleensä n. 5 C lämpimämpi. Paljonko riippuu putkijaosta ja pintamateriaalista.

[yllsten]

Olet kirotun oikeassa taas.
Oon tuijottanut tuota menolämmön pyyntiä, mutta nimenomaan tuo paluunkin lämpötila ja niiden ero vaikuttaa paljonkin.