WPC 13 Cool kulutuksia ja vertailuarvoja kaivataan?

[Juntsa79]

Hei

Tiedustelen löytyykö foorumilta vertaistietoa WPC 13 kulutuslukemista? Meillä pienen taloyhtiön (3 osaketta) sähkönmyyjä konkurssiin ja nyt ihmetellään yli 10-kertaistuneiden sähkölaskujen jakoperusteita.

Kiinteistön tietoja: 2-kerroksinen siporex talo (matalaenergia) vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lämmitettävät asuin neliöt yhteensä 352m2. Lämmityksen hoitaa WPC13 jonka kyljessä 500l varaaja. Kiinteistö käsittää 3 huoneistoa joiden lämpimän käyttöveden määrä vaihtelee suuresti.

Taloyhtiön sähkö käsittää periaatteessa ainoastaan lämmityksen (+ pari valoa ja jotain atk laitteita). Mm. Ilmanvaihto ja maaviileän puhallin menee osakkaiden omaan sähkölaskuun.  Sähköä on mennyt yhtiöllä ka. n. 14 000-16 000kwh/vuosi. Kesällä menee alimmillaan 500-600kwh/kk (viilennys käytössä) ja talvella kovimmat kuukaudet n. 2300-2700kwh mutta myös monia kylmiä kuukausia jolloin kulutus jäänyt alle 2000kwh/kk.

Lämmintä käyttövettä on mennyt suhteellisen reippaasti eli 232m3 viime vuonna ja lämpimän veden kulutus jakautuu vesimittareiden mukaan osakkaiden suhteen 10%, 31% ja 59%. Keskiarvolta 0,5m3 lämminvesivaraaja on siis "tyhjennetty" yli 1,5 kertaa vuorokaudessa 

Nyt ihmetellään, että paljonkohan tuo lämpimän käyttöveden osuus voisi olla pumpun kokonaiskulutuksesta ja tähän auttaisi jos olisi jotain vertaiskulutuksia muilta wpc13 omistajilta. Itse olen miettinyt ystävien ja tuttujen maalämpötalojen kokonaiskulutuksen pohjalta että jos lämmintä vettä ei laskettaisi hanoista ollenkaan eli pumppu vaan talvella lämmittäisi ja kesällä viilentäisi niin kulutus jäisi n. puoleen nykyisestä eli 7 000-8 000kwh?


Kaikki ajatukset ja varsinkin faktat otetaan ilolla vastaan

[Nakke vaan]

Cool malli lienee 2015 tai tuoreempi joten sieltä ne käyttöveden kulutukset pitäisi näkyä valikoista etsien.

[Juntsa79]

Korjaan sen verran antamiani tietoja´, että pumppu hankittu vuonna 2011 jolloin rivitalo valmistui. Oletin foorumia lukeneena, että tuo -Cool malli tarkoittaa kaikkia pumppuja joissa viilennys mukana 
Täytynee siis käydä valikoita vielä läpi tarkemmin jos koneesta saisi tarkempia tietoja juurikin käyttöveden lämmittämiseen käytetyn energian määrästä.

[Nakke vaan]

Käsittääkseni 2011 mallissa ei ole energiamääriä valikossa. Omassa 2014 mallissa on ja se lieni ensimmäinen vuosimalli missä ne oli.
Muuten kaikki erittely lienee puhdasta arvausta. Itselläni menee noin puolet veteen ja puolet lämmitykseen mutta kyse lienee aika ääripää tapaus kun vettä kaikkineen kuluu katalimpina vuosi luokkaa 400 kuutioo neljän hengen taloudessa.

[Nakke vaan]

Lämmintä käyttövettä on mennyt suhteellisen reippaasti eli 232m3 viime vuonna

Nyt kun luki vähän enemmän ajatuksen kanssa tuon alkutekstin niin kyllähän tuosta saa aika tarkan energiamäärän laskettua kun kerran mittaroitte tuota lämmintä vettä. Mittari mittaa varmaankin heti pumpultä lähtevää vettä joka on keskimäärin jotain luokkaa 50-55c  ?? ja kun koneen hyötysuhde tuon lämpöiseen käyttöveteen on suuruusluokkaa 3.2 niin siitähän sitä voi laskeskella energiamääriä.

[Juntsa79]

Kiitos @Nakke vaan kommenteista.

Vesimittarit on huoneistojen omissa tiloissa eli jonkin verran lämpöhäviötä matkalla varmasti on mutta se on kaikille suunnilleen sama. Eli m3 veden lämmittäminen vie laskennallisesti 1,16kWh per aste. Varaaja asetettu n. 48 asteeseen (muistaakseni)

Käyttöveden lämmitysenergia:
4-astetta -> 48 asteeseen = 44*1,16kWh = n. 51kWh/1000l * 232m3 = 11 841kWh (suoralla sähköllä) : 3,2 koneen hyöty = 3700 kwh /vuosi.

Mahtaisiko siis 2011 valmistuneen matalaenergia rivarin 350m2 kahdessa kerroksessa lämmittämiseen kulua WPC13 pumpulla 10 000-11 000kwh pois lukien lämmin käyttövesi? Mietin vielä sellaista, että mahtaakohan tuo maalämpökompura riittää veden lämmittämiseen vai tuleeko suora sähkövastus avuksi sillä ka. kulutus on kuitenkin n. 630 l/vrk (varaaja 500 l) lämmintä laskettua vettä jolloin tuo 3.2 ei pidä paikkansa käyttöveden osalta.

 Kuulostaako järkeenkäyvältä muiden silmissä tai menikö mun laskut ihan vinoon  

[Nakke vaan]

Ei meidän vedenlukutus ihan hirveästi kyllä eroa. Täällä menee jotain 3300-3500Kwh eli tuotettua ~10500-11000Kwh vuosittain. Ensimmäiset kolme vuotta oli tuo vastusten käyttökin sallittu ja silloin käyttövesi otti vastuksia apuun yhteensä 940Kwh edestä, eli reilut 300Kwh vuodessa. Sitten heräsin ja ymmärsin ottaa sulakkeet vastuksilta pois koska kone pystyy hoitamaan tämän torpan lämmityksen kaikkineen helposti ilman vastuksia vaikka jostain syystä niitä joskus halusikin käyttää.

Laitapa vähän lisätietoja talon rakenteesta, lähinnä lämmöneristeistä. Jos seinät on pelkkää Siporexiä kuten luulisi niin eihän sen u-arvo häävi ole, kuinka paksu seinä? Mites villojen määrä katolla, paljonko? Talon ikä ja onko mimmoiset ilmanvaihtokoneet? Noista voi jo jotain vähän laskeskella kulutusta.

[aksutre]

352 m2 rivarin kulutus on nopeasti katsottuna normaali ja veden kulutus lähellä keskiarvoa.
Rakennuttaja on mitoittanut kaivon ja pumpun todennäköisesti budjetilla, jolloin menee pumpulle tuleva liuos pakkaselle läpi talven. Ei ole kovin hyviä lukemia pumpulle kun 0 tai -5 saraketta kun katsoo.
Noista valmistajan ilmoituksista jäädään yleensä jonkin verran. Lienee todellinen COP lämmityksessä jossain 3.0-3.5 ja käyttövedessä 2.5-2.7 luokkaa. Karkeasti kiinteistöpuolella jäädään lämmityksessä huomattavasti ok-talon lukemista, käyttövedessä vähemmän. Vastuksia luultavasti ei tarvita paljoa, muutama sata kWh vuodessa.

Tuolta voit arvioida kulutuksia https://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/
Kulutuslukemat ovat mielestäni kiinteistöpuolelle hyvää luokkaa, suoraan ei voi ok taloon verrata, esim. käyttöveden kierto, ison varaajan lämpöhäviö, muu kiinteistösähkö jne. lisäävät kulutusta.

[Juntsa79]

Laitapa vähän lisätietoja talon rakenteesta, lähinnä lämmöneristeistä. Jos seinät on pelkkää Siporexiä kuten luulisi niin eihän sen u-arvo häävi ole, kuinka paksu seinä? Mites villojen määrä katolla, paljonko? Talon ikä ja onko mimmoiset ilmanvaihtokoneet? Noista voi jo jotain vähän laskeskella kulutusta.

Rakennekuvat on toisella osakkaalla enkä nyt tässä pääse niitä tarkastamaan mutta talon talon U-arvot pitäisi olla aika hyvät. Runko on itseasiassa leveällä Aeroc harkolla (viron siporex vastine) ja ulkopuolella muistaakseni vielä 50mm villa jonka jälkeen tuuletus rako ja tiiliverhous. Välikatolla on villaa 500mm. Ilmanvaihdon hoitaa Enervent LTR-3. Rakennusvuosi 2011.

Hyvää apua on foorumilta saatu jo nyt. Eiköhän me näillä tiedoilla saada jonkinlainen exel väännettyä myös lämpimän käyttöveden laskutukseen. Seuraavaksi aurinkopaneeleita lobbaamaan osakkaille kun etelä-lappeelle mahtuis se 28 paneelia vailla varjoja 

[WPF]

Käsittääkseni 2011 mallissa ei ole energiamääriä valikossa. Omassa 2014 mallissa on ja se lieni ensimmäinen vuosimalli missä ne oli. .

On siellä ne

[SIMPPA2011]

mulla 2011 hommattu 7 cool ja kyllä ne sieltä valikosta löytyy.

[Nakke vaan]

Olen elänyt uskossa että cool tuli maailmaan vasta 2014

[Kimmo_L]

Minulla on 2011 mallinen WPC 7 (ei cool).

Kyllä siellä on energiamäärät näkyvissä. Säädin on siis vanhempi malli, jossa näyttö vasemmalla ja pieni pyöritettävä pyörä oikealla puolella.

Pitää tosin huomata, että laite ei oikeasti mittaa energiamääriä. Ne ovat laskennallisia arvoja perustuen lämpötilamittauksiin, kylmäaineen painemittauksiin ja jonkinlaisiin arvioihin virtauksista (joita ei oikeasti mitata). Myöskään sähkön kulutusta laite ei oikeasti mittaa, vaan laskennallisesti arvioi mittausten perusteella.

Varmasti ne suuntaa antavia on, mutta tuskin täysin tarkkoja.

[Nakke vaan]

Pitää tosin huomata, että laite ei oikeasti mittaa energiamääriä. Ne ovat laskennallisia arvoja perustuen lämpötilamittauksiin, kylmäaineen painemittauksiin ja jonkinlaisiin arvioihin virtauksista (joita ei oikeasti mitata). Myöskään sähkön kulutusta laite ei oikeasti mittaa, vaan laskennallisesti arvioi mittausten perusteella.

Uudempi malli mittaa lämmitysverkon tai kierukan virtauksen, riippuen vaihtoventtiilin asennosta, ja näyttää sen myös. Eikö vanhempi mittaa tuota? Vai arpooko tämä uudempi kone tuon virtauksen, jos arpoo niin aika hyvin toimii. Ei tarvitse kun yhtä piiriä vähän säätää niin lukema kyllä heti muuttuu pikkuisen. Lisäksi uusi näyttää tulevan ja lähtevän veden lämpötilan, varmaan vanhakin,  ja noilla tiedoillahan  energiamäärän saakin jo laskettua.